Armeijaan vai siviilipalvelukseen?

Kuulostaa ihan järkevältä, mutta osa ongelmiani on myös itseni vähättely. On paljonkin hetkiä elämässä jolloin vähättelen itseäni ja omaa jaksamistani.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa ihan järkevältä, mutta osa ongelmiani on myös itseni vähättely. On paljonkin hetkiä elämässä jolloin vähättelen itseäni ja omaa jaksamistani.

Osaatko sanoa, että mistä se itsesi vähättely johtuu?

Teini-iässä on ihan yleistä kokea epävarmuutta omasta itsestä ja siitä, että "oonko mä okei". Lisäksi mielialat vaihtelee mm. murrosiän takia. Sinun ei tarvitse vielä olla "valmis", koska olet vielä kasvava ja kehittyvä nuori. Sinulla on oikeus olla epävarma ja meidän aikuisten homma olisi tukea sinua.

Tämä juttu ei nykyään ole oikein muodissa, mutta ihminen jaksaa uskomattoman paljon, kun on edes jonkinlainen pakko. Armeijassa on. Toki sieltä pääsee aina pois, mutta siihen maitojunalla kotiin lähtemiseen on kuitenkin jonkinlainen kynnys.

Oldie kirjoitti:

Osaatko sanoa, että mistä se itsesi vähättely johtuu?

Teini-iässä on ihan yleistä kokea epävarmuutta omasta itsestä ja siitä, että "oonko mä okei". Lisäksi mielialat vaihtelee mm. murrosiän takia. Sinun ei tarvitse vielä olla "valmis", koska olet vielä kasvava ja kehittyvä nuori. Sinulla on oikeus olla epävarma ja meidän aikuisten homma olisi tukea sinua.

Tämä juttu ei nykyään ole oikein muodissa, mutta ihminen jaksaa uskomattoman paljon, kun on edes jonkinlainen pakko. Armeijassa on. Toki sieltä pääsee aina pois, mutta siihen maitojunalla kotiin lähtemiseen on kuitenkin jonkinlainen kynnys.

Lue lisää

Minun yksi kaveri kävi sivarin. Ei niinkään fyysisistä vaan ideolokisista syistä. Noin 10 v päästä kertoi minulle että olisi sittenkin kannattanut käydä armeija. Kaveriporukassa kun toiset kertoili innokkaasti kokemuksiaan armeijasta, niin hän joutui vaikenemaan ja se oli noloa, varsinkin kun jotkut ilkeyttään kysyivät, että kerro sinäkin, vaikka tiesivät että olen sivari.

Anonyymi kirjoitti:

Minun yksi kaveri kävi sivarin. Ei niinkään fyysisistä vaan ideolokisista syistä. Noin 10 v päästä kertoi minulle että olisi sittenkin kannattanut käydä armeija. Kaveriporukassa kun toiset kertoili innokkaasti kokemuksiaan armeijasta, niin hän joutui vaikenemaan ja se oli noloa, varsinkin kun jotkut ilkeyttään kysyivät, että kerro sinäkin, vaikka tiesivät että olen sivari.

Lue lisää

Todella naurettavia kavereita olleet, jos ollut pakko tuolla tavalla rivien välistä vittuilla. Itse olen suoraan sanonut, että armeijaa en ole käynyt, jos se on jollekkin ongelma, niin voi sanoa vapaasti. Siinä, että en ole käynyt, ei ole taustalla mitään ideologiaa, itseäni ei vain kiinnostanut. Itse olen ollut sivarissa 2000-luvun alkukpuolella. Ainakin itselle siitä oli enemmän hyötyä, kuin siitä, että olisin ryöminyt sen puoli vuotta intissä. Itellä oli sivariin mennessä jo ammattikoulu käytynä, eli olin valmistunut ammattiin. Pääsinkin sellaiseen paikkaan, missä pääsin hyödyntämään omaa osaamistani. Myöhemmin tuossa samaisessa paikassa hoidin jatko-opiskeluiden työharjoittelut ja olin kesätöissä. Itse näen paljon tärkeämpänä sen, että olet hankkinut sitä työkokemusta ja jotain sisältöä CV:hen, kuin sen, että on mennyt massan mukana, ja tehnyt niinkuin muutkin tekevät.

Anonyymi kirjoitti:

Minun yksi kaveri kävi sivarin. Ei niinkään fyysisistä vaan ideolokisista syistä. Noin 10 v päästä kertoi minulle että olisi sittenkin kannattanut käydä armeija. Kaveriporukassa kun toiset kertoili innokkaasti kokemuksiaan armeijasta, niin hän joutui vaikenemaan ja se oli noloa, varsinkin kun jotkut ilkeyttään kysyivät, että kerro sinäkin, vaikka tiesivät että olen sivari.

Lue lisää

Se, että kaverit ovat olleet ilkeitä, on heidän häpeänsä.

Sitä ei kuitenkaan voi tai edes pidä väheksyä, että varusmiespalvelus voi yhdistää ihmisiä ja luoda jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomalaisessa yhteiskunnassa "intti" on ollut melkeinpä ainoa asia, jossa ihmiset ovat lähdössä samalla viivalla. Toki armeijassakin on arvojärjestyksensä - ja vieläpä tiukka sellainen - mutta alussa on aivan sama, oletko herra vai narri. Ihmiset ovat myös erittäin tasavertaisia omassa ryhmässään (miehistö, aliupseerit).

Sivarilla ei pysty saavuttamaan samaa. Sivari on hyvin pitkälti yksilösuoritus, ei tiimityötä.

Anonyymi kirjoitti:

Todella naurettavia kavereita olleet, jos ollut pakko tuolla tavalla rivien välistä vittuilla. Itse olen suoraan sanonut, että armeijaa en ole käynyt, jos se on jollekkin ongelma, niin voi sanoa vapaasti. Siinä, että en ole käynyt, ei ole taustalla mitään ideologiaa, itseäni ei vain kiinnostanut. Itse olen ollut sivarissa 2000-luvun alkukpuolella. Ainakin itselle siitä oli enemmän hyötyä, kuin siitä, että olisin ryöminyt sen puoli vuotta intissä. Itellä oli sivariin mennessä jo ammattikoulu käytynä, eli olin valmistunut ammattiin. Pääsinkin sellaiseen paikkaan, missä pääsin hyödyntämään omaa osaamistani. Myöhemmin tuossa samaisessa paikassa hoidin jatko-opiskeluiden työharjoittelut ja olin kesätöissä. Itse näen paljon tärkeämpänä sen, että olet hankkinut sitä työkokemusta ja jotain sisältöä CV:hen, kuin sen, että on mennyt massan mukana, ja tehnyt niinkuin muutkin tekevät.

Lue lisää

Maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen ei siis "kiinnostanut" sinua ja "minä" oli tärkeämpi, kuin "me". Palveluksesta pitäisi olla mahdollisimman suuri hyöty omalle CV:lle, Suomen saamalla hyödyllä ei ole niin väliä.

Tuolta sait sanomasi kuulostamaan.

Ei tuosta oikeastaan puuttunut kuin nykyään muodikas itku siitä, että et halunnut mennä armeijaan, koska naistenkaan ei tarvitse mennä.

En kritisoi sivarin suorittamista, ainoastaan noita motiivejasi. Siviilipalvelus kun on nimenomaan tarkoitettu siihen, että se suoritetaan ideologisista ja vakaumuksellisista syistä. Sivaria ei ole tarkoitettu siihen, että se suoritetaan, koska ei vaan jaksa "juosta metsässä", kun siitä ei ole itselle mitään hyötyä.

Oldie kirjoitti:

Maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen ei siis "kiinnostanut" sinua ja "minä" oli tärkeämpi, kuin "me". Palveluksesta pitäisi olla mahdollisimman suuri hyöty omalle CV:lle, Suomen saamalla hyödyllä ei ole niin väliä.

Tuolta sait sanomasi kuulostamaan.

Ei tuosta oikeastaan puuttunut kuin nykyään muodikas itku siitä, että et halunnut mennä armeijaan, koska naistenkaan ei tarvitse mennä.

En kritisoi sivarin suorittamista, ainoastaan noita motiivejasi. Siviilipalvelus kun on nimenomaan tarkoitettu siihen, että se suoritetaan ideologisista ja vakaumuksellisista syistä. Sivaria ei ole tarkoitettu siihen, että se suoritetaan, koska ei vaan jaksa "juosta metsässä", kun siitä ei ole itselle mitään hyötyä.

Lue lisää

Ihminen olisi oikeesti aika vitun tyhmä, jos ei jossain tilanteessa olisi itsekäs ja ajattelisi vain ja ainoastaan itseään. Ei mulla ole mitään tarvetta alkaa itkemään siitä, että naisten ei ole pakko suorittaa armeijaa. Ne jotka menee vapaaehtoisesti, niin se on heidän oma päätöksensä. Se "hyöty" mun CV:lle ja mun osaamiselle olisi ollut aivan täysi nolla. Yksikään työpaikka ei ole ollut kiinnostunut siitä, että miksi en ole suorittanut asepalvelusta. Mikäli se olisi ollut joku kynnyskysymys, ei se paikka olisi ollut mua varten. Ehkä johtamistavat olisivat olleet liian vanhoilliset. Siksi on ollutkin helpompaa pysytellä isommissa, ja yleensä kansainvälisissä yrityksissä. Työpaikalle sinä myyt omaa osaamistasi, et sitä, että mihin olet joskus vuosia sitten käyttänyt sen 6 kk. Mikäli tarvitsee armeija käydä, että oppii tekemään töitä ryhmässä, niin aika heikoilla ollaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen olisi oikeesti aika vitun tyhmä, jos ei jossain tilanteessa olisi itsekäs ja ajattelisi vain ja ainoastaan itseään. Ei mulla ole mitään tarvetta alkaa itkemään siitä, että naisten ei ole pakko suorittaa armeijaa. Ne jotka menee vapaaehtoisesti, niin se on heidän oma päätöksensä. Se "hyöty" mun CV:lle ja mun osaamiselle olisi ollut aivan täysi nolla. Yksikään työpaikka ei ole ollut kiinnostunut siitä, että miksi en ole suorittanut asepalvelusta. Mikäli se olisi ollut joku kynnyskysymys, ei se paikka olisi ollut mua varten. Ehkä johtamistavat olisivat olleet liian vanhoilliset. Siksi on ollutkin helpompaa pysytellä isommissa, ja yleensä kansainvälisissä yrityksissä. Työpaikalle sinä myyt omaa osaamistasi, et sitä, että mihin olet joskus vuosia sitten käyttänyt sen 6 kk. Mikäli tarvitsee armeija käydä, että oppii tekemään töitä ryhmässä, niin aika heikoilla ollaan.

Lue lisää

Olet ollut harvinaisen kypsä ja laskelmoiva ihminen, jos jo silloin nuorena poikana olet miettinyt CV:täsi valitessasi siviilipalveluksen. Varmaan tiesit valintahetkellä senkin, mihin paikkaan menet ja että voit siellä tehdä ne harjoittelut ja kesätyötkin.

Totuus taisi kuitenkin jo vilahtaa tuossa: sinua ei vaan "kiinnostanut" mennä armeijaan. Sen jälkeen sinulla kävi tuuri sen suhteen, että sivaripaikkasi auttoi sinua työelämässä ja niinpä sait siitä CV:stäsi jälkikäteen salonkikelpoisen selityksen siihen, että päädyit sivariin.

Kyllä, jossain vaiheessa täytyy ajatella vain ja ainoastaan itseään. Siitä voidaankin olla sitten montaa mieltä, että tarvitseeko sen hetken olla juuri varusmiespalveluksen kohdalla. Homman virallinen nimihän on "asevelvollisuus", eikä sen ole edes tarkoitus olla vapaaehtoista, mutta ehkä muiden velvollisuudet ovat omiasi tärkeämpiä.

Koska siviilipalvelus on tarkoitettu suoritettavaksi nimenomaan vakaumuksellisista syistä, niin työnantaja ei saa käyttää suorittamatonta varusmiespalvelusta työnhakijaa vastaan. Muutoinhan työnantaja syrjisi henkilöä tämän vakaumuksen takia.

Suuryrityksillä on ainoastaan yksi ainoa perusvelvollisuus: tuottaa voittoa omistajilleen. Myöskään siitä syystä työnhakijan kansalaisvelvollisuuksien suorittaminen ei juurikaan firmoja kiinnosta, pääasia on uuden mahdollisimman tuottavan työntekijän saaminen kapitalismin rattaisiin.

Kuuden kuukauden uhraaminen CV:stään isänmaansa hyväksi ei ole mikään kohtuuton vaatimus. Moni on uhrannut paljon enemmänkin ja heidän ansiostaan emme itsenäistyneet uudelleen 90-luvulla yhdessä Viron kanssa.

Kuten jo sanoin, en kyseenalaista sivaria sinänsä, ainoastaan itsekkäät motiivisi.

Oldie kirjoitti:

Olet ollut harvinaisen kypsä ja laskelmoiva ihminen, jos jo silloin nuorena poikana olet miettinyt CV:täsi valitessasi siviilipalveluksen. Varmaan tiesit valintahetkellä senkin, mihin paikkaan menet ja että voit siellä tehdä ne harjoittelut ja kesätyötkin.

Totuus taisi kuitenkin jo vilahtaa tuossa: sinua ei vaan "kiinnostanut" mennä armeijaan. Sen jälkeen sinulla kävi tuuri sen suhteen, että sivaripaikkasi auttoi sinua työelämässä ja niinpä sait siitä CV:stäsi jälkikäteen salonkikelpoisen selityksen siihen, että päädyit sivariin.

Kyllä, jossain vaiheessa täytyy ajatella vain ja ainoastaan itseään. Siitä voidaankin olla sitten montaa mieltä, että tarvitseeko sen hetken olla juuri varusmiespalveluksen kohdalla. Homman virallinen nimihän on "asevelvollisuus", eikä sen ole edes tarkoitus olla vapaaehtoista, mutta ehkä muiden velvollisuudet ovat omiasi tärkeämpiä.

Koska siviilipalvelus on tarkoitettu suoritettavaksi nimenomaan vakaumuksellisista syistä, niin työnantaja ei saa käyttää suorittamatonta varusmiespalvelusta työnhakijaa vastaan. Muutoinhan työnantaja syrjisi henkilöä tämän vakaumuksen takia.

Suuryrityksillä on ainoastaan yksi ainoa perusvelvollisuus: tuottaa voittoa omistajilleen. Myöskään siitä syystä työnhakijan kansalaisvelvollisuuksien suorittaminen ei juurikaan firmoja kiinnosta, pääasia on uuden mahdollisimman tuottavan työntekijän saaminen kapitalismin rattaisiin.

Kuuden kuukauden uhraaminen CV:stään isänmaansa hyväksi ei ole mikään kohtuuton vaatimus. Moni on uhrannut paljon enemmänkin ja heidän ansiostaan emme itsenäistyneet uudelleen 90-luvulla yhdessä Viron kanssa.

Kuten jo sanoin, en kyseenalaista sivaria sinänsä, ainoastaan itsekkäät motiivisi.

Lue lisää

Näköjään se jotain kaivelee, niin perkeleesti, kun kaikki eivät kuljekkaan sen massan mukana, ja osaavat laskelmoida asioita hieman pidemmälle? Mulla on ollut mukana onnea, mutta myös taitoa laskelmoida asioita päivää kahta pidemmälle. Lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että, kun suoritan hommat täällä hyvin, niin jätän itsestäni hyvän kuvan tähän paikkaan. Hommat tein hyvin. Opiskeluiden ollessa siinä vaiheessa, että harjoittelupaikkaa tarvitsin, niin tarvitsi soittaa vain yksi puhelu. Homma oli suunnilleen sillä paketissa, sitten kesätyöpaikan saanti olikin läpihuutojuttu.
Suomessa on VIRALLISESTI kaksi tapaa hoitaa asevelvollisuus, joko käymällä armeijan tai sivarin. Kävi sen kummalla tavalla tahansa on se velvollisuus LAIN silmissä suoritettu. Onko taustalla sitten oikea ideologinen syy, niin sitähän ei kukaan pysty selvittämään, eikä sitä enää saakkaan selvittää. Yksittäiset ihmiset saavat ajatella aivan vapaasti, mitä haluavat. Sä saat ihan vapaasti ajatella musta mitä haluat, mutta itse en laske sille paljonkaan painoarvoa, olet vain joku random nettinickki, joka ei nyt satu hyväksymään erilaisia ratkaisuja. Erittäin hyvää jatkoa vaan sulle, en jatka keskustelua pidemmälle, koska erilaisten päätösten hyväksyminen tuntuu sulle liian vaikealta.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään se jotain kaivelee, niin perkeleesti, kun kaikki eivät kuljekkaan sen massan mukana, ja osaavat laskelmoida asioita hieman pidemmälle? Mulla on ollut mukana onnea, mutta myös taitoa laskelmoida asioita päivää kahta pidemmälle. Lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että, kun suoritan hommat täällä hyvin, niin jätän itsestäni hyvän kuvan tähän paikkaan. Hommat tein hyvin. Opiskeluiden ollessa siinä vaiheessa, että harjoittelupaikkaa tarvitsin, niin tarvitsi soittaa vain yksi puhelu. Homma oli suunnilleen sillä paketissa, sitten kesätyöpaikan saanti olikin läpihuutojuttu.
Suomessa on VIRALLISESTI kaksi tapaa hoitaa asevelvollisuus, joko käymällä armeijan tai sivarin. Kävi sen kummalla tavalla tahansa on se velvollisuus LAIN silmissä suoritettu. Onko taustalla sitten oikea ideologinen syy, niin sitähän ei kukaan pysty selvittämään, eikä sitä enää saakkaan selvittää. Yksittäiset ihmiset saavat ajatella aivan vapaasti, mitä haluavat. Sä saat ihan vapaasti ajatella musta mitä haluat, mutta itse en laske sille paljonkaan painoarvoa, olet vain joku random nettinickki, joka ei nyt satu hyväksymään erilaisia ratkaisuja. Erittäin hyvää jatkoa vaan sulle, en jatka keskustelua pidemmälle, koska erilaisten päätösten hyväksyminen tuntuu sulle liian vaikealta.

Lue lisää

Se ei ole minulta henkilökohtaisesti pois, jos sinä olet aikoinaan halunnut ajaa omaa etuasi valheellisin perustein. Noinhan sinä itse käytännössä tässä myönsit tehneesi:

"Onko taustalla sitten oikea ideologinen syy, niin sitähän ei kukaan pysty selvittämään, eikä sitä enää saakkaan selvittää. "

Tiedät siis itsekin, että perusteesi siviilipalvelukseen hakeutumiselle eivät kestäisi virallisesti päivänvaloa, etkä haluaisi niitä sen takia selvitettävän sen enempää.

Mahdollinen rikoksesi on toki jo vanhentunut, mutta on hieman kaksinaismoralistista vedota suorittaneensa asevelvollisuutensa lain silmissä, vaikka suoritustavan valinta on perustunut lain rikkomiseen: et mennyt sivariin lain mukaan hyväksyttävästä syystä ja olet tässä yhteydessä antanut selvästi valheellista tietoa viranomaismenettelyssä.

Kommentoin nyt paria muutakin kohtaa, koska ne saavat aiemmat kertomuksesi hienoisesti "haiskahtamaan".


"Lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että, kun suoritan hommat täällä hyvin, niin jätän itsestäni hyvän kuvan tähän paikkaan."

Täällä? Tähän paikkaan? Tästä saa nyt sen käsityksen, että olet edelleen töissä siinä julkisessa laitoksessa tai virastossa, johon menit sivariin. Aiemmin kuitenkin mainitsit (omaa erinomaisuuttasi korostaaksesi, myönnä nyt vaan) sinulle olleen helppoa pysytellä isoissa ja yleensä kansainvälisissä yrityksissä. Ymmärrät varmaan itsekin, että asia herättää kysymyksiä, vaikka onhan se toki mahdollista, että olet menestyksekkään kansainvälisen bisnesuran tehtyäsi päätynyt takaisin siviilipalveluspaikkaasi töihin.


"en jatka keskustelua pidemmälle, koska erilaisten päätösten hyväksyminen tuntuu sulle liian vaikealta."

Ei sinulla ollut edellytyksiäkään jatkaa keskustelua, koska järjellisiä argumenttejä ei ole enää jäljellä, mutta toki sillä voi yrittää pelastaa kasvojaan, että ottaa minusta syntipukin siihen. Päätelköön muut, oliko niitä olemassa aikaisemminkaan.

Se, että hyväksyisin "erilaisen päätöksesi" olisi sama asia, kuin että hyväksyisin esimerkiksi työn tekemisen ja teettämisen "pimeänä" ilman verojen maksua. Sekin tehdään oman edun tavoittelemiseksi yhteiskunnan kustannuksella. Oman kertomasi mukaan sinä päädyit samalla perusteella siviilipalvelukseen, vaikka et rahallisia menetyksiä aiheuttanutkaan.

Sivumennen sanoen herättää hieman ihmetystä, että siellä jatko-opinnoissa ja kansainvälisissä suuryrityksissä ei opetettu edes käyttämään kappalejakoja tai kirjoittamaan asemansa edellyttämällä tavalla. Olkoon tämä teille opetukseksi nuoret: jos haluaa antaa itsestään menestyneen kuvan, niin ei kannata kirjoittaa niin kuin jonne.

Oldie kirjoitti:

Se ei ole minulta henkilökohtaisesti pois, jos sinä olet aikoinaan halunnut ajaa omaa etuasi valheellisin perustein. Noinhan sinä itse käytännössä tässä myönsit tehneesi:

"Onko taustalla sitten oikea ideologinen syy, niin sitähän ei kukaan pysty selvittämään, eikä sitä enää saakkaan selvittää. "

Tiedät siis itsekin, että perusteesi siviilipalvelukseen hakeutumiselle eivät kestäisi virallisesti päivänvaloa, etkä haluaisi niitä sen takia selvitettävän sen enempää.

Mahdollinen rikoksesi on toki jo vanhentunut, mutta on hieman kaksinaismoralistista vedota suorittaneensa asevelvollisuutensa lain silmissä, vaikka suoritustavan valinta on perustunut lain rikkomiseen: et mennyt sivariin lain mukaan hyväksyttävästä syystä ja olet tässä yhteydessä antanut selvästi valheellista tietoa viranomaismenettelyssä.

Kommentoin nyt paria muutakin kohtaa, koska ne saavat aiemmat kertomuksesi hienoisesti "haiskahtamaan".


"Lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että, kun suoritan hommat täällä hyvin, niin jätän itsestäni hyvän kuvan tähän paikkaan."

Täällä? Tähän paikkaan? Tästä saa nyt sen käsityksen, että olet edelleen töissä siinä julkisessa laitoksessa tai virastossa, johon menit sivariin. Aiemmin kuitenkin mainitsit (omaa erinomaisuuttasi korostaaksesi, myönnä nyt vaan) sinulle olleen helppoa pysytellä isoissa ja yleensä kansainvälisissä yrityksissä. Ymmärrät varmaan itsekin, että asia herättää kysymyksiä, vaikka onhan se toki mahdollista, että olet menestyksekkään kansainvälisen bisnesuran tehtyäsi päätynyt takaisin siviilipalveluspaikkaasi töihin.


"en jatka keskustelua pidemmälle, koska erilaisten päätösten hyväksyminen tuntuu sulle liian vaikealta."

Ei sinulla ollut edellytyksiäkään jatkaa keskustelua, koska järjellisiä argumenttejä ei ole enää jäljellä, mutta toki sillä voi yrittää pelastaa kasvojaan, että ottaa minusta syntipukin siihen. Päätelköön muut, oliko niitä olemassa aikaisemminkaan.

Se, että hyväksyisin "erilaisen päätöksesi" olisi sama asia, kuin että hyväksyisin esimerkiksi työn tekemisen ja teettämisen "pimeänä" ilman verojen maksua. Sekin tehdään oman edun tavoittelemiseksi yhteiskunnan kustannuksella. Oman kertomasi mukaan sinä päädyit samalla perusteella siviilipalvelukseen, vaikka et rahallisia menetyksiä aiheuttanutkaan.

Sivumennen sanoen herättää hieman ihmetystä, että siellä jatko-opinnoissa ja kansainvälisissä suuryrityksissä ei opetettu edes käyttämään kappalejakoja tai kirjoittamaan asemansa edellyttämällä tavalla. Olkoon tämä teille opetukseksi nuoret: jos haluaa antaa itsestään menestyneen kuvan, niin ei kannata kirjoittaa niin kuin jonne.

Lue lisää

Näköjään ei pitäisi väsyneenä ja pienessä kännissä kirjoitella mitään, kun silloin tulee tekstistä hieman huonosti luettavaa. Netissä ei tarvitse käyttää mitään kirjakieltä, eli sen kielipoliisin viitan voit ihan vapaasti tiputtaa harteiltasi.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään ei pitäisi väsyneenä ja pienessä kännissä kirjoitella mitään, kun silloin tulee tekstistä hieman huonosti luettavaa. Netissä ei tarvitse käyttää mitään kirjakieltä, eli sen kielipoliisin viitan voit ihan vapaasti tiputtaa harteiltasi.

Lue lisää

Ei kaupan kassallakaan tarvitse tervehtiä tai sanoa kiitos, eikä vanhuksille tai lastenrattaiden työntäjille tarvitse avata ovia. Useimpien mielestä ne temput kuitenkin kuuluvat hyviin käytöstapoihin. Sama pätee mielestäni myös hyvään kielenkäyttöön ja jopa internetissä ja varsinkin aikuisten kesken.

En ymmärrä, miksi netissä ja tosielämässä pitäisi olla jotenkin erilaiset käyttäytymissäännöt. Ei anonymiteetin pitäisi muuttaa ihmistä toisenlaiseksi.

Tiedän kyllä, että et ole ajatusmallisi kanssa yksin ja se ajatusmalli on yksi syy siihen, että esimerkiksi tämän suomikaksnelosen ja Ylilaudan juttujen tasolle naureskellaan ihan yleisesti.

Toki jokainen saa kirjoittaa niin kuin haluaa, mutta mielestäni kirjoittaja ei arvosta sanomisiaan kovin korkealle, jos hän kirjoittaa vähän sinne päin ja miten sattuu.

Mutta tulipahan tässä toinenkin opetus nuorisolle: älkää kirjoitelko nettiin, jos olette pienessäkään kännissä.

Tuossa on yksi pieni ongelma. Oletko huomannut, että mikä se on?

Sinulta sitä varmaan ollaakin ensimmäisenä kysymässä, että hyväksytkö SINÄ jonkun päätöksen tai et. Mikäli kaverisi on ollut kuumakalle ja hakannut tuon tyypin, niin voi voi. Hänen ongelmansa se on. Joskus vaan ihmisillä voi keittää yli aivan mitättömistä syistä, ja lopputulos on sit kirjaimellisesti paskaa. Hyvä, että ei sentään tappanut tuota poikaa, ei meinaan paljon vaadi, kun kunnolla hakkaa jonkun.

Näytä Tissit<3

Anonyymi kirjoitti:

Näytä Tissit<3

okei 0-0

Ainahan sitä masennusta ja ahdistusta on ollut, älä nyt herranjumala mummo ala syyttämään puhelimia ja sosiaalista mediaa kaikesta, ahdistus ja masennus ovat hyvin yleisiä murrosiässä ja muutenkin, aina se on ollut niin.

Kantahan se on tämäkin, mutta ei mikään yksi ainoa ja oikea. Tervejärkinen ihminen ajattelee omilla aivoillaan ja tekee päätökset sen pohjalta. Kuka määrittelee sen, että ei muka katsota hyvällä? Sinä vai? Onpa tosi hirveetä. Terkuin lähes 4000€/kk palkan omaava sivari.

Anonyymi kirjoitti:

Kantahan se on tämäkin, mutta ei mikään yksi ainoa ja oikea. Tervejärkinen ihminen ajattelee omilla aivoillaan ja tekee päätökset sen pohjalta. Kuka määrittelee sen, että ei muka katsota hyvällä? Sinä vai? Onpa tosi hirveetä. Terkuin lähes 4000€/kk palkan omaava sivari.

Lue lisää

Miten sun palkkas liittyy valintaan meneekö armeijaan vai sivariin?? Yleensä palkka riippuu ennemmin siitä miten pitkälle kouluttautuu. Mutta tosiaan valinta on jokasen oma asia, mutta se vaan on totta, että sivareist puhutaa paskaa, eikä niitä arvosteta pahemmin.

Kanta se on tuokin, mutta ei enää ole mitään tekemistä todellisuuden/nykyhetken kanssa. Työhaastattelussa saa korkeintaan kysyä, onko asevelvollisuus suoritettu. Mitään sotilasarvoa tai muuta vastaava ei saa kysyä. Itse en haluaisi edes työskennellä sellaisen työnantajan palveluksessa, jolle armeijan käyminen on kynnyskysymys, ja ammattitaito on sivuseikka.

Anonyymi kirjoitti:

Kanta se on tuokin, mutta ei enää ole mitään tekemistä todellisuuden/nykyhetken kanssa. Työhaastattelussa saa korkeintaan kysyä, onko asevelvollisuus suoritettu. Mitään sotilasarvoa tai muuta vastaava ei saa kysyä. Itse en haluaisi edes työskennellä sellaisen työnantajan palveluksessa, jolle armeijan käyminen on kynnyskysymys, ja ammattitaito on sivuseikka.

Lue lisää

Vähän sama juttu kun nykypäivänä moni korkeakoulutus on käytännössä töissä täysin turha. Usein se mitä niissä opetetaan ei mene enää yhtään sen mukaan mitä alalla tarvitaan. Täytyy aika tarkkaan valita mihin alaan menee korkeasti kouluttamaan itsensä, että siitä on todellista käytännön hyötyä ja silloinkin hyväksyä se, että puolet siitä koulutuksesta ehtii mennä osaksi kehityksen takia vanhaksi ennen kuin edes valmistut. Eikä se olisi puolet, jos alkujaan koulutukset yhtään pysyisivät kehityksessä mukana, mutta monta osaa koulutuksesta on jo melkein fossiilin vanhoja.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän sama juttu kun nykypäivänä moni korkeakoulutus on käytännössä töissä täysin turha. Usein se mitä niissä opetetaan ei mene enää yhtään sen mukaan mitä alalla tarvitaan. Täytyy aika tarkkaan valita mihin alaan menee korkeasti kouluttamaan itsensä, että siitä on todellista käytännön hyötyä ja silloinkin hyväksyä se, että puolet siitä koulutuksesta ehtii mennä osaksi kehityksen takia vanhaksi ennen kuin edes valmistut. Eikä se olisi puolet, jos alkujaan koulutukset yhtään pysyisivät kehityksessä mukana, mutta monta osaa koulutuksesta on jo melkein fossiilin vanhoja.

Lue lisää

Koulutus laahaa valitettavasti aina jäljessä suhteessa siihen, että mitä työpaikat. Koulutushan ei anna mitään muuta, kuin valmiuden toimia tietyissä tehtävissä, se varsinainen oppiminen ja koulussa opitun soveltaminen alkaa siellä töissä.

Pidän edelleenkin ihmeellisenä, että jotkut ovat punaniskaisesti ihannoimassa sitä armeijan käyntiä ja pelottelevat sillä, että seuraa sitä ja tätä, jos et käy. Tämä on kuitenkin jokaisen oma henkilökohtainen päätös, että käykö tai ei. Kumpikaan vaihtoehto ei periaatteessa toista huonompi. Itse kävin sivarin 2000-luvun alkupuolella, ja enemmän siitä vuodesta oli hyötyä, kuin siitä, että olisin ollut 6 kk armeijassa.

Osa ei pysty käymään armeijaa vaikka haluaisikin, esim. diabetes estää automaattisesti asepalveluksen suorittamisen. On muitakin sairauksia, mitkä johtavat nykyään automaattisesti C-papereihin, masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistuneisuus ja yleensäkkin mielenterveyden ongelmat.

Anonyymi kirjoitti:

Koulutus laahaa valitettavasti aina jäljessä suhteessa siihen, että mitä työpaikat. Koulutushan ei anna mitään muuta, kuin valmiuden toimia tietyissä tehtävissä, se varsinainen oppiminen ja koulussa opitun soveltaminen alkaa siellä töissä.

Pidän edelleenkin ihmeellisenä, että jotkut ovat punaniskaisesti ihannoimassa sitä armeijan käyntiä ja pelottelevat sillä, että seuraa sitä ja tätä, jos et käy. Tämä on kuitenkin jokaisen oma henkilökohtainen päätös, että käykö tai ei. Kumpikaan vaihtoehto ei periaatteessa toista huonompi. Itse kävin sivarin 2000-luvun alkupuolella, ja enemmän siitä vuodesta oli hyötyä, kuin siitä, että olisin ollut 6 kk armeijassa.

Osa ei pysty käymään armeijaa vaikka haluaisikin, esim. diabetes estää automaattisesti asepalveluksen suorittamisen. On muitakin sairauksia, mitkä johtavat nykyään automaattisesti C-papereihin, masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistuneisuus ja yleensäkkin mielenterveyden ongelmat.

Lue lisää

Minä suunnittelin oikein, että menisin armeijaan, mutta tosiaan en suunnitellut sitä, että sairastuisin. Olisin ihan vapaaehtoisesti mennyt. koska se olisi minulle sopinut, mutta en voinut edes hakea kun aivot totesivat: me nyt ei haluta toimia kunnolla.
Kaiken lisäksi minulla oli ollut lapsuuden/nuoruuden ajan epilepsia, joka tavallaan oli yksi riski listaan. Ironia on, että armeijasta olisi ollut suurin terveyshyöty itseni kohdalla omiin diagnooseihini ja se vielä oli harvoja paikkoja muutenkin missä paremmin hoidettiin mielenterveyspuoli.
Liian vaarallista silti ottaa ns. valmista potilasta sisään. Harmitti kyllä, mutta ei voi mitään ja tuskin se olisi työelämän suhteen paljoa mitään muuttanut, muuta kuin, että olisin jaksanut ehkä fyysisesti raskaampia töitä paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Minä suunnittelin oikein, että menisin armeijaan, mutta tosiaan en suunnitellut sitä, että sairastuisin. Olisin ihan vapaaehtoisesti mennyt. koska se olisi minulle sopinut, mutta en voinut edes hakea kun aivot totesivat: me nyt ei haluta toimia kunnolla.
Kaiken lisäksi minulla oli ollut lapsuuden/nuoruuden ajan epilepsia, joka tavallaan oli yksi riski listaan. Ironia on, että armeijasta olisi ollut suurin terveyshyöty itseni kohdalla omiin diagnooseihini ja se vielä oli harvoja paikkoja muutenkin missä paremmin hoidettiin mielenterveyspuoli.
Liian vaarallista silti ottaa ns. valmista potilasta sisään. Harmitti kyllä, mutta ei voi mitään ja tuskin se olisi työelämän suhteen paljoa mitään muuttanut, muuta kuin, että olisin jaksanut ehkä fyysisesti raskaampia töitä paremmin.

Lue lisää

Asiat eivät valitettavasti aina mene, niinkuin suunnittelee. Elämä jatkuu siitäkin huolimatta.