Linux - standardoinnin riemuvoitto

Nämä "winukan uudelleenasentajat" tuntuvat elelevän jossain likimain 10 vuoden takaisessa win9* maailmassa.

Moniko nykyään käyttää esim. Redhat 2.0 - 3.0 jakelulua, se on iältään samaa luokkaa. Pienenä vinkkinä, Redhatteja on esim. 3.0 jälkeen julkaistu 17 versiota ja olisi enemmänkin jollei homma olisi tyssännyt 9.0 versioon.

vai? kirjoitti:

Nämä "winukan uudelleenasentajat" tuntuvat elelevän jossain likimain 10 vuoden takaisessa win9* maailmassa.

Moniko nykyään käyttää esim. Redhat 2.0 - 3.0 jakelulua, se on iältään samaa luokkaa. Pienenä vinkkinä, Redhatteja on esim. 3.0 jälkeen julkaistu 17 versiota ja olisi enemmänkin jollei homma olisi tyssännyt 9.0 versioon.

Lue lisää

on sit hyvä, seuraavan kerran kun mun tutuilla (niitä on monia!) winukka(98, 2k, xp) menee sekaisin ==> asennus kuntoon, mä kutsun sut paikalle, ok?

djmosse kirjoitti:

on sit hyvä, seuraavan kerran kun mun tutuilla (niitä on monia!) winukka(98, 2k, xp) menee sekaisin ==> asennus kuntoon, mä kutsun sut paikalle, ok?

No miksi ihmeessä sun tutut käyttää windowseja jota jatkuvasti on sekaisin. Miksei ne käytä tätä "linux-ihmekäyttöjärjestelmää" jota ei tarvitse koskaan uudelleenasentaa? Hommaa niille jostain RedHat 2.1 ja asenna se, ovat varmaan sulle ikuisessa kiitollisuudenvelassa.

Katsotaanpa mitä Redhat 2.1 readmessa sanotaan:
"After installing Red Hat Linux once, you will never need to reinstall
Linux again!"

Hakemiston päiväyksistä näkyy, että tämä mun 2k on asennettu kevättalvella 2001. Löytyykö keneltäkään yhtä vanhaa linux asennusta, tuskimpa?

Veikkaampa, että linuxit on neljän vuoden aikana asenneltu ainakin 10 kertaa uudelleen, niistä kun ilmestyy parin kolmen kuukauden välein uusia "versiota".

????? kirjoitti:

No miksi ihmeessä sun tutut käyttää windowseja jota jatkuvasti on sekaisin. Miksei ne käytä tätä "linux-ihmekäyttöjärjestelmää" jota ei tarvitse koskaan uudelleenasentaa? Hommaa niille jostain RedHat 2.1 ja asenna se, ovat varmaan sulle ikuisessa kiitollisuudenvelassa.

Katsotaanpa mitä Redhat 2.1 readmessa sanotaan:
"After installing Red Hat Linux once, you will never need to reinstall
Linux again!"

Lue lisää

sinäkin haluat käyttää win puolella 3.11:sta esim. vaikka surfaukseen?
Eikö se ole sama asia, eli pyritään uusimpaan mahdolliseen.... vai?
;-)

windows forever kirjoitti:

Hakemiston päiväyksistä näkyy, että tämä mun 2k on asennettu kevättalvella 2001. Löytyykö keneltäkään yhtä vanhaa linux asennusta, tuskimpa?

Veikkaampa, että linuxit on neljän vuoden aikana asenneltu ainakin 10 kertaa uudelleen, niistä kun ilmestyy parin kolmen kuukauden välein uusia "versiota".

Lue lisää

tämän win koneen tehtävä on?

ei todellakaan.

djmosse, vai oletko tosiaankin törmänny
tällaisiin ongelmiin useinkin?

Minulla on toiminu kaikki binäärit aina
suoraan paketista, koska ne on noudattanu
LSB-tyylistä jakomuotoa ...

windows forever kirjoitti:

Hakemiston päiväyksistä näkyy, että tämä mun 2k on asennettu kevättalvella 2001. Löytyykö keneltäkään yhtä vanhaa linux asennusta, tuskimpa?

Veikkaampa, että linuxit on neljän vuoden aikana asenneltu ainakin 10 kertaa uudelleen, niistä kun ilmestyy parin kolmen kuukauden välein uusia "versiota".

Lue lisää

Olen vuodesta 2000 käyttänyt Debiania työpöytänä,
ja nykyään se on serveri.

Ei mitään ongelmaa ole ollut.
Järjestelmä täysin automaattisesti pitää
itsensä kunnossa.

Ole jo hiljaa kun et mistään mitään tajua.

ksym kirjoitti:

ei todellakaan.

djmosse, vai oletko tosiaankin törmänny
tällaisiin ongelmiin useinkin?

Minulla on toiminu kaikki binäärit aina
suoraan paketista, koska ne on noudattanu
LSB-tyylistä jakomuotoa ...

Lue lisää

"Minulla on toiminu kaikki binäärit"

Suosituimmista softista varmaan löytyy likiman joka jakeluun valmiiksi käännetty binääri. Kysymys olikin vähän eksoottisemmista softista joista ei valmiita binäänipaketointeja löydy.
Niiden kanssa saat sitten turailla pahimmassa tapauksessa kyllästymiseen asti.

Että semmonen tapaus.

hahhah! kirjoitti:

"Minulla on toiminu kaikki binäärit"

Suosituimmista softista varmaan löytyy likiman joka jakeluun valmiiksi käännetty binääri. Kysymys olikin vähän eksoottisemmista softista joista ei valmiita binäänipaketointeja löydy.
Niiden kanssa saat sitten turailla pahimmassa tapauksessa kyllästymiseen asti.

Että semmonen tapaus.

Lue lisää

Pitää tuossa todeta, että yleensä nuo UNIX softat tulevat sorsamuodossa (siis GNU yms.). Niiden kanssa ei kyllä pitäisi mitään yhteensopivuusongelmia olla, jos ne on kirjoitettu POSIX-rajapintoja käyttäen. Eli jos sovelluksen kääntää sorsista ja em. ehdot on totta niin hyvin suurella todennäköisyydellä softa myös toimii.

Binääriyhteensopivuus onkin jo toinen asia mutta esim. Solaris ja BSD:t ovat taaksepäin yhteensopivia. Varmaan pätee myös osaan Linux-distroista (tulisi mieleen joku debian).

djmosse kirjoitti:

tämän win koneen tehtävä on?

Toimia normaalina windows työasemana jolla surffailun, sähköpostin, tekstinkäsittelyn ym. perusasioiden lisäksi harrastetaan lähinnä videoeditointia ja muuta videoasoihin liittyvää.

Pasianssia ihmeellisempää peliä sillä ei pelailla, koska pelit eivät minua kiinnosta.

Linuxpuolen videosoftat (ne harvat joita yleensä on) aika kökköjä tekeleitä, niitä ei kyllä käytä masokistikaan.

Mistä löytyy esim. VirtualDubia vastaava linuxsofta? Helppo vastata, sellaista ei ole.

Mistä löytyy Sonyn Vegas Videota tai Adoben Premiere Prota vastaava videoeditori? Helppo vastata, sellaista ei ole.

Mistä löytyy kelvollinen DVD-julkaikaisuohjelma linuxiin? Helppo vastata, sellaistakaan ei ole.

Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin...

hahhah! kirjoitti:

"Minulla on toiminu kaikki binäärit"

Suosituimmista softista varmaan löytyy likiman joka jakeluun valmiiksi käännetty binääri. Kysymys olikin vähän eksoottisemmista softista joista ei valmiita binäänipaketointeja löydy.
Niiden kanssa saat sitten turailla pahimmassa tapauksessa kyllästymiseen asti.

Että semmonen tapaus.

Lue lisää

>> Kysymys olikin vähän eksoottisemmista softista
>> joista ei valmiita binäänipaketointeja löydy.
>> Niiden kanssa saat sitten turailla pahimmassa
>> tapauksessa kyllästymiseen asti.

Ihan sama juttu Windowsissa.
"Eksoottisemmat" Windows softat ei
välttämättä käytä Install Shieldiä
apunaan, jolloin niidenkin kanssa pitää
turailla pahimmillaan jokunen minuutti,
sama aika menee kuin Linuxissakin. Olen
jo tottunut virittelemään Windows&Linux
systeemejä.

Ja mitä vikaa on GNU/Autotools
paketoiduissa softissa? Nehän automaattisesti
tarkistavat ajonaikaiset dependencyt (libraryt),
ja ilmoittavat jos niitä ei ole!
Monesti puuttuvan kirjaston huomattuaan
ne ehdottavat paketin nimiä, joita
voisi asentaa, ja antavat vieläpä URL:än
tarvittavat libraryn autotools-pakettiin.

Ja kuten sanoin, jos on suora binäärijakelu
paketissa, kuten esim .RAR paketissa jaettu
yksittäinen softa Windowsissa, niin se toimii
ihan hyvin. Olen jo monta sellaista peliä
ja ohjelmaa asentanut, että ne vaan
puretaan johonkin hakemistoon ja ajetaan.

Olen joutunut joidenkin kehitystyökalujen
takia kääntämään Windows puolella GNU/Autotools
paketoituja lähdekoodeja. Se on yhtä
suuri homma kuin Linuxissakin ...
ja meinaa, ettei paketin tekijä ole jaksanut
valmistella suoraan asennettavaa pakettia.
Linuxissa tätä menetelmää vaan käytetään
useammin, koska se on UNIX maailmassa
luontevampaa.

Että näin.

*BSD kirjoitti:

Pitää tuossa todeta, että yleensä nuo UNIX softat tulevat sorsamuodossa (siis GNU yms.). Niiden kanssa ei kyllä pitäisi mitään yhteensopivuusongelmia olla, jos ne on kirjoitettu POSIX-rajapintoja käyttäen. Eli jos sovelluksen kääntää sorsista ja em. ehdot on totta niin hyvin suurella todennäköisyydellä softa myös toimii.

Binääriyhteensopivuus onkin jo toinen asia mutta esim. Solaris ja BSD:t ovat taaksepäin yhteensopivia. Varmaan pätee myös osaan Linux-distroista (tulisi mieleen joku debian).

Lue lisää

>> Binääriyhteensopivuus onkin jo toinen asia
>> mutta esim. Solaris ja BSD:t ovat taaksepäin
>> yhteensopivia. Varmaan pätee myös osaan Linux-
>> distroista (tulisi mieleen joku debian).

Debian, Mandrake, SuSe ... suurimmat distrot
sisältävät tarvittavat compat-* paketit,
jotka ovat siis pakollisia asentaa,
ja järjestelmä pitää huolen niiden asennuksesta
automaattisesti.

Noiden compat-* pakettien avulla säilytetään
esim. glibc:n ja muiden base-system komponenttien
taaksepäinyhteensopivuus. Kuten sanoin,
minulla ei ikinä ole ollut ongelmia
binääriyhteensopivuuden kanssa.

BSD on ihan hyvä. Lähinnä pelien takia
käytän Linuxia. Ärsyttää vaan kun Windows-peelot
valittaa Linuxin piirteistä, jotka on
jo korjattu monta vuotta sitten suosituimmissa
distroissa.

windows forever kirjoitti:

Toimia normaalina windows työasemana jolla surffailun, sähköpostin, tekstinkäsittelyn ym. perusasioiden lisäksi harrastetaan lähinnä videoeditointia ja muuta videoasoihin liittyvää.

Pasianssia ihmeellisempää peliä sillä ei pelailla, koska pelit eivät minua kiinnosta.

Linuxpuolen videosoftat (ne harvat joita yleensä on) aika kökköjä tekeleitä, niitä ei kyllä käytä masokistikaan.

Mistä löytyy esim. VirtualDubia vastaava linuxsofta? Helppo vastata, sellaista ei ole.

Mistä löytyy Sonyn Vegas Videota tai Adoben Premiere Prota vastaava videoeditori? Helppo vastata, sellaista ei ole.

Mistä löytyy kelvollinen DVD-julkaikaisuohjelma linuxiin? Helppo vastata, sellaistakaan ei ole.

Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin...

Lue lisää

Mä hoidan windowsilla kaikki audio- ja kuvapuolen jutut ja Linuxilla teen kaiken muun. Enää en tohdi winukka nettiin pistää- muuten ihan jees noissa audio-puolen jutuissa.

Suosittelisinkin netin käytön takia siirtymään Linuxiin- ainakin sillä puolella. Ei ole kysymys kumpi on parempi kokonaisuutena, koska Linuxilla tuo multimediapuoli on vielä aika suppea. Parin vuoden päästä sekin on tosin korjattu. Eli ota molemmista parhaimat ominaisuudet niin saat kaiken hyödyn irti koneenkäytösä. Järkeäkin saa käytää siinä näytön ja penkin välissä.

????? kirjoitti:

No miksi ihmeessä sun tutut käyttää windowseja jota jatkuvasti on sekaisin. Miksei ne käytä tätä "linux-ihmekäyttöjärjestelmää" jota ei tarvitse koskaan uudelleenasentaa? Hommaa niille jostain RedHat 2.1 ja asenna se, ovat varmaan sulle ikuisessa kiitollisuudenvelassa.

Katsotaanpa mitä Redhat 2.1 readmessa sanotaan:
"After installing Red Hat Linux once, you will never need to reinstall
Linux again!"

Lue lisää

Itse asennellut joitain redhat5 aikoihin tulleita julkaisuja, yhden niistä kaatoi 4VUOTIAS poikani.
Eikä ollut ruutti vaan onnellisena annoin pojan naksutella omalla tunnukselaan.
SE NY VAIN KAATU.

Poika tosin käynnisti ohjelmia lisää ja lisää.. oisko tullut liikaa päälle samoihin aikoihin?

tompoh kirjoitti:

Itse asennellut joitain redhat5 aikoihin tulleita julkaisuja, yhden niistä kaatoi 4VUOTIAS poikani.
Eikä ollut ruutti vaan onnellisena annoin pojan naksutella omalla tunnukselaan.
SE NY VAIN KAATU.

Poika tosin käynnisti ohjelmia lisää ja lisää.. oisko tullut liikaa päälle samoihin aikoihin?

Lue lisää

>>
Itse asennellut joitain redhat5 aikoihin tulleita julkaisuja, yhden niistä kaatoi 4VUOTIAS poikani.
>
Poika tosin käynnisti ohjelmia lisää ja lisää.. oisko tullut liikaa päälle samoihin aikoihin?

Linux-tyyppi kirjoitti:

>>
Itse asennellut joitain redhat5 aikoihin tulleita julkaisuja, yhden niistä kaatoi 4VUOTIAS poikani.
>
Poika tosin käynnisti ohjelmia lisää ja lisää.. oisko tullut liikaa päälle samoihin aikoihin?

Lue lisää

Aikaa, tästä on mutta näin kävi.

siis joitakin versioita suomeksi tarkoitti jotai kuinkin 5.0 5.3 tai jotain semmoista.

Ymmärsit varmastikki mitä yritin tarkoittaa.
Ihmisten isoin ongelma ei ole oikeinkirjoitus vaan oikeintajuaminen.

Kyllä se netin suurin liikenne on roskapostia ja viruksia ja spywarea, jota zombieservereiksi muuttuneet kädettömien Xp:t lähettelevät toisille kädettömille. Ja siihen päälle ne miljardit virusohjelmien lataukset ja päivitykset, että siinä sulle liikennettä, jasper PÄÄKKÖNEN...

oieeeeeeee kirjoitti:

Kyllä se netin suurin liikenne on roskapostia ja viruksia ja spywarea, jota zombieservereiksi muuttuneet kädettömien Xp:t lähettelevät toisille kädettömille. Ja siihen päälle ne miljardit virusohjelmien lataukset ja päivitykset, että siinä sulle liikennettä, jasper PÄÄKKÖNEN...

Lue lisää

ainut letku mikä on punasena on pippeli jota roplataan ahdistukseen nettipornon tahdissa.
Loput nettiliikenteestä taitaakin olla sitten mp3 ja avia jne jne

tomipoh kirjoitti:

ainut letku mikä on punasena on pippeli jota roplataan ahdistukseen nettipornon tahdissa.
Loput nettiliikenteestä taitaakin olla sitten mp3 ja avia jne jne

>> ainut letku mikä on punasena on pippeli jota
>> roplataan ahdistukseen nettipornon tahdissa.
>> Loput nettiliikenteestä taitaakin olla sitten
>> mp3 ja avia jne jne

JUST NOIN MinÄ TEEN. Oikeasti.

Mutta käytän siihen Linuxia. Ei oo matoista
ja viiruksista haittaa.

ksym kirjoitti:

>> ainut letku mikä on punasena on pippeli jota
>> roplataan ahdistukseen nettipornon tahdissa.
>> Loput nettiliikenteestä taitaakin olla sitten
>> mp3 ja avia jne jne

JUST NOIN MinÄ TEEN. Oikeasti.

Mutta käytän siihen Linuxia. Ei oo matoista
ja viiruksista haittaa.

Lue lisää

Juu, mutta ootkos tehny samaa 56kt modeemilla.

--------
! !
! pilu !
! !
--------

tompoh kirjoitti:

Juu, mutta ootkos tehny samaa 56kt modeemilla.

--------
! !
! pilu !
! !
--------

Ois aika extremeä =)

"­Mikä mättää? Onko Windows peelolla
liian vähän kokemusta?"

Oletkos joskus nähnyt täällä wintoosa-trollin jolla olisi kokemusta muusta kuin Anttilasta osamaksulla ostetun koneen mukana tulleesta XP:stä...

perse alias oieeeeeeeee kirjoitti:

"­Mikä mättää? Onko Windows peelolla
liian vähän kokemusta?"

Oletkos joskus nähnyt täällä wintoosa-trollin jolla olisi kokemusta muusta kuin Anttilasta osamaksulla ostetun koneen mukana tulleesta XP:stä...

Lue lisää

Totta puhut.

Oli oikeastaan aika väärin minulta alkaa
provosoimaan ... mutta, voi jumalauta,
joskus palaa kiinni niin maan viimesen päälle ;(

perse alias oieeeeeeeee kirjoitti:

"­Mikä mättää? Onko Windows peelolla
liian vähän kokemusta?"

Oletkos joskus nähnyt täällä wintoosa-trollin jolla olisi kokemusta muusta kuin Anttilasta osamaksulla ostetun koneen mukana tulleesta XP:stä...

Lue lisää

Sinä tuskin olit syntynytkään kun minä olin ensimmäisen kerran tietokoneiden kanssa tekemisissä.

Kokemusta löytyy kotimikromaailmassa cp/m käyttöjärjestelmästä alkaen. Koska et todennäköisesti siitä ole koskaan kuullutkaan niin laitetaan tähän linkki josta pääset hieman perille historiasta.

http://bugclub.org/beginners/history/cp-m.html

perse alias oieeeeeeeee kirjoitti:

"­Mikä mättää? Onko Windows peelolla
liian vähän kokemusta?"

Oletkos joskus nähnyt täällä wintoosa-trollin jolla olisi kokemusta muusta kuin Anttilasta osamaksulla ostetun koneen mukana tulleesta XP:stä...

Lue lisää

Mene Helsingin Viikissä sijaitsevaan Teknikaan museoon katsomaan suomen ensimmäistä tietokonetta ESKOa. Se on suomen ensimmäinen tietokone, rakennettu TKK:lla 50 luvulla. Senkin kanssa on tullut oltua tekemisissä, ei tosin rakennusvaiheessa vaan vasta myöhemmin 60-luvun puolella.

http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2005/alustukset/esko/esko.pdf

windows forever kirjoitti:

Sinä tuskin olit syntynytkään kun minä olin ensimmäisen kerran tietokoneiden kanssa tekemisissä.

Kokemusta löytyy kotimikromaailmassa cp/m käyttöjärjestelmästä alkaen. Koska et todennäköisesti siitä ole koskaan kuullutkaan niin laitetaan tähän linkki josta pääset hieman perille historiasta.

http://bugclub.org/beginners/history/cp-m.html

Lue lisää

Itse asiassa cp/m on osittain tuttu, tosin vain ajoilta kun olin noin 10-vuotias, koneena oli spectravideo svi-728-msx ja levari siinä, mulla oli lerppuna cp/m käyttis ja tulihan sillä jotain kokeiltua... tosin siihen aikaan enemmän kiinnosti modulilla olleet pelit, kuten nemesis, knightmare ja maze of galious, eli äläs nyt ihan teininä pidä...

windows forever kirjoitti:

Mene Helsingin Viikissä sijaitsevaan Teknikaan museoon katsomaan suomen ensimmäistä tietokonetta ESKOa. Se on suomen ensimmäinen tietokone, rakennettu TKK:lla 50 luvulla. Senkin kanssa on tullut oltua tekemisissä, ei tosin rakennusvaiheessa vaan vasta myöhemmin 60-luvun puolella.

http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2005/alustukset/esko/esko.pdf

Lue lisää

Esko on nähty, tosin silä ei onneksi ollut mitään tekemistä Billin systeemien kanssa, joita vastustan.

oieeeeeeee kirjoitti:

Itse asiassa cp/m on osittain tuttu, tosin vain ajoilta kun olin noin 10-vuotias, koneena oli spectravideo svi-728-msx ja levari siinä, mulla oli lerppuna cp/m käyttis ja tulihan sillä jotain kokeiltua... tosin siihen aikaan enemmän kiinnosti modulilla olleet pelit, kuten nemesis, knightmare ja maze of galious, eli äläs nyt ihan teininä pidä...

Lue lisää

No mun eka kotimikro oli Apple II joka oli varustettu z80 lisäkortilla ja cp/m:llä. Aikakausi oli jotain -75 hujakoilla ja kone maksoi noin 7500 sen aikaista markkaa. Kiintolevyvyjä ei siihen maailmanaikaan kotimikroissa käytetty 150KB 5" leppuasema sentään oli olemassa. Yhteydeydet ulkomaailmaan (lähinnä jotain BBS:siä) hoitui 300 bps moodemilla ja muistan kun kehitin amerikansoitoilla noin 1200 markan puhelinlaskun. Äitee ei tykännyt kovinkaan hyvää, mutta olin jo töissä ja maksoin laskun itse niin ei siitä suurempia mutinoita syntynyt (jenkkipuhelut maksoivat silloin muistaakseni jotain 20mk/minsa).

windows forever kirjoitti:

No mun eka kotimikro oli Apple II joka oli varustettu z80 lisäkortilla ja cp/m:llä. Aikakausi oli jotain -75 hujakoilla ja kone maksoi noin 7500 sen aikaista markkaa. Kiintolevyvyjä ei siihen maailmanaikaan kotimikroissa käytetty 150KB 5" leppuasema sentään oli olemassa. Yhteydeydet ulkomaailmaan (lähinnä jotain BBS:siä) hoitui 300 bps moodemilla ja muistan kun kehitin amerikansoitoilla noin 1200 markan puhelinlaskun. Äitee ei tykännyt kovinkaan hyvää, mutta olin jo töissä ja maksoin laskun itse niin ei siitä suurempia mutinoita syntynyt (jenkkipuhelut maksoivat silloin muistaakseni jotain 20mk/minsa).

Lue lisää

Ensimmäinen tyyppi jolla on jotain sanottavaakin... ziloc-80 oli tosiaan munkin eka prossa ja kaiholla muistelen niitä aikoja kun sain 2400:sen modeemin joka oli jo ihan kingi niinä aikoina...

oieeeeeeee kirjoitti:

Itse asiassa cp/m on osittain tuttu, tosin vain ajoilta kun olin noin 10-vuotias, koneena oli spectravideo svi-728-msx ja levari siinä, mulla oli lerppuna cp/m käyttis ja tulihan sillä jotain kokeiltua... tosin siihen aikaan enemmän kiinnosti modulilla olleet pelit, kuten nemesis, knightmare ja maze of galious, eli äläs nyt ihan teininä pidä...

Lue lisää

Meikän ensimmäinen oma (noh, vanhempien ostama) tietsikka oli Sharp MZ-721 ja sitä ennen oli käyttökokemusta jostain MikroMikko-höskästä vihermustanäytöllä...

J.

Kyllä se windowsin telnet serveri toimii muidenkin kuin windows clienttien kanssa. Samoin NTP. LDAP'ista ei ole kokemusta.

Olet vain niin käsi, ettet saa mitään toimimaan.

windows forever kirjoitti:

Kyllä se windowsin telnet serveri toimii muidenkin kuin windows clienttien kanssa. Samoin NTP. LDAP'ista ei ole kokemusta.

Olet vain niin käsi, ettet saa mitään toimimaan.

Lue lisää

Yritäppä nyt kuitenkin todistaa nuo
ketjun aloittaneen viestin VÄITTEET TOSIKSI!

Viittaus aikaisempiin viesteihini ...
Linuxissa ei ole binäärisovellusten
kanssa mitään ajoaikaisia linkitysongelmia!

Ja jos joku softa pitää distron ulkopuolelta
hakea, niin se PAKETOINTIMALLI on nimenomaan
tehty GNU/Autotools pohjalle
(eli ./configure && make && make install)
... ja jos ei ole, niin se on paketin levittäjän vika. Ihan sama kuin on typerää, että jotkut
ilmaissoftat ei käytä Windowsin Install Shield
rajapintaa, vaan tekevät omia säätöjään
asennusvaiheessa.

Uusimmissa Windowsin Server-distroissa
se telnet ja NTP toimii ihan hyvin, olen
kokeillut. Mutta LDAP:ista olen kuullut,
että se ei ole takaisinpäin yhteensopiva
sen OpenLDAP toteutuksen kanssa ...
mutta OpenLDAP:ia käyttävät Linux koneet
saa helposti toimimaan Windowsilla
ajetun LDAP:in kanssa.
Outoa, eikö?

ksym kirjoitti:

Yritäppä nyt kuitenkin todistaa nuo
ketjun aloittaneen viestin VÄITTEET TOSIKSI!

Viittaus aikaisempiin viesteihini ...
Linuxissa ei ole binäärisovellusten
kanssa mitään ajoaikaisia linkitysongelmia!

Ja jos joku softa pitää distron ulkopuolelta
hakea, niin se PAKETOINTIMALLI on nimenomaan
tehty GNU/Autotools pohjalle
(eli ./configure && make && make install)
... ja jos ei ole, niin se on paketin levittäjän vika. Ihan sama kuin on typerää, että jotkut
ilmaissoftat ei käytä Windowsin Install Shield
rajapintaa, vaan tekevät omia säätöjään
asennusvaiheessa.

Uusimmissa Windowsin Server-distroissa
se telnet ja NTP toimii ihan hyvin, olen
kokeillut. Mutta LDAP:ista olen kuullut,
että se ei ole takaisinpäin yhteensopiva
sen OpenLDAP toteutuksen kanssa ...
mutta OpenLDAP:ia käyttävät Linux koneet
saa helposti toimimaan Windowsilla
ajetun LDAP:in kanssa.
Outoa, eikö?

Lue lisää

kun on tämä hieno avaruusajan Windows. Sitähän ei pitänyt lainkaan säätää? Eikö? Itse joudun käyttämään joka arkipäivä Solarista, Linuxia ja Windowsia. Ja Windowsin kanssa joutuu säätämään eniten että sen saa toimimaan muiden systeemien kanssa. Aina. En jaksanut ruveta säätämään Windowsin telnettiä tai windowstimea vaan hain Open Source kamat niihin ja nehän toimivat heittämällä. Standardeja kun noudattavat. LDAPin taas vieritin harjoittelijan niskoille. Onpahan vähän aikaa pois jaloista;o]

Itse aika noviisi asioissa, mutta käsittääksini ms porukan on pitänyt nähdä jopa vaivaa että saisi aiempien käyttisten ohjelmat toimimattomiksi.
Siis office jutut ja dos pohjaset.
(gatesilla on jotain pahoin hampaan kolossa dos ajoilta, kun se niin haluaa kiihkeästi siitä eroon

...kädetön paska xp-trolli voit haistaa paska, eikö isukki ostanut sulle tarpeeksi pelejä vai mitä vingut täällä? Sinä et ole koskaan linuxia nähnytkään, huutelet vain täällä sillä aikaa kun paska wintoosasi yrittää dc :lla imuttaa jotain wareleffaa.

oieeeeeeee kirjoitti:

...kädetön paska xp-trolli voit haistaa paska, eikö isukki ostanut sulle tarpeeksi pelejä vai mitä vingut täällä? Sinä et ole koskaan linuxia nähnytkään, huutelet vain täällä sillä aikaa kun paska wintoosasi yrittää dc :lla imuttaa jotain wareleffaa.

Lue lisää

Mikäpä sen hienompaa kuin Microsoftille säälittävän pientä nyrkkiään voimattomana puiva häiriintynyt Linux-apina joka vetää herneen nenäänsä jokaisesta Linuxia arvostelevasta kirjoituksesta.

Minkäpä sille voi että Linux on harrastelijoiden kyhäämä keskeneräinen paska. Ei se ainakaan tuollaisella lapsellisella kiukuttelulla paremmaksi muutu.

Hilpeää kirjoitti:

Mikäpä sen hienompaa kuin Microsoftille säälittävän pientä nyrkkiään voimattomana puiva häiriintynyt Linux-apina joka vetää herneen nenäänsä jokaisesta Linuxia arvostelevasta kirjoituksesta.

Minkäpä sille voi että Linux on harrastelijoiden kyhäämä keskeneräinen paska. Ei se ainakaan tuollaisella lapsellisella kiukuttelulla paremmaksi muutu.

Lue lisää

...eikä windows muutu sen paremmaksi tai pääse viruksistaan vaikka sinä täällä kuinka uhoaisit, pelle. Ja se nyrkki ei välttämättä ole niin pieni... ja vielä vähemmän tehoton...

oieeeeeeee kirjoitti:

...eikä windows muutu sen paremmaksi tai pääse viruksistaan vaikka sinä täällä kuinka uhoaisit, pelle. Ja se nyrkki ei välttämättä ole niin pieni... ja vielä vähemmän tehoton...

Lue lisää

Linuxille olisi helppo kirjoittaa tuholaisia ja vielä helpompaa olisi höynäyttää asennusongelmien kanssa painivia ja keskivertoa heikommallä älyllä varustettuja Linux-käyttäjiä imuroimaan ne valmiina asennuspaketteina ja asentamaan tuholaiset koneisiinsa root-oikeuksilla.

Mutta kuka viitsisi nähdä vaivaa kun sadan PC-käyttäjän käyttäjän joukosta löytyy vain kaksi tai kolme Linuxin asentanutta typerystä ja heistäkin ainoastaan yksi käyttää Linuxia ainoana käyttöjärjestelmänään.

Hilpeää kirjoitti:

Mikäpä sen hienompaa kuin Microsoftille säälittävän pientä nyrkkiään voimattomana puiva häiriintynyt Linux-apina joka vetää herneen nenäänsä jokaisesta Linuxia arvostelevasta kirjoituksesta.

Minkäpä sille voi että Linux on harrastelijoiden kyhäämä keskeneräinen paska. Ei se ainakaan tuollaisella lapsellisella kiukuttelulla paremmaksi muutu.

Lue lisää

joka myös on kesken eräinen paska, mutta siitä pitää maksaa ja kyhänneet tyypit on saanu palkkaa. joko arvaat?

Juu ja en käytä linuxia kuin PHP-palvelimena ja olen asentanut kaikki ohjelmat binääreistä, kun en jaksa säätää, samasta syystä pöydälle ilmestyy kesäkuussa Mac Mini.

haittaohjelmille kirjoitti:

Linuxille olisi helppo kirjoittaa tuholaisia ja vielä helpompaa olisi höynäyttää asennusongelmien kanssa painivia ja keskivertoa heikommallä älyllä varustettuja Linux-käyttäjiä imuroimaan ne valmiina asennuspaketteina ja asentamaan tuholaiset koneisiinsa root-oikeuksilla.

Mutta kuka viitsisi nähdä vaivaa kun sadan PC-käyttäjän käyttäjän joukosta löytyy vain kaksi tai kolme Linuxin asentanutta typerystä ja heistäkin ainoastaan yksi käyttää Linuxia ainoana käyttöjärjestelmänään.

Lue lisää

jos se noin helppoa olisi, miksei ole kirjoitettu? kaikki paikat on vaan täynnä virus- ja spywaren torjuntaohjelmia paskatoosalle, ja edelleen, et ole linuxia nähnytkään kunnet siitä näköjään mitään tiedä, kerro miten ne haittaohjelmat kirjoitettaisiin että ne sujahtaisi koneelle kuin wintoosassa on nykyään tapana... mä poltan päivässä enemmän tupakkeja kuin linuxille on viruksia, ja nekin suurin osa palvelimille...

haittaohjelmille kirjoitti:

Linuxille olisi helppo kirjoittaa tuholaisia ja vielä helpompaa olisi höynäyttää asennusongelmien kanssa painivia ja keskivertoa heikommallä älyllä varustettuja Linux-käyttäjiä imuroimaan ne valmiina asennuspaketteina ja asentamaan tuholaiset koneisiinsa root-oikeuksilla.

Mutta kuka viitsisi nähdä vaivaa kun sadan PC-käyttäjän käyttäjän joukosta löytyy vain kaksi tai kolme Linuxin asentanutta typerystä ja heistäkin ainoastaan yksi käyttää Linuxia ainoana käyttöjärjestelmänään.

Lue lisää

Linux-tietämyksesi on nolla. Miksi yleensä avaudut täällä, vaikka muutkin sanovat jonkun käyttiksen olevan paskan, heillä on edes jotain perusteluja, jopa linuxin vastustaja Seppottw:llä. Olet samaa tasoa Totuuden Trollin kanssa, isot sanat, pienet näytöt...

haittaohjelmille kirjoitti:

Linuxille olisi helppo kirjoittaa tuholaisia ja vielä helpompaa olisi höynäyttää asennusongelmien kanssa painivia ja keskivertoa heikommallä älyllä varustettuja Linux-käyttäjiä imuroimaan ne valmiina asennuspaketteina ja asentamaan tuholaiset koneisiinsa root-oikeuksilla.

Mutta kuka viitsisi nähdä vaivaa kun sadan PC-käyttäjän käyttäjän joukosta löytyy vain kaksi tai kolme Linuxin asentanutta typerystä ja heistäkin ainoastaan yksi käyttää Linuxia ainoana käyttöjärjestelmänään.

Lue lisää

Luuletko tosiaan, että macille ja liinukselle kirjoitellaan viruksia liukuhihnalta, niin kuin windowsille?

Binääreinä jaellut softat pystyy ajamaan
joka Linux distrossa, koska niiden
run-time systeemit on LSB yhteensopivia.
Voit väittää toista, mutta kun et osaa ...

>> Microsoftilla ei ole mitään hätää niin kauan
>> kuin tarjolla on satoja toistensa kanssa
>> kilpailevia toistensa kanssa yhteensopimattomia
>> Linux-viritelmiä

MUTTAKUNMUTTAKUN

Etkö ole lukenut mun viestejä?

HEI HALOO! PUHUN SULLE VITUN URPO! KUULEEKO
MARS?!

jos teet LSB-yhteensopivan ohjelmistopaketin,
niin tottahan se toimii joka distrossa!
Ja vaikka joku peli, esim. UT2003 ei
suoraan väitä olevansa LSB-yhteensopiva,
niin sen binäärin jakelu on toteutettu
juuri LSB:n suosittelemalla tavalla.

Eli ole jo hiljaa.
Mitään todellista ongelmaa ei ole edes.

Katsoppas ... jokainen softa VOITAISIIN
jakaa LSB:n paketteina, jossa kaikki
LSB-runtime speksien ulkopuoliset
libraryt laitettaisiin pakettiin mukaan ...
MUTTA, softat on kätevämpi pitää
lähdekoodina, jolloin eri DISTROJEN ylläpitäjät
tekevät niistä omaan järjestelmäänsä
käypäisiä paketteja, ja softan kehittäjät
voivat lykätä pihalle uutta versiota ilman
että heidän tarvitsee joka vaiheessa
tehdä versioista LSB-paketteja.

oieeeeeeee kirjoitti:

jos se noin helppoa olisi, miksei ole kirjoitettu? kaikki paikat on vaan täynnä virus- ja spywaren torjuntaohjelmia paskatoosalle, ja edelleen, et ole linuxia nähnytkään kunnet siitä näköjään mitään tiedä, kerro miten ne haittaohjelmat kirjoitettaisiin että ne sujahtaisi koneelle kuin wintoosassa on nykyään tapana... mä poltan päivässä enemmän tupakkeja kuin linuxille on viruksia, ja nekin suurin osa palvelimille...

Lue lisää

"jos se noin helppoa olisi, miksei ole kirjoitettu?"

Koska se ei ole vaivan arvoista, ellei joku sitten halua tehdä sitä vain kiusan vuoksi. Kuinka muuten voit olla sataprosenttisen varma ettei Linuxinpaskasi syövereissä jo ole haittakoodia joka jonakin päivänä pyyhkii kovalevysi tyhjäksi? Oletko kenties kääntänyt jokaisen koneellasi olevan ohjelman erikseen ensin tutkittuasi lähdekoodit rivi-riviltä? Tuskinpa vain. Joudut luottamaan siihen mitä sinulle annetaan ja sillä sipuli.

"kerro miten ne haittaohjelmat kirjoitettaisiin että ne sujahtaisi koneelle kuin wintoosassa on nykyään tapana"

Haittaohjelmat harvemmin "sujahtelevat" koneelle itsestään, vaan lähes kaikissa tapauksissa käyttäjää vaaditaan tekemään jotakin (avaamaan liitetiedosto, asentamaan/ajamaan ohjelma jonka kylkiäisenä saa riesakoodia jne). Tämän voi tehdä myös Linuxissa.

Aivan samalla tavalla kuin Windowsissa, kuka hyvänsä voi valmistaa hyödylliseltä näyttävän ohjelman, lisätä sen binääriversioon haittakoodiaan ennen kääntämistä ja paketoimista ja laittaa se jakeluun joko pelkkänä binäärinä tai silmänlumeeksi haittakoodivapaan lähdekoodin kera.

Mikään ei estä myöskään haittakoodin piilottamista lähdekoodiin niin että se voi parhaimmassa tapauksessa päätyä jopa virallisten Linux-distrojen ohjelmakirjastoihin. Kuinkahan monella distronjakelijalla on aikaa tai mielenkiintoa käydä läpi kymmenien tuhansien ohjelmien jokaista kryptistä koodiriviä tarkistaakseen mitä koodi todella tekee, saatika etsiä selväkielisen koodin sekaan nerokkaasti ympätyn haittakoodin osia? Vaikka ohjelman ensimmäiset versiot olisivatkin "puhtaita", haittakoodin voi helposti lisätä ohjelmaan päivitysversion yhteydessä kun luottamus on jos syntynyt ja ohjelma on levinnyt.

Odotahan vain... ei ole kuin ajan kysymys kun Linux-paskoissakin on tarkistettava jokainen binääri virusskannerilla ennen kuin käyttäjä uskaltaa sen asentaa.

"mä poltan päivässä enemmän tupakkeja kuin linuxille on viruksia"

Se on yleisessä tiedossa että Linuxin kanssa tuhratessa menee kokeneeltakin käyttäjältä aikaa ja tupakkaa. Pizzasta ja colajuomista puhumattakaan.

pian tulee kirjoitti:

"jos se noin helppoa olisi, miksei ole kirjoitettu?"

Koska se ei ole vaivan arvoista, ellei joku sitten halua tehdä sitä vain kiusan vuoksi. Kuinka muuten voit olla sataprosenttisen varma ettei Linuxinpaskasi syövereissä jo ole haittakoodia joka jonakin päivänä pyyhkii kovalevysi tyhjäksi? Oletko kenties kääntänyt jokaisen koneellasi olevan ohjelman erikseen ensin tutkittuasi lähdekoodit rivi-riviltä? Tuskinpa vain. Joudut luottamaan siihen mitä sinulle annetaan ja sillä sipuli.

"kerro miten ne haittaohjelmat kirjoitettaisiin että ne sujahtaisi koneelle kuin wintoosassa on nykyään tapana"

Haittaohjelmat harvemmin "sujahtelevat" koneelle itsestään, vaan lähes kaikissa tapauksissa käyttäjää vaaditaan tekemään jotakin (avaamaan liitetiedosto, asentamaan/ajamaan ohjelma jonka kylkiäisenä saa riesakoodia jne). Tämän voi tehdä myös Linuxissa.

Aivan samalla tavalla kuin Windowsissa, kuka hyvänsä voi valmistaa hyödylliseltä näyttävän ohjelman, lisätä sen binääriversioon haittakoodiaan ennen kääntämistä ja paketoimista ja laittaa se jakeluun joko pelkkänä binäärinä tai silmänlumeeksi haittakoodivapaan lähdekoodin kera.

Mikään ei estä myöskään haittakoodin piilottamista lähdekoodiin niin että se voi parhaimmassa tapauksessa päätyä jopa virallisten Linux-distrojen ohjelmakirjastoihin. Kuinkahan monella distronjakelijalla on aikaa tai mielenkiintoa käydä läpi kymmenien tuhansien ohjelmien jokaista kryptistä koodiriviä tarkistaakseen mitä koodi todella tekee, saatika etsiä selväkielisen koodin sekaan nerokkaasti ympätyn haittakoodin osia? Vaikka ohjelman ensimmäiset versiot olisivatkin "puhtaita", haittakoodin voi helposti lisätä ohjelmaan päivitysversion yhteydessä kun luottamus on jos syntynyt ja ohjelma on levinnyt.

Odotahan vain... ei ole kuin ajan kysymys kun Linux-paskoissakin on tarkistettava jokainen binääri virusskannerilla ennen kuin käyttäjä uskaltaa sen asentaa.

"mä poltan päivässä enemmän tupakkeja kuin linuxille on viruksia"

Se on yleisessä tiedossa että Linuxin kanssa tuhratessa menee kokeneeltakin käyttäjältä aikaa ja tupakkaa. Pizzasta ja colajuomista puhumattakaan.

Lue lisää

Vaikka laittaisit tänne viisi sivullista mielipiteitäsi, et tiedä miten linux on tehty...

oieeeeeeee kirjoitti:

Vaikka laittaisit tänne viisi sivullista mielipiteitäsi, et tiedä miten linux on tehty...

Niin kauan kuin Linuxissa voidaan asentaa ja ajaa kolmansien osapuolten tekemiä ohjelmia, niin kauan Linux on altis myös ohjelmiin ympätylle haittakoodille jolla "huipputurvallisen" Linuxin voi saada tekemään TÄSMÄLLEEN mitä ohjelman tekijä haluaa.

On turhaa edes kuvitella muuta.

Miltä maistuisi helppokäyttöinen partitiontityökalu, joka toimii moitteetta 1.6.2005 asti, jonka jälkeen ohjelman käynnistyksen yhteydessä kaikki partitiot pyyhitään turhia kyselemättä yli "Windouz ruuls" -sanomien saattelemana? Olisiko nannaa? :)

haittaohjelmille kirjoitti:

Linuxille olisi helppo kirjoittaa tuholaisia ja vielä helpompaa olisi höynäyttää asennusongelmien kanssa painivia ja keskivertoa heikommallä älyllä varustettuja Linux-käyttäjiä imuroimaan ne valmiina asennuspaketteina ja asentamaan tuholaiset koneisiinsa root-oikeuksilla.

Mutta kuka viitsisi nähdä vaivaa kun sadan PC-käyttäjän käyttäjän joukosta löytyy vain kaksi tai kolme Linuxin asentanutta typerystä ja heistäkin ainoastaan yksi käyttää Linuxia ainoana käyttöjärjestelmänään.

Lue lisää

Eikö Linuxille kannattaisi tehdä viruksia kun tutkitusti reilusti yli puolet maailman webbiservereistä pyörii Linuxilla? Kuka tahansa virusmaakari kulkisi rinta rottingilla kehuen saaneensa puolet webistä kumoon. Ei se taidakkaan olla niin yksinkertaista?

Ei vakuuta. "ei vakuuta"

H0hh0hh000 kirjoitti:

Niin kauan kuin Linuxissa voidaan asentaa ja ajaa kolmansien osapuolten tekemiä ohjelmia, niin kauan Linux on altis myös ohjelmiin ympätylle haittakoodille jolla "huipputurvallisen" Linuxin voi saada tekemään TÄSMÄLLEEN mitä ohjelman tekijä haluaa.

On turhaa edes kuvitella muuta.

Miltä maistuisi helppokäyttöinen partitiontityökalu, joka toimii moitteetta 1.6.2005 asti, jonka jälkeen ohjelman käynnistyksen yhteydessä kaikki partitiot pyyhitään turhia kyselemättä yli "Windouz ruuls" -sanomien saattelemana? Olisiko nannaa? :)

Lue lisää

Että windows-koodariko tekisi helpokäyttöisen partitiointiohjelman, joka olisi samalla linux-virus? Eihän ne osaa tehdä edes kunnolla toimivaa wintoosaa.

Haaahhhahaaaaahhahaaaaaaaaaaaaaaaaaahhaaaaaaaaaa.....

ksym kirjoitti:

Binääreinä jaellut softat pystyy ajamaan
joka Linux distrossa, koska niiden
run-time systeemit on LSB yhteensopivia.
Voit väittää toista, mutta kun et osaa ...

>> Microsoftilla ei ole mitään hätää niin kauan
>> kuin tarjolla on satoja toistensa kanssa
>> kilpailevia toistensa kanssa yhteensopimattomia
>> Linux-viritelmiä

MUTTAKUNMUTTAKUN

Etkö ole lukenut mun viestejä?

HEI HALOO! PUHUN SULLE VITUN URPO! KUULEEKO
MARS?!

jos teet LSB-yhteensopivan ohjelmistopaketin,
niin tottahan se toimii joka distrossa!
Ja vaikka joku peli, esim. UT2003 ei
suoraan väitä olevansa LSB-yhteensopiva,
niin sen binäärin jakelu on toteutettu
juuri LSB:n suosittelemalla tavalla.

Eli ole jo hiljaa.
Mitään todellista ongelmaa ei ole edes.

Katsoppas ... jokainen softa VOITAISIIN
jakaa LSB:n paketteina, jossa kaikki
LSB-runtime speksien ulkopuoliset
libraryt laitettaisiin pakettiin mukaan ...
MUTTA, softat on kätevämpi pitää
lähdekoodina, jolloin eri DISTROJEN ylläpitäjät
tekevät niistä omaan järjestelmäänsä
käypäisiä paketteja, ja softan kehittäjät
voivat lykätä pihalle uutta versiota ilman
että heidän tarvitsee joka vaiheessa
tehdä versioista LSB-paketteja.

Lue lisää

"Binääreinä jaellut softat pystyy ajamaan
joka Linux distrossa, koska niiden
run-time systeemit on LSB yhteensopivia."

Eipä näytä standardihankkeet olevan kovinkaan laajasti tuettu. Tuhansien linux-paskaa kyhäävien joukosta vain 11 firmaa on lähtenyt hankkeeseen mukaan ja loput tekevät mitä lystäävät.

http://www.opengroup.org/lsb/cert/cert_prodlist.tpl

Nielehän tuota, Linux-pölkerö.

.z.j.x kirjoitti:

"Binääreinä jaellut softat pystyy ajamaan
joka Linux distrossa, koska niiden
run-time systeemit on LSB yhteensopivia."

Eipä näytä standardihankkeet olevan kovinkaan laajasti tuettu. Tuhansien linux-paskaa kyhäävien joukosta vain 11 firmaa on lähtenyt hankkeeseen mukaan ja loput tekevät mitä lystäävät.

http://www.opengroup.org/lsb/cert/cert_prodlist.tpl

Nielehän tuota, Linux-pölkerö.

Lue lisää

Huomaa, ettet ole juuri Linuxia käyttänyt.

Minulla ja kavereillani on binäärijaellut
softat AINA toimineet suoraan.

KOSKA ne paketoivat binäärisoftansa LSB:n
SUOSITTELEMAAN TYYLIIN, eli lisäävät
ei-käytetyimmät komponentit jakeluunsa
mukaan.

Useimmissa peleissä esimerkiksi libSDL ja OpenAL
laitetaan jakeluun mukaan, koska niiden
olemassaolosta kohdejärjestelmissä ei
voi olla varma. Ja softa toimii
ihan 100% varmasti. Ei ole kertaakaan Linux
minua tässä asiassa pettänyt.

Sinä et vaan tiedä, et siis yhtään mitään.
Käytä Linuxia vaikka puoli vuotta,
ja tule sitten urputtamaan ...

H0hh0hh000 kirjoitti:

Niin kauan kuin Linuxissa voidaan asentaa ja ajaa kolmansien osapuolten tekemiä ohjelmia, niin kauan Linux on altis myös ohjelmiin ympätylle haittakoodille jolla "huipputurvallisen" Linuxin voi saada tekemään TÄSMÄLLEEN mitä ohjelman tekijä haluaa.

On turhaa edes kuvitella muuta.

Miltä maistuisi helppokäyttöinen partitiontityökalu, joka toimii moitteetta 1.6.2005 asti, jonka jälkeen ohjelman käynnistyksen yhteydessä kaikki partitiot pyyhitään turhia kyselemättä yli "Windouz ruuls" -sanomien saattelemana? Olisiko nannaa? :)

Lue lisää

hmm.
Et ole näköjään perillä Linuxin
käyttökulttuurista?

Windowsissa softan tekijät tarjoavat järjestelmän
päälle liimattavia softia. Pelkkiä softia.

Linux distrot tarjoavat RATKAISUJA,
esimerkiksi Apache PHP MySql on asennettavissa
muutamalla komennolla joka distrossa.
Nykyään aletaankin puhua ns. Componentized
Linux -tyylistä, missä ei enää kiinnitetä
huomiota yksittäisiin softiin, vaan
tietojärjestelmäratkaisuihin.

JA, distro pitää AUTOMAATTISESTI huolen,
että tietyt RATKAISUT (esim. www-tietojärjestelmä)
TOIMIVAT. Näin tapahtuu, koska ratkaisuihin
käytettävät softakomponentit ovat TARKASTETTU
että ne varmasti toimivat, EIVÄTKÄ SISÄLLÄ
TAKAPORTTEJA TAI MUUTA IKÄVÄÄ.

Tuo softapakettien keskitetty hallinta
ja tarkistaminen on Linuxilla helppoa,
koska miltei jokaisesta paketista
on lähdekoodi saatavilla.

Usko jo, että sinun Windows tyylinen:
"asennetaan tuntematon softa klikkaamalla
setup.exe:ä" EI OLE SE TAPA, JOLLA LINUX
JÄRJESTELMÄT TOIMIVAT!

Linuxissa pyydetään järjestelmältä toimivia
ratkaisuja, jotka distron ylläpitäjät ovat
tarkasti syynänneet kaikesta haitallisesta!

Windowsissa luotetaan AINA kolmansien osapuolien ratkaisuihin, 95% tapauksista yksittäisiin
softiin, olkoon ne sitten hyviä, huonoja tai
täynnä spywarea!

ksym kirjoitti:

Huomaa, ettet ole juuri Linuxia käyttänyt.

Minulla ja kavereillani on binäärijaellut
softat AINA toimineet suoraan.

KOSKA ne paketoivat binäärisoftansa LSB:n
SUOSITTELEMAAN TYYLIIN, eli lisäävät
ei-käytetyimmät komponentit jakeluunsa
mukaan.

Useimmissa peleissä esimerkiksi libSDL ja OpenAL
laitetaan jakeluun mukaan, koska niiden
olemassaolosta kohdejärjestelmissä ei
voi olla varma. Ja softa toimii
ihan 100% varmasti. Ei ole kertaakaan Linux
minua tässä asiassa pettänyt.

Sinä et vaan tiedä, et siis yhtään mitään.
Käytä Linuxia vaikka puoli vuotta,
ja tule sitten urputtamaan ...

Lue lisää

seuraavaa keskustelua:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000007403017

Kun tunnut olevan hyvin perillä linuxista, niin osaisitko auttaa tuohon ongelmaan?

voisitko katsoa kirjoitti:

seuraavaa keskustelua:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000007403017

Kun tunnut olevan hyvin perillä linuxista, niin osaisitko auttaa tuohon ongelmaan?

Lue lisää

Tuo ongelma ei liity tähän keskusteluun
mitenkään.

Tuossa on kyseessä ihan se ongelma, että
tuo Javalla tehty shakkipeli käyttää
jotain sellaista Java rajapintaa, jota
ei Microsoft Virtual Machinen (MS JAVA)
ulkopuolella löydy.

Sen verran luin, että Javan asennus oli
onnistunut. Se ei vielä merkkaa mitään,
nimittäin Java softat EIVÄT ole nakkivarmoja.
Paljon on rajapintoja, jotka ovat
järjestelmäriippuvaisia.

Tässä me keskusteltiin BINÄÄRISOVELLUKSISTA.
Siis niistä softista, jotka jaetaan
suoraan järjestelmäriippuvaisina
executableina, tyyliin Win32/.NET .exe
tai Linuxin ELF-binääri.

BTW. Tuonne ongelmaan monet muut keksiny
jo paljon sanottavaa. Minä itse en
Javaa ole käyttänyt pitkään aikaan,
vaikka se minulla toimiikin.

ksym kirjoitti:

hmm.
Et ole näköjään perillä Linuxin
käyttökulttuurista?

Windowsissa softan tekijät tarjoavat järjestelmän
päälle liimattavia softia. Pelkkiä softia.

Linux distrot tarjoavat RATKAISUJA,
esimerkiksi Apache PHP MySql on asennettavissa
muutamalla komennolla joka distrossa.
Nykyään aletaankin puhua ns. Componentized
Linux -tyylistä, missä ei enää kiinnitetä
huomiota yksittäisiin softiin, vaan
tietojärjestelmäratkaisuihin.

JA, distro pitää AUTOMAATTISESTI huolen,
että tietyt RATKAISUT (esim. www-tietojärjestelmä)
TOIMIVAT. Näin tapahtuu, koska ratkaisuihin
käytettävät softakomponentit ovat TARKASTETTU
että ne varmasti toimivat, EIVÄTKÄ SISÄLLÄ
TAKAPORTTEJA TAI MUUTA IKÄVÄÄ.

Tuo softapakettien keskitetty hallinta
ja tarkistaminen on Linuxilla helppoa,
koska miltei jokaisesta paketista
on lähdekoodi saatavilla.

Usko jo, että sinun Windows tyylinen:
"asennetaan tuntematon softa klikkaamalla
setup.exe:ä" EI OLE SE TAPA, JOLLA LINUX
JÄRJESTELMÄT TOIMIVAT!

Linuxissa pyydetään järjestelmältä toimivia
ratkaisuja, jotka distron ylläpitäjät ovat
tarkasti syynänneet kaikesta haitallisesta!

Windowsissa luotetaan AINA kolmansien osapuolien ratkaisuihin, 95% tapauksista yksittäisiin
softiin, olkoon ne sitten hyviä, huonoja tai
täynnä spywarea!

Lue lisää

"Näin tapahtuu, koska ratkaisuihin
käytettävät softakomponentit ovat TARKASTETTU
että ne varmasti toimivat, EIVÄTKÄ SISÄLLÄ
TAKAPORTTEJA TAI MUUTA IKÄVÄÄ.

Tuo softapakettien keskitetty hallinta
ja tarkistaminen on Linuxilla helppoa,
koska miltei jokaisesta paketista
on lähdekoodi saatavilla."

Uskotkohan tuohon itsekään? Esimerkiksi jo pelkästään OpenOfficessa (lähteestä riippuen) kerrotaan olevan n. 8-12 miljoonaa koodiriviä. Ja kyseessä on vain yksi ohjelmapaketti kymmenien tuhansien muiden joukossa.

Olet täysin hakuteillä jos kuvittelet että Linux-versioiden jakelijoilla ja ohjelmakirjastojen ylläpitäjillä on aikaa, osaamista ja resursseja tutkia ulkopuolisten kirjoittamien ohjelmien sisältämien koodirivien toiminnan ja perehtyä niihin niin että vieläpä ymmärtävät mitä koodi todella tekee tai mitä se pahimmillaan VOISI tehdä.

Entäpä sitten ne ohjelmat joita kukin voi ladata netistä? Kuka ja mikä takaa sen ettei niissä voisi olla haittakoodia? Älä vaan yritä uskotella että "valistuneet" Linux-käyttäjät aina tutkivat lähdekoodit ohjelman asennuksen yhteydessä. Todellisuus on että suurin osa lataa binäärin jos sellainen on tarjolla ja seuraavat valmistajan asennusohjeita. Suurin osa niistä jotka lataavat lähdekoodit ovat tyytyväisiä jo silloin kun ohjelma kääntyy ilman virheilmoituksia.

potaskaa! kirjoitti:

"Näin tapahtuu, koska ratkaisuihin
käytettävät softakomponentit ovat TARKASTETTU
että ne varmasti toimivat, EIVÄTKÄ SISÄLLÄ
TAKAPORTTEJA TAI MUUTA IKÄVÄÄ.

Tuo softapakettien keskitetty hallinta
ja tarkistaminen on Linuxilla helppoa,
koska miltei jokaisesta paketista
on lähdekoodi saatavilla."

Uskotkohan tuohon itsekään? Esimerkiksi jo pelkästään OpenOfficessa (lähteestä riippuen) kerrotaan olevan n. 8-12 miljoonaa koodiriviä. Ja kyseessä on vain yksi ohjelmapaketti kymmenien tuhansien muiden joukossa.

Olet täysin hakuteillä jos kuvittelet että Linux-versioiden jakelijoilla ja ohjelmakirjastojen ylläpitäjillä on aikaa, osaamista ja resursseja tutkia ulkopuolisten kirjoittamien ohjelmien sisältämien koodirivien toiminnan ja perehtyä niihin niin että vieläpä ymmärtävät mitä koodi todella tekee tai mitä se pahimmillaan VOISI tehdä.

Entäpä sitten ne ohjelmat joita kukin voi ladata netistä? Kuka ja mikä takaa sen ettei niissä voisi olla haittakoodia? Älä vaan yritä uskotella että "valistuneet" Linux-käyttäjät aina tutkivat lähdekoodit ohjelman asennuksen yhteydessä. Todellisuus on että suurin osa lataa binäärin jos sellainen on tarjolla ja seuraavat valmistajan asennusohjeita. Suurin osa niistä jotka lataavat lähdekoodit ovat tyytyväisiä jo silloin kun ohjelma kääntyy ilman virheilmoituksia.

Lue lisää

Jos joku paketti tekee monellekkin ihmiselle
haittaa, niin siitä tulee distrojen
ylläpitäjille VARMASTI postia.

Sitten distrojen ylläpitäjät ottavat paketin
pois jakelusta, ja laittavat siitä
yhteisön ilmoitustaululle huomautuksen
("välttäkää tätä pakettia/kokonaisuutta").

Ylläpitäjät sitten laittaa postia
paketin kehittäjille, jotka ovat sitten
OSITTAIN VASTUUSSA paketin aiheuttamista
vahingoista.

Siis minä itsekkin olen kokenut yhden tälläisen
paketin, olikohan joku modproben buginen
upstream julkaisu. Debianissa se ei siis
toiminut, jolloin käytin sitten distron
sisäistä bugien metsästyssysteemiä
notaatoimaan ylläpitäjiä.Jälkeenpäin katoin, että siitä ongelmasta oli tullu yhden päivän aikana
jotai 3000 postia sinne mailing listille.

Kuitenkin, meni vain muutama tunti kun
se vika oli korjattu, ja siis systeemi
sen jälkeen asensi päivittämisen yhteydessä
sen vanhemman ja toimivan version.
Seuraavana päivänä kun bugi oli korjattu
(joko debianin kehittäjät tai modutils
pakkauksen kehittäjät korjas), niin se
uusi-nyt-korjattu versio asentui.

eli

>> Uskotkohan tuohon itsekään?

Uskon. Vakaasti.

>> jo pelkästään OpenOfficessa (lähteestä
>> riippuen) kerrotaan olevan n. 8-12 miljoonaa
>> koodiriviä.

ja jos sen joku versio lakkaa toimimasta,
tai jos se todetaan jotenkin haitalliseksi,
niin se versio poistetaan komponenttijakelusta.
Sitten sitä viimeisintä toimivaa
versiota käytetään, kunnes OpenOffice.Org:in
kehittäjät tai joku muu on saanu vian
korjattua. Jii-än-ee.

Tällainen toimintatapa voi olla vaikeaa
käsittää ihmiselle, joka on koko ikänsä
viettänyt hajautetun jakelun ja suljettujen
softien maailmassa.

>> Entäpä sitten ne ohjelmat joita kukin voi
>> ladata netistä? Kuka ja mikä takaa sen ettei
>> niissä voisi olla haittakoodia?

Voihan niissä olla, mutta, USKO JO, ei noita
irtonaisia kikkareita OLE MIKÄÄN PAKKO
ASENTAA! Varmasti jokaisesta isosta
distrosta löytyy tarpeeksi Komponentteja
peruskäyttäjän ja edistyneemmänkin käyttöön.

Ja jos jotain ei löydy, niin siitähän voi
kasata ns. candidate-paketin, joka sitten
laitetaan distron/distrojen politiikkaosaston
tarkasteltavaksi, ja se julkaistaan
TESTING versiona ... näitä TESTING softia
ei pidä asentaa, ellei ole varma niiden
toimivuudesta/tarpeellisuudesta. Kun TESTING
softia on tarpeeksi testattu, niin sitten
ne lisätään distron/distrojen MAIN haaraan.

>> Todellisuus on että suurin osa lataa binäärin
>> jos sellainen on tarjolla ja seuraavat
>> valmistajan asennusohjeita.

Ei todellakaan. Tuota ei neuvota tekemään
muuta kuin todella harvoissa tapauksissa,
tai anti-proprietary distroissa (kuten FC3).

Esim FC3:ssa on pakko asentaa sillä
nvidian omalla binäärillä ajurit, koska
lisenssisyistä ei FC3:n komponenttivalikoima
sisällä nvidian ajuria.

Katsoppas ... "Maassa maan tavalla!"
Jos ihminen alkaa käyttämään Linuxia,
niin sen on PAKKO oppia tukeutumaan
siihen distron yhteisöön, joka kehittää
distroa ja sen komponenttivalikoimaa!
Ja tätä käyttömallia aina joka vitun
Linux oppaassa opetetaankin, koska
tämä tapa on Linux/Unix järjestelmissä
jo vuosikymmeniä sitten todettu
turvallisimmaksi tavaksi.

>> Suurin osa niistä jotka lataavat lähdekoodit
>> ovat tyytyväisiä jo silloin kun ohjelma kääntyy
>> ilman virheilmoituksia.

Ja Linux distroilla tuosta lähdekoodipaketista
voi ohjeita noudattamalla tehdä
kandidaattipaketin, ja pistää se distron
ehdokaslistalle. Kun se viimein päätyy
ainakin TESTING -haaraan, niin sen voi
kuka tahansa asennella/päivitellä
suoraan paketinhallinnasta.

Ja sitten kun se softa on testattu ja hyväksi
todettu, niin se menee mukaan STABLE/OFFICIAL
haaraan, jolloin sen voi turvallisin mielin
asentaa mihin tahansa kokoonpanoon!

Tässäpä oli asiani tällä kertaa...

ksym kirjoitti:

Jos joku paketti tekee monellekkin ihmiselle
haittaa, niin siitä tulee distrojen
ylläpitäjille VARMASTI postia.

Sitten distrojen ylläpitäjät ottavat paketin
pois jakelusta, ja laittavat siitä
yhteisön ilmoitustaululle huomautuksen
("välttäkää tätä pakettia/kokonaisuutta").

Ylläpitäjät sitten laittaa postia
paketin kehittäjille, jotka ovat sitten
OSITTAIN VASTUUSSA paketin aiheuttamista
vahingoista.

Siis minä itsekkin olen kokenut yhden tälläisen
paketin, olikohan joku modproben buginen
upstream julkaisu. Debianissa se ei siis
toiminut, jolloin käytin sitten distron
sisäistä bugien metsästyssysteemiä
notaatoimaan ylläpitäjiä.Jälkeenpäin katoin, että siitä ongelmasta oli tullu yhden päivän aikana
jotai 3000 postia sinne mailing listille.

Kuitenkin, meni vain muutama tunti kun
se vika oli korjattu, ja siis systeemi
sen jälkeen asensi päivittämisen yhteydessä
sen vanhemman ja toimivan version.
Seuraavana päivänä kun bugi oli korjattu
(joko debianin kehittäjät tai modutils
pakkauksen kehittäjät korjas), niin se
uusi-nyt-korjattu versio asentui.

eli

>> Uskotkohan tuohon itsekään?

Uskon. Vakaasti.

>> jo pelkästään OpenOfficessa (lähteestä
>> riippuen) kerrotaan olevan n. 8-12 miljoonaa
>> koodiriviä.

ja jos sen joku versio lakkaa toimimasta,
tai jos se todetaan jotenkin haitalliseksi,
niin se versio poistetaan komponenttijakelusta.
Sitten sitä viimeisintä toimivaa
versiota käytetään, kunnes OpenOffice.Org:in
kehittäjät tai joku muu on saanu vian
korjattua. Jii-än-ee.

Tällainen toimintatapa voi olla vaikeaa
käsittää ihmiselle, joka on koko ikänsä
viettänyt hajautetun jakelun ja suljettujen
softien maailmassa.

>> Entäpä sitten ne ohjelmat joita kukin voi
>> ladata netistä? Kuka ja mikä takaa sen ettei
>> niissä voisi olla haittakoodia?

Voihan niissä olla, mutta, USKO JO, ei noita
irtonaisia kikkareita OLE MIKÄÄN PAKKO
ASENTAA! Varmasti jokaisesta isosta
distrosta löytyy tarpeeksi Komponentteja
peruskäyttäjän ja edistyneemmänkin käyttöön.

Ja jos jotain ei löydy, niin siitähän voi
kasata ns. candidate-paketin, joka sitten
laitetaan distron/distrojen politiikkaosaston
tarkasteltavaksi, ja se julkaistaan
TESTING versiona ... näitä TESTING softia
ei pidä asentaa, ellei ole varma niiden
toimivuudesta/tarpeellisuudesta. Kun TESTING
softia on tarpeeksi testattu, niin sitten
ne lisätään distron/distrojen MAIN haaraan.

>> Todellisuus on että suurin osa lataa binäärin
>> jos sellainen on tarjolla ja seuraavat
>> valmistajan asennusohjeita.

Ei todellakaan. Tuota ei neuvota tekemään
muuta kuin todella harvoissa tapauksissa,
tai anti-proprietary distroissa (kuten FC3).

Esim FC3:ssa on pakko asentaa sillä
nvidian omalla binäärillä ajurit, koska
lisenssisyistä ei FC3:n komponenttivalikoima
sisällä nvidian ajuria.

Katsoppas ... "Maassa maan tavalla!"
Jos ihminen alkaa käyttämään Linuxia,
niin sen on PAKKO oppia tukeutumaan
siihen distron yhteisöön, joka kehittää
distroa ja sen komponenttivalikoimaa!
Ja tätä käyttömallia aina joka vitun
Linux oppaassa opetetaankin, koska
tämä tapa on Linux/Unix järjestelmissä
jo vuosikymmeniä sitten todettu
turvallisimmaksi tavaksi.

>> Suurin osa niistä jotka lataavat lähdekoodit
>> ovat tyytyväisiä jo silloin kun ohjelma kääntyy
>> ilman virheilmoituksia.

Ja Linux distroilla tuosta lähdekoodipaketista
voi ohjeita noudattamalla tehdä
kandidaattipaketin, ja pistää se distron
ehdokaslistalle. Kun se viimein päätyy
ainakin TESTING -haaraan, niin sen voi
kuka tahansa asennella/päivitellä
suoraan paketinhallinnasta.

Ja sitten kun se softa on testattu ja hyväksi
todettu, niin se menee mukaan STABLE/OFFICIAL
haaraan, jolloin sen voi turvallisin mielin
asentaa mihin tahansa kokoonpanoon!

Tässäpä oli asiani tällä kertaa...

Lue lisää

"Jos joku paketti tekee monellekkin ihmiselle
haittaa, niin siitä tulee distrojen
ylläpitäjille VARMASTI postia"

Aivan. Eli toisin sanoen vaarallisten "bugien" ja haittakoodin metsästys on jätetty pahaa aavistamattomien käyttäjien harteille ja on vain käyttäjien omasta aktiivisuudesta ja osaamisesta kiinni löytyykö lähdekoodin sekaan mahdollisesti sotkettu haittakoodi ajoissa... tai ollenkaan.

"ja jos sen joku versio lakkaa toimimasta,
tai jos se todetaan jotenkin haitalliseksi,
niin se versio poistetaan komponenttijakelusta."

Silloin se valitettavasti on aivan liian myöhäistä. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua.

"Voihan niissä olla, mutta, USKO JO, ei noita
irtonaisia kikkareita OLE MIKÄÄN PAKKO
ASENTAA!"

Ei tietenkään ole pakko. Monet kuitenkin tekevät niin jo pelkästään siitä syystä että distrojen mukana ei ikinä voida toimittaa kaikkia mahdollisia ohjelmia. Mikäli Linux ikinä yleistyy, voit huomata myös sen etteivät kaikki ole kovin innostuneita jakamaan koodiaan ulkopuolisten katseltavaksi/kopioitavaksi, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ohjelmien ja päivitysten imurointi valmistajien webbisivuilta ja niiden asentelu ohjelman tekijän valmistamista valmiista asennuspaketeista.

Esimerkkinä tällaisista ohjelmista voisi olla vaikkapa kaupalliset pelit (ja etenkin niiden piraattiversiot) joille ei ole vastinetta Open Source -haavemaailmassa. Kaupallisia "closed source" -ohjelmia tuskin tulet ikinä löytämään ainoastakaan virallisesta ohjelmakirjastosta (varsinkaan mikäli valmistaja pitää oikeuden levitykseen vain itsellään), vaan viralliset versiot toimitetaan valmistajan webbisaiteilta ja piraatit imuroidaan mm. P2P-verkoista.

Kiistämätön tosiasia kuitenkin on se, että niin kauan kuin Linuxiin on mahdollista imuroida/asentaa tauhkaa netistä, on Linux-käyttäjälle mahdollista toimittaa myös haittaohjelmia. Se että tarpeeksi ovelasti toimimalla on periaatteessa mahdollista toimittaa haittakoodia myös virallisten ohjelmakirjastojen kautta on vain bonus.

turhaan kirjoitti:

"Jos joku paketti tekee monellekkin ihmiselle
haittaa, niin siitä tulee distrojen
ylläpitäjille VARMASTI postia"

Aivan. Eli toisin sanoen vaarallisten "bugien" ja haittakoodin metsästys on jätetty pahaa aavistamattomien käyttäjien harteille ja on vain käyttäjien omasta aktiivisuudesta ja osaamisesta kiinni löytyykö lähdekoodin sekaan mahdollisesti sotkettu haittakoodi ajoissa... tai ollenkaan.

"ja jos sen joku versio lakkaa toimimasta,
tai jos se todetaan jotenkin haitalliseksi,
niin se versio poistetaan komponenttijakelusta."

Silloin se valitettavasti on aivan liian myöhäistä. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua.

"Voihan niissä olla, mutta, USKO JO, ei noita
irtonaisia kikkareita OLE MIKÄÄN PAKKO
ASENTAA!"

Ei tietenkään ole pakko. Monet kuitenkin tekevät niin jo pelkästään siitä syystä että distrojen mukana ei ikinä voida toimittaa kaikkia mahdollisia ohjelmia. Mikäli Linux ikinä yleistyy, voit huomata myös sen etteivät kaikki ole kovin innostuneita jakamaan koodiaan ulkopuolisten katseltavaksi/kopioitavaksi, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ohjelmien ja päivitysten imurointi valmistajien webbisivuilta ja niiden asentelu ohjelman tekijän valmistamista valmiista asennuspaketeista.

Esimerkkinä tällaisista ohjelmista voisi olla vaikkapa kaupalliset pelit (ja etenkin niiden piraattiversiot) joille ei ole vastinetta Open Source -haavemaailmassa. Kaupallisia "closed source" -ohjelmia tuskin tulet ikinä löytämään ainoastakaan virallisesta ohjelmakirjastosta (varsinkaan mikäli valmistaja pitää oikeuden levitykseen vain itsellään), vaan viralliset versiot toimitetaan valmistajan webbisaiteilta ja piraatit imuroidaan mm. P2P-verkoista.

Kiistämätön tosiasia kuitenkin on se, että niin kauan kuin Linuxiin on mahdollista imuroida/asentaa tauhkaa netistä, on Linux-käyttäjälle mahdollista toimittaa myös haittaohjelmia. Se että tarpeeksi ovelasti toimimalla on periaatteessa mahdollista toimittaa haittakoodia myös virallisten ohjelmakirjastojen kautta on vain bonus.

Lue lisää

>> Eli toisin sanoen vaarallisten "bugien" >> ja haittakoodin metsästys on jätetty pahaa
>> aavistamattomien käyttäjien harteille

Ei toki.
Esimerkiksi Debian yhteisössä on paljon
pelkästään testaamiseen omistautuneita
ylläpitäjiä!

Eli, kun joku uusi paketti upitaan
tietystä järjestelmän alueesta vastaavalle
yhteisön osalle (esim. desktop työryhmä),
niin tämän ryhmän jäsenet tekevät paketille
alustavat testauksen ennekuin se laitetaan
varsinaiseen jakeluun. Siis se ihan
distron ylläpidonkin toimesta testataan ...

SIIS näitä uusia TESTING haaran paketteja
testataan ihan ylläpidon taholtakin tarpeeksi,
joten todennäköisesti ylläpito on se, joka
löytää bugin/aukon/haitan/muuta ...

Mutta käyttäjillä on silti 1:1 oikeus
ehdottaa parannuksia distribuution
komponentteihin ... MUTTA se ei ole pakollista,
jos kiinnostus ei riitä. Distrojen
ylläpidossa on useimmiten tarpeeksi
ihmisiä mukana ajamaan järjestelmän
testikokoonpanoja.

>> Silloin se valitettavasti on aivan liian
>> myöhäistä. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua.

Tosin tätä ei kyllä todella usein tapahdu.
Ehkä joku pvm-aktivoituva virus voisi olla
tässä tapauksessa vaarallisin, sitä voisi
olla vaikea havaita. Lähdekoodista
tällaiset virukset on helppo
analysoida heuristisilla työkaluilla,
joita Unixeille on ollut jo kauan ...
binäärinä jaetut proprietary softat
ovatkin sitten ihan eri asia.

Mutta sitten pääsemmekin aiheeseen ...

>> ainoaksi vaihtoehdoksi jää ohjelmien ja
>> päivitysten imurointi valmistajien
>> webbisivuilta ja niiden asentelu ohjelman
>> tekijän valmistamista valmiista
>> asennuspaketeista.
>>
>> niin kauan kuin Linuxiin on mahdollista
>> imuroida/asentaa tauhkaa netistä, on Linux-
>> käyttäjälle mahdollista toimittaa myös
>> haittaohjelmia.

Jeps. Binäärinä jaetut softat on perseestä,
niiden heuristinen automatisoitu
analyysikin on helvetin kinkkistä.

Mutta tässä pääsemmekin yhteen ideaan ...
nimeltään chroot jail.

Esim OpenBSD ajaa melkein kaikki palvelut
omissa chroot vankiloissaan ...
eli prosesseillaan ei ole mitään pääsyä
ulos TARKOIN rajatusta ympäristöstään.
Periaatteessa tällainen erittäin
turvallinen ympäristö kopioi kaikki
tarvittavat libraryt yms sinne chroottiin,
ja ajaa softan täysin eristetysti.

Tällöin softa voi pahimmillaan tartuttaa vain
ne chrootin sisällä olevat binäärit ...
ja niitä ei sieltä chrootista ole
mitään ideaa alkaa käyttäjän ajamaan, ellei
ole ensin jollain virustutkalla tarkistanut ;)

Ideana siis, että ehkä tulevaisuuden
turvallisimmissa distroissa
KAIKKI tarkistamattomat, ulkoiset
binäärisoftat ajetaan omissa chroot vankiloissaan.
Tosin, en tiedä kuinka moni distro
tätä alkaa noudattamaan. Kenties helppo olisi
toteuttaa, OpenBSD:llä on valmiit
skriptit tätä varten jakelussa.

>> Se että tarpeeksi ovelasti toimimalla on
>> periaatteessa mahdollista toimittaa
>> haittakoodia myös virallisten
>> ohjelmakirjastojen kautta on vain bonus.

Juupa juu, yhtä lailla kuin on helppoa
ujuttaa virus vaikkapa Symantecin softaan?
Samanlaisia kehitysympäristöjä tärkeimpien
komponenttien kehittäjät käyttävät.
Tuskin he levittelevät softiaan binääreinä
pitkin nettiä, ja sitten hakevat ne takasin
up-stream ftp:lle jaettavaksi täynnä
viruksia ;)

Luuletko, ettei ammattimaiset koodaajat
tajua tietoturvan tärkeyttä, ja virusten
ja troijalaisten uhkaa?

Niin ... että niin.

turhaan kirjoitti:

"Jos joku paketti tekee monellekkin ihmiselle
haittaa, niin siitä tulee distrojen
ylläpitäjille VARMASTI postia"

Aivan. Eli toisin sanoen vaarallisten "bugien" ja haittakoodin metsästys on jätetty pahaa aavistamattomien käyttäjien harteille ja on vain käyttäjien omasta aktiivisuudesta ja osaamisesta kiinni löytyykö lähdekoodin sekaan mahdollisesti sotkettu haittakoodi ajoissa... tai ollenkaan.

"ja jos sen joku versio lakkaa toimimasta,
tai jos se todetaan jotenkin haitalliseksi,
niin se versio poistetaan komponenttijakelusta."

Silloin se valitettavasti on aivan liian myöhäistä. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua.

"Voihan niissä olla, mutta, USKO JO, ei noita
irtonaisia kikkareita OLE MIKÄÄN PAKKO
ASENTAA!"

Ei tietenkään ole pakko. Monet kuitenkin tekevät niin jo pelkästään siitä syystä että distrojen mukana ei ikinä voida toimittaa kaikkia mahdollisia ohjelmia. Mikäli Linux ikinä yleistyy, voit huomata myös sen etteivät kaikki ole kovin innostuneita jakamaan koodiaan ulkopuolisten katseltavaksi/kopioitavaksi, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ohjelmien ja päivitysten imurointi valmistajien webbisivuilta ja niiden asentelu ohjelman tekijän valmistamista valmiista asennuspaketeista.

Esimerkkinä tällaisista ohjelmista voisi olla vaikkapa kaupalliset pelit (ja etenkin niiden piraattiversiot) joille ei ole vastinetta Open Source -haavemaailmassa. Kaupallisia "closed source" -ohjelmia tuskin tulet ikinä löytämään ainoastakaan virallisesta ohjelmakirjastosta (varsinkaan mikäli valmistaja pitää oikeuden levitykseen vain itsellään), vaan viralliset versiot toimitetaan valmistajan webbisaiteilta ja piraatit imuroidaan mm. P2P-verkoista.

Kiistämätön tosiasia kuitenkin on se, että niin kauan kuin Linuxiin on mahdollista imuroida/asentaa tauhkaa netistä, on Linux-käyttäjälle mahdollista toimittaa myös haittaohjelmia. Se että tarpeeksi ovelasti toimimalla on periaatteessa mahdollista toimittaa haittakoodia myös virallisten ohjelmakirjastojen kautta on vain bonus.

Lue lisää

Vaikka kuinka harrastaisit spekulointia, niin

1. Linuxissa toimivat haittaohjelmat loistavat poissaolollaan.

2. Windowsissa toimivat haittaohjelmat eivät todellakaan loista poissaololla.



Toisinsanoen, tarkasta vielä peilistä kuka onkaan se turhaanväittäjä.

ksym kirjoitti:

>> Eli toisin sanoen vaarallisten "bugien" >> ja haittakoodin metsästys on jätetty pahaa
>> aavistamattomien käyttäjien harteille

Ei toki.
Esimerkiksi Debian yhteisössä on paljon
pelkästään testaamiseen omistautuneita
ylläpitäjiä!

Eli, kun joku uusi paketti upitaan
tietystä järjestelmän alueesta vastaavalle
yhteisön osalle (esim. desktop työryhmä),
niin tämän ryhmän jäsenet tekevät paketille
alustavat testauksen ennekuin se laitetaan
varsinaiseen jakeluun. Siis se ihan
distron ylläpidonkin toimesta testataan ...

SIIS näitä uusia TESTING haaran paketteja
testataan ihan ylläpidon taholtakin tarpeeksi,
joten todennäköisesti ylläpito on se, joka
löytää bugin/aukon/haitan/muuta ...

Mutta käyttäjillä on silti 1:1 oikeus
ehdottaa parannuksia distribuution
komponentteihin ... MUTTA se ei ole pakollista,
jos kiinnostus ei riitä. Distrojen
ylläpidossa on useimmiten tarpeeksi
ihmisiä mukana ajamaan järjestelmän
testikokoonpanoja.

>> Silloin se valitettavasti on aivan liian
>> myöhäistä. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua.

Tosin tätä ei kyllä todella usein tapahdu.
Ehkä joku pvm-aktivoituva virus voisi olla
tässä tapauksessa vaarallisin, sitä voisi
olla vaikea havaita. Lähdekoodista
tällaiset virukset on helppo
analysoida heuristisilla työkaluilla,
joita Unixeille on ollut jo kauan ...
binäärinä jaetut proprietary softat
ovatkin sitten ihan eri asia.

Mutta sitten pääsemmekin aiheeseen ...

>> ainoaksi vaihtoehdoksi jää ohjelmien ja
>> päivitysten imurointi valmistajien
>> webbisivuilta ja niiden asentelu ohjelman
>> tekijän valmistamista valmiista
>> asennuspaketeista.
>>
>> niin kauan kuin Linuxiin on mahdollista
>> imuroida/asentaa tauhkaa netistä, on Linux-
>> käyttäjälle mahdollista toimittaa myös
>> haittaohjelmia.

Jeps. Binäärinä jaetut softat on perseestä,
niiden heuristinen automatisoitu
analyysikin on helvetin kinkkistä.

Mutta tässä pääsemmekin yhteen ideaan ...
nimeltään chroot jail.

Esim OpenBSD ajaa melkein kaikki palvelut
omissa chroot vankiloissaan ...
eli prosesseillaan ei ole mitään pääsyä
ulos TARKOIN rajatusta ympäristöstään.
Periaatteessa tällainen erittäin
turvallinen ympäristö kopioi kaikki
tarvittavat libraryt yms sinne chroottiin,
ja ajaa softan täysin eristetysti.

Tällöin softa voi pahimmillaan tartuttaa vain
ne chrootin sisällä olevat binäärit ...
ja niitä ei sieltä chrootista ole
mitään ideaa alkaa käyttäjän ajamaan, ellei
ole ensin jollain virustutkalla tarkistanut ;)

Ideana siis, että ehkä tulevaisuuden
turvallisimmissa distroissa
KAIKKI tarkistamattomat, ulkoiset
binäärisoftat ajetaan omissa chroot vankiloissaan.
Tosin, en tiedä kuinka moni distro
tätä alkaa noudattamaan. Kenties helppo olisi
toteuttaa, OpenBSD:llä on valmiit
skriptit tätä varten jakelussa.

>> Se että tarpeeksi ovelasti toimimalla on
>> periaatteessa mahdollista toimittaa
>> haittakoodia myös virallisten
>> ohjelmakirjastojen kautta on vain bonus.

Juupa juu, yhtä lailla kuin on helppoa
ujuttaa virus vaikkapa Symantecin softaan?
Samanlaisia kehitysympäristöjä tärkeimpien
komponenttien kehittäjät käyttävät.
Tuskin he levittelevät softiaan binääreinä
pitkin nettiä, ja sitten hakevat ne takasin
up-stream ftp:lle jaettavaksi täynnä
viruksia ;)

Luuletko, ettei ammattimaiset koodaajat
tajua tietoturvan tärkeyttä, ja virusten
ja troijalaisten uhkaa?

Niin ... että niin.

Lue lisää

Muistelen että sanoit jossakin kirjoittelevasi itsekin ohjelmia, joten tiedät varmasti millainen työmäärä ja asiantuntemus vaaditaan bugien metsästämiseen, varsinkin jos koodi ei satu olemaan omaa käsialaa. Puhumattakaan niistä projekteista joissa tekijöitä on ollut joka lähtöön ja koodin määrä on huomattava.

Koodarina voit varmasti myös käsittää kuinka helppoa olisi upottaa ohjelman julkisen lähdekoodin eri tiedostoihin vaikkapa 50 viattomalta ja hyödylliseltä vaikuttavia (ja/tai jopa oikeasti hyödyllisiä ja tarpeellisia) aliohjelmia, funktioita, luokkia ja metodeja jotka YHDESSÄ, tietyssä järjestyksessä ja tietyillä (ehkäpä vielä käyttäjän syöttämillä tai muuten ohjelman ulkopuolisilla, esim. kellonaika) parametreillä kutsuttuina ovat "tappava" yhdistelmä. Siinä tarvittaisiin melkoisesti tuuria jotta tuollainen (oikein toteutettuna) löydettäisiin.

Bugien metsästäminen ei ole aina helppoa edes silloin kun tiedetään mitkä ovat oireet tai mistä vikaa pitäisi etsiä. Entäpä silloin kun oireita ei ole ja pitäisi löytää ohjelmasta koodinpätkä josta ehkä-kenties-mahdollisesti saattaa koitua käyttäjälle harmia? Se ei ole mahdotonta, mutta TODELLA vaikeaa ja hidasta.

Tietysti poikkeuksiakin voi olla, mutta rohkenen kuitenkin väittää että suurin osa ohjelmista ja varsinkin niiden lähdekoodeista saavat osakseen vain pintapuolista tarkastelua, jos sitäkään. Kenelläkään, oli sitten miten fanaattinen ja omistautunut Linux-mies hyvänsä, on aikaa ja mielenkiintoa käydä ilmaiseksi läpi jokaista vastaan tulevaa koodiriviä selvittääkseen niiden toiminta ja merkitys ohjelmakokonaisuudessa, varsinkaan jollei ole hyvää syytä olettaa että koodissa olisi vikaa.

"Juupa juu, yhtä lailla kuin on helppoa
ujuttaa virus vaikkapa Symantecin softaan?"

Ei tietenkään. Symantec a) kontrolloi yksin softansa kehitystä b) veloittaa koodistaan c) ei julkaise lähdekoodeja d) toimittaa koodin asiakkaalle itse. Haittakoodin kirjoittajan olisi ensinnäkin päästävä käsiksi lähdekoodiin, läpäistävä firman sisäiset turvatarkastukset (eli käytännössä oltava koodia käpistelemään auktorisoitu työntekijä) ja laatutarkastukset. Eikö helpompaa ja kätevämpää olisi ostaa softa ja laittaa piraattiversio nettiin levitykseen vaikkapa omaa käsialaa olevan "asennusohjelman" kera? Aina löytyy niitä jotka sen imuroivat tauhkaa epämääräisistä lähteistä kuvitellessaan saavansa jotakin ilmaiseksi.

Tarkoitinkin lähinnä tilannetta jossa haittakoodin kirjoittaja julkaisee jonkun hyödylliseltä/kivalta/tarpeelliselta vaikuttavan ohjelman, joka joskus myöhemmin tiettyjen kriteereiden täyttyessä tekee jotakin "mielenkiintoista". Mikäli haittakoodi on sotkettu tarpeeksi hyvin koodin sekaan tarvitaan melkoinen sattuma että se löytyy. Ennen sitä ohjelma voi hyvin olla ollut jakelussa useissa eri distroissa ja kirjastoissa.

linwin kirjoitti:

Vaikka kuinka harrastaisit spekulointia, niin

1. Linuxissa toimivat haittaohjelmat loistavat poissaolollaan.

2. Windowsissa toimivat haittaohjelmat eivät todellakaan loista poissaololla.



Toisinsanoen, tarkasta vielä peilistä kuka onkaan se turhaanväittäjä.

Lue lisää

"1. Linuxissa toimivat haittaohjelmat loistavat poissaolollaan"

Vaan kuinka kauan...

"2. Windowsissa toimivat haittaohjelmat eivät todellakaan loista poissaololla."

Onko joku edes väittänyt niin? Kyse on ollut ainoastaan siitä onko Linux altis haittakoodille vai ei, eikä sinun lisäksesi kukaan ole puhunut Windowsista mitään.

Kommenttisi on aivan yhtä lapsellinen ja tyhmä kuin menisit ilmoittamaan Opelin ajo-ominaisuuksista keskusteleville Ferrarin olevan huono peltoauto. Mitähän jos et vastaisuudessa sotkeutuisi meidän aikuisten keskusteluihin, kun sinulla selvästi on vaikeuksia käsittää mistä keskustelussa on kyse, puhumattakaan siitä että sinulla olisi mitään järkevää sanottavaa.

mikä??? kirjoitti:

"1. Linuxissa toimivat haittaohjelmat loistavat poissaolollaan"

Vaan kuinka kauan...

"2. Windowsissa toimivat haittaohjelmat eivät todellakaan loista poissaololla."

Onko joku edes väittänyt niin? Kyse on ollut ainoastaan siitä onko Linux altis haittakoodille vai ei, eikä sinun lisäksesi kukaan ole puhunut Windowsista mitään.

Kommenttisi on aivan yhtä lapsellinen ja tyhmä kuin menisit ilmoittamaan Opelin ajo-ominaisuuksista keskusteleville Ferrarin olevan huono peltoauto. Mitähän jos et vastaisuudessa sotkeutuisi meidän aikuisten keskusteluihin, kun sinulla selvästi on vaikeuksia käsittää mistä keskustelussa on kyse, puhumattakaan siitä että sinulla olisi mitään järkevää sanottavaa.

Lue lisää

mutta kommenttisi kohtaan 2) luettuani heräsi halu kehottaa lukemaan uudelleen kommenttisi kohtaan 1)

Että sikäli.

Tästä tulee taas Pitkä Perjantai...

vielä... kirjoitti:

Muistelen että sanoit jossakin kirjoittelevasi itsekin ohjelmia, joten tiedät varmasti millainen työmäärä ja asiantuntemus vaaditaan bugien metsästämiseen, varsinkin jos koodi ei satu olemaan omaa käsialaa. Puhumattakaan niistä projekteista joissa tekijöitä on ollut joka lähtöön ja koodin määrä on huomattava.

Koodarina voit varmasti myös käsittää kuinka helppoa olisi upottaa ohjelman julkisen lähdekoodin eri tiedostoihin vaikkapa 50 viattomalta ja hyödylliseltä vaikuttavia (ja/tai jopa oikeasti hyödyllisiä ja tarpeellisia) aliohjelmia, funktioita, luokkia ja metodeja jotka YHDESSÄ, tietyssä järjestyksessä ja tietyillä (ehkäpä vielä käyttäjän syöttämillä tai muuten ohjelman ulkopuolisilla, esim. kellonaika) parametreillä kutsuttuina ovat "tappava" yhdistelmä. Siinä tarvittaisiin melkoisesti tuuria jotta tuollainen (oikein toteutettuna) löydettäisiin.

Bugien metsästäminen ei ole aina helppoa edes silloin kun tiedetään mitkä ovat oireet tai mistä vikaa pitäisi etsiä. Entäpä silloin kun oireita ei ole ja pitäisi löytää ohjelmasta koodinpätkä josta ehkä-kenties-mahdollisesti saattaa koitua käyttäjälle harmia? Se ei ole mahdotonta, mutta TODELLA vaikeaa ja hidasta.

Tietysti poikkeuksiakin voi olla, mutta rohkenen kuitenkin väittää että suurin osa ohjelmista ja varsinkin niiden lähdekoodeista saavat osakseen vain pintapuolista tarkastelua, jos sitäkään. Kenelläkään, oli sitten miten fanaattinen ja omistautunut Linux-mies hyvänsä, on aikaa ja mielenkiintoa käydä ilmaiseksi läpi jokaista vastaan tulevaa koodiriviä selvittääkseen niiden toiminta ja merkitys ohjelmakokonaisuudessa, varsinkaan jollei ole hyvää syytä olettaa että koodissa olisi vikaa.

"Juupa juu, yhtä lailla kuin on helppoa
ujuttaa virus vaikkapa Symantecin softaan?"

Ei tietenkään. Symantec a) kontrolloi yksin softansa kehitystä b) veloittaa koodistaan c) ei julkaise lähdekoodeja d) toimittaa koodin asiakkaalle itse. Haittakoodin kirjoittajan olisi ensinnäkin päästävä käsiksi lähdekoodiin, läpäistävä firman sisäiset turvatarkastukset (eli käytännössä oltava koodia käpistelemään auktorisoitu työntekijä) ja laatutarkastukset. Eikö helpompaa ja kätevämpää olisi ostaa softa ja laittaa piraattiversio nettiin levitykseen vaikkapa omaa käsialaa olevan "asennusohjelman" kera? Aina löytyy niitä jotka sen imuroivat tauhkaa epämääräisistä lähteistä kuvitellessaan saavansa jotakin ilmaiseksi.

Tarkoitinkin lähinnä tilannetta jossa haittakoodin kirjoittaja julkaisee jonkun hyödylliseltä/kivalta/tarpeelliselta vaikuttavan ohjelman, joka joskus myöhemmin tiettyjen kriteereiden täyttyessä tekee jotakin "mielenkiintoista". Mikäli haittakoodi on sotkettu tarpeeksi hyvin koodin sekaan tarvitaan melkoinen sattuma että se löytyy. Ennen sitä ohjelma voi hyvin olla ollut jakelussa useissa eri distroissa ja kirjastoissa.

Lue lisää

Eli siis pitää luottaa ainoastaan
varmoihin lähteisiin. Luotettaviin
tiimeihin, jotka tuottavat varmasti
toimivaa ja haitatonta koodia.

Ja jos on joku tuntematon softa, niin
sitä pitää ennen paketointia testata
testiympäristössä useita kuukausia.
Debian tekee juuri näin.

Totta om mahdollista ujuttaa takaportteja
julkiseen koodiin. Kai pitäisi vaan voida
luottaa ... tai jos ei luoteta,
niin sitten pitää voida kantaa vastuu.

Windowsissa ei kanneta vastuuta mistään
kolmannen osapuolen softasta. Softan
valmistajan täytyy tehdä se.
Linux sydeemeissä sitä vastuuta on
pikkuisen enemmän siirretty sille yhteisölle,
ja distrojen kehittäjille.

Saapa nähdä, että mikä toimintamalli
ensimmäisenä hukkuu paskaan. Windows
maailma on jo täynnä malwarea ja viruksia,
Linuxit voi suosion myötä joutua
saman vitsauksen kohteeksi. Mutta varmasti
OpenSource ihmiset keksivät tähänkin
ongelman ratkaisun ...

ksym kirjoitti:

Eli siis pitää luottaa ainoastaan
varmoihin lähteisiin. Luotettaviin
tiimeihin, jotka tuottavat varmasti
toimivaa ja haitatonta koodia.

Ja jos on joku tuntematon softa, niin
sitä pitää ennen paketointia testata
testiympäristössä useita kuukausia.
Debian tekee juuri näin.

Totta om mahdollista ujuttaa takaportteja
julkiseen koodiin. Kai pitäisi vaan voida
luottaa ... tai jos ei luoteta,
niin sitten pitää voida kantaa vastuu.

Windowsissa ei kanneta vastuuta mistään
kolmannen osapuolen softasta. Softan
valmistajan täytyy tehdä se.
Linux sydeemeissä sitä vastuuta on
pikkuisen enemmän siirretty sille yhteisölle,
ja distrojen kehittäjille.

Saapa nähdä, että mikä toimintamalli
ensimmäisenä hukkuu paskaan. Windows
maailma on jo täynnä malwarea ja viruksia,
Linuxit voi suosion myötä joutua
saman vitsauksen kohteeksi. Mutta varmasti
OpenSource ihmiset keksivät tähänkin
ongelman ratkaisun ...

Lue lisää

"Eli siis pitää luottaa ainoastaan
varmoihin lähteisiin. Luotettaviin
tiimeihin, jotka tuottavat varmasti
toimivaa ja haitatonta koodia."

Näin se on. Käyttöjärjestelmästä riippumatta.

"Ja jos on joku tuntematon softa, niin
sitä pitää ennen paketointia testata
testiympäristössä useita kuukausia"

Käyttäjillä ei ole moiseen aikaa eikä välttämättä edes pätevyyttä, vaan he haluvat ohjelman käyttöönsä heti ja ilman odottelua. Mitähän siitäkin tulisi kun jokaisen ohjelman päivitystä olisi odotettava kuukausitolkulla?

"Linuxit voi suosion myötä joutua
saman vitsauksen kohteeksi. Mutta varmasti
OpenSource ihmiset keksivät tähänkin
ongelman ratkaisun ... "

Kuten sanoitkin, ohjelmien ajaminen turva-asetuksiltaan tarkoin määritellyissä/vartioidussa ja/tai muusta systeemistä enemmän tai vähemmän erillään olevissa "hiekkalaatikoissa" (tyyliin Java, chroot, .NET) on varmasti askel eteenpäin, mutta ongelmat eivät poistu niin kauan kuin;
a) ohjelmia on mahdollista ajaa myös näiden "hiekkalaatikkojen" ulkopuolella
b) ajoympäristön turva-asetuksia voi säätää sallimaan ohjelmien pääsy käyttöjärjestelmän puolelle (aina löytyy niitä, jotka tekevät sen väärään aikaan ja väärässä paikassa)
c) ohjelmien on pystyttävä kommunikoimaan käyttöjärjestelmän ja muiden ohjelmien kanssa (käyttöjärjestelmästä täysin erillään olevassa ajoympäristössä tämä ei onnistu)

Vaikuttaisi siis siltä että näillä näkymin ei täydellistä ratkaisua ole, vaan käyttäjän on vastaisuudessakin vain luotettava siihen mitä hänelle annetaan.

mikä??? kirjoitti:

"1. Linuxissa toimivat haittaohjelmat loistavat poissaolollaan"

Vaan kuinka kauan...

"2. Windowsissa toimivat haittaohjelmat eivät todellakaan loista poissaololla."

Onko joku edes väittänyt niin? Kyse on ollut ainoastaan siitä onko Linux altis haittakoodille vai ei, eikä sinun lisäksesi kukaan ole puhunut Windowsista mitään.

Kommenttisi on aivan yhtä lapsellinen ja tyhmä kuin menisit ilmoittamaan Opelin ajo-ominaisuuksista keskusteleville Ferrarin olevan huono peltoauto. Mitähän jos et vastaisuudessa sotkeutuisi meidän aikuisten keskusteluihin, kun sinulla selvästi on vaikeuksia käsittää mistä keskustelussa on kyse, puhumattakaan siitä että sinulla olisi mitään järkevää sanottavaa.

Lue lisää

Pointtihan oli se, että on melkoisen naurettavaa maalailla linuxista ("linuxpaska" sinun mukaasi) jotenkin erityisen altis haittakoodille. Mitään oikeaa todistettahan väitteesi puolesta ei ole olemassa ja "uhkaava" profetiasi liittyykin joukon jatkoksi niiden jo aikoja sitten pelkäksi leukojen louskutukseksi osoittautuneiden ennustusten linux-virusten yleistymisestä sekaan. On lähinnä säälittävää yrittää todistella jonkin järjestelmän haavoittuvuus mielikuvitusviruksilla.

Kiistämätön tosiasiahan on, että laajasti toimivia haittaohjelmia ei linuxille ole olemassa ja sitä tosiasiaa ei jonkun windows-trollin märät unet muuta miksikään. Kyllä haittaohjelmia linuxille (ja macille) olisi jo olemassa, jos niiden tekeminen ja levittäminen olisi niin helppoa, kuin windows-propagandistit antavat ymmärtää.

Jos katsotaan turvallisuutta teoreettisella tasolla, niin kaikki käyttöjärjestelmät ovat alttiita haittakoodille. Jos taas asiaa tarkastellaan käytännössä ja suoritetaan pientä vertailua, on todettava, että linux ei ole altis haittakoodille. Eikä mikään viittaa siihen, että tämä kiistämätön tosiasia tulisi muuttumaan.

Windowshan on ollut tässä keskustelussa toki esillä aiemminkin ja jopa itse olet maininnut sen. Mitä taas tulee vaatimiisi kriteereihin aikuisuudesta ja järkevästä sanomisesta, suosittelen tarkistamaan omat tekstisi uudelleen ja tekemään niistä oikeat johtopääätökset, joiden kuvailemiseen sopisi hyvin käyttämäsi alatyyliset ilmaukset.

Lapsellisten väitteitesi perusteella on varsin helppo ymmärtää, että keskustelussa on vain kyse epätoivoisesta yrityksestäsi mollata linuxia kestämättömillä argumenteilla. Arvailujen varaan jää oletko windows- vai mac-käyttäjä. Veikkaan, että windows-käyttäjä, vaikka et haluakkaan tuoda sitä esille (ymmärrettävää aiheen vuoksi) ja yrität siten saavuttaa trollillesi lisää uskottavuutta. Lienetkö edes koskaan linuxia käyttänyt...

Kiistämätön tosiasia on, että windows-trollaajilla on perin vähän aineksia hyökätä muiden käyttöjärjestelmien kimppuun - eivätkä he osaa käyttää niitä vähiäkään.

linwin kirjoitti:

Pointtihan oli se, että on melkoisen naurettavaa maalailla linuxista ("linuxpaska" sinun mukaasi) jotenkin erityisen altis haittakoodille. Mitään oikeaa todistettahan väitteesi puolesta ei ole olemassa ja "uhkaava" profetiasi liittyykin joukon jatkoksi niiden jo aikoja sitten pelkäksi leukojen louskutukseksi osoittautuneiden ennustusten linux-virusten yleistymisestä sekaan. On lähinnä säälittävää yrittää todistella jonkin järjestelmän haavoittuvuus mielikuvitusviruksilla.

Kiistämätön tosiasiahan on, että laajasti toimivia haittaohjelmia ei linuxille ole olemassa ja sitä tosiasiaa ei jonkun windows-trollin märät unet muuta miksikään. Kyllä haittaohjelmia linuxille (ja macille) olisi jo olemassa, jos niiden tekeminen ja levittäminen olisi niin helppoa, kuin windows-propagandistit antavat ymmärtää.

Jos katsotaan turvallisuutta teoreettisella tasolla, niin kaikki käyttöjärjestelmät ovat alttiita haittakoodille. Jos taas asiaa tarkastellaan käytännössä ja suoritetaan pientä vertailua, on todettava, että linux ei ole altis haittakoodille. Eikä mikään viittaa siihen, että tämä kiistämätön tosiasia tulisi muuttumaan.

Windowshan on ollut tässä keskustelussa toki esillä aiemminkin ja jopa itse olet maininnut sen. Mitä taas tulee vaatimiisi kriteereihin aikuisuudesta ja järkevästä sanomisesta, suosittelen tarkistamaan omat tekstisi uudelleen ja tekemään niistä oikeat johtopääätökset, joiden kuvailemiseen sopisi hyvin käyttämäsi alatyyliset ilmaukset.

Lapsellisten väitteitesi perusteella on varsin helppo ymmärtää, että keskustelussa on vain kyse epätoivoisesta yrityksestäsi mollata linuxia kestämättömillä argumenteilla. Arvailujen varaan jää oletko windows- vai mac-käyttäjä. Veikkaan, että windows-käyttäjä, vaikka et haluakkaan tuoda sitä esille (ymmärrettävää aiheen vuoksi) ja yrität siten saavuttaa trollillesi lisää uskottavuutta. Lienetkö edes koskaan linuxia käyttänyt...

Kiistämätön tosiasia on, että windows-trollaajilla on perin vähän aineksia hyökätä muiden käyttöjärjestelmien kimppuun - eivätkä he osaa käyttää niitä vähiäkään.

Lue lisää

"On lähinnä säälittävää yrittää todistella jonkin järjestelmän haavoittuvuus mielikuvitusviruksilla."

Miten se sitten pitäisi todistaa? Kirjoittamalla viruksia ja haittaohjelmia? Onko herrasi Saatana sumentanut järkesi vai oletko aina ollut noin käsittämättömän tyhmä?

"Kiistämätön tosiasiahan on, että laajasti toimivia haittaohjelmia ei linuxille ole olemassa"

Olivat haittaohjelmat sitten laajasti levinneitä tai eivät, haittaohjelmia ne ovat silti. On varsin heikko argumentti puolustella Linuxin ilmiselviä heikkouksia sillä että asiat jossakin muussa ympäristössä ovat huonommin... aivan kuin tilanne sillä korjaantuisi.

"Jos taas asiaa tarkastellaan käytännössä ja suoritetaan pientä vertailua, on todettava, että linux ei ole altis haittakoodille."

Tee mitä vertailuja lystäät ja vedä niistä sellaiset johtopäätökset kuin haluat, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa etteikö haittakoodin kirjoittaminen Linuxille olisi asiasta kiinnostuneelle aivan yhtä helppoa kuin minkä hyvänsä muunkin ohjelman kirjoittaminen.

Pöh! kirjoitti:

"On lähinnä säälittävää yrittää todistella jonkin järjestelmän haavoittuvuus mielikuvitusviruksilla."

Miten se sitten pitäisi todistaa? Kirjoittamalla viruksia ja haittaohjelmia? Onko herrasi Saatana sumentanut järkesi vai oletko aina ollut noin käsittämättömän tyhmä?

"Kiistämätön tosiasiahan on, että laajasti toimivia haittaohjelmia ei linuxille ole olemassa"

Olivat haittaohjelmat sitten laajasti levinneitä tai eivät, haittaohjelmia ne ovat silti. On varsin heikko argumentti puolustella Linuxin ilmiselviä heikkouksia sillä että asiat jossakin muussa ympäristössä ovat huonommin... aivan kuin tilanne sillä korjaantuisi.

"Jos taas asiaa tarkastellaan käytännössä ja suoritetaan pientä vertailua, on todettava, että linux ei ole altis haittakoodille."

Tee mitä vertailuja lystäät ja vedä niistä sellaiset johtopäätökset kuin haluat, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa etteikö haittakoodin kirjoittaminen Linuxille olisi asiasta kiinnostuneelle aivan yhtä helppoa kuin minkä hyvänsä muunkin ohjelman kirjoittaminen.

Lue lisää

"Miten se sitten pitäisi todistaa? Kirjoittamalla viruksia ja haittaohjelmia? Onko herrasi Saatana sumentanut järkesi vai oletko aina ollut noin käsittämättömän tyhmä?"

- En yleensä ota vakavasti kirjoituksia, joissa otetaan Saatana ja muu uskonnollinen aineisto käyttöön. Uskonnolliselle väittelylle löytyy osuvampiakin foorumeita ja lahkolaisten kanssa keskustelu tahtoo olla aika yksipuolista. Kuulut ilmeisesti johonkin ryhmään, jolla on omasta mielestään yksinoikeus Jumalaan ja olet Luojan valtuutuksella jakamassa ihmisiä hyviin ja pahoihin. Lainaankin tässä vähän itseäsi: "oletko aina ollut noin käsittämättömän tyhmä?"

Todistelun voi hoitaa vaikka faktoilla. Spekulointi olemattomilla haittaohjelmilla ei ole mitään todistelua.

"Linuxin ilmiselviä heikkouksia"

- Mitähän mahdat tarkoittaa? Ainakaan sinä et ole pystynyt esittämään yhtään ilmiselvää heikkoutta linuxissa.

"Tee mitä vertailuja lystäät ja vedä niistä sellaiset johtopäätökset kuin haluat, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa etteikö haittakoodin kirjoittaminen Linuxille olisi asiasta kiinnostuneelle aivan yhtä helppoa kuin minkä hyvänsä muunkin ohjelman kirjoittaminen."

- Missä ne haittakoodit sitten ovat?

Pöh! kirjoitti:

"On lähinnä säälittävää yrittää todistella jonkin järjestelmän haavoittuvuus mielikuvitusviruksilla."

Miten se sitten pitäisi todistaa? Kirjoittamalla viruksia ja haittaohjelmia? Onko herrasi Saatana sumentanut järkesi vai oletko aina ollut noin käsittämättömän tyhmä?

"Kiistämätön tosiasiahan on, että laajasti toimivia haittaohjelmia ei linuxille ole olemassa"

Olivat haittaohjelmat sitten laajasti levinneitä tai eivät, haittaohjelmia ne ovat silti. On varsin heikko argumentti puolustella Linuxin ilmiselviä heikkouksia sillä että asiat jossakin muussa ympäristössä ovat huonommin... aivan kuin tilanne sillä korjaantuisi.

"Jos taas asiaa tarkastellaan käytännössä ja suoritetaan pientä vertailua, on todettava, että linux ei ole altis haittakoodille."

Tee mitä vertailuja lystäät ja vedä niistä sellaiset johtopäätökset kuin haluat, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa etteikö haittakoodin kirjoittaminen Linuxille olisi asiasta kiinnostuneelle aivan yhtä helppoa kuin minkä hyvänsä muunkin ohjelman kirjoittaminen.

Lue lisää

En juuri tiedä unix jutuista, mutta voisko se vaikkapa nyt open-officeen ujutettu haittakoodi tehdä muuta kuin lukea ja mahdollisesti lähettää tiedostoja eteenpäin?

No toi linuxin virus alttiudesta puhuminen on aika neurootisen kuuloista. Ihan kuin jotkut henkilöt ei ikinä pystyisi myöntämäään omia ajatuksiaan mahdollisesti virheellisiksi, jopa haitallisiksi.

Teodä nyt sitten vaikka tulis uusiks kaikki standardit prosessori tekniikassa , ennen kuin linux joituu samallaisen höykytyksen kohteeksi kuin linux.

Väite siitä että ohjelmat joituisi testaamaan linuxin tavalliset käyttäjät, osoittaa jo aika huonoa tietopohjaa, kiistellä aiheesta lain.