Ruotsista Suomeen muuttajien määrä on kuulemma lisääntynyt. Minulla ei ole muuttajien määristä aivan tarkkoja tietoja, mutta muutamia lukuja minulla on.
Ensinnäkin Ruotsin tilastoviranomaisen SCB:n mukaan Suomi oli vuonna 2018 neljänneksi suosituin muuttomaa Ruotsista pois muuttajien keskuudessa. Kyseisenä vuonna Ruotsista muutti Suomeen 2896 henkilöä (naisia 1486, miehiä 1410). Suosituin muuttomaa oli Tanska (3856 muuttajaa), toisena Norja (3581) ja kolmantena Iso-Britannia (3239).
Suomen Maahanmuuttoviraston tilastoista puolestaan selviää, että Suomen kansalaisuuden pois luovuttaneet Ruotsin kansalaiset ovat innostuneet anomaan takaisin Suomen kansalaisuutta. Alla on lukuja muutamilta viime vuosilta.
Vuonna 2015 Suomen kansalaisuus myönnettiin 206 entiselle Suomen kansalaiselle. Vuoden 2016 luku oli 209, vuoden 2017 luku 215 ja vuonna 2018 peräti 261. Näiden lisäksi Suomen kansalaisuus myönnettiin monille ruotsalaisille, joilla ei ole ollut aiemmin Suomen kansalaisuutta. Heidän joukossaan oli ruotsinsuomalaisten lapsia, lapsenlapsia ja puolisoita. Kannattaa huomioida, ettei Suomen kansalaisuutta ole aina myönnetty kaikille ex-kansalaisillekaan. Esimerkiksi rikostausta voi olla esteenä kansalaisuuden saamiselle takaisin. Kansalaisuutta takaisin anovia oli siis hieman enemmän kuin myönteisen päätöksen saaneita.
Mielenkiintoisinta edellä kuvatuissa luvuissa on kasvusuuntaus. Ilmeisesti jokin asia on saanut Suomen kansalaisuutensa aiemmin pois luovuttaneita anomaan kansalaisuutta takaisin. Myös vuonna 2019 entiset Suomen kansalaiset ovat anoneet vilkkaasti kansalaisuutta takaisin. Tammikuun ja marraskuun välisenä aikana kansalaisuus myönnettiin 237 entiselle Suomen kansalaiselle, joilla on myös Ruotsin kansalaisuus. Kun vielä saadaan joulukuun tiedot, luku voi nousta vuoden 2018 tasolle. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että entisten Suomen kansalaisten into anoa takaisin kansalaisuutta on syystä tai toisesta lisääntynyt eikä kyse ollut vain yksittäisen vuoden tilastopoikkeamasta.
Myös Suomesta muutetaan edelleen Ruotsiin. Osa ruotsinsuomalaisista on kuitenkin löytänyt uuden kodin ja elämän Suomesta. Tervetuloa heille!
Olisi mukavaa kuulla enemmän ajatuksia edellä kuvaamastani ilmiöstä. Onko kiinnostus Suomea kohtaan lisääntynyt ruotsinsuomalaisten keskuudessa vai mistä nämä muutokset mahtavat johtua?
Ensinnäkin Ruotsin tilastoviranomaisen SCB:n mukaan Suomi oli vuonna 2018 neljänneksi suosituin muuttomaa Ruotsista pois muuttajien keskuudessa. Kyseisenä vuonna Ruotsista muutti Suomeen 2896 henkilöä (naisia 1486, miehiä 1410). Suosituin muuttomaa oli Tanska (3856 muuttajaa), toisena Norja (3581) ja kolmantena Iso-Britannia (3239).
Suomen Maahanmuuttoviraston tilastoista puolestaan selviää, että Suomen kansalaisuuden pois luovuttaneet Ruotsin kansalaiset ovat innostuneet anomaan takaisin Suomen kansalaisuutta. Alla on lukuja muutamilta viime vuosilta.
Vuonna 2015 Suomen kansalaisuus myönnettiin 206 entiselle Suomen kansalaiselle. Vuoden 2016 luku oli 209, vuoden 2017 luku 215 ja vuonna 2018 peräti 261. Näiden lisäksi Suomen kansalaisuus myönnettiin monille ruotsalaisille, joilla ei ole ollut aiemmin Suomen kansalaisuutta. Heidän joukossaan oli ruotsinsuomalaisten lapsia, lapsenlapsia ja puolisoita. Kannattaa huomioida, ettei Suomen kansalaisuutta ole aina myönnetty kaikille ex-kansalaisillekaan. Esimerkiksi rikostausta voi olla esteenä kansalaisuuden saamiselle takaisin. Kansalaisuutta takaisin anovia oli siis hieman enemmän kuin myönteisen päätöksen saaneita.
Mielenkiintoisinta edellä kuvatuissa luvuissa on kasvusuuntaus. Ilmeisesti jokin asia on saanut Suomen kansalaisuutensa aiemmin pois luovuttaneita anomaan kansalaisuutta takaisin. Myös vuonna 2019 entiset Suomen kansalaiset ovat anoneet vilkkaasti kansalaisuutta takaisin. Tammikuun ja marraskuun välisenä aikana kansalaisuus myönnettiin 237 entiselle Suomen kansalaiselle, joilla on myös Ruotsin kansalaisuus. Kun vielä saadaan joulukuun tiedot, luku voi nousta vuoden 2018 tasolle. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että entisten Suomen kansalaisten into anoa takaisin kansalaisuutta on syystä tai toisesta lisääntynyt eikä kyse ollut vain yksittäisen vuoden tilastopoikkeamasta.
Myös Suomesta muutetaan edelleen Ruotsiin. Osa ruotsinsuomalaisista on kuitenkin löytänyt uuden kodin ja elämän Suomesta. Tervetuloa heille!
Olisi mukavaa kuulla enemmän ajatuksia edellä kuvaamastani ilmiöstä. Onko kiinnostus Suomea kohtaan lisääntynyt ruotsinsuomalaisten keskuudessa vai mistä nämä muutokset mahtavat johtua?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Minä suunnittelen parhaillaan muuttoa Ruotsista Suomeen. Yli 20 vuotta täällä on eletty, mutta nyt on muuttohalut ensimmäistä kertaa kunnolla heränneet. Suurin syy on hyvin yksinkertainen ja tavallinen nimittäin avioero. Ollaan koko syksy harkittu eroa ja nyt päätös on tehty. Vihdoin on mahdollisuus ja samalla pakko miettiä, mitä elämälleen tässä vaiheessa tekee.
Toiseksi suurin syy seuraa suoraan tuosta ensimmäisestä. Nimittäin talo laitetaan myyntiin ellei mies nyt päätä lunastaa tätä itselleen. Minulta menee joka tapauksessa koti alta, eikä se muuten harmita, mutta kun täällä Ruotsissa on juuri nyt aivan onneton asuntotilanne. Vapaita asuntoja ei yksinkertaisesti ole tai jos on, niin ne ovat järjettömän kalliita, asumiskelvottomia tai sijaitsevat paikoissa, missä ei ole työpaikkoja lähimaillakaan. Etsin pari kuukautta uutta asuntoa ja viimeistään silloin aloin miettiä, miten helposti asuntoasiakin järjestyisi Suomessa.
Muitakin syitä on:
- Suomessa asuvat iäkkäät vanhempani hyötyisivät avustani
- Suomessa saisin puhua omaa äidinkieltä joka päivä
- Olen pitkään kaivannut Suomeen ainakin puolittaisesti
- Suomessa on töitä tarjolla
- Ruotsi on muuttunut näiden 20 vuoden aikana paljon enkä enää tunnista tätä maata samaksi,mihin aikoinaan tulin
Bonuksena on, että juuri täysi-ikäistynyt tyttäreni on halukas kokeilemaan Suomessa asumista ja joka tapauksessa hänkin on lähdössä omille siivilleen pian. Hän on miettinyt muihinkin maihin (mm. Englantiin) muuttamista, joten saattaisimme joka tapauksessa asua eri maissa tulevaisuudessa. Toivottavasti pääsemme muuttamaan Suomeen heti, kun hän valmistuu lukiosta keväällä. Nyt vähän ihmetellään, mitä tekemistä hänelle löytyisi niin sanotun kokeiluvuoden ajaksi. Koska hän ei ole koskaan ennen asunut Suomessa, hän saattaa kokeiluvuoden jälkeen muuttaa takaisin Ruotsiin tai sinne Englantiin tai mihin tykkää. Lähdinhän itsekin nuorena maailmalle, joten ymmärrän halun nähdä maailmaa.
Sorry, en tainnut vastata aloittajan kysymyksiin. Mulla on jo ollut ennestään Suomen kansalaisuus. Samoin tyttärelläni. En ole kuullut kenestäkään ruotsinsuomalaisesta, joka olisi viime vuosina anonut takaisin Suomen kansalaisuuden. Mieheni on niin sanottu vanharuotsalainen eli kantaruotsalainen, eikä minulla ole paljon ruotsinsuomalaisia tuttuja.
En tiedä, onko ruotsinsuomalaisten keskuudessa entistä enemmän muuttohaluja Suomeen. Ilman avioeroa olisin tuskin nyt muuttamassa. Olen aiemmin kuullut sellaisia puheita, että jotkut ruotsinsuomalaiset olisivat väsyneet liian hankalaan asunnon etsimiseen ja päättäneet muuttaa Suomeen yksinomaan asunnon takia :) En uskonut niitä puheita, mutta nyt kun itse koin saman, alan jo uskoa.
Ruotsin väkiluku on noussut nopeasti ja asunnoista on kovaa pulaa. Uudet maahanmuuttajat pääsevät edelle kaikissa asuntojonoissa. Moni perhe kärvistelee liian pienissä asunnoissa eivätkä nuoret pääse itsenäistymään, kun asuntoja ei ole. Asuntopula on estänyt monia nuoria lähtemästä opiskelemaan yliopistokaupunkeihin, kun ei niistä oikein saa asuntoa (ainakaan kunnollista). Jotkut opiskelijat asuvat esimerkiksi leirintäalueella asuntovaunuissa ja jotkut jopa kesäasuttavissa mökeissä lämmittimen kanssa ilman vessaa tai mitään.
Olisikohan+sille+tietty+syy+miksi+Ruotsalaiset+muuttuvat+Suomeen.
Minunkin sukulainen, joka on Ruotsissa kasvanut nuori mies, muutti syksyllä 2016 Suomeen "asuntopulan" vuoksi 😂
Eihän Ruotsissa saa puhua asioista suoraan. Ainakaan mistään maahanmuuttoon liittyvästä asiasta.
Asuntopula on Ruotsissa ihan oikeasti iso ongelma. Jos ei ole pakko muuttaa, niin ei se sitten haittaa. Mutta kaikki eivät voi aloittaa opintojaan, vaikka opiskelupaikka olisi, koska he eivät löydä asuntoa riittävän läheltä opiskelupaikkaa. Nuorten on vaikea perustaa perheitä, jos asuntoja ei ole. Ongelmia on niilläkin, joiden asunto on aivan liian pieni tai esimerkiksi avioeron vuoksi täytyisi muuttaa erilleen. Tiedän ihmisiä, jotka ovat päätyneet Norjan puolelle asumaan asuntopulan vuoksi. Varmaan Tanskaankin on muutettu. Ruotsiin kuitenkin muuttaa uusia maahanmuuttajia paljon enemmän joka kuukausi kuin mitä Ruotsista muutetaan ulkomaille. Asuntopula siis pahenee edelleen koko ajan, koska uudisrakentaminen ei pysy maahanmuuton tahdissa.
Vaikeuksia on myös niillä ruotsalaisilla, joiden omistusasunto sijaitsee taistelutantereeksi muuttuneella alueella. Siellä asuntojen hinnat ovat laskeneet eikä ostajia oikein millään löydy asuntopulasta huolimatta, koska niille alueille ei moni uskalla muuttaa tai ainakaan sijoittaa rahojaan kyseisiin lähiöihin. Asunnon saisi kyllä vuokrattua, mutta jos sen haluaisi myydä voidakseen aloittaa uuden elämän jossain muualla Ruotsissa tai ulkomailla, niin se on kyllä hankalaa. Tai sitten pitäisi olla valmis myymään asuntonsa halvalla tai todella halvalla. Nämä ihmiset ovatkin tavallaan omistusasuntojensa vankeina.
Ja onhan se hankalaa, kun julkiset palvelut huonontuvat koko ajan ja ihmisten turvallisuudentunne heikkenee. Monet naiset miettivät, missä ja milloin uskaltaa liikkua. Monet vanhemmat eivät mielellään päästä lapsiaan yksin ulos. Koulut ovat huonontuneet ja samoin terveydenhuolto. Erityisesti vanhustenhoidosta kuuluu huonoja uutisia. Nyt myös työllisyystilanne on heikentynyt samoin kuin monien kuntien talous. Tulevaisuus näyttääkin monella tavalla haastavalta, joten en ihmettele että moni muuttaa Ruotsista pois.
Koska Ruotsissa ihmiset pelkäävät erittäin paljon rasistiksi leimaantumista, he yleensä kertovat muuton syyksi jotain muuta kuin maahanmuuton ja avoimien ovien politiikasta aiheutuneet ongelmat. On helpompi sanoa, ettei löytänyt Ruotsista asuntoa tai että sai hyvän työpaikan tai opiskelupaikan ulkomailta. Toisaalta ruotsalaisessa kulttuurissa ei muutenkaan puhuta kovin mielellään negatiivisista asioista, vaan puhutaan mieluummin hieman asian vierestä positiivisiin asioihin keskittyen.
Meillä+on+tilanne+päällä.+Nimittäin+elämä+Ruotsissa+on+alkanut+näyttää+siltä,+että+tulevaisuudennäkymät+ovat+melko+harmaita+ja+kaiken+lisäksi+pimenemään+päin.+Valitettavasti+perheestä+vasta+60%+haluaa+muuttaa+pois+Ruotsista+ja+40%+haluaa+jäädä+tänne.+Muuttajatkin+olisivat+muuttamassa+eri+suuntiin.+Aika+hankala+tilanne.+Asutaan+keskikokoisessa+kaupungissa+melko+etelässä.+Mitään+isoa+ulkomaille+muuttamisen+buumia+en+ole+havainnut.+Nuoria+on+muuttanut+ulkomaille+(mm.+Englanti,+USA,+Kanada)+opintojen+ja+töiden+perässä,+mutta+se+taitaa+olla+ihan+normaalia.+Tietenkin+asuntopula+voi+vaikuttaa,+että+useampi+valitsee+opinnot+ulkomailla.+Sellaista+virettä+olen+pistänyt+merkille,+että+lyhyemmän+aikaa+eli+noin+3-10+vuotta+Ruotsissa+olleita+maahanmuuttajia+on+muuttanut+entisiin+kotimaihinsa.+Meidän+kaupungista+on+muutettu+esimerkiksi+takaisin+Puolaan,+Viroon,+Latviaan,+Intiaan,+Unkariin,+Romaniaan,+Italiaan,+Tsekkeihin+ja+Venäjälle.+Joidenkin+kohdalla+on+asiaa+ihmetelty,+kun+heillä+on+ollut+kaikki+asiat+hyvin+täällä+eli+hyvät+asunnot,+sujuva+kielitaito,+työpaikat+ja+hyvin+menestyviä+yrityksiä.+Lähinnä+tässä+on+sellaista+pelkoa,+laskevatko+asuntojen+hinnat.+Kyllähän+sen+järjellä+tajuaa,+että+kun+maahan+tulee+kovasti+kouluttamatonta+väkeä,+jolla+ei+ole+mahdollisuuksia+pitkiin+aikoihin+jos+koskaan+työllistyä+parempipalkkaisiin+töihin+ja+kun+samaan+aikaan+maasta+muuttaa+pois+korkeasti+koulutettuja+selkä+muita+menestyviä+ihmisiä+(esim.+yrittäjät),+niin+väkisinhän+se+vaikuttaa+asuntojen+hintoihin+jollain+aikavälillä.+Arvostetuilla+alueilla+hinnat+varmasti+nousee,+kun+asunnoista+on+pulaa+ja+kantaväestö+yrittää+siirtyä+levottomilta+alueilta+turvallisemmille+alueille.+Mutta+kun+levottomuudet+tuntuvat+myös+leviävän+alueelta+toiselle.+Yhden+
No on kyl outoa, jos samassa maassa on kova asuntopula ja asuntojen hintojen pelätään LASKEVAN...??? 🤔
Voimia! Me muutettiin Ruotsista Suomeen vuoden 2017 alussa. Syksyn 2015 ihmisvirta sai vaimonkin silmät aukeamaan ja se niin sanottu mielipidevankeus vuonna 2016, kun maahanmuutosta ei saanut sanoa mitään kriittistä. Kevään 2016 aikana tehtiin muuttopäätös, mutta pidettiin se omana tietona syksyyn asti. Muutto tapahtui tammi-helmikuun taitteessa. Asunto kävi kaupaksi hetkessä ja siitä saatiin se summa, mitä toivottiin. Mökki meni kaupaksi vasta kesän korvalla, kun asuttiin jo Suomessa, ja aika halvalla se meni. Kun oltiin muuttopäätös tehty, se vaan vahvistui muuttoa valmistellessa, kun aina vaan oli ikäviä uutisia Ruotsin lehdissä. Ei ole kaduttu muuttoa. Tampereen seudulle päädyttiin ja tosi hyvin on kotiuduttu. Molemmille löytyi töitä täältä. Vaimo työskentelee myyjänä Tampereella ja minä metallialalla osin vanhoissa tutuissa hommissa. Vähän on pitänyt uutta opetella, mutta se pitää vireänä. Edelleen seurataan Ruotsin asioita vähän lehdistä, mutta ei enää yhtä ahkerasti. Muutto aloitti uuden elämänvaiheen ja elämä Ruotsissa alkaa olla jo muisto vain. Olihan siellä aikoinaan hyvä elää.
Aika edullinen ja kiva talo muuten löydettiin ja sitä on hiljalleen remontoitu mieleiseksi. Remontti ja sisustaminen on ollut meille hyvää terapiaa ja yhteistä tekemistä. Talossa ei enää ole muuta hommaa kuin vinttihuoneen laitto lähinnä kesän vierashuoneeksi. Puutarha sitten seuraavaksi. Muutakin ollaan ehditty ihan hyvin. Aika paljon täällä Suomessa on edullisia omakotitaloja tarjolla varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Tästäkään ei ole kuin viitisentoista kilometriä Tampereelle, joten missään ihan syrjässä ei olla. Nyt vaimo hinkuu pihalle kanoja, joita on täällä muillakin. Kiinnostaisi kasvattaa enemmän ruokaa itselle, mutta sellaiset sitoo kesäisin pysymään kotona. Asuntoautoilustakin on haaveiltu nimittäin. Pihassa oli valmiina omenapuita ja marjapensaita. Niistäkin jo tulee syötävää ja syksyllä oli aikamoinen määrä sitä purkitettavaa ja pullotettavaa. Vapaa-ajan ongelmia ei siis ole. Jos taas haluaa helpomman kodin, niin tarjolla on kerros- ja rivitaloasuntoja kuten myös omakotitaloja helppohoitoisella pihalla. Suomessa osa pihoista on luonnontilassa eli on tavallisia metsäpuita, sammalta, kalliota, heinikkoa ja hiekkaa. Sitäkään ei katsota kieroon kuten Ruotsissa monesti.
Asuntojen hinnat Ruotsissa ovat monimutkainen ilmiö. Ovathan ne sitä Suomessakin.
Jos jostain muuttotappiopaikkakunnalta saa mummonmökin ilman mukavuuksia 1000 kruunulla, niin ei se tarkoita että samalla hinnalla saisi omakotitalon kasvukeskuksesta. Tämä pätee niin Suomeen kuin Ruotsiin. Tuoreen uutisen mukaan Ruotsissa on yli 100 000 autiotaloa. On niitä Suomessakin paljon. Silti niille ei löydy ostajia, vaikka halvalla saisi.
Pääosa Ruotsin asuntohinnoista on nousujohtoisia, joskin hintojen nousu on parin viime vuoden aikana ollut maltillisempaa kuin ennen. Itse asiassa asuntojen hinnannousu Ruotsissa on pitkään ollut ihan pähkähullun rajua, eikä minkäänlaista hintaluokan puhkeamista ole ainakaan vielä nähty.
Asuntojen hinnanlasku on lähinnä kaikkein levottomimpien lähiöiden ilmiö. Asuntojen hintojen lasku johtuu siitä, etteivät ihmiset oikein enää halua muuttaa niihin lähiöihin ja asuntoja on sen takia vaikea saada kaupaksi.
Kuuntelin juuri Sverigesradiosta ohjelman, joka käsitteli paluumuuttoa Suomeen. Siinä oli yli 10 vuotta Ruotsissa asunut nainen, joka kertoi että yksi syy hänen perheensä Suomeen muutolle on Suomen merkittävästi edullisemmat asuntojen hinnat. Heillä on 2-vuotias lapsi. Harva lapsiperheellinen edes harkitsee muuttoa niihin Ruotsin levottomiin lähiöihin, joista asunnon saisi helposti ja edullisesti. Muualla sijaitsevat asunnot ovat Ruotsissa erittäin kysyttyjä ja varsin kalliita. Ruotsin asuntopula nostaa asuntojen hintoja.
Tässä+on+muutamia+havaintoja+Ruotsiin+suuntautuvasta+maahanmuutosta+ja+Ruotsista+pois+suuntautuvasta+maastamuutosta.+Tiedot+on+kerätty+Ruotsin+valtiollisen+Tilastokeskuksen+nettisivulta+(sbc.se).+Sieltä+löytyi+tilastoja+ajanjaksolta+2000-2018.+Siksi+minulla+ei+ole+vuoden+2019+tietoja+eikä+vuotta+2000+edeltäviä+lukuja.+
Ja+sitten+vielä+muutama+luku+Ruotsin+väkiluvusta.+Alla+on+Wikipediasta+otettuja+lukuja+eri+vuosikymmenten+väkiluvuista.+Numeroista+näkee,+että+Ruotsin+väkiluku+on+kasvanut+melko+tasaisesti+vuosikymmenten+kuluessa.
Kiinnostavia tietoja! Aloittajan viestistä olin ymmärtävinäni, että Ruotsista muutti ainakin vuonna 2018 Suomeen enemmän naisia (1486 henkilöä) kuin miehiä (1410 henkilöä). Kuitenkin yllä olevassa viestissä sanotaan, että Ruotsista muuttaisi pois enemmän miehiä kuin naisia. Koska halusin nähdä kyseiset tiedot menin scb:n nettisivulle, mistä maastamuuttoa (utvandring) koskevat tiedot löytyvät helposti.
Nettisivulla olevan taulukon mukaan Ruotsista muutti Tanskaan, Norjaan, Espanjaan ja Puolaan miesenemmistöinen porukka ainakin vuonna 2018.
Syystä tai toisesta Suomeen, Iso-Britanniaan ja USA:an muuttaa Ruotsista enemmän naisia kuin miehiä. Tai ainakin vuoden 2018 luvuissa näkyy tällainen piirre. Suomeen ja Yhdysvaltoihin Ruotsista muuttavien joukossa naisilla on vain maltillinen enemmistö, mutta Iso-Britanniaan näyttää muuttavan selvästi enemmän naisia kuin miehiä Ruotsista. Tai ainakin vuonna 2018 tapahtui niin. Kyseisenä vuonna Ruotsista muutti Iso-Britanniaan 1760 naista, mutta vain 1479 miestä. Herää kysymys, mistä mahtaa olla kyse.
Ehkä ruotsalaiset nuoret naiset ovat innokkaampia lähtemään Iso-Britanniaan opintojen perässä? Ehkä ruotsalaiset kauniit blondit ovat alkaneet etsiä brittipuolisoita? Tai sitten esimerkiksi hoito- ja kasvatusalan naisvaltaista ammattikuntaa on joko tietoisesti rekrytoitu Ruotsista Britanniaan tai jokin ilmiö Ruotsissa on motivoinut heitä vaihtamaan maata oma-aloitteisesti.
Ruotsin terveydenhuollosta kuten tietenkin myös päiväkoti- ja koulusektoreilta on kuulunut ikäviä uutisia jo pidempään. Hoitajia on tullut Ruotsista Suomeenkin jonkun verran, mutta ei tietääkseni suuria määriä. Muutamia tapauksia tiedän, että lähinnä Filippiineiltä kotoisin olevat maahanmuuttajahoitajat ovat siirtyneet Ruotsista Norjaan tai Iso-Britanniaan.
Taustalla lienee kuitenkin useamman muuttosyyn yhdistelmä. Onhan Britteihin perinteisesti lähdetty myös aupairiksi, mikä on niin ikään naisvaltainen ryhmä. Pidän vuonna 2018 Iso-Britanniaan lähteneiden naisten määrää silti oudon suurena. Yritin kysyä Ruotsin tuttavilta selitystä ilmiölle, mutta he eivät olleet asiasta kuulleetkaan.
Vuonna 2018 Suomi oli 4. yleisin kohdemaa Ruotsista pois muuttajien keskuudessa.
Vuonna 2015 Suomi oli vasta 6. yleisin muuttomaa ja vuonna 2016 5. yleisin muuttomaa Ruotsista pois muuttajille.
Kiinnostus Suomeen muuttamista kohtaan vaikuttaa siis lisääntyneen.
Takuuvarmasti Ruotsista on viime vuosina muuttanut POIS eli "utvandrannut" enemmän ihmisiä vuosittain kuin 45000-46000, mitä kerrotaan. Tiedän monia ulkomaille muuttaneita ja muualle muuttamisesta on tullut tavallinen puheenaihe, vaikka siitä ei joka paikassa halutakaan puhua.
Maastamuutosta puhutaan eniten maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskuudessa. Olen kuullut mm. virolaisten, puolalaisten ja kroatialaisten puhuvan aiheesta. Ruotsinsuomalaisten keskuudessa osa pohtii muuttoa vakavasti ja osa taas jopa saarnaa sen puolesta, ettei kannata muuttaa mihinkään.
Ulkomaille on muuttanut paljon kantaruotsalaisiakin kokonaisina perheinä esimerkiksi Norjaan, Tanskaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Moni kantaruotsalainen on muuttanut ulkomaalaistaustaisen puolisonsa kanssa Puolaan, Viroon, Unkariin, Tsekkeihin tai Suomeen, vaikka aiemmin matalamman elintason maihin muuttaminen on ollut todella poikkeuksellista.
Jos maastamuuttamisia olisi noin vähän, mitä SBC väittää, Ruotsissa asuisi porukkaa samanlaisissa telttakylissä kuin Al Holissa ja kaikki autiotalot olisi asutettu. Maahanmuuttajia asuu tietenkin tälläkin hetkellä vastaanottokeskuksissa ja mm. hotelleissa, mihin heitä on asutettu. Silti numerot eivät joko pidä paikkaansa tulijoiden osalta tai maastamuuttajia on ollut enemmän kuin kerrotaan.
Ruotsalaisista eläkkeistä maksetaan vero Ruotsiin. Kun eläkeläinen sieltä muuttaa Suomeen, joutuvat suomalaiset kunnat kustantamaan hänen palvelunsa suomalaisten rahoilla.
Onko väitteesi totta? Olisi hyvä, jos laittaisit tähän jonkun linkin tai tiedon tahosta, mistä voisin asian tarkastaa.
Katselin jokunen viikko sitten tilastoja ja niissä näkyi, että Ruotsista oli tiettynä vuonna muuttanut Suomeen noin 230 Suomessa syntynyttä yli 64-vuotiasta ja noin 20 Ruotsissa syntynyttä saman ikäluokan ihmistä. Ne tiedot olivat parin vuoden takaa, olivatkohan vuodelta 2016. Samana vuonna Suomeen muutti lähes 3000 ihmistä Ruotsista. Ilmeisesti nämä muut olivat nuorempia. Suurin osa maahanmuuttajista on yleensäkin opiskelu- ja työikäisiä. Poikkeuksia ovat pakolaiset, joilla on joskus paljonkin lapsia.
Koska luen ruotsalaisia juttuja mediasta olen huomannut todella paljon juttuja Ruotsin eläkeläisten muuttamisesta lämpimiin maihin: Espanjaan muuttaa eniten, sitten tulevat mm. Portugali, Kreikka, Thaimaa, Ranska, Malta ja Kypros. Jostain syystä Italiaan muutoista en ole nähnyt juttuja. Tiedän muutamia, jotka ovat muuttaneet Kroatiaan. Lämpimään on muuttanut myös Ruotsissa työuran tehneitä ruotsinsuomalaisia. Muuttavathan jotkut Suomestakin Espanjaan tai muihin Välimeren maihin viettämään eläkepäiviä. Silti ainakin toistaiseksi ruotsalaisten eläkeläisten muutot ulkomaille ovat luvuiltaan saman tyyppisiä kuin muidenkin vastaavien länsimaalaisten. En puhuisi mistään massamaastamuutosta. Esimerkiksi brittieläkeläisiä on Espanjassa moninkertainen määrä ruotsalaiseläkeläisiin verrattuna.
Ruotsin+eläkkeestä+joutuu+maksamaan+veroa+myös+suomeen,+25-33%+välillä,+riippuen+eläkkeen+suuruudesta.
Ei joudu, jos on riittävän pieni eläke. Kieltämättä eläkekiemurat ovat aika mutkikkaita joidenkin kohdalla.
Monet ovat tämän vuoksi muuttaneet Haaparantaan. Siellä asuu jo paljon ruotsinsuomalaisia eläkeläisiä. Myös Välimeren maihin ja mm. Viroon on muuttanut joitakin ruotsinsuomalaisia eläkeläisiä.
https://yle.fi/uutiset/3-6158050
Maahanmuuttovirasto eli Migri on tänään julkaissut joulukuun tilastot. Ketjun aloittaja oli tehnyt kiinnostavan havainnon: Entiset Suomen kansalaiset, joilla on nykyään Ruotsin kansalaisuus, ovat anoneet lisääntyvässä määrin Suomen kansalaisuuksia takaisin. Vuoden 2019 luku ei jäänyt jälkeen edellisvuoden kasvuluvusta, vaan ponkaisi jopa hitusen yli. Alla luvut eri vuosilta.
2015: 206 henkilöä
2016: 209 henkilöä
2017: 215 henkilöä
2018: 261 henkilöä
2019: 263 henkilöä
Aloittaja arvioi oikein kirjoittaessaan, että vuoden 2019 tilastoluku voi nousta joulukuun lukujen myötä edellisvuoden tasolle. Vuosi 2018 ei siis ollut poikkeusvuosi, vaan jostain syystä ruotsalaistuneet ex-suomalaiset ovat todellakin innostuneet anomaan Suomen kansalaisuuksia takaisin. Aika kiinnostava ilmiö 🤔
Sverigesradiossa on uusi ohjelma, jossa käsitellään paluumuuttoa Suomeen. Siinä haastatellaan pienen lapsen äitiä, joka on muuttamassa Suomeen miehensä ja tyttärensä kanssa. Samoin haastattelussa on Helsinkiin jo useampi vuosi sitten muuttanut nainen, joka ehti asua useamman kymmenen vuotta Ruotsissa ennen kuin muutti takaisin Suomeen viettämään eläkepäiviä. Lyhyesti ohjelmassa haastatellaan myös Suomi-Seura ry:n seniorineuvoja Helena Balashia.
Minusta ohjelma oli mielenkiintoinen. Vaikka tässä nyt kuultiin vain muutaman ihmisen ajatuksia, toivat ne silti uusia ajatuksia paluumuutosta. Se jäi harmittamaan, ettei ohjelmassa kerrottu, mihin päin Suomea kyseinen lapsiperhe muuttaa. Perheen äiti kertoi muuttosyiksi mm. Suomessa olevat sukulaisverkostot, joten olisi ollut kiva kuulla, muuttivat jo he jonnekin sellaiseen paikkaan, missä on paljon sukulaisia lähellä. Monilla paluumuuttoa suunnittelevilla on sellainen tilanne, että Suomessakin sukulaiset asuvat siellä sun täällä. Toki onhan sekin monille lähellä asumista, jos välimatkaa on "vain" 100-200 kilometriä. Olen kyllä kuullut sellaisiakin tarinoita, että esimerkiksi lapsiperhe maailmalta on päässyt muuttamaan ihan lähelle lasten mummolaa ja löytänyt alueelta työpaikat ja muutkin tarvittavat asiat. Ei sekään ole mahdotonta.
Alla on linkki kyseiseen radio-ohjelmaan. Ohjelman mukaan paluumuutto Ruotsista Suomeen on ollut hienoisessa kasvussa vuodesta 2015 lähtien, mutta ohjelmassa ei juuri pohdittu syitä tähän.
Haastateltavat toivat esiin ainakin nämä asiat:
- sukulaisverkostot pääosin Suomessa
- selvästi edullisemmat asunnot
- suomen kieltä kuulee ja pääsee käyttämään joka paikassa
- suomenkielistä radio-ohjelmia ja tv-ohjelmia on rajattomasti, myös suomenkielisiä teattereita on tarjolla paljon
- ruotsin kielestä ei tarvitse luopua, sillä Suomessa on myös ruotsinkielisiä kirjoja kirjastoissa, tv-ohjelmia, kulttuuritapahtumia yms.
https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=7383726
Minä muutin takaisin Suomeen 15 vuotta sitten asuttuani sitä ennen melkein 20 vuotta Ruotsissa. Halusin muuttaa takaisin, koska pelkäsin vanhuutta Ruotsissa. Vaikka osaan hyvin ruotsia, kaipasin nimenomaan suomen kieltä jokapäiväiseen käyttööni.
En ole oikeasti katunut päivääkään tätä valintaani. Olen alalla, jolla on runsaasti töitä tarjolla. Työ, asuminen, sosiaaliset suhteet, terveydenhuolto - kaikki toimii hyvin.
Joku ihmetteli ketjussa, miten Ruotsissa voi olla hirveä asuntopula ja samaan aikaan asuntojen hinnat laskevat. Suomessahan on aivan sama tilanne!
Isojen kasvukeskuksien (Helsinki, Tampere ja Turku) asuntojen hinnat nousevat koko ajan samaan aikaan kun haja-asutusalueiden ja jopa pienempien kaupunkien asuntojen hinnat laskevat. Joskus ne eivät edes mene millään hinnalla kaupaksi.
Ruotsin asuntopulasta ja hintojen noususta (sekä laskusta):
Minusta Suomen ja Ruotsin asuntotilanteet eivät kyllä ole ollenkaan samanlaisia. Saa niitä toki verrata ja se on ihan järkevääkin, koska sillä tavalla voi saada lisää ymmärrystä asiaan.
On totta, että niin Ruotsissa kuin Suomessakin on muuttotappiokuntia, joiden asuntohinnat laskevat. Suomessa näitä alueita on enemmän muun muassa sen vuoksi, että Ruotsissa moni muuttotappiokunta on niin sanotusti pelastunut ottamalla kuntaansa runsaasti maahanmuuttajia. Näissä ruotsalaiskunnissa tyhjiin vuokra-asuntoihin on saatu asukkaita ja esimerkiksi kouluja ei olekaan tarvinnut lakkauttaa. Mutta nyt muutaman vuoden jälkeen näyttääkin siltä, että monissa edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa olleilla kunnilla onkin uusi ongelma. Valtion maahanmuuttajien kotouttamiseen tarkoitetun rahoituksen päättyessä moni näistä kunnista onkin syöksymässä tai on jo syöksynyt talousvaikeuksiin. Nyt jo yli 100 ruotsalaiskuntaa on listattu taloustilanteensa vuoksi kriisikunniksi. Taloutensa kuralle ajanut Filipstad on ollut eniten mediassa esillä. Kaiken lisäksi maahanmuuttajia haalineet entiset muuttotappiokunnat vaikuttavat syöksyvän syvemmälle kuin mitä ne ehkä olisivat ilman "mamu-elvytystä" syöksyneet. Maahanmuuttajista monet ovat nimittäin lukutaidottomia ja erittäin heikoilla koulutuksilla varustettuja ihmisiä, joiden asiantuntijat ovat arvelleen jumiutuvan ikuisesti sosiaaliturvan varaan. Köyhissä kunnissa ei sitä paitsi ole töitä niille vähän osaavimmillekaan. Samaan aikaan näistä kunnista on muuttanut pois koulutettuja ja työtä tekeviä veronmaksajia, mikä entisestään kurjistaa kuntien tilanteita. Lisäksi monien kuntien asukkaat valittavat turvallisuustilanteen heikentyneen huomattavasti. Suomessa ei vastaavanlaiseen "mamu-elvytykseen" lähdetty, joten ei päästy nauttimaan pikalääkityksen tuomasta helpotuksesta, mutta ei nyt myöskään olla romahdettu pilvilinnoista alas. Suomen muuttotappiokunnissa asuntojen hinnat ovat olleet pitkään matalia ja kuntien talouskin saattaa olla tiukilla, mutta Suomessa yksikään muuttotappiokunta ei suunnittele yli 10 prosentin korotuksia kunnallisveroihin kuten Ruotsissa parhaillaan tehdään.
Mitä taas tulee kasvukeskuksiin, ei Suomessa millään paikkakunnalla ole niin kova asuntopula kuin Ruotsissa. Olen kuullut Ruotsista jo monen monta kertomusta, kuinka nuoret eivät ole voineet ottaa opiskelupaikkaa vastaan, koska opiskelupaikkakunnalta ei ole löytynyt asuntoa. On kerrottu myös asuntovaunuissa ja retkeilyalueiden mökeissä asuvista ruotsalaisnuorista. Sekä Suomessa että Ruotsissa kasvukeskusten asuntohinnat ovat nousseet, mutta Ruotsissa nousu on parin vuosikymmenen aikana ollut ns. sairasta. Suomessa on koko ajan ollut täysin erilainen asuntolainapolitiikka, mikä on ilmeisesti hillinnyt asuntohintojen nousua Ruotsiin verrattuna. Toki Ruotsissa myös mm. väestönkasvu ja sitä myötä asuntojen kova kysyntä on vaikuttanut hintoihin. On kuitenkin hyvä miettiä, onko Ruotsin kasvukeskusten asuntohinnoissa edelleen kuplaa..! Onhan Ruotsissa upouusiakin asuntoja, jotka eivät mene kaupaksi mahdollisesti korkeiden hintojensa vuoksi. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa asumisoikeusjärjestelmä on kovin erilainen kuin Suomessa. Suomessa aso-asuntoon on mahdollisuus päästä aika pienellä omalla rahoitussummalla, kun taas Ruotsissa aso-kodit ovat monien opiskelijoiden ja vähävaraisten ulottumattomissa.
Toinen ero Suomen ja Ruotsin kasvukeskusten asuntojen hinnoissa koskee ns. utsatta område -alueita. Ruotsin suurimmissa kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat aivan käsittämättömän korkeita, on myös sellaisia kerrostalolähiöitä, joiden asunnot eivät mene kaupaksi edes halvoilla hinnoilla. En tiedä Suomesta yhtään tällaista aluetta. Uskoakseni taustalla on Suomessa vuosikymmeniä vallalla ollut kaavoitus- ja asutuspolitiikka, missä eri alueille aivan tarkoituksellisesti rakennetaan eri tyyppisiä asuntoja: vapaarahoitteisia kerrostaloja, Arava-taloja, hitas-taloja, asumisoikeustaloja, opiskelija-asuntoja, hoivakoteja, kehitysvammaisten asumisyksikköjä, rivitaloja, kunnan vuokrataloja, yksityisten vuokrayhtiöiden taloja jne. Varmasti myös maiden erilaisella maahanmuuttopolitiikalla ja monilla muillakin asioilla on merkitystä.
Katselin niitä Maahanmuuttoviraston lukuja. Niiden mukaan näiden ex-suomalaisten, joilla on myös Ruotsin kansalaisuus, joukossa on myös paljon lapsia. Suurin osa oli tosin aikuisia, mutta lapsiakin oli mukana aika paljon. Kuvittelin nimittäin viestejä lukiessa, että nuo kaikki entiset suomalaiset olivat aikuisia, jotka olivat luopuneet Suomen kansalaisuudesta. Maahanmuuttoviraston tilastojen perusteella uskon kuitenkin, että osa niistä ex-suomalaisista on varmaan sellaisten henkilöiden alaikäisiä lapsia. Ei kai muuten olisi mahdollista, että joukossa on niin paljon 0-13 -vuotiaita?
Ehkä se menee niin, että jos Suomesta aikoinaan muuttanut nainen/mies on luopunut Suomen kansalaisuudesta Ruotsin kansalaisuuden saadakseen, hänet luetaan Suomessa ex-kansalaiseksi, joka voi anoa Suomen kansalaisuutta takaisin. Tällaisen äidin/isän lapsia myös mahdollisesti pidetään ex-kansalaisina, koska hehän olisivat saaneet kansalaisuuden heti vauvoina, jos vanhempi ei olisi kansalaisuudesta luopunut. Muuten minäkään en ymmärrä, kuinka tilastoissa voisi olla niin monia ruotsalaisia 0-13 -vuotiaita Suomen ex-kansalaisia, joille on nyt myönnetty Suomen kansalaisuus.
Tähän asiaan liittyy sellainen juttu, että minä tiedän jo yli kymmenen lapsiperhettä, jotka ovat muuttaneet Ruotsista Suomeen vuonna 2015 tai sen jälkeen. Kaikkien perheiden lapset ovat syntyneet Ruotsissa paitsi että muutamaan perheeseen on syntynyt Suomessa lisää lapsia. Vanhimmat lapset ovat tulleet Suomessa täysi-ikäisiksi, nuorimmat eivät ole vielä kouluakaan aloittaneet. Kirjoitin tämän sen vuoksi, kun usein puhutaan vain eläkeläisten paluumuutosta Ruotsista Suomeen. Kyllä lapsiperheitäkin tänne näkyy muuttavan. Useissa perheissä vanhemmat ovat syntyneet ja kasvaneet Ruotsin suomalaisperheissä, mutta joidenkin puolisot on ihan ummikkoruotsalaisia. Se on ollut uutinen, että kantaruotsalaisiakin muuttaa Suomeen. Enemmän ovat kuitenkin olleet suomalaisperäisiä paluumuuttajia.
Mulla ei oo hajuakaan Suomeen muuttaneista ruotsinsuomalaisista muuten, mutta sellaisiin tyyppeihin on yhtäkkiä alkanut törmätä vähän siellä ja täällä.
Yhtenä iltana varmaan pari kuukautta sitten törmäsin Ruotsista muuttaneeseen mieheen karaokebaarissa. Juteltiin aika pitkään, koska meistä kumpikaan ei käynyt laulamassa kuten suuri osa muista siihen pikkuiseen baariin eksyneistä. Sen jälkeen näin Hesarissa jutun, missä kerrottiin Ruotsista Vantaalle muuttaneesta miehestä. Pari viikkoa sitten kaveri kertoi, että heidän työpaikalleen oli tullut Ruotsissa ikänsä asunut nainen, joka puhui "ihanaa suomen kieltä". Ei se kaveri osannut sitä matkia, mutta kuulemma oli jotenkin murteellista ja vanhanaikaista suomea, joka kuulostaa hienolta. Äsken kun kuuntelin radiosta tämän päivän Poppikoulu-ohjelmaa, niin siellä musiikkiaiheiseen tietokisaan osallistui "Akseli Helsingistä", joka kertoi syntyneensä Ruotsissa ja asuneensä siellä koko elämänsä, paitsi nyt viimeisen vuoden ajan Helsingissä. Akseli kyllä puhui niin tavallista suomea, etten olisi puheen perustella arvannut, että on asunut koko elämänsä muualla. Eli valitettavasti en päässyt kuulemaan sitä "ihanan murteista ruotsinsuomea" ainakaan vielä.
Tässä on linkki Poppikoulu-ohjelmaan, missä kilpaili Akseli Helsingistä: https://areena.yle.fi/1-50426671
Kiinnostaisi lukea se lehtijuttu Vantaalle Ruotsista muuttaneesta miehestä. Oletko varma, että kyseinen mies oli ruotsinsuomalainen vai oliko kyse kantaruotsalaisesta? Yritin etsiä Hesarin arkistosta sopivaa juttua ja löysin yhden, mutta siinä kerrotaan Linköpingistä muuttaneesta miehestä, joka on käsittääkseni ihan kantaruotsalainen. Tarkoititko siis tätä juttua vai jotain muuta uutista? https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006366314.html