betonivene eläkeläisprojektiksi

No älä nyt masenna toista. Jos jää eläkkeelle esim. 63-vuotiaana, on mahdollista että vene valmistuu 75-vuotiaana jos terveys ja rahat riittää ja on ahkera. Siinähän on vielä sitten jonkin verran aikaa veneillä.
Tosin todennäköisyys on suuri että perikunta tulee kauppaamaan 1/4-valmista raatoa ensin muutamalla tonnilla kunnes Riihimäen ongelmajätelaitos kutsuu kun kauppa ei käy.

Anonyymi kirjoitti:

No älä nyt masenna toista. Jos jää eläkkeelle esim. 63-vuotiaana, on mahdollista että vene valmistuu 75-vuotiaana jos terveys ja rahat riittää ja on ahkera. Siinähän on vielä sitten jonkin verran aikaa veneillä.
Tosin todennäköisyys on suuri että perikunta tulee kauppaamaan 1/4-valmista raatoa ensin muutamalla tonnilla kunnes Riihimäen ongelmajätelaitos kutsuu kun kauppa ei käy.

Lue lisää

Kyllä joku sen ilmaiseksi hakee, ei tartte hävittää.

Ei taitaisi vaan Merivuokkokaan enää tuntia lekaamista kestää. Mutta hyvin tehty ferrobetonivene voi kestää ikää 4- 50 vuotta hyvinkin. Kestävyyttä voidaan mitata monella tavalla, harvemmin kai kuitenkaan tuolla lekatestillä...

Anonyymi kirjoitti:

Ei taitaisi vaan Merivuokkokaan enää tuntia lekaamista kestää. Mutta hyvin tehty ferrobetonivene voi kestää ikää 4- 50 vuotta hyvinkin. Kestävyyttä voidaan mitata monella tavalla, harvemmin kai kuitenkaan tuolla lekatestillä...

Lue lisää

Eikö 4 vuotta ole hieman niukka veneen eliniäksi?

Anonyymi kirjoitti:

Ei taitaisi vaan Merivuokkokaan enää tuntia lekaamista kestää. Mutta hyvin tehty ferrobetonivene voi kestää ikää 4- 50 vuotta hyvinkin. Kestävyyttä voidaan mitata monella tavalla, harvemmin kai kuitenkaan tuolla lekatestillä...

Lue lisää

Lekatesti nyt oli Dunckerin esimerkki ja tarkoitti rungon kestoa, jos vesillä joutuu karin tai kalliorannan kanssa yllättäviin tekemisiin.

ja matkassa on takuulla vaiheita sen verran, että perillepääsy on kovin epätodennäköistä.

Eli jos käyttää kaiken vapaa-aikansa tuohon (eläkkeelläkin on muita hommia), n. 200h/kk, pyöreästi 2000h vuodessa, niin valmista tulee 2-5 vuodessa. Jos kaikki menee hyvin ja jaksat uhrata esim. 5 vuotta kaiken vapaa-ajan tuohon, lopputuloksena on jonkinlainen vene. Aikamoinen uhraus.

Maakuljetus tarkoittaisi kiertämistä jostain Perämeren rantojen kautta, tarkoittanet kuitenkin kuljetusta laivakyydillä. Tuohon en osaa vastata, mutta osaan kysyä pitääkö selvittää miten ja minkä arvoisesti esim. tulli satamassa on tuollaisesta kiinnostunut?
Esimerkki omasta puolestani jostain vuosien 1997- 2000 ajoilta: Suunnittelin hirsisen ok- talon rungon rakennuttamista Virossa ja sen siirrättämistä sitten purettuna Suomeen. Asia oli niinkin pitkällä, että kävin pari- kolme kertaa Viron puolella paikallisia mahdollisia tekijöitä tapaamassa yms. Kuljetus olisi teknisesti hoitunut helposti vaikka kalastustroolarilla tms., mutta ilmeni että tullia tuollainen kiinnostaisi hyvinkin. Olin tulliin yhteydessä ja selvisi, että runkoprojektin hinta kaksinkertaistuisi suomen päässä satamassa. Se tyssäsi sitten siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Maakuljetus tarkoittaisi kiertämistä jostain Perämeren rantojen kautta, tarkoittanet kuitenkin kuljetusta laivakyydillä. Tuohon en osaa vastata, mutta osaan kysyä pitääkö selvittää miten ja minkä arvoisesti esim. tulli satamassa on tuollaisesta kiinnostunut?
Esimerkki omasta puolestani jostain vuosien 1997- 2000 ajoilta: Suunnittelin hirsisen ok- talon rungon rakennuttamista Virossa ja sen siirrättämistä sitten purettuna Suomeen. Asia oli niinkin pitkällä, että kävin pari- kolme kertaa Viron puolella paikallisia mahdollisia tekijöitä tapaamassa yms. Kuljetus olisi teknisesti hoitunut helposti vaikka kalastustroolarilla tms., mutta ilmeni että tullia tuollainen kiinnostaisi hyvinkin. Olin tulliin yhteydessä ja selvisi, että runkoprojektin hinta kaksinkertaistuisi suomen päässä satamassa. Se tyssäsi sitten siihen.

Lue lisää

Viro liittyi EU:n ja siten vapaakauppa-alueeseen vuonna 2004. Siksi tullimiestä kiinnosti.

Bensa=balsa

Auto correct teki temput.

Mutta mikä on se ajatus että hyvä ferrobetonivene tulisi ympäröidä lasikuidulla? Jos joku vaivautuu hirveällä työmäärällä tekemään betonirunkoisen veneen, kai hän haluaa tehdä siitä kerralla kestävän ja kunnollisen niin, ettei se tarvitse mitään (jopa palokuormaa aiheuttavaa) lasikuitua ympärilleen?

Vaikea kuvitella tällaisella rakenteella saavutettavan mitään ominaisuutta jota ei voitaisi saavuttaa huomattavasti helpommin muilla materiaaleilla.

Betonilla ei ole muita etuja kuin se, että siitä rakentaminen yksittäiskappaleena on halpaa ja tehtävissä ”suhteellisen helposti” harrastelijavoimin. Haittana on paino.

Lisäämällä halpaan, helppoon ja painavaan tekniikkaan lasikuituinen tai joku muu moderni, kallis, kevyt ja hankalasti toteutettava kuorikerros, saadaan painava, kallis ja hankalasti valmistettava rakenne. Etuja en keksi.

Anonyymi kirjoitti:

Betonilla ei ole muita etuja kuin se, että siitä rakentaminen yksittäiskappaleena on halpaa ja tehtävissä ”suhteellisen helposti” harrastelijavoimin. Haittana on paino.

Lisäämällä halpaan, helppoon ja painavaan tekniikkaan lasikuituinen tai joku muu moderni, kallis, kevyt ja hankalasti toteutettava kuorikerros, saadaan painava, kallis ja hankalasti valmistettava rakenne. Etuja en keksi.

Lue lisää

Betonin vahvin ominaisuus on sen suuri puristuslujuus, mutta olemattoman vetolujuutensa vuoksi betoni vaatii aina raudoituksen.

Veneessä teräsbetonirakenteeksi verrattaen ohuesta kuoressa raudoitus sijaitsee varsin epäedullisessa paikassa betonin keskilinjalla. Ja siihen kun vielä yhdistetään teräksen ominaisuus venyä, niin rakenne ei todellakaan ole optimaalinen. Niin kauan kuin runkoon vaikuttaa tasainen puristava paine, niin betoniveneen runko toimii kuin kananmunan kuori tai holvi ja kestää hyvin. Mutta vauriokestävyys em. epäedullisista rakenteellisista syistä esim. karille ajossa on heikko.

Betonin puristuslujuus tulisi täydellisesti hyödynnettyä sijoittamalla venymätön hiilikuituraudoitus oikeaoppisesti betonirakenteen ulkokehälle, eli veneen tapauksessa ulkopintaan. Ullommainen täysin vesihöyrytiivis hiilikuituraudoitus myös tavanomaista raudoitusta korroosiolta.

Eli tiivistettynä betoni tarvitsee vetoraudoituksen mahdollisimman kauas rakenteen keskilinjasta, eikä teräs ole venymänsä vuoksi hyvä betoniraudoite.

Siksi hiilikuitulaminaateilla pinnoitettu betonivene olisi paras mahdollinen betonivene.

Anonyymi kirjoitti:

Betonin vahvin ominaisuus on sen suuri puristuslujuus, mutta olemattoman vetolujuutensa vuoksi betoni vaatii aina raudoituksen.

Veneessä teräsbetonirakenteeksi verrattaen ohuesta kuoressa raudoitus sijaitsee varsin epäedullisessa paikassa betonin keskilinjalla. Ja siihen kun vielä yhdistetään teräksen ominaisuus venyä, niin rakenne ei todellakaan ole optimaalinen. Niin kauan kuin runkoon vaikuttaa tasainen puristava paine, niin betoniveneen runko toimii kuin kananmunan kuori tai holvi ja kestää hyvin. Mutta vauriokestävyys em. epäedullisista rakenteellisista syistä esim. karille ajossa on heikko.

Betonin puristuslujuus tulisi täydellisesti hyödynnettyä sijoittamalla venymätön hiilikuituraudoitus oikeaoppisesti betonirakenteen ulkokehälle, eli veneen tapauksessa ulkopintaan. Ullommainen täysin vesihöyrytiivis hiilikuituraudoitus myös tavanomaista raudoitusta korroosiolta.

Eli tiivistettynä betoni tarvitsee vetoraudoituksen mahdollisimman kauas rakenteen keskilinjasta, eikä teräs ole venymänsä vuoksi hyvä betoniraudoite.

Siksi hiilikuitulaminaateilla pinnoitettu betonivene olisi paras mahdollinen betonivene.

Lue lisää

Mun käsittääkseni noita venebetoneita on joskus vahvistettu muovikuiduilla betonin seassa.

Trollö hakusanalla on jo vaihtoehtojakin.

Myyntipuhetta:
"Venebetoni(LH-sementti, kvartsi ja silika), josta tämäkin vene on sinkkiverkoilla ja vetoteräksillä laminoitu ja valettu, on lopputuloksena lähes ikuinen ja haponkestävä venerunko, joka on pinnoitettu epoksilla. Ferrobetoni on ainoa venemateriaali, joka vahvistuu vanhetessaan, muut heikkenevät, mätänevät, syöpyvät, haurastuvat ja ruostuvat eri tavoin."

Materiaali on ikuista, siitä tehdyn veneen pitäminen ei.
(Ote on myynti-ilmoituksesta, jonka mukaan myydään 10 vuotta sitten pelastettua venettä kunnostettuna tai kunnostettavaksi.)

Anonyymi kirjoitti:

Myyntipuhetta:
"Venebetoni(LH-sementti, kvartsi ja silika), josta tämäkin vene on sinkkiverkoilla ja vetoteräksillä laminoitu ja valettu, on lopputuloksena lähes ikuinen ja haponkestävä venerunko, joka on pinnoitettu epoksilla. Ferrobetoni on ainoa venemateriaali, joka vahvistuu vanhetessaan, muut heikkenevät, mätänevät, syöpyvät, haurastuvat ja ruostuvat eri tavoin."

Materiaali on ikuista, siitä tehdyn veneen pitäminen ei.
(Ote on myynti-ilmoituksesta, jonka mukaan myydään 10 vuotta sitten pelastettua venettä kunnostettuna tai kunnostettavaksi.)

Lue lisää

No eikös tuon ylläpitäminen ole halvempaa kuin lasikuituisen? Ei tarvi paikkausta, ei vety, voi säilyttää jäissä. Pelkästään nostoissa ja laskuissa säästää tonnin vuodessa. Eikä tarvitse talvisäilytyspaikkaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

No eikös tuon ylläpitäminen ole halvempaa kuin lasikuituisen? Ei tarvi paikkausta, ei vety, voi säilyttää jäissä. Pelkästään nostoissa ja laskuissa säästää tonnin vuodessa. Eikä tarvitse talvisäilytyspaikkaakaan.

Lue lisää

Jos on tarve säilyttää jäissä niin sitten teräs/alumiini. Ei vain ole mitään järkeä tehdä betonista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on tarve säilyttää jäissä niin sitten teräs/alumiini. Ei vain ole mitään järkeä tehdä betonista.

Eikös teräs ja varsinkin alumiini ole paljon kalliimpi materiaali kuin betoni? Metalliveneet ovat hankalia sähkökemiallisten ilmiöiden takia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on tarve säilyttää jäissä niin sitten teräs/alumiini. Ei vain ole mitään järkeä tehdä betonista.

Alumiinivene puristuksissa jäissä, ei taida olla laajasti harrastettua toimintaa...

Hänkö on täällä taas?

Anonyymi kirjoitti:

No eikös tuon ylläpitäminen ole halvempaa kuin lasikuituisen? Ei tarvi paikkausta, ei vety, voi säilyttää jäissä. Pelkästään nostoissa ja laskuissa säästää tonnin vuodessa. Eikä tarvitse talvisäilytyspaikkaakaan.

Lue lisää

Miten isosta veneestä puhutaan, jos nosto ja lasku tonnin yhteensä. Ainakin 45-jalkaiseen asti tuollainen maksaa 200-300 € yhteensä.

Jos vene on vuosia vedessä, miten hoituu myrkkymaalaus, sinkkien vaihto jne.? Betoniveneilojää ei ehkä vauhti kiinnosta, mutta aika pahan näköiseksi pohja menee vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös teräs ja varsinkin alumiini ole paljon kalliimpi materiaali kuin betoni? Metalliveneet ovat hankalia sähkökemiallisten ilmiöiden takia.

Rungon materiaali on niin pieni osa kokonaiskustannuksia että ei sen takia ole mitään järkeä tehdä betonista. Vähintään erotuksen verran häviää jo siinä, että harva haluaa ostaa betonivenettä, joten niiden hinnat ovat erittäin alhaiset. Jos korroosiosta on huolissaan niin betonin raudoitus voi myös korrodoitua ja sen havaitseminen ja korjaaminen on erittäin paljon hankalampaa kuin teräsveneen.

Anonyymi kirjoitti:

Hänkö on täällä taas?

Taitaa olla

Anonyymi kirjoitti:

Alumiinivene puristuksissa jäissä, ei taida olla laajasti harrastettua toimintaa...

"Alumiinivene puristuksissa jäissä, ei taida olla laajasti harrastettua toimint"

Niin ei ole. Yleensä kun ne talvella jäissä olevat alumiinset on ammattiveneitä tai jopa laivoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Alumiinivene puristuksissa jäissä, ei taida olla laajasti harrastettua toimint"

Niin ei ole. Yleensä kun ne talvella jäissä olevat alumiinset on ammattiveneitä tai jopa laivoja.

Lue lisää

Pohja on jokatapauksessa putsattava eliöitä kerran vuodessa, ja vedessä se on hankalampi tehdä. Veneeni seisoi poikkeuksellisesti koko kesän laiturissa, joten näkin peittämä potkuri jota ei ollut pyöritetty koko kesänä oli syksyllä jo niin tehoton ettei varsinkaan pakilla jarruttanut enää juuri lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Alumiinivene puristuksissa jäissä, ei taida olla laajasti harrastettua toimint"

Niin ei ole. Yleensä kun ne talvella jäissä olevat alumiinset on ammattiveneitä tai jopa laivoja.

Lue lisää

On rakennettu ihan käyttöön otettu kohtuullisen kokoinen rahtilaiva betonista, ei kai koskaan alumiinista, ei edes vahvimmista alumiiniseoksista, siis alumiiniseoksista joissa on mukana myös terästä.

Anonyymi kirjoitti:

On rakennettu ihan käyttöön otettu kohtuullisen kokoinen rahtilaiva betonista, ei kai koskaan alumiinista, ei edes vahvimmista alumiiniseoksista, siis alumiiniseoksista joissa on mukana myös terästä.

Lue lisää

Alumiinista on tehty sotalaivojakin. Betonista tuskin.

Anonyymi kirjoitti:

Alumiinista on tehty sotalaivojakin. Betonista tuskin.

No nyt on sitä suuruusluokkaa oleva aukko väitteen esittäjän sotahistorian tuntemuksessa, että aivopieru taisi lipsahtaa ilman riittävää kompetenssia.

Betonista valmistettuja sotalaivoja todellakin on! Niitä oli laivueittain taistelukäytössä mm. molemmissa maailmansodissa.

Olen jopa itse kävellyt ww1:ssä palvelleen ja edelleen kelluvan betonista valmistetun sotalaivan kannella:)

Uskon googlenkin tarjoavan lisätietoa siitä kiinnostuneille hakusanalla esim. concrete war ship tai - battle -.

Alumiiniakin on käytetty sota-aluksissa. Materiaalilla tavoitellaan vennen alhaista herätettä merimiinoille, mutta esim. Suomen merivoimien Hamina luokan alumiinialukset ovat kärsineet materiaalin rasitusväsymyksen aiheuttamista murtumista sekä korroosiosta.

Sitä tosin en usko, että sota-aluksissa käytettyjen valmistusmateriaalien pohjalta voi tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä huviveneiden valmistusmateriaalien paremmuusjärjestyksestä.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt on sitä suuruusluokkaa oleva aukko väitteen esittäjän sotahistorian tuntemuksessa, että aivopieru taisi lipsahtaa ilman riittävää kompetenssia.

Betonista valmistettuja sotalaivoja todellakin on! Niitä oli laivueittain taistelukäytössä mm. molemmissa maailmansodissa.

Olen jopa itse kävellyt ww1:ssä palvelleen ja edelleen kelluvan betonista valmistetun sotalaivan kannella:)

Uskon googlenkin tarjoavan lisätietoa siitä kiinnostuneille hakusanalla esim. concrete war ship tai - battle -.

Alumiiniakin on käytetty sota-aluksissa. Materiaalilla tavoitellaan vennen alhaista herätettä merimiinoille, mutta esim. Suomen merivoimien Hamina luokan alumiinialukset ovat kärsineet materiaalin rasitusväsymyksen aiheuttamista murtumista sekä korroosiosta.

Sitä tosin en usko, että sota-aluksissa käytettyjen valmistusmateriaalien pohjalta voi tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä huviveneiden valmistusmateriaalien paremmuusjärjestyksestä.

Lue lisää

Pari vuotta sitten oli myynnissä 50 vuotta vanha venäläinen 40-metrinen sotilasmallinen alumiinilaiva, muistaakseni maihinnousuhommiin tarkoitettu. Siinä oli kaksi järjettömän kokoista bensatähtimoottoria, joilla se kulki 35 solmua. Kyytiin mahtui muutama kuorma-auto. Kenties venäläiset osaa alumiinihommat paremmin, mutta kyllä se vielä pinnalla pysyi, vaikka varmasti on ollut rungossa kovia rasituksia.

Anonyymi kirjoitti:

On rakennettu ihan käyttöön otettu kohtuullisen kokoinen rahtilaiva betonista, ei kai koskaan alumiinista, ei edes vahvimmista alumiiniseoksista, siis alumiiniseoksista joissa on mukana myös terästä.

Lue lisää

Alumiinia jossa on terästä? EI kai sentään. Jotain muuta niissä on seassa.

Hamina-luokan sota-aluksen runko on alumiinia. Hyvin säilyvät ja jopa kulkevat jäissä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hamina-luokan_ohjusvene

Aluksen runko on alumiinia ja yläpuoliset kansirakenteet hiilikuidulla vahvistettuja komposiittirakenteita. Alukset ovat kokoonsa nähden kevyitä, ja ne on varustettu vesisuihkupropulsiolla joka tuo niille hyvät ohjailuominaisuudet. Alukset pystyvät myös matalan syväyksensä takia toimimaan matalissa vesissä

Anonyymi kirjoitti:

No nyt on sitä suuruusluokkaa oleva aukko väitteen esittäjän sotahistorian tuntemuksessa, että aivopieru taisi lipsahtaa ilman riittävää kompetenssia.

Betonista valmistettuja sotalaivoja todellakin on! Niitä oli laivueittain taistelukäytössä mm. molemmissa maailmansodissa.

Olen jopa itse kävellyt ww1:ssä palvelleen ja edelleen kelluvan betonista valmistetun sotalaivan kannella:)

Uskon googlenkin tarjoavan lisätietoa siitä kiinnostuneille hakusanalla esim. concrete war ship tai - battle -.

Alumiiniakin on käytetty sota-aluksissa. Materiaalilla tavoitellaan vennen alhaista herätettä merimiinoille, mutta esim. Suomen merivoimien Hamina luokan alumiinialukset ovat kärsineet materiaalin rasitusväsymyksen aiheuttamista murtumista sekä korroosiosta.

Sitä tosin en usko, että sota-aluksissa käytettyjen valmistusmateriaalien pohjalta voi tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä huviveneiden valmistusmateriaalien paremmuusjärjestyksestä.

Lue lisää

Ne Hamin-luokan alusten raistusmurtumat johtuivat Italialaisesta työstä. Ne on korjattu nyt Suomessa. Ne olisi alun perinkin pitänyt rakentaa SUomessa, koska täällä on osaavia laivansuunnittelijoita ja -raknetajia alumiinisiin laivoihin. Suomessahan on tehty myös isoja matkustaja-aluksia yms. alumiinista. Myös pienempiä pn tehty sekä tietty vesibusseja yms. on tehty alumiinista.

https://kewatec.com/fi/model/matkustaja-alukset/

Alumiini on yllättävän yleinen rungon materiaali ammattikäytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Ne Hamin-luokan alusten raistusmurtumat johtuivat Italialaisesta työstä. Ne on korjattu nyt Suomessa. Ne olisi alun perinkin pitänyt rakentaa SUomessa, koska täällä on osaavia laivansuunnittelijoita ja -raknetajia alumiinisiin laivoihin. Suomessahan on tehty myös isoja matkustaja-aluksia yms. alumiinista. Myös pienempiä pn tehty sekä tietty vesibusseja yms. on tehty alumiinista.

https://kewatec.com/fi/model/matkustaja-alukset/

Alumiini on yllättävän yleinen rungon materiaali ammattikäytössä.

Lue lisää

Mutta mutta, eikö nämä vähät puolustusvoimien alukset ole työllisyys- yms- periaatesyistä pyritty tilaamaan kotimaisilta toimijoilta?
Itse muutamia vuosia jäänmurtajilla työskennelleenä kysyisin yhdeltä kommentoijalta missä ja milloin Hamina- luokan ohjuskipoilla on jäissä ajettu, milloin, missä, miksi ja montako metriä?

Anonyymi kirjoitti:

No nyt on sitä suuruusluokkaa oleva aukko väitteen esittäjän sotahistorian tuntemuksessa, että aivopieru taisi lipsahtaa ilman riittävää kompetenssia.

Betonista valmistettuja sotalaivoja todellakin on! Niitä oli laivueittain taistelukäytössä mm. molemmissa maailmansodissa.

Olen jopa itse kävellyt ww1:ssä palvelleen ja edelleen kelluvan betonista valmistetun sotalaivan kannella:)

Uskon googlenkin tarjoavan lisätietoa siitä kiinnostuneille hakusanalla esim. concrete war ship tai - battle -.

Alumiiniakin on käytetty sota-aluksissa. Materiaalilla tavoitellaan vennen alhaista herätettä merimiinoille, mutta esim. Suomen merivoimien Hamina luokan alumiinialukset ovat kärsineet materiaalin rasitusväsymyksen aiheuttamista murtumista sekä korroosiosta.

Sitä tosin en usko, että sota-aluksissa käytettyjen valmistusmateriaalien pohjalta voi tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä huviveneiden valmistusmateriaalien paremmuusjärjestyksestä.

Lue lisää

Ilmeisesti sota- aluksia ei ole tehty betonista. Google tuntee sota-aikana tehtyjä moottorittomia proomuja, kelluvia aallonmurtajia ja lairureita, joitakin sota- ajan rahtialuksia. Rakentamisaiheeksi mainitaan teräspula. Paivelushistoria näyttää betonialuksilla olleen pikemminkin lyhyt ja maineeton.
Ehkä botonisten sota- alusten tuntija valaisee meitä tietämättömiä siitä, mitä google ei tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti sota- aluksia ei ole tehty betonista. Google tuntee sota-aikana tehtyjä moottorittomia proomuja, kelluvia aallonmurtajia ja lairureita, joitakin sota- ajan rahtialuksia. Rakentamisaiheeksi mainitaan teräspula. Paivelushistoria näyttää betonialuksilla olleen pikemminkin lyhyt ja maineeton.
Ehkä botonisten sota- alusten tuntija valaisee meitä tietämättömiä siitä, mitä google ei tiedä.

Lue lisää

Wikipedia kertoo:

"In Europe, ferro cement barges (FCBs) played a crucial role in World War II operations, particularly in the D-Day Normandy landings, where they were used as part of the Mulberry harbour defenses, for fuel and munitions transportation, as blockships,[12] and as floating pontoons. Some were fitted with engines and used as mobile canteens and troop carriers."

Anonyymi kirjoitti:

Ne Hamin-luokan alusten raistusmurtumat johtuivat Italialaisesta työstä. Ne on korjattu nyt Suomessa. Ne olisi alun perinkin pitänyt rakentaa SUomessa, koska täällä on osaavia laivansuunnittelijoita ja -raknetajia alumiinisiin laivoihin. Suomessahan on tehty myös isoja matkustaja-aluksia yms. alumiinista. Myös pienempiä pn tehty sekä tietty vesibusseja yms. on tehty alumiinista.

https://kewatec.com/fi/model/matkustaja-alukset/

Alumiini on yllättävän yleinen rungon materiaali ammattikäytössä.

Lue lisää

Jep, italialaista työtä suoraan Rauman telakalta!
Mitkä ISOT matkustaja- alukset suomessa on tehty alumiinista?

Anonyymi kirjoitti:

Wikipedia kertoo:

"In Europe, ferro cement barges (FCBs) played a crucial role in World War II operations, particularly in the D-Day Normandy landings, where they were used as part of the Mulberry harbour defenses, for fuel and munitions transportation, as blockships,[12] and as floating pontoons. Some were fitted with engines and used as mobile canteens and troop carriers."

Lue lisää

Normandian maihinnousua varten tehtiin betonilaatikoita kelluviksi laitureiksi, niitä jäänteitä taitaa pilkottaa vedestä siellä rannalla yhä.

Anonyymi kirjoitti:

Wikipedia kertoo:

"In Europe, ferro cement barges (FCBs) played a crucial role in World War II operations, particularly in the D-Day Normandy landings, where they were used as part of the Mulberry harbour defenses, for fuel and munitions transportation, as blockships,[12] and as floating pontoons. Some were fitted with engines and used as mobile canteens and troop carriers."

Lue lisää

Nämäkö olivat ne betoniset sota- alukset, joissakin jopa moottori!

Anonyymi kirjoitti:

Jep, italialaista työtä suoraan Rauman telakalta!
Mitkä ISOT matkustaja- alukset suomessa on tehty alumiinista?

Suomesta en tiedä, mutta yleensä käytetään terästä, koska se on halpaa. Alumiinia käytetään painonsäästön takia , jos nopeus on tärkeää.

https://safety4sea.com/worlds-largest-aluminium-ship-soon-to-be-built/

Skip Novak valitsi alumiinin etelämantereen veneensä materiaaliksi. Sen veneen pitää nimenomaan olla vahva ja kestää jäätä.

http://www.pelagic.co.uk/fleet_pa.asp

Bossu kirjoitti:

Suomesta en tiedä, mutta yleensä käytetään terästä, koska se on halpaa. Alumiinia käytetään painonsäästön takia , jos nopeus on tärkeää.

https://safety4sea.com/worlds-largest-aluminium-ship-soon-to-be-built/

Skip Novak valitsi alumiinin etelämantereen veneensä materiaaliksi. Sen veneen pitää nimenomaan olla vahva ja kestää jäätä.

http://www.pelagic.co.uk/fleet_pa.asp

Lue lisää

Alumiini ei kestä kuten teräs, mutta saadaanhan siitäkin kestävä vene jos riittävästi ainetta laitetaan ja tukirakenteet yms. tehdään myös oikeaoppisesti ja lujiksi. Niin, eikä saa piitata rahasta, sitä pitää olla, joku Dunker teki edullisesti veneen itselleen teräksestä ja taisi se kestää melkoiset reissut.
Itse Etelänapamantereen vesillä käyneenä en ihan keksi mitä etua tällä alumiiniratkaisulla tämän Novakin tapauksessa tavoitellaan ja saavutetaan, lujuustekijät ne nyt tuskin ovat. Ei siellä missään jäissä matkata eikä pienellä purjeveneellä sellainen mitenkään olisi mahdollistakaan, ajelehtiviin jäälohkareisiin törmäilyt ovat ne todennäköisimmät yhteenotot jäiden kanssa. Pahimmoillaan jos menee sopimattomiin paikkoihin voi toki jäädä liikkuvien jäidenkin piirittämäksi mutta se voikin sitten olla vaaran paikka oli vene mistä materiaalista tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Alumiini ei kestä kuten teräs, mutta saadaanhan siitäkin kestävä vene jos riittävästi ainetta laitetaan ja tukirakenteet yms. tehdään myös oikeaoppisesti ja lujiksi. Niin, eikä saa piitata rahasta, sitä pitää olla, joku Dunker teki edullisesti veneen itselleen teräksestä ja taisi se kestää melkoiset reissut.
Itse Etelänapamantereen vesillä käyneenä en ihan keksi mitä etua tällä alumiiniratkaisulla tämän Novakin tapauksessa tavoitellaan ja saavutetaan, lujuustekijät ne nyt tuskin ovat. Ei siellä missään jäissä matkata eikä pienellä purjeveneellä sellainen mitenkään olisi mahdollistakaan, ajelehtiviin jäälohkareisiin törmäilyt ovat ne todennäköisimmät yhteenotot jäiden kanssa. Pahimmoillaan jos menee sopimattomiin paikkoihin voi toki jäädä liikkuvien jäidenkin piirittämäksi mutta se voikin sitten olla vaaran paikka oli vene mistä materiaalista tahansa.

Lue lisää

Lasikuitu ei ollut hänelle vaihtoehto vaativien olojen takia, ja veneen piti pystyä 10 solmun keskinopeuteen, siksi teräs ei käynyt.

Bossu kirjoitti:

Lasikuitu ei ollut hänelle vaihtoehto vaativien olojen takia, ja veneen piti pystyä 10 solmun keskinopeuteen, siksi teräs ei käynyt.

Se onkin sitten jo reipasta menoa kun keskinopeus tuollaisella venholla on 10 solmua...utopiaa se on.

Anonyymi kirjoitti:

Se onkin sitten jo reipasta menoa kun keskinopeus tuollaisella venholla on 10 solmua...utopiaa se on.

Enpä usko, että on utopiaa. Vesilinjan pituus on 19 metriä, köli alhaalla syväys on 3,9 metriä. Painolasti on kölissä. Purjeala avotuulissa 414 neliötä ja luovilla 264 neliötä, paino 48 tonnia. 10 solmua on tuolle normaali vauhti. Kippari Novak on osallistunut kipparina monta kertaa Whitbread-kisaan, joten osaamista löytyy.

Bossu kirjoitti:

Enpä usko, että on utopiaa. Vesilinjan pituus on 19 metriä, köli alhaalla syväys on 3,9 metriä. Painolasti on kölissä. Purjeala avotuulissa 414 neliötä ja luovilla 264 neliötä, paino 48 tonnia. 10 solmua on tuolle normaali vauhti. Kippari Novak on osallistunut kipparina monta kertaa Whitbread-kisaan, joten osaamista löytyy.

Lue lisää

Ei tietenkään ole utopiaa saavuttaa ja ylläpitääkin suotuisissa olosuhteissa noin 10 solmun nopeutta. Matkan varrelle sattuu kuitenkin väkisinkin muitakin kuin niitä suotuisa ja ihanteellisia tuulia ja oloja, silloin mennään hyvinkin hitaasti. Kun sitten puhutaan käsitteestä keskinopeus, 10 solmun keskinopeuden saavuttaminen tuollaisella, kaikesta alumiinista huolimatta massiivisella ja vesimassojen läpi puskevalla veneellä on aika sula mahdottomuus.
Superkevyet komposiittirakenteiset kilpaveneet ovat oma lukunsa, ne nousevat otollisissa olosuhteissa jopa liukuun ja todellakin voivat olla nopeita, tämä vene ei lukeudu niihin. Noistakin veneistä myös Novakilla lienee kokemusta, mutta sattuneista syistä hän ei sellaisella tahdo Antarktisen tuntumaan...
Jos vielä huomioidaan, että purjehdittaessa joudutaan luovimaan varsin usein, eli kuljettu matka on huomattavasti pitempi kuin se matka joka todellisuudessa lähtöpaikan määränpään väliä on edetty, todellinen kartalla matkaa jouduttava nopeus putoaa olennaisesti lisää, mutta ymmärrän, tästä ei nyt ole kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään ole utopiaa saavuttaa ja ylläpitääkin suotuisissa olosuhteissa noin 10 solmun nopeutta. Matkan varrelle sattuu kuitenkin väkisinkin muitakin kuin niitä suotuisa ja ihanteellisia tuulia ja oloja, silloin mennään hyvinkin hitaasti. Kun sitten puhutaan käsitteestä keskinopeus, 10 solmun keskinopeuden saavuttaminen tuollaisella, kaikesta alumiinista huolimatta massiivisella ja vesimassojen läpi puskevalla veneellä on aika sula mahdottomuus.
Superkevyet komposiittirakenteiset kilpaveneet ovat oma lukunsa, ne nousevat otollisissa olosuhteissa jopa liukuun ja todellakin voivat olla nopeita, tämä vene ei lukeudu niihin. Noistakin veneistä myös Novakilla lienee kokemusta, mutta sattuneista syistä hän ei sellaisella tahdo Antarktisen tuntumaan...
Jos vielä huomioidaan, että purjehdittaessa joudutaan luovimaan varsin usein, eli kuljettu matka on huomattavasti pitempi kuin se matka joka todellisuudessa lähtöpaikan määränpään väliä on edetty, todellinen kartalla matkaa jouduttava nopeus putoaa olennaisesti lisää, mutta ymmärrän, tästä ei nyt ole kyse.

Lue lisää

Skip Novakin tarkoitus oli ajaa veneellä arktikselle, kun antarktiksen sesonki päättyy ja ajaa siellä charteria kesällä ja taas takaisin alas syksyllä. Siksi tuo 10 solmun keskivauhti oli suunnittelukriteeri. En ole kuullut, että näin olisi tehty, joten ehkä siihen vauhtiin ei ylletty, tai ehkä bisnestä arktikselle ei syntynytkään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään ole utopiaa saavuttaa ja ylläpitääkin suotuisissa olosuhteissa noin 10 solmun nopeutta. Matkan varrelle sattuu kuitenkin väkisinkin muitakin kuin niitä suotuisa ja ihanteellisia tuulia ja oloja, silloin mennään hyvinkin hitaasti. Kun sitten puhutaan käsitteestä keskinopeus, 10 solmun keskinopeuden saavuttaminen tuollaisella, kaikesta alumiinista huolimatta massiivisella ja vesimassojen läpi puskevalla veneellä on aika sula mahdottomuus.
Superkevyet komposiittirakenteiset kilpaveneet ovat oma lukunsa, ne nousevat otollisissa olosuhteissa jopa liukuun ja todellakin voivat olla nopeita, tämä vene ei lukeudu niihin. Noistakin veneistä myös Novakilla lienee kokemusta, mutta sattuneista syistä hän ei sellaisella tahdo Antarktisen tuntumaan...
Jos vielä huomioidaan, että purjehdittaessa joudutaan luovimaan varsin usein, eli kuljettu matka on huomattavasti pitempi kuin se matka joka todellisuudessa lähtöpaikan määränpään väliä on edetty, todellinen kartalla matkaa jouduttava nopeus putoaa olennaisesti lisää, mutta ymmärrän, tästä ei nyt ole kyse.

Lue lisää

Pitkän selostuksesi jälkeen, jonka tarkoitus oli kumota edellisen postaajan selostus veneelle suunnitellusta 10Kt keskinopeudesta toteat seuraavaa: ” mutta ymmärrän, tästä ei nyt ole kyse.”
Luulen että kaikki me, jotka olemme purjeveneiden kanssa tekemisissä ymmärrämme, että keskinopeus näillä on todellakin vain ”suunniteltu” ja se toteutuu kun olosuhteet ovat sille suotuisat.
Kun alusta lähdetään suunnittelemaan, niin siihen tehtävään määritellään tietyt peruskriteerit, joiden puitteissa suunnittelu tapahtuu.
Tuossa tapauksessa halutaan nopea siirtyminen purjehdusalueelta toiselle ja tarpeeksi kestävä rakenne siellä.
Näillä reunaehdoilla rakennusmateriaaliksi valikoitui alumiini.
Point of no return

Anonyymi kirjoitti:

Miten isosta veneestä puhutaan, jos nosto ja lasku tonnin yhteensä. Ainakin 45-jalkaiseen asti tuollainen maksaa 200-300 € yhteensä.

Jos vene on vuosia vedessä, miten hoituu myrkkymaalaus, sinkkien vaihto jne.? Betoniveneilojää ei ehkä vauhti kiinnosta, mutta aika pahan näköiseksi pohja menee vuodessa.

Lue lisää

Kunnon aineilla pääsee helpolla 5 vuoden telakointi väliin,ja tarpeeksi sinkkejä niin sekään ei ole ongelma. Näin olen toiminut oman teräspaattini kanssa. ( merellä)

Anonyymi kirjoitti:

Pohja on jokatapauksessa putsattava eliöitä kerran vuodessa, ja vedessä se on hankalampi tehdä. Veneeni seisoi poikkeuksellisesti koko kesän laiturissa, joten näkin peittämä potkuri jota ei ollut pyöritetty koko kesänä oli syksyllä jo niin tehoton ettei varsinkaan pakilla jarruttanut enää juuri lainkaan.

Lue lisää

Ei tarvitse telakoida kuin 5 vuoden välein kun on kunnon aineet.

Anonyymi kirjoitti:

Kunnon aineilla pääsee helpolla 5 vuoden telakointi väliin,ja tarpeeksi sinkkejä niin sekään ei ole ongelma. Näin olen toiminut oman teräspaattini kanssa. ( merellä)

Telakointi väliin on ihan eri asia kuin telakointiväliin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse telakoida kuin 5 vuoden välein kun on kunnon aineet.

Laitoit sitten kaksi kommenttia kahden minuutin välein, ei siinä mitään!

Anonyymi kirjoitti:

Pitkän selostuksesi jälkeen, jonka tarkoitus oli kumota edellisen postaajan selostus veneelle suunnitellusta 10Kt keskinopeudesta toteat seuraavaa: ” mutta ymmärrän, tästä ei nyt ole kyse.”
Luulen että kaikki me, jotka olemme purjeveneiden kanssa tekemisissä ymmärrämme, että keskinopeus näillä on todellakin vain ”suunniteltu” ja se toteutuu kun olosuhteet ovat sille suotuisat.
Kun alusta lähdetään suunnittelemaan, niin siihen tehtävään määritellään tietyt peruskriteerit, joiden puitteissa suunnittelu tapahtuu.
Tuossa tapauksessa halutaan nopea siirtyminen purjehdusalueelta toiselle ja tarpeeksi kestävä rakenne siellä.
Näillä reunaehdoilla rakennusmateriaaliksi valikoitui alumiini.
Point of no return

Lue lisää

Pitkän selostuksesi jälkeen joudun toteamaan, että en ymmärrä mitä yrität sanoa.
No mutta, kuinka nopeasti siirtyminen purjehdusalueelta toiselle on sittemmin sujunut, miten on niin kuin mennyt, onko mennyt kalatiiraa nopeammin vai menikö vähän vituralleen?

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse telakoida kuin 5 vuoden välein kun on kunnon aineet.

Muista sanat "kunnon aineet"!

Anonyymi kirjoitti:

Laitoit sitten kaksi kommenttia kahden minuutin välein, ei siinä mitään!

Olen niin nopea.

Muutama vuosikymmen sitten seurasin syklonin pyyhkäisyä Fidzin ja Tongan yli. Saatiin vain sen lievä häntä päällemme, hetken aikaa 60 kts tuulta ja rankka sade. Mutta Tongalla kaikki ankkuurissa olleet 14 venettä huuhtoutuivat rantaan. Kahden viikon kuluttua kaikki muut, paitsi joukossa ollut betonivene taas kelluivat. Se odotteli paikkaukseen sopivaa betonilaatua korjausta varten.

Koralliriuttaan ajautumista ei kestä mikään materiaali. Se on käytännöllisesti katsoen aina täystuho, oli vene sitten muovia, betonia tai terästä.

Tuo oli sinun mielipiteesi, mihin sitten liittyneekään ja mitä sillä yrittänetkään ilmaista?

Tee tai teetä vene ruostumattomasta teräksestä. Ainakin uusimmissa suomalaisissakin jäänmurtajissa on noin metrin korkuinen vesirajan kohdan osa kyljistä ruostumattomasta teräksestä ihan kitkaominaisuuksien takia. Kai tuon teräksen sitten tule vähän rasitustakin kestää...Ns. corten- teräskin käy veneeseen, se toki "ruostuu" eri tavalla, mutta kestää kyllä sitten aikaa. Helsingin Vuosaaressa erään kahvipaahtimon julkisivut on vuorattu em. laatuisilla teräspelleillä ja ovat nyt jo kauniisti oksidoituneet.

Anonyymi kirjoitti:

Tee tai teetä vene ruostumattomasta teräksestä. Ainakin uusimmissa suomalaisissakin jäänmurtajissa on noin metrin korkuinen vesirajan kohdan osa kyljistä ruostumattomasta teräksestä ihan kitkaominaisuuksien takia. Kai tuon teräksen sitten tule vähän rasitustakin kestää...Ns. corten- teräskin käy veneeseen, se toki "ruostuu" eri tavalla, mutta kestää kyllä sitten aikaa. Helsingin Vuosaaressa erään kahvipaahtimon julkisivut on vuorattu em. laatuisilla teräspelleillä ja ovat nyt jo kauniisti oksidoituneet.

Lue lisää

Se ei ole ihan helppoa. Happoteräs ei ole ikuista ja muutenkin on vaikea saada sopimaan veneiden runkoon. Ainoastaan muutama moottorivene on saatu tähän asti tehtyä Ruotsissa, ja sitäkin varten kehitettiin korkeateknologinen erikoisteräs.

Anonyymi kirjoitti:

Se ei ole ihan helppoa. Happoteräs ei ole ikuista ja muutenkin on vaikea saada sopimaan veneiden runkoon. Ainoastaan muutama moottorivene on saatu tähän asti tehtyä Ruotsissa, ja sitäkin varten kehitettiin korkeateknologinen erikoisteräs.

Lue lisää

että oikein korkeateknologinen erikoisteräs, mikä sen koostumus ja kauppanimike on?

Anonyymi kirjoitti:

että oikein korkeateknologinen erikoisteräs, mikä sen koostumus ja kauppanimike on?

Tässä varmaan tarkoitetaan Outokumpu Oy:n kehittämää ja SSAB valmistamaa duplex terästä, jonka kauppanimi on Forta SDX 2507.

Kenelle kommentoit, jos tarkoitat minua joka kirjoitin eilen klo 21:48, niin kyllä kehtaan puhua ruostumattomista teräksistä, olen niistä itsekin jotain rakennellut. Jäänmurtajien rungoista et löydä sinkittyä kanaverkkoa tai masuunikuonaa...

Se tosiaan on 44- jalkainen vene alle 20 metriä pitkä.

Anonyymi kirjoitti:

Se tosiaan on 44- jalkainen vene alle 20 metriä pitkä.

44 -numeron jalan kengän betoni se näyttää olevan

Anonyymi kirjoitti:

Se tosiaan on 44- jalkainen vene alle 20 metriä pitkä.

Tulikohan hieman epäselvästi kirjoitettua, kun tarkoitin että tuo tietämäni vene upposi alle
20m syvyyteen ja veneen pituus oli muistaakseni 44 jalkaa, joten toivottavasti nämä pari
kirjoittelijaa nyt ymmärtävät asian vaikka kirjoitukseni ei ollutkaan heille tarkoitettuna,
mutta olivat hyvin innokkaita heti kohta kirjoittamaan. Saivatpahan tuntea itsensä
"päteväksi" kun jää tekstiään nähtäväksi......

Anonyymi kirjoitti:

Tulikohan hieman epäselvästi kirjoitettua, kun tarkoitin että tuo tietämäni vene upposi alle
20m syvyyteen ja veneen pituus oli muistaakseni 44 jalkaa, joten toivottavasti nämä pari
kirjoittelijaa nyt ymmärtävät asian vaikka kirjoitukseni ei ollutkaan heille tarkoitettuna,
mutta olivat hyvin innokkaita heti kohta kirjoittamaan. Saivatpahan tuntea itsensä
"päteväksi" kun jää tekstiään nähtäväksi......

Lue lisää

Tuollainen runko nyt ei ole kauhean arvokas, kun taas nostotyö on.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen runko nyt ei ole kauhean arvokas, kun taas nostotyö on.

Niin, miksi purjehduskuntoinen vene upposi, entä miksi sitä ei heti nostettu jne. Mitä maksaa nosto- operaatio, mitä maksaa pelkästään tarvittava purkaminen, kaikki puuosat pois, kaikki sähkölaitteet ja -johdotukset pois, kaikki pois. Kun nosto ja tuo peruspurku on tehty, kustannuksia taitaa olla niin, että sillä summalla osaava tekisi uuden rungon.

Ehkä ensimmäinen näkemäni purjevene, joka näyttää hyvältä myös pappateltan kanssa. Pirun tyylikäs paatti.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä ensimmäinen näkemäni purjevene, joka näyttää hyvältä myös pappateltan kanssa. Pirun tyylikäs paatti.

Mikä siinä oikein on? Haluaa puuveneen oloisen ja tekee sitten sen kurasta ja kanaverkosta. Ei voi käsittää.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä siinä oikein on? Haluaa puuveneen oloisen ja tekee sitten sen kurasta ja kanaverkosta. Ei voi käsittää.

Maailmassa on paljon sellaista jota et voi käsittää.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä siinä oikein on? Haluaa puuveneen oloisen ja tekee sitten sen kurasta ja kanaverkosta. Ei voi käsittää.

Mikään, mikä tuosta tekee hienon, ei liity ferrobetoniin millään tavalla. Vaan runsaaseen puun käyttöön viimeistelyssä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään, mikä tuosta tekee hienon, ei liity ferrobetoniin millään tavalla. Vaan runsaaseen puun käyttöön viimeistelyssä.

Eipä rungon materiaali muutenkaan vaikuta veneen hienouteen. Tuon nyt vain on esimerkki siitä, ettei mikään estä ferrobetonivenettäkään olemasta hieno.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä rungon materiaali muutenkaan vaikuta veneen hienouteen. Tuon nyt vain on esimerkki siitä, ettei mikään estä ferrobetonivenettäkään olemasta hieno.

Kyllä tuo ferrobetonirunko varmasti vähintään yhtä paljon tai enemmän törmäyksissä kestää kuin mitä puusta tehty runko kestäisi, ja se on paljon helppohoitoisempi sekä pitkäikäisempi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo ferrobetonirunko varmasti vähintään yhtä paljon tai enemmän törmäyksissä kestää kuin mitä puusta tehty runko kestäisi, ja se on paljon helppohoitoisempi sekä pitkäikäisempi.

Lue lisää

Jooo... onko siinä sitten jotain hienoa? Useimmille riittää pitkäikäisyydeksikin 100 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo ferrobetonirunko varmasti vähintään yhtä paljon tai enemmän törmäyksissä kestää kuin mitä puusta tehty runko kestäisi, ja se on paljon helppohoitoisempi sekä pitkäikäisempi.

Lue lisää

Aika kovissa olosuhteissa olivat toisinaan nimenomaan puurunkoisilla laivoilla tutkimusmatkailijat. Joitain aluksia ahtojäät rikkoivatkin, mutta paljon laivat myös kestivät. Toki laivat olivat hyvin vankkarakenteisia, kyljissä kolminkertainen lankutus paksuista lankuista jne. Mitkään nykyiset betoniveneet olisivat tuskin noissa oloissa selvinneet, mutta tietysti tekemällä niistäkin paljon, paljon vahvempia runsailla raudoituksilla ja suurilla materiaalivahvuuksilla niin mikä ettei, ehkä.

Anonyymi kirjoitti:

Aika kovissa olosuhteissa olivat toisinaan nimenomaan puurunkoisilla laivoilla tutkimusmatkailijat. Joitain aluksia ahtojäät rikkoivatkin, mutta paljon laivat myös kestivät. Toki laivat olivat hyvin vankkarakenteisia, kyljissä kolminkertainen lankutus paksuista lankuista jne. Mitkään nykyiset betoniveneet olisivat tuskin noissa oloissa selvinneet, mutta tietysti tekemällä niistäkin paljon, paljon vahvempia runsailla raudoituksilla ja suurilla materiaalivahvuuksilla niin mikä ettei, ehkä.

Lue lisää

Kolminkertaista lankutusta ei ole tavallisissa puuveneissä jotka eivät hirveitä törmäilyjä kestä. Jos puuvene on kestävyytensä puolesta kelpo, niin on sitten betonivenekin.

Anonyymi kirjoitti:

Kolminkertaista lankutusta ei ole tavallisissa puuveneissä jotka eivät hirveitä törmäilyjä kestä. Jos puuvene on kestävyytensä puolesta kelpo, niin on sitten betonivenekin.

Lue lisää

Ja viimeisen päälle tehdyssä (Ester 1901) raaserissa, jossa niititkin oli porattu ontoiksi, oli laudoitus todella ohutta. Ei olisi kestänyt hipaisuakaan jäähän, mutta kisaamista kesti. Eli jälleen kerran, entä sitten. Niin puusta kuin betonistakin voi tehdä täysin aiottuihin olosuhteisiin sopivan ja niitä kestävän veneen. Tosin tekemälläkään betonista ei kunnon raaseria tehdä missään kokoluokassa.

Eipä lasikuitumatto tai rovinki nekään mitään koristeita ole. Eikä poyesteri tai mikään muukaan hartsi niitä kaunista. Edes paras honduras-mahonki maalin alla ei ole sen kummempi. Se mahonki lakattuna on ainoa poikkeus, jolla runkomateriaalina on ulkonäöllistä merkitystä, muutoin samantekevää, mitä siellä pinnoitteen alla on. Että se siitä kauneudesta.

Kontikissa ei harjaterästä ja kanaverkkoa kai kuitenkaan käytetty, erilaisia housuja saattoi matkassa olla, ehkä ei kuitenkaan Coretexejä ja sellaisia...

Anonyymi kirjoitti:

Kontikissa ei harjaterästä ja kanaverkkoa kai kuitenkaan käytetty, erilaisia housuja saattoi matkassa olla, ehkä ei kuitenkaan Coretexejä ja sellaisia...

Goretexejä ei Kontikin aikaan ollut olemassa, eikä Corten- terästäkään silloin vielä kehitetty.

Kanaverkkoa tai harjaterästä ei osattu valmistaa niihin aikoihin jolloin Kontikin esikuva purjehti, jos purjehti. Tuskin niitä otettiin myöskään Kontikille mukaan, aika todentuntuista koettahan siinä tehtiin.