Kysymys silmälääkärille ja kommentoitavaksi kaikille palstalaisille.
Sain ensimmäiset silmälasit 28v ikäisenä. Tein suunnittelijana lähityötä ja käytin tietokonetta. Sitä ennen en ollut sairastanut mitään silmäsairautta ja näkö oli tarkka. Silmiini kehittyi vähitellen -3 likinäkö 16v kuluessa.
Valitin silmälääkärilleni joka kerta silmäkivuista ja kysyin aina, että johtuuko silmäkivut ja likinäkö lähityöstä. Silmälääkärin vastaus oli aina sama, taittovirhe ei johdu silmien liikarasituksesta, syytä ei tiedetä mutta likinäkösi lisääntyminen pysähtyy jossakin vaiheessa kun ikää tulee lisää.
Viimeksi kävin silmälääkärillä 1997 ja sain -3 moniteholinssit.
Tuolloin ryhdyin itse miettimään, että missä on vika kun likinäköä tulee koko ajan lisää. Päättelin, että likinäön ja silmäkipujen syy on oltava liikarasitus joka syntyy lähityöstä, värisevästä valosta jota tuottaa näyttöpääte keinovalo etenkin loisteputkivalo ja TV (50Hz virkistystaajuus).
Sain paremman näytön jonka virkistystaajuus oli 75Hz ja hankin uuden 100Hz TV:n. Lisäksi ryhdyin välttämään loisteputkivaloa. Asetin työpöytäni siten että sain ikkunasta värinätöntä luonnonvaloa työpöydälleni. Lisäsi ryhdyin käyttämään vanhoja hieman heikkotehoisempia linssejä näyttöpääte-etäisyydelle. Muutokset olivat oikeita, rasitusoireet vähenivät ja likinäkö pysähtyi -3 vahvuuksiin.
Viime syksynä tuli televisiosta Akuutti-ohjelmassa mielenkiintoinen aihe "Likinäöstä eroon ilman leikkausta" lue Akuutin arkistosta, linkki
http://www.yle.fi/akuutti/ löytyy pvm 14.9.2004 kohdalta.
Kirjoitus tuntui todella järkevältä ja oli päinvastainen kun mitä oma silmälääkärin sanoi minulle. Asiantuntijana oli silmälääketieteen tohtori joka on puhunut jo kolmenkymmenen vuoden ajan valelikinäöstä joka voi kehittyä aikuisiässä terveisiin silmiin jos "käyttää silmiään väärin".
Ryhdyin vähentämään linssien voimakkuuksia kuten silmälääketieteen tohtori neuvoi ja otin lasit pois päästäni aina kun se oli mahdollista.
Noin 1,5kk kuluttua silmäni tarkentuivat -2,5 voimakkuuksille ja nyt 6kk kuluessa silmäni ovat tarkentuneet -1,75 voimakkuuksille, kävin optikolla näöntarkastuksessa vielä varmuuden vuoksi. Likinäköni onkin valelikinäköä kuten silmälääketieteen tohtori väitti.
Kysyisin palstan silmälääkäriltä oletko samaa mieltä silmien rasitus oireiden ja valelikinäön hoidosta kuin kyseinen silmälääketieteen tohtori ja syntyykö valelikinäön poistamisesta mielestäsi silmille jotakin vahinkoa, silmäsairautta tai pysyvää näön epätarkkuutta?
Omasta puolestani voin sanoa, että oma silmälääkärini on syyllistynyt hoitovirheeseen alusta alkaen kun määräsi minulle miinuslasit. Terveet mutta liikarasittuneet silmät paranevat kun ne saavat lepoa värinättömässä luonnon valossa ja lähityössä on muistettava siirtää katse muutaman minuutin välein kauas vähintään 10s ajaksi.
Jos palstalla on henkilöitä jotka ovat käyttäneet heikkotehoisempia linssejä tai hoitavia silmälaseja valelikinäön hoitoon olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksistanne ennen kaikkea kuinka nopeasti olette saanut likinäön vähenemään ja onko siitä tullut mitään ongelmia?
Kiitos!
Valelikinäkö pois
27
16134
Vastaukset
- silmälääkäri
Kysyisin palstan silmälääkäriltä oletko samaa mieltä silmien rasitus oireiden ja valelikinäön hoidosta kuin kyseinen silmälääketieteen tohtori ja syntyykö valelikinäön poistamisesta mielestäsi silmille jotakin vahinkoa, silmäsairautta tai pysyvää näön epätarkkuutta?
Valelikinäköhän on oikeastaan silmän toiminnallinen tila, joka on aivan normaalia. Esim. lähelle katsoessa mukautamme mykiön muotoa nähdäksemme lähelle tarkkaan. Kaukonäköisillä ihmisillä on usein akkommodaatiospasmia, etenkin nuorilla, ainakin jonkin verran, jos eivät käytä laseja. Esim. pienet lapset ovat usein muutaman dioptrin verran kaukonäköisiä eikä heillä ole siitä mitään vaivaa, mutta lapsilla onkin akkomodaatiovaraa jopa 20 dioptria. 30-vuotiaalla aikuisella sitä on 5-10 dioptria, 50-vuotiaalla enää 2-5 ja 70-vuotiaalla jopa alle 2 dioptria.
Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että esim. lukiessa vaivoja syntyy, mikäli joutuu käyttämään yli puolet akkomodaatiovarastaan. Eli 45-vuotias saattaa vielä hetken aikaa pystyä lukemaan hyvin ilman lukulaseja mutta romaania tai lehteä lukiessa lukulasit auttavat.
Eli nuoret ihmiset voivat pitkiäkin aikoja käyttää liian vahvoja miinuslaseja tai kaukonäköiset olla laseitta tai heikommilla pluslaseilla ("liikaa miinusta" tai "liian vähän plussaa") aivan oireitta. Toki liiasta miinuksesta ei myöskään ole mitään hyötyä potilaalle, päinvastoin siitä saattaa aiheutua päänsärkyä, silmien väsymistä jne.
Kaukonäköinen nuori ihminen ei välttämättä tarvitse siis laseja, jos ei ole oireita - hän näkee akkomodoimalla tarkasti joka etäisyydelle. Mutta hän tarvitsee muita aiemmin lukulasit tai kaukolasit päähän, joilla sitten lukeminenkin helpottuu. Likinäköinen taas tarvitsee aina lasit nähdäkseen hyvin kauas. Mutta jos laitetaan liikaa miinusta, on hänen tilanteensa verrattavissa kaukonäköiseen ihmiseen, jolloin voi tulla em. oireita, jopa herkemmin kuin oikeasti kaukonäköisille, koska silmä ei ole tottunut akkomodoimaan ennestään niin paljoa kuin kaukonäköisen silmä.
Valelikinäön poistamisesta ei siis koidu mitään haittaa silmälle, ei myöskään synny muita tauteja eikä pysyvää näön epätarkkuutta. Mutta tässäkään ei pidä ryhtyä ylilyönteihin. Jos silmä on -1,0 dioptrin verran likinäköinen ja laseissa on -2,5, voidaan lasien vahvuus vähentää -1,0 dioptriin. Vähempi ei auta, sillä silloin silmä näkee kauas aina epätarkasti. Eli heikompia laseja kuin -1,0 ei kannata käyttää, toki voi esim. sisällä ja lukiessa olla ilman laseja, mutta paria metriä pitemmälle ei ilman laseja näe tarkasti.
Jos potilas valittaa kipua, silmien väsymistä tai lukuvaikeuksia miinuslasiensa tai pluslasiensa kanssa, on aina muistettava mahdollisuus että nykylaseissa on "liikaa miinusta" (tai "liian vähän plussaa"). Eli vaikka näöntarkkuus onkin hyvä, joutuu silmä tässä tilanteessa tekemään liikaa akkomodaatiotyötä. Mikäli tehdään vain autorefraktometritutkimus tai subjektiivinen silmälasikokeilu (eli kokeillaan eri laseja ja kysytään mikä linssi tuntuu paremmalta) voidaan varsinkin nuorempien potilaiden kohdalla helposti päätyä liian miinuksen (tai liian heikon pluslinssin) puolelle, sillä lyhyessä tutkimustilanteessa liiallinen akkomodaatio ei tunnu pahalta ja kuva tuntuu tarkemmalta (kontrasti paranee) - siksi usein kysytäänkin, paraneeko kuva vai tuleeko se vain pienemmäksi ja tummemmaksi.
Mikäli ennen subjektiivista lasikokeilua tehdään skiaskopia (eli lääkäri itse mittaa taittovirheen valolla), voidaan jo useimmat ylikorjaustapaukset todeta. Harvemmin (mutta etenkin pienillä lapsilla) ovat silmätipat tarpeen, joilla voidaan lamauttaa sädekehän lihas (joka säätelee mykiön muotoa ja siten akkomodaatiota) ja silloin silmä on takuulla "perustilassa" ja sitten voidaan mitata taittovirhe. Tämä kannattaa aikuisillakin mikäli tutkija ei osaa skiaskopiaa kunnolla tai epäilee, että akkomodaatiospasmia on edelleen.
Tutkimustilanteessa voi myös tehdä niin, että tutkitaan ensin, millä korjauksella potilas kokee näkevänsä hyvin. Sitten laitetaan paljon "plussaa lisää" eli esim. 5 dioptria molempaan linssiin liikaa, tällöin näön pitäisi mennä aivan utuiseksi. Kun sitten plussaa vähitellen vähennetään, rupeaa potilas näkemään tarkemmin. Mikäli on kyse valelikinäöstä, näkee potilas jo tarkasti esim. päästessä 2 dioptrin lisäplussalle (eli potilaalla olisi siis ollut 2 dioptria valelikinäköä).
Kertomasi perusteella pidän todennäköisenä, että sinulla on ollut akkomodaatiospasmia nuorempana (eli valelikinäköä) ja olet pitänyt todellista tarvetta vahvempia silmälaseja. On kuitenkin myös mahdollista, että taittovirheen muutokset olisivat olleet todellisiakin eli mykiö voi iän lisääntyessä myös muuttua taittovoimaltaan, sinun iässäsi se on tosin harvinaisempaa mutta myös mahdollista. Eli täyden varmuuden voisi saada vain jos saisi sinut 28-vuotiaana uudelleen tutkittavaksi, mutta aikakoneen puutteessa se jää spekulaatioksi :-)
Joka tapauksessa liian vahvoista laseista ei pysyvää vauriota silmiin synny, haittana tietenkin voivat olla ne päänsäryt, silmäkivut jne., joita sinulla on ollut. Nämä oireet eivät kuitenkaan ole ainoastaan tähän liittyviä eli niihin saattaa myös muita tekijöitä liittyä - mikäli laseja heikentämällä vaivat poistuvat, niin sitten on toki melko varmaa, että oireet liittyvät liian vahvoihin laseihin.- Valelikinäköinen
Kiitos Silmälääkärille vastauksesta. Jos oikein ymmärsin ole Kaisu Viikarin kanssa samaa mieltä. Vastaus helpotti huoliani siitä, että akkommodaatiospasmin vähentämisestä/poistamisesta ei seuraa mitään silmävauriota. Olispa Kaisu Viikari ollut silmälääkärini!!!
Menneitä hoitovirheitä ei kuitenkaan pidä jäädä murehtimaan. Valelikinäön poisto on ilmainen jos on säilyttänyt vanhat linssit ja kehykset.
Onneksi tässä ei ryhdytty taittovirheleikkaukseen kuten eräs henkilö minulle suositteli. Uusi hoitovirhe vanhan hoitovirheen korjaamiseksi.
On totta mitä sanoit, liiasta miinusvahvuudesta ei tule pysyvää vauriota silmiin. Silmieni akkommodaatio on palautunut hyvin. Nyt käyttämillä -1,75 laseilla näen tarkasti sekä lähelle (tietysti silmät rasittuvat nopeasti) ja kauas. Kauas katsominen tuntuu erittäin rentouttavalta.
Silmälääkärin v1997 määräämät moniteholasit ovat:
Oikea
sf -2,75 cyl -0,50 50 astetta
Vasen
sf -3,00 cyl -0,25 130 astetta
Lähelle 1,25
Nyt optikko mittasi ja sai:
oikea
sf -1,5 cyl -0,5
Vasen
sf -2,25 cyl -0,5
Näyttöpääte etäisyydelle optikko sai:
oikea
sf 0,0 cyl -0,5
vasen
sf -1,0 cyl -0,5
Ostin näyttöpääte etäisyydelle mitoitetut yksiteholinssit, saan ne 2vkon kuluttua.
Toisesta silmästä akkommodaatiospasmi on vähentynyt hieman nopeammin.
Kysyisin Silmälääkäriltä minkä vahvuisia lukulaseja suosittelet minulle vai suositteletko, että luen ilman laseja tässä vaiheessa?
Kysyisin vielä Silmälääkäriltä voiko silmälääkäri poistaa akkommodaatiospasmin pysyvästi välittömästi jollakin aineella? Minulta se on vähentynyt kuudessa kuukaudessa 40%. Jos se jatkuu samaan vauhtia on linssien vahvuudet kuuden kuukauden kuluttua nolla.
Ulkoilu on kuitenkin melko tehokas lääke akkommodaatiospasmiin. Lähityössä hankittu silmärasitus laukeaa 1.5...2h ulkoilulla hyvin.
Värinätön luonnonvalo ja kauas katselu on tehokas ja ilmainen lääke.
Kiitos! - silmälääkäri
Valelikinäköinen kirjoitti:
Kiitos Silmälääkärille vastauksesta. Jos oikein ymmärsin ole Kaisu Viikarin kanssa samaa mieltä. Vastaus helpotti huoliani siitä, että akkommodaatiospasmin vähentämisestä/poistamisesta ei seuraa mitään silmävauriota. Olispa Kaisu Viikari ollut silmälääkärini!!!
Menneitä hoitovirheitä ei kuitenkaan pidä jäädä murehtimaan. Valelikinäön poisto on ilmainen jos on säilyttänyt vanhat linssit ja kehykset.
Onneksi tässä ei ryhdytty taittovirheleikkaukseen kuten eräs henkilö minulle suositteli. Uusi hoitovirhe vanhan hoitovirheen korjaamiseksi.
On totta mitä sanoit, liiasta miinusvahvuudesta ei tule pysyvää vauriota silmiin. Silmieni akkommodaatio on palautunut hyvin. Nyt käyttämillä -1,75 laseilla näen tarkasti sekä lähelle (tietysti silmät rasittuvat nopeasti) ja kauas. Kauas katsominen tuntuu erittäin rentouttavalta.
Silmälääkärin v1997 määräämät moniteholasit ovat:
Oikea
sf -2,75 cyl -0,50 50 astetta
Vasen
sf -3,00 cyl -0,25 130 astetta
Lähelle 1,25
Nyt optikko mittasi ja sai:
oikea
sf -1,5 cyl -0,5
Vasen
sf -2,25 cyl -0,5
Näyttöpääte etäisyydelle optikko sai:
oikea
sf 0,0 cyl -0,5
vasen
sf -1,0 cyl -0,5
Ostin näyttöpääte etäisyydelle mitoitetut yksiteholinssit, saan ne 2vkon kuluttua.
Toisesta silmästä akkommodaatiospasmi on vähentynyt hieman nopeammin.
Kysyisin Silmälääkäriltä minkä vahvuisia lukulaseja suosittelet minulle vai suositteletko, että luen ilman laseja tässä vaiheessa?
Kysyisin vielä Silmälääkäriltä voiko silmälääkäri poistaa akkommodaatiospasmin pysyvästi välittömästi jollakin aineella? Minulta se on vähentynyt kuudessa kuukaudessa 40%. Jos se jatkuu samaan vauhtia on linssien vahvuudet kuuden kuukauden kuluttua nolla.
Ulkoilu on kuitenkin melko tehokas lääke akkommodaatiospasmiin. Lähityössä hankittu silmärasitus laukeaa 1.5...2h ulkoilulla hyvin.
Värinätön luonnonvalo ja kauas katselu on tehokas ja ilmainen lääke.
Kiitos!Akkomodaatiospasmia ei voi pysyvästi poistaa millään aineella. Tilapäisesti sen voi laukaista esim. syklopentolaatilla muutamiksi tunneiksi tai scopolaminilla useammaksi päiväksi ja atropiinilla jopa viikoksi - tosin nämä aineet lamauttavat akkomodaation täysin. Kokemuksesta tiedän, että esim. atropiinitipan jälkeen en itse pystynyt sillä silmällä viikkoon lukemaan yhtään mitään! Tuo parikymppisenä, jolloin akkomodaatiota takuulla olisi reilusti silmässä.
On myös kovin epämääräistä sanoa akkomodaatiospasmin vähentyneen 40%. Jotta tuollaisiin lukemiin voisi päästä, pitäisi tietää, mitkä ovat heikoimmat lasit, joilla olisit nähnyt ennen spasmin laukeamista (ei siis käytössä olleet lasit!) ja sitten mitata taittovirhe esim. syklopentolaattitipan jälkeen (sädekehän lihas lamautettu). Jos sitten näiden arvojen välissä olisi eroa, olisi se akkomodaatiospasmin määrä ja vasta näiden tietojen avulla voidaan päätellä, paljonko spasmi olisi vähentynyt.
Lisäksi vuoden 1997 ja nykyiset lasiarvot eivät ole vertailukelpoisia, sillä 8 vuodessa taittovirhe voi ihan luonnostaankin muuttua huomattavasti eli akkomodaatiospasmi ei välttämättä selitä muutosta (mutta voi olla toki myös osallisena asiaan).
Jos näet lähelle ilman laseja hyvin (siis lukea), niin et välttämättä tarvitse mitään laseja lukiessa. Silmien eriparisuus saattaa tässä tietenkin haitata, eli laseilla saattaa olla mukavampi lukea.
Mitään lasiarvoja en tässä lähde suosittelemaan, koska en ole sinua tutkinut - en tiedä akkomodaatiolaajuuttasi, sitä etäisyyttä, jolla mieluiten lukisit (vaihtelee!) ja taittovirhettäsikään en ole itse mitannut (en ikinä määrää laseja kenellekään ellen ole itse taittovirhettä mitannut - jos joku muu on mitannut, määrätköön tämä lasit ja vastaa virheistään. Jos minun mittaukseni menevät pieleen, niin tiedän ainakin, kenessä on vika eli omassa mittauksessa tai potilaassa). Esim. joskus on käynyt niin, että potilas tulee pyytämään laseja lukemiseen ja lähityöskentelyyn ja tulee sitten pettyneenä uudelleen ja kertoo, että viulun soittaminen ei onnistu uusilla laseilla (lukuetäisyys ja nuottienlukuetäisyys poikkeavat toisistaan ja jos ei tällaisia erityistarpeita mainitse, ei lääkärikään voi sitä lasireseptissä huomioida!)
Lähityössäsi tuntemasi rasitus saattaa johtua myös siitä, että sinulla ei ole lähityöskentelyyn sopivia laseja. - Valelikinäköinen
silmälääkäri kirjoitti:
Akkomodaatiospasmia ei voi pysyvästi poistaa millään aineella. Tilapäisesti sen voi laukaista esim. syklopentolaatilla muutamiksi tunneiksi tai scopolaminilla useammaksi päiväksi ja atropiinilla jopa viikoksi - tosin nämä aineet lamauttavat akkomodaation täysin. Kokemuksesta tiedän, että esim. atropiinitipan jälkeen en itse pystynyt sillä silmällä viikkoon lukemaan yhtään mitään! Tuo parikymppisenä, jolloin akkomodaatiota takuulla olisi reilusti silmässä.
On myös kovin epämääräistä sanoa akkomodaatiospasmin vähentyneen 40%. Jotta tuollaisiin lukemiin voisi päästä, pitäisi tietää, mitkä ovat heikoimmat lasit, joilla olisit nähnyt ennen spasmin laukeamista (ei siis käytössä olleet lasit!) ja sitten mitata taittovirhe esim. syklopentolaattitipan jälkeen (sädekehän lihas lamautettu). Jos sitten näiden arvojen välissä olisi eroa, olisi se akkomodaatiospasmin määrä ja vasta näiden tietojen avulla voidaan päätellä, paljonko spasmi olisi vähentynyt.
Lisäksi vuoden 1997 ja nykyiset lasiarvot eivät ole vertailukelpoisia, sillä 8 vuodessa taittovirhe voi ihan luonnostaankin muuttua huomattavasti eli akkomodaatiospasmi ei välttämättä selitä muutosta (mutta voi olla toki myös osallisena asiaan).
Jos näet lähelle ilman laseja hyvin (siis lukea), niin et välttämättä tarvitse mitään laseja lukiessa. Silmien eriparisuus saattaa tässä tietenkin haitata, eli laseilla saattaa olla mukavampi lukea.
Mitään lasiarvoja en tässä lähde suosittelemaan, koska en ole sinua tutkinut - en tiedä akkomodaatiolaajuuttasi, sitä etäisyyttä, jolla mieluiten lukisit (vaihtelee!) ja taittovirhettäsikään en ole itse mitannut (en ikinä määrää laseja kenellekään ellen ole itse taittovirhettä mitannut - jos joku muu on mitannut, määrätköön tämä lasit ja vastaa virheistään. Jos minun mittaukseni menevät pieleen, niin tiedän ainakin, kenessä on vika eli omassa mittauksessa tai potilaassa). Esim. joskus on käynyt niin, että potilas tulee pyytämään laseja lukemiseen ja lähityöskentelyyn ja tulee sitten pettyneenä uudelleen ja kertoo, että viulun soittaminen ei onnistu uusilla laseilla (lukuetäisyys ja nuottienlukuetäisyys poikkeavat toisistaan ja jos ei tällaisia erityistarpeita mainitse, ei lääkärikään voi sitä lasireseptissä huomioida!)
Lähityössäsi tuntemasi rasitus saattaa johtua myös siitä, että sinulla ei ole lähityöskentelyyn sopivia laseja.Kiitos ammattimaisista vastauksista.
Anteeksi, minulla tässä meni käsitteet sekaisin. Tarkoitin, että minun miinuslinssien voimakkuudet on vähentynyt n. 40% kuudessa kuukaudessa.
Tuo sanahirviö "akkomodaatiospasmi" pitäisi suomentaa. Minusta sitä ei pitäisi käyttää lainasanana suomen kielessä. Monet lukijat jättävät palstan välittömästi lukiessaan sanan "akkomodaatiospasmi", siitä ei löydy Google- eikä MSN-hakukoneilla suomenkielistä vastinetta tai juttua.
Akkomodaatio on YLE:n Akuutti-ohjelman arkistosta löytyvässä erinomaisessa kirjoituksessa "Likinäöstä eroon ilman leikkausta" 14.9.2004 käytetty ilmaisua "silmän kykyä tarkentaa eri etäisyyksille".
Spasmi = "jännitystila".
Akkomodaatiospasmi = "silmän kyky tarkentaa eri etäisyyksille on jännitystilassa".
Onneksi tuo liiallinen akkomodaatiospasmi ei ole peruuttamaton sairaus vaan tilapäinen silmien käyttövirheestä johtuva rasitusvamma joka voidaan parantaa oikealla hoidolla.
Kuitenkin tärkeintä on se, että on hoitamassa akkomodaatiospasmissa olevia silmiä oikein ja sitä minä tunnen olevani tekemässä. Tulosta on tullut mielestäni nopeasti. Kiitos kuuluu Akuutti-ohjelman toimitukselle ja Kaisu Viikarille.
Hyvää pääsiäistä Silmälääkärille ja kaikille palstalaisille toivottaa nimimerkki "Valelikinäköinen".
PS toivottavasti 6...12kk kuluessa voin muuttaa nimimerkkini ja se olisi "Normaalinäköinen". - silmälääkäri
Valelikinäköinen kirjoitti:
Kiitos ammattimaisista vastauksista.
Anteeksi, minulla tässä meni käsitteet sekaisin. Tarkoitin, että minun miinuslinssien voimakkuudet on vähentynyt n. 40% kuudessa kuukaudessa.
Tuo sanahirviö "akkomodaatiospasmi" pitäisi suomentaa. Minusta sitä ei pitäisi käyttää lainasanana suomen kielessä. Monet lukijat jättävät palstan välittömästi lukiessaan sanan "akkomodaatiospasmi", siitä ei löydy Google- eikä MSN-hakukoneilla suomenkielistä vastinetta tai juttua.
Akkomodaatio on YLE:n Akuutti-ohjelman arkistosta löytyvässä erinomaisessa kirjoituksessa "Likinäöstä eroon ilman leikkausta" 14.9.2004 käytetty ilmaisua "silmän kykyä tarkentaa eri etäisyyksille".
Spasmi = "jännitystila".
Akkomodaatiospasmi = "silmän kyky tarkentaa eri etäisyyksille on jännitystilassa".
Onneksi tuo liiallinen akkomodaatiospasmi ei ole peruuttamaton sairaus vaan tilapäinen silmien käyttövirheestä johtuva rasitusvamma joka voidaan parantaa oikealla hoidolla.
Kuitenkin tärkeintä on se, että on hoitamassa akkomodaatiospasmissa olevia silmiä oikein ja sitä minä tunnen olevani tekemässä. Tulosta on tullut mielestäni nopeasti. Kiitos kuuluu Akuutti-ohjelman toimitukselle ja Kaisu Viikarille.
Hyvää pääsiäistä Silmälääkärille ja kaikille palstalaisille toivottaa nimimerkki "Valelikinäköinen".
PS toivottavasti 6...12kk kuluessa voin muuttaa nimimerkkini ja se olisi "Normaalinäköinen".Akkomodaatiospasmi ei ole rasitusvamma, sehän edellyttäisi että liiallisesta rasituksesta olisi tullut jonkinlainen vaurio sädekehän lihakseen ja tästä ei ole kyse.
Ja jos ollaan ihan tarkkoja, on lähes kaikilla ihmisillä lievä akkomodaatiospasmi eli jos sädekehän lihas lamautetaan silmätipoilla, saadaan yleensä hieman enemmän "plussaa" kun mitataan taittovirhettä kuin mitä normaalisti vain lepotilassa mitatessa saadaan. Akkomodaatiospasmi-termiä käytetään silloin kun tämä "perusjännitys" on tavallista suurempi eikä potilas voi sitä helpolla rentouttaa. Tästä voi olla kyse esim. silloin kun taittovirheeksi skiaskopialla mitataan 3,0 ja potilaalta nämä lasit tuntuvat liian vahvoilta eli laseihin voidaan laittaa esim. vain 2,0 (tai likinäköisellä mitataan -1,5 mutta potilas ei tällä näe hyvin, vaan "tarvitsee" -2,0 tai -2,5 nähdäkseen hyvin - tuollaisessa tilanteessa joko voi määrätä lasit mittauksen mukaan ja toivoa, että spasmi häviää sitten itsestään tai selittää tilanne potilaalle ja määrätä laseihin sitten tuo em. 2,0. Likinäköisille ei mielellään liikaa miinusta määrätä (voi aiheuttaa helpommin oireita), kaukonäköisellä taas mikä tahansa pluslasi (vaikka olisi liian vähän plussaa) helpottaa oireita eli siinä alikorjauskin vähentää oireita. - Valelikinäköinen
silmälääkäri kirjoitti:
Akkomodaatiospasmi ei ole rasitusvamma, sehän edellyttäisi että liiallisesta rasituksesta olisi tullut jonkinlainen vaurio sädekehän lihakseen ja tästä ei ole kyse.
Ja jos ollaan ihan tarkkoja, on lähes kaikilla ihmisillä lievä akkomodaatiospasmi eli jos sädekehän lihas lamautetaan silmätipoilla, saadaan yleensä hieman enemmän "plussaa" kun mitataan taittovirhettä kuin mitä normaalisti vain lepotilassa mitatessa saadaan. Akkomodaatiospasmi-termiä käytetään silloin kun tämä "perusjännitys" on tavallista suurempi eikä potilas voi sitä helpolla rentouttaa. Tästä voi olla kyse esim. silloin kun taittovirheeksi skiaskopialla mitataan 3,0 ja potilaalta nämä lasit tuntuvat liian vahvoilta eli laseihin voidaan laittaa esim. vain 2,0 (tai likinäköisellä mitataan -1,5 mutta potilas ei tällä näe hyvin, vaan "tarvitsee" -2,0 tai -2,5 nähdäkseen hyvin - tuollaisessa tilanteessa joko voi määrätä lasit mittauksen mukaan ja toivoa, että spasmi häviää sitten itsestään tai selittää tilanne potilaalle ja määrätä laseihin sitten tuo em. 2,0. Likinäköisille ei mielellään liikaa miinusta määrätä (voi aiheuttaa helpommin oireita), kaukonäköisellä taas mikä tahansa pluslasi (vaikka olisi liian vähän plussaa) helpottaa oireita eli siinä alikorjauskin vähentää oireita.Anteeksi taas tuli sanottua väärin. Minusta tuntui rasitusvamma omalta kohdalta oikealta termiltä mutta pieleen meni.
Kävin tekemässä sauvakävely lenkin ulkona kauniissa aurinkoisessa kevätilmassa ja silmäni rentoutuivat taas mukavasti. Nyt kun taas päivä on pidentynyt ja silmät saa paljon luonnonvaloa niin valelikinäköni väheneminen vain kiihtyy.
Lenkillä minulle tuli mielen, että minun pitäisi käydä silmälääkärillä rutiini kaihitarkastuksessa. Edellisestä on kulunut jo yli seitsemän vuotta.
Klikkasin nimimerkkiäsi mutta siellä ei ollut mitään tietoja sinusta. Asiantuntemuksestasi päätellen olet silmälääkäri joka pitää jossakin vastaanottoa.
Itse arvelen, että valelikinäköni on poistunut tai olisiko oikein sanoa normalisoitunut 6...12kk kuluttua jolloin tarvitsen lukulasit.
Vastauksistasi päätellen, vaikket sitä suoraan sanonutkaan kuulut Kaisu Viikarin koulukuntaan ja sovellat hänen ideoimaa oppia koskien valelikinäköä ja sen parannushoitoa.
Ymmärrät varmaan, että en halua käyttää enää silmälääkärini palveluksia.
Kysyisin onko vastaanottosi pääkaupunkiseudulla. Jos on voitko antaa puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen mistä voin tilata ajan vastaanotollesi niin voit tehdä ainakin kaihitarkastuksen silmänpainemittauksen, näkötestin, reseptin lukulaseja ja hoitavia laseja varten jos sellaisia tarvitaan?
Jos vastaanottosi ei ole pääkaupunkiseudulla voitko antaa vihjeen pätevistä silmälääkäreistä pääkaupunkiseudulta jotka ovat sitoutuneet Kaisu Viikarin opeille. Toivottavasti ne eivät ole kaikki jo eläkkeellä?
Kiitos! - silmälääkäri
Valelikinäköinen kirjoitti:
Anteeksi taas tuli sanottua väärin. Minusta tuntui rasitusvamma omalta kohdalta oikealta termiltä mutta pieleen meni.
Kävin tekemässä sauvakävely lenkin ulkona kauniissa aurinkoisessa kevätilmassa ja silmäni rentoutuivat taas mukavasti. Nyt kun taas päivä on pidentynyt ja silmät saa paljon luonnonvaloa niin valelikinäköni väheneminen vain kiihtyy.
Lenkillä minulle tuli mielen, että minun pitäisi käydä silmälääkärillä rutiini kaihitarkastuksessa. Edellisestä on kulunut jo yli seitsemän vuotta.
Klikkasin nimimerkkiäsi mutta siellä ei ollut mitään tietoja sinusta. Asiantuntemuksestasi päätellen olet silmälääkäri joka pitää jossakin vastaanottoa.
Itse arvelen, että valelikinäköni on poistunut tai olisiko oikein sanoa normalisoitunut 6...12kk kuluttua jolloin tarvitsen lukulasit.
Vastauksistasi päätellen, vaikket sitä suoraan sanonutkaan kuulut Kaisu Viikarin koulukuntaan ja sovellat hänen ideoimaa oppia koskien valelikinäköä ja sen parannushoitoa.
Ymmärrät varmaan, että en halua käyttää enää silmälääkärini palveluksia.
Kysyisin onko vastaanottosi pääkaupunkiseudulla. Jos on voitko antaa puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen mistä voin tilata ajan vastaanotollesi niin voit tehdä ainakin kaihitarkastuksen silmänpainemittauksen, näkötestin, reseptin lukulaseja ja hoitavia laseja varten jos sellaisia tarvitaan?
Jos vastaanottosi ei ole pääkaupunkiseudulla voitko antaa vihjeen pätevistä silmälääkäreistä pääkaupunkiseudulta jotka ovat sitoutuneet Kaisu Viikarin opeille. Toivottavasti ne eivät ole kaikki jo eläkkeellä?
Kiitos!En suoranaisesti kuulu mihinkään koulukuntaa. Kaisu Viikari toki puhuu oikeasta asiasta, mutta sinänsä nämä opit ovat silmätautien oppikirjoissa muutenkin löydettävissä. Olen kuitenkin sen verran nuori, etten tiedä, miten "ennen vanhaan" asianlaita on ollut eli ehkä tuolloin on tullut enemmän liikaa miinusta laseihin useamminkin.
Olen tällä hetkellä töissä sairaalassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella enkä pidä yksityisvastaanottoa. En osaa sinulle sieltä pääkaupunkiseudulta valitettavasti myöskään ketään oikein ehdottaa kun en ole sielläpäin toiminut. Toiseksi lääkärin ja potilaan välinen henkilökemiakin on sellaista, että jonkun hyväksi kokema lääkäri ei aina olekaan toisen mielestä hyvä...
Nimimerkkiini en ole tietoja laittanut, koska en halua mainostaa itseäni tai muitakaan, palstalla on mielestäni mukava osallistua keskusteluun ja lisäksi ne, jotka nettiin asti vaivautuvat, osaavat kysyä haasteellisempia kysymyksiä ja lisäksi niihin voi vastata netin kautta perusteellisemmin kuin työaikana.
- Valelikinäköinen
Tuossa hieman alempaa eräs rekisteröitynyt nimimerkki vastasi kirjoitukseeni aiheesta "Kannattaako 43v mennä leikkaukseen", että palstalla on käyty keskustelu aiheesta "Pluslasit likinäköiselle" ja hänen väittämänsä mukaan käyttämällä pluslaseja ei likinäköä saa vähennettyä. Keskustelu ei ilmeisesti ollut korkeatasoinen koska väärinymmärryksiä on ainakin kyseisellä nimimerkillä.
Väärinymmärrysten vähentämiseksi haluan sanoa vielä nämä asiat.
Monet silmälääkärit sanovat, että lähes kaikki aikuisiällä hankittu likinäkö on ns. valelikinäköä. Varsinaiset silmäsairaudet ovat harvinaisempia ja kokonaan eri asia.
Haluan tässä yhteydessä sanoa, että valelikinäköinen jonka miinuslasit on yli -1,75 ei tarvitse vielä fyysisiä pluslaseja koska pluslasit on jo omasta takaa silmissä kun ottaa miinuslasit pois päästä.
Jokainen jolla on miinuslasit ja ottaessaan ne pois silmiltään tuntee helpotuksen ja rentoutuksen olotilan silmissään. Näin ollen kannattaa ottaa silmälasit pois päästä aina kun voi.
Miinuslaseja (yli -0,25) ei kannata pitää silmillä kun lukee tai kirjoittaa lähietäisyydelle koska se rasittaa silmälihaksia ja näin ollen voi kiihdyttää likinäön kehittymistä. Kannatta hankkia luku-, näyttöpääte ja kaukoetäisyydelle mitoitetut silmälasit.
Pluslaseja aletaan tarvita lukuetäisyydelle kun miinusvahvuudet silmissä on -0,25...-1,25.
Pluslaseja kannattaa käyttää lukulaseina jo opiskeluaikana väikkei likinäköä olisi vielä tullutkaan koska silmien rasitus on vähäisempää ja näin ollen voit ennaltaehkäistä likinäön kehittymisen vanhemmalla iällä eli 20..30v iässä.
Kaiken tämän lisäksi pitää noudattaa silmän "oikeita käyttöohjeita" jotka saatte Akuutti-ohjelman arkistoon johtavasta linkistä
Aiheeseen "Kannattaako 43 v. mennä leikkaukseen?" sanoisin, että jos olet valelikinäköinen tunnistat sen helposti siten kun vähennät hieman miinuslinssiesi voimakkuuksia esim. laittamalla vanhat linssit kehyksiisi niin näkösi tarkentuu 1,5... 3kk kuluttua.
Itseäni ajatellen en missään tapauksessa menisi taittovirheleikkaukseen ennen kuin valelikinäköni on vähentynyt hoitamalla silmiä valelikinäön poistohoidolla. Sitten kun valelikinäkö ei enää vähene harkitsisin leikkausta jos sitä enää ylipäätään tarvitaan.
Huom! Tarkat ohjeet saatte silmälääkäriltänne.- oculus
Jos nyt sitten kommentoin vielä tähän lisäväärinkäsitysten välttämiseksi. En ole väittänyt, että pluslaseilla ei pääsisi eroon likinäöstä. Minulla ei ole tieteellisiä tai kokeellisia perusteita väittää sellaista, koska en ole asiaa tutkinut. Sen sijaan sanoin:
"'Plus-lasit likinäköiselle' on ratkaisu, joka ei palvele tosielämän tarpeita. Eri asia on sitten miinusvoimakkuuden vähentäminen tai lähilisän määrääminen..."
ja tällä tarkoitin sitä, että jos likinäköiselle laittaa plus-lasit, hän näkee niillä entistä huonommin, eikä todennäköisesti pidä laseja minuuttia kauempaa. Käytännönläheisempi ratkaisu on tosiaankin vähentää kaukolaseista miinusvoimakkuutta (l. lisätä plusvoimakkuutta, mikä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita plus-merkkistä linssiä) tai määrittää niihin lähilisä - siis jos akkommodaatiospasmia ja valelikinäköä on testeissä todettu. - Valelikinäköinen
oculus kirjoitti:
Jos nyt sitten kommentoin vielä tähän lisäväärinkäsitysten välttämiseksi. En ole väittänyt, että pluslaseilla ei pääsisi eroon likinäöstä. Minulla ei ole tieteellisiä tai kokeellisia perusteita väittää sellaista, koska en ole asiaa tutkinut. Sen sijaan sanoin:
"'Plus-lasit likinäköiselle' on ratkaisu, joka ei palvele tosielämän tarpeita. Eri asia on sitten miinusvoimakkuuden vähentäminen tai lähilisän määrääminen..."
ja tällä tarkoitin sitä, että jos likinäköiselle laittaa plus-lasit, hän näkee niillä entistä huonommin, eikä todennäköisesti pidä laseja minuuttia kauempaa. Käytännönläheisempi ratkaisu on tosiaankin vähentää kaukolaseista miinusvoimakkuutta (l. lisätä plusvoimakkuutta, mikä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita plus-merkkistä linssiä) tai määrittää niihin lähilisä - siis jos akkommodaatiospasmia ja valelikinäköä on testeissä todettu.Kun puhutaan pluslaseista likinäköiselle on kysymys ns. hoitavista silmälaseista joilla ei ole tarkoituskaan nähdä selvästi. Nämä lasit päässä ei saa mennä ulos autoilemaan.
Nämä hoitavat silmälasit on pluslaseja tai muuttuvat jossain vaiheessa pluslaseiksi kun likinäkö vähenee.
Tämä jos mikä on tosielämän tarpeita palvelevaa toimintaa. Tarve on suorastaa huutava tällaisille silmälaseille, että valeikinäköiset ihmiset pääsevät eroon valelikinäöstä ilman taittovirheleikkausta. Joidenkin epämääräisten arvioiden mukaan 85% likinäköisistä on ns. valelikinäköisiä joiden valelikinäkö voidaan normalisoida tai vähentää merkittävästi. Itse en puutu lasien ominaisuuksiin ja vahvuuksiin koska en ole silmälääkäri joka on erikoistunut valelikinäön hoitoon.
Kuten tuolla edellä aiheessa "silmien väsymisestä" sinulle kirjoitin, lopeta kommentoimasta tai puuttumasta kirjoituksiini. Sinun älykkyytesi ei yksinkertaisesti riitä kirjoitetun tekstin ymmärtämiseen.
Palstalaiset ei kaipaa sellaisia vihjeitä tai suosituksia, että mene optikolle tai silmälääkäriin jos sinulla on ongelmia. Kaikki tajuavat sen, sinua lukuun ottamatta, että ainahan voi mennä optikolle tai silmälääkäriin jos on ongelmia.
Palstalaiset kaipaavat ensisijaisesti vinkkejä elävästä elämästä ja vanhemmat henkilöt voi opastaa nuorempia etteivät he tekisi samoja virheitä kuin itse on tullut tyhmyyksissään aikanaan tehtyä.
Hyvästi Oculus. - oculus
Valelikinäköinen kirjoitti:
Kun puhutaan pluslaseista likinäköiselle on kysymys ns. hoitavista silmälaseista joilla ei ole tarkoituskaan nähdä selvästi. Nämä lasit päässä ei saa mennä ulos autoilemaan.
Nämä hoitavat silmälasit on pluslaseja tai muuttuvat jossain vaiheessa pluslaseiksi kun likinäkö vähenee.
Tämä jos mikä on tosielämän tarpeita palvelevaa toimintaa. Tarve on suorastaa huutava tällaisille silmälaseille, että valeikinäköiset ihmiset pääsevät eroon valelikinäöstä ilman taittovirheleikkausta. Joidenkin epämääräisten arvioiden mukaan 85% likinäköisistä on ns. valelikinäköisiä joiden valelikinäkö voidaan normalisoida tai vähentää merkittävästi. Itse en puutu lasien ominaisuuksiin ja vahvuuksiin koska en ole silmälääkäri joka on erikoistunut valelikinäön hoitoon.
Kuten tuolla edellä aiheessa "silmien väsymisestä" sinulle kirjoitin, lopeta kommentoimasta tai puuttumasta kirjoituksiini. Sinun älykkyytesi ei yksinkertaisesti riitä kirjoitetun tekstin ymmärtämiseen.
Palstalaiset ei kaipaa sellaisia vihjeitä tai suosituksia, että mene optikolle tai silmälääkäriin jos sinulla on ongelmia. Kaikki tajuavat sen, sinua lukuun ottamatta, että ainahan voi mennä optikolle tai silmälääkäriin jos on ongelmia.
Palstalaiset kaipaavat ensisijaisesti vinkkejä elävästä elämästä ja vanhemmat henkilöt voi opastaa nuorempia etteivät he tekisi samoja virheitä kuin itse on tullut tyhmyyksissään aikanaan tehtyä.
Hyvästi Oculus.En arvannutkaan, että tässä keskustelussa mennään vielä henkilökohtaisuuksiinkin. Tuossa edellisessä kommentissani siteerasin ja selvensin vain omaa aikaisempaa kirjoitustani.
Lauseella "plus-lasit likinäköiselle" viittasin Akuutin julkaisuun, en esimerkiksi sinun esittämiisi neuvoihin, tai edes itse Kaisu Viikarin luettelemiin kohtiin valelikinäön ehläisemiseksi. Artikkeli vain sattuu olemaan otsikoitu seuraavasti: Likinäöstä eroon pluslaseilla? - ja olen huomannut, että juuri näin yksinkertaistaen tätä julkaisua on tulkittu (en väitä, että juuri sinä, mutta olen törmännyt tähän tulkintatapaan useassa eri tilanteessa).
Keskustelisin ihan mielelläni valelikinäköön ja sen ehkäisemiseen liittyvistä seikoista, mutta ilmeisesti ilmapiiri on sen verran tulehtunut, ettei keskustelu kanna hedelmää. Vielä on ihan pakko kommentoida, että kyllä usein on ainoa vaihtoehto suositella tällä palstalla kysyjille käyntiä silmälääkärillä tai optikolla. Keksustelupalstan välityksellä kun on aivan mahdoton sanoa, johtuvatko näkemisen ongelmat taittovirheestä, vääränlaisista tai väärin asennetuista linsseistä vai jopa silmäsairaudesta. Kysyjä on kuitenkin tehnyt itse päätöksen kysyä neuvoa ensin täältä... - Valelikinäköinen
oculus kirjoitti:
En arvannutkaan, että tässä keskustelussa mennään vielä henkilökohtaisuuksiinkin. Tuossa edellisessä kommentissani siteerasin ja selvensin vain omaa aikaisempaa kirjoitustani.
Lauseella "plus-lasit likinäköiselle" viittasin Akuutin julkaisuun, en esimerkiksi sinun esittämiisi neuvoihin, tai edes itse Kaisu Viikarin luettelemiin kohtiin valelikinäön ehläisemiseksi. Artikkeli vain sattuu olemaan otsikoitu seuraavasti: Likinäöstä eroon pluslaseilla? - ja olen huomannut, että juuri näin yksinkertaistaen tätä julkaisua on tulkittu (en väitä, että juuri sinä, mutta olen törmännyt tähän tulkintatapaan useassa eri tilanteessa).
Keskustelisin ihan mielelläni valelikinäköön ja sen ehkäisemiseen liittyvistä seikoista, mutta ilmeisesti ilmapiiri on sen verran tulehtunut, ettei keskustelu kanna hedelmää. Vielä on ihan pakko kommentoida, että kyllä usein on ainoa vaihtoehto suositella tällä palstalla kysyjille käyntiä silmälääkärillä tai optikolla. Keksustelupalstan välityksellä kun on aivan mahdoton sanoa, johtuvatko näkemisen ongelmat taittovirheestä, vääränlaisista tai väärin asennetuista linsseistä vai jopa silmäsairaudesta. Kysyjä on kuitenkin tehnyt itse päätöksen kysyä neuvoa ensin täältä...Kun haluat ottaa osaa keskusteluu niin teen sinulle helpon kysymyksen. Vastaa pelkästään tähän kysymykseen numeroilla. Testaan sinun asiantuntemusta aiheesta "Valelikinäkö pois"
Mitkä vahvuudet määräät ( -0.25d virhe sallitaan)
valelikinäköiseksi diagnosoitujen henkilöiden, kuten minäkin olen hoitolaseihin kun likinäkövahvuudet on seuraavat:
Likinäkö:...............Hoitolasien vahvuudet:
sf -1, cyl -05
sf -2, cyl -05
sf -3, cyl -05
sf -4, cyl -05
sf -5, cyl -05
sf -6, cyl -05
Vastaa nyt tähän helppoon kysymykseen nm. Oculus.
Silmälääkäri ei saa vastata vielä tähän kysymykseen. Kysyn samaa asiaa sinulta myöhemmin. - oculus
Valelikinäköinen kirjoitti:
Kun haluat ottaa osaa keskusteluu niin teen sinulle helpon kysymyksen. Vastaa pelkästään tähän kysymykseen numeroilla. Testaan sinun asiantuntemusta aiheesta "Valelikinäkö pois"
Mitkä vahvuudet määräät ( -0.25d virhe sallitaan)
valelikinäköiseksi diagnosoitujen henkilöiden, kuten minäkin olen hoitolaseihin kun likinäkövahvuudet on seuraavat:
Likinäkö:...............Hoitolasien vahvuudet:
sf -1, cyl -05
sf -2, cyl -05
sf -3, cyl -05
sf -4, cyl -05
sf -5, cyl -05
sf -6, cyl -05
Vastaa nyt tähän helppoon kysymykseen nm. Oculus.
Silmälääkäri ei saa vastata vielä tähän kysymykseen. Kysyn samaa asiaa sinulta myöhemmin.Silmälasimääräystä ei ylipäänsäkään voi tehdä pelkästään mitatun taittovirheen perusteella. En myöskään ole missään vaiheessa väittänyt olevani pätevä määräämään pseudomyopiaan "hoitolaseja".
Kunkin valelikinäöstä kärsivän kohdalla tulisi ottaa huomioon lasien käyttötarve - etenkin näöntarkkuuden vaatimukset. Esim. -0.50:n pudotus käytössä olevista laseista saattaa pudottaa näöntarkkuuden 0.50:een (riippuen hlön omasta maksimivisuksesta), joka riittää ajokorttinäköön - mutta koetaanko tämä näöntarkkuus riittäväksi? Olen siis edelleen sillä kannalla, että valelikinäön hoitoon kävisivät kaukolasit, joista pudotetaan miinusta vähän kerrassaan siten, ettei koettu näöntarkkuus kärsi paljon, ja/tai määrätään kaukolaseihin lähilisä (joka ei ole vakio, vaan mitataan tapauskohtaisesti). - Valelikinäköinen
oculus kirjoitti:
Silmälasimääräystä ei ylipäänsäkään voi tehdä pelkästään mitatun taittovirheen perusteella. En myöskään ole missään vaiheessa väittänyt olevani pätevä määräämään pseudomyopiaan "hoitolaseja".
Kunkin valelikinäöstä kärsivän kohdalla tulisi ottaa huomioon lasien käyttötarve - etenkin näöntarkkuuden vaatimukset. Esim. -0.50:n pudotus käytössä olevista laseista saattaa pudottaa näöntarkkuuden 0.50:een (riippuen hlön omasta maksimivisuksesta), joka riittää ajokorttinäköön - mutta koetaanko tämä näöntarkkuus riittäväksi? Olen siis edelleen sillä kannalla, että valelikinäön hoitoon kävisivät kaukolasit, joista pudotetaan miinusta vähän kerrassaan siten, ettei koettu näöntarkkuus kärsi paljon, ja/tai määrätään kaukolaseihin lähilisä (joka ei ole vakio, vaan mitataan tapauskohtaisesti).Oletetaan, että henkilöllä on jo sopivat kaukolasit. Henkilö haluaa hoitavat valelikinäkölasit joita hän voi pitää päässään aina kun voi eli ei tarvitse tarkkaa näköä.
Mitkä vahvuudet määräät ( -0.25d virhe sallitaan)
valelikinäköiseksi diagnosoitujen henkilöiden, kuten minäkin olen hoitolaseihin kun likinäkövahvuudet on seuraavat:
Likinäkö:...............Hoitolasien vahvuudet:
sf -1, cyl -05
sf -2, cyl -05
sf -3, cyl -05
sf -4, cyl -05
sf -5, cyl -05
sf -6, cyl -05
?
nm. Valelikinäköinen. - Valelikinäköinen
oculus kirjoitti:
Silmälasimääräystä ei ylipäänsäkään voi tehdä pelkästään mitatun taittovirheen perusteella. En myöskään ole missään vaiheessa väittänyt olevani pätevä määräämään pseudomyopiaan "hoitolaseja".
Kunkin valelikinäöstä kärsivän kohdalla tulisi ottaa huomioon lasien käyttötarve - etenkin näöntarkkuuden vaatimukset. Esim. -0.50:n pudotus käytössä olevista laseista saattaa pudottaa näöntarkkuuden 0.50:een (riippuen hlön omasta maksimivisuksesta), joka riittää ajokorttinäköön - mutta koetaanko tämä näöntarkkuus riittäväksi? Olen siis edelleen sillä kannalla, että valelikinäön hoitoon kävisivät kaukolasit, joista pudotetaan miinusta vähän kerrassaan siten, ettei koettu näöntarkkuus kärsi paljon, ja/tai määrätään kaukolaseihin lähilisä (joka ei ole vakio, vaan mitataan tapauskohtaisesti).Kävin kyselemässä optikkoliikkeissä ja löysin yhden kokeneen optikon joka tiesi hoitolaseista ja hän sanoi, että valelikinäköä voidaan hoitaa sillä tavalla, että vähennetään voimakkuuksia vähän kerrallaan.
Terveisin nm. Valelikinäköinen. - silmälääkäri
Valelikinäköinen kirjoitti:
Oletetaan, että henkilöllä on jo sopivat kaukolasit. Henkilö haluaa hoitavat valelikinäkölasit joita hän voi pitää päässään aina kun voi eli ei tarvitse tarkkaa näköä.
Mitkä vahvuudet määräät ( -0.25d virhe sallitaan)
valelikinäköiseksi diagnosoitujen henkilöiden, kuten minäkin olen hoitolaseihin kun likinäkövahvuudet on seuraavat:
Likinäkö:...............Hoitolasien vahvuudet:
sf -1, cyl -05
sf -2, cyl -05
sf -3, cyl -05
sf -4, cyl -05
sf -5, cyl -05
sf -6, cyl -05
?
nm. Valelikinäköinen.Nyt joko puhumme eri asioista tai en ymmärrä kysymystäsi oikein. Vastaan kuitenkin, kysy jos jää jotakin epäselväksi.
Jos henkilöllä on jo sopivat kaukolasit, ei kyse ole valelikinäöstä. Jos taas puhumme potilaasta, jolla on valelikinäköä, puhumme potilaasta jolla on liian vahvat kaukolasit (=liikaa miinusta) ja akkomodaatiospasmia todellisen taittovirheen ja kaukolasien vahvuuden erotuksen verran.
Jos diagnoosi on valelikinäkö eli akkomodaatiospasmi (tai liian vahvat miinuslasit), täytyy minun tietää objektiivinen taittovirhe eli mitata taittovirhe akkomodaation ollessa lepotilassa. Tämä voidaan yleensä saavuttaa pluslinsseillä skiaskopoiden, autorefraktometri voi antaa harhaanjohtavia tuloksia. Jos tässä ei päästä selvään mittaukseen, on tarpeen lamauttaa akkomodaatio silmätipoilla ja uusia mittaus.
Kun sitten objektiivinen taittovirhe on tiedossa, on testattava, sietääkö potilas tämän korjauksen. Jos ei siedä esim. puolen tunnin testauksen jälkeen tai yön yli testauksen jälkeen, määrätään ensimmäisiin laseihin niin paljon plussaa kuin potilas sietää.
Eräs potilaani hakeutui lääkäriin lähinäkövaivojen vuoksi. Hän oli noin 30-vuotias insinööri, joka istui päivät pitkät päätteen äärellä. Vanhoissa laseissa oli molemmassa linssissä -1,0 luokkaa olevat lasit. Etenkin iltaa kohti oli päänsärkyä ja tarkennusvaivaa lähietäisyydelle.
Skiaskopia (ilman laajennustippoja): 3,5 molemmassa silmässä! Koska ero oli näinkin suuri, testasimme kokeilulasit päässä näköä noin puolen tunnin ajan (potilas käytävälle lasit nenällä tehtävänä katsella ikkunasta ulos, lueskella lehteä ja kävellä edestakaisin jne). Lasit tuntuivat hyviltä. Sumuttamalla eli lisää plussaa lisäämällä näkö huonontui (eli oli jo liikaa plussaa). Lasimääräys tehtiin arvoilla 3,5.
Kuukauden kuluttua potilas tuli taas lääkäriin - vaivat olivat pahentuneet! Ensimmäinen ajatukseni oli, että tuliko nyt sittenkin määrättyä liikaa plussaa... Kun keskustelin potilaan kanssa, kävi ilmi, että hän oli lasimääräys kourassa työpäivän päätteeksi marssinut optikolle. Tämä oli ihmetellyt uuden kovasti vanhoista poikkeavia arvoja ja "tarkistanut" taittovirheen autorefraktorilla ja "korjannut" lasimääräyksen arvoja tutkimustaan vastaaviksi: uusiin laseihin oli laitettu -1,5 (potilaalla oli siis työpäivän ajan ollut -1,0 lasit päässä ja akkomodaatiospasminsa ansiosta mitattiin autorefratorilla nämä arvot). Uusin tutkimukseni ja päädyimme samaan 3,5 arvoihin, uusin lasimääräyksen ja laitoin merkinnän ettei arvoja saa mennä muuttamaan! Kokeilulasit nenällä laitoin hänet istumaan tietokoneen ääreen ja hän totesi verrattuaan uusia arvoja lasiarvoihin, että näinhän on paljon helpompi katsoa. Tämän jälkeen ei potilasta enää näkynyt eli oletan ongelmien parantuneen uusilla laseilla. Eli tällaisessa tapauksessa ei ole mitään perusteita lähteä vähitellen poistamaan ylikorjausta - heti vaan täyskorjaus päälle.
Eri asia olisi ollut, jos potilas ei olisi sietänyt täyttä 3,5 korjausta, vaan näkö olisi esim. huonontunut 1,0 suuremmalla arvolla. Tällöin olisin määrännyt 1,0 lasit ja kehottanut tulemaan uudelleen esim. puolen vuoden kuluttua, jolloin arvoja voi tarkistaa enemmän plussan suuntaan oireista ja "plussansiedosta" riippuen.
Tämä esimerkki oli jo ääritapaus, mutta harvinaisuutensa vuoksi iskostunut erityisen hyvin mieleeni...
Taulukkoosi en lähde mitään arvoja ehdottelemaan, sillä voidakseni siihen vastata, pitäisi siis tietää objektiivinen refraktio sekä manifesti refraktio (eli se, mitä potilas "sietää"). - Valelikinäköinen
silmälääkäri kirjoitti:
Nyt joko puhumme eri asioista tai en ymmärrä kysymystäsi oikein. Vastaan kuitenkin, kysy jos jää jotakin epäselväksi.
Jos henkilöllä on jo sopivat kaukolasit, ei kyse ole valelikinäöstä. Jos taas puhumme potilaasta, jolla on valelikinäköä, puhumme potilaasta jolla on liian vahvat kaukolasit (=liikaa miinusta) ja akkomodaatiospasmia todellisen taittovirheen ja kaukolasien vahvuuden erotuksen verran.
Jos diagnoosi on valelikinäkö eli akkomodaatiospasmi (tai liian vahvat miinuslasit), täytyy minun tietää objektiivinen taittovirhe eli mitata taittovirhe akkomodaation ollessa lepotilassa. Tämä voidaan yleensä saavuttaa pluslinsseillä skiaskopoiden, autorefraktometri voi antaa harhaanjohtavia tuloksia. Jos tässä ei päästä selvään mittaukseen, on tarpeen lamauttaa akkomodaatio silmätipoilla ja uusia mittaus.
Kun sitten objektiivinen taittovirhe on tiedossa, on testattava, sietääkö potilas tämän korjauksen. Jos ei siedä esim. puolen tunnin testauksen jälkeen tai yön yli testauksen jälkeen, määrätään ensimmäisiin laseihin niin paljon plussaa kuin potilas sietää.
Eräs potilaani hakeutui lääkäriin lähinäkövaivojen vuoksi. Hän oli noin 30-vuotias insinööri, joka istui päivät pitkät päätteen äärellä. Vanhoissa laseissa oli molemmassa linssissä -1,0 luokkaa olevat lasit. Etenkin iltaa kohti oli päänsärkyä ja tarkennusvaivaa lähietäisyydelle.
Skiaskopia (ilman laajennustippoja): 3,5 molemmassa silmässä! Koska ero oli näinkin suuri, testasimme kokeilulasit päässä näköä noin puolen tunnin ajan (potilas käytävälle lasit nenällä tehtävänä katsella ikkunasta ulos, lueskella lehteä ja kävellä edestakaisin jne). Lasit tuntuivat hyviltä. Sumuttamalla eli lisää plussaa lisäämällä näkö huonontui (eli oli jo liikaa plussaa). Lasimääräys tehtiin arvoilla 3,5.
Kuukauden kuluttua potilas tuli taas lääkäriin - vaivat olivat pahentuneet! Ensimmäinen ajatukseni oli, että tuliko nyt sittenkin määrättyä liikaa plussaa... Kun keskustelin potilaan kanssa, kävi ilmi, että hän oli lasimääräys kourassa työpäivän päätteeksi marssinut optikolle. Tämä oli ihmetellyt uuden kovasti vanhoista poikkeavia arvoja ja "tarkistanut" taittovirheen autorefraktorilla ja "korjannut" lasimääräyksen arvoja tutkimustaan vastaaviksi: uusiin laseihin oli laitettu -1,5 (potilaalla oli siis työpäivän ajan ollut -1,0 lasit päässä ja akkomodaatiospasminsa ansiosta mitattiin autorefratorilla nämä arvot). Uusin tutkimukseni ja päädyimme samaan 3,5 arvoihin, uusin lasimääräyksen ja laitoin merkinnän ettei arvoja saa mennä muuttamaan! Kokeilulasit nenällä laitoin hänet istumaan tietokoneen ääreen ja hän totesi verrattuaan uusia arvoja lasiarvoihin, että näinhän on paljon helpompi katsoa. Tämän jälkeen ei potilasta enää näkynyt eli oletan ongelmien parantuneen uusilla laseilla. Eli tällaisessa tapauksessa ei ole mitään perusteita lähteä vähitellen poistamaan ylikorjausta - heti vaan täyskorjaus päälle.
Eri asia olisi ollut, jos potilas ei olisi sietänyt täyttä 3,5 korjausta, vaan näkö olisi esim. huonontunut 1,0 suuremmalla arvolla. Tällöin olisin määrännyt 1,0 lasit ja kehottanut tulemaan uudelleen esim. puolen vuoden kuluttua, jolloin arvoja voi tarkistaa enemmän plussan suuntaan oireista ja "plussansiedosta" riippuen.
Tämä esimerkki oli jo ääritapaus, mutta harvinaisuutensa vuoksi iskostunut erityisen hyvin mieleeni...
Taulukkoosi en lähde mitään arvoja ehdottelemaan, sillä voidakseni siihen vastata, pitäisi siis tietää objektiivinen refraktio sekä manifesti refraktio (eli se, mitä potilas "sietää").Vastauksesi on erinomainen. Tuo valelikinäkö-diagnoosi olisi pitänyt minun silmillenikin tehdä.
Silmälääkärini on tehnyt joka kerta samanllaisen käsittääkseen tällaisen nopean rutiinitarkastuksen jossa oli seuraavat vaiheet:
1.Tipat silmään (puudutus)ja silmänpainemittarin mittapää silmään. Painneet aina n 19 ja 21. Nyt kun kävin optikolla mittauttamassa (tosin eri menetelmällä) ja ne olivat 16 ja 19.
2. Lasit päähän ja silmälääkäri tutki silmää visuaalisesti "valopistoolilla".
3. Siirryttiin tekemään optinen näöntarkastus.
4. Silmälääkäri sanoi että kaikki kunnossa, kirjoitti lasireseptin ja laskun.
5. Poistuin vastaanotolta.
Tämä kaikki kesti n.30 min.
Mitään kuvaamaasi akkomodaatiospasmin rentoutustippaa ei laitettu silmään ja valelikinäkötestiä ei tehty.
Kävin syyskuussa 2004 optikkoliikkeessä jonka yhteydessä on silmälääkärini vastaanotto kyselemässä, että poistuuko valelikinäkö Kaisu Viikarin Akuutissa kerrotuilla ohjeilla. Optikko sanoi minulle, että Silmälääkäri ei usko Viikarin oppeihin.
Minusta Viikarin ohjeet olivat järkeviä ja ryhdyin kokeiluun. Laitatin optikkoliikkeessä vanhat 0,5d heikommat linssit kehyksiini ja yllätys yllätys silmä tarkentui 1,5kk aikana.
Kävin tiistaina uudelleen samassa optikkoliikkeessä, vähän vihaisena, kysymässä onko silmälääkäri paikalla, hän ei ollut taikalla mutta pyysin,että minulle lähetetään pikaisesti tarkat valelikinäön poistohoito-ohjeet. Optikko sanoi että silmälääkäri ei lähetä mitään ohjeita ennen kuin on tutkinut silmät.
Sanoin, että silmälääkäri saa vapaasti tutkia silmiäni mutta en suostu maksamaan siintä mitään koska silmälääkäri on tehnyt alusta alkaen hoitovirheen kun ei osanut tai halunut tehdä valelikinäködiagnoosia ja oli määrännyt miinuslasit vaikka olisi pitänyt määrätä pluslasit lähityöhön, silmälääkärihän tiesi ammattini.
Optikko sanoi, että tällaisissa tapauksissa silmälääkäri ei tee mitään ilmaiseksi. Olin vihainen ja pettynyt ja poistuin paikalta.
En tiedä kuinka yleistettävissä oman silmälääkärin toiminta on mutta minusta ei ole oiken, että silmälääkäri saa rahaa palkkioksi hoitotyöstään tekee hoitovirheen ja ei suostu korjaamaan "takuu työnä" hoitovirhettään vaan vaatii siitä vielä lisämaksua.
Kysyisin palstan Silmälääkäriltä:
1. Miten tällaisissa tapauksissa toimitaan, onko silmälääkäreillä juridista vastuuta omista hoitopäätöksistä?
2. Pitääkö minun vaatia vahingonkorvausta ja jättää asia kuluttaja-asiamiehen tehtäväksi?
Nm. Valelikinäköinen. - silmälääkäri
Valelikinäköinen kirjoitti:
Vastauksesi on erinomainen. Tuo valelikinäkö-diagnoosi olisi pitänyt minun silmillenikin tehdä.
Silmälääkärini on tehnyt joka kerta samanllaisen käsittääkseen tällaisen nopean rutiinitarkastuksen jossa oli seuraavat vaiheet:
1.Tipat silmään (puudutus)ja silmänpainemittarin mittapää silmään. Painneet aina n 19 ja 21. Nyt kun kävin optikolla mittauttamassa (tosin eri menetelmällä) ja ne olivat 16 ja 19.
2. Lasit päähän ja silmälääkäri tutki silmää visuaalisesti "valopistoolilla".
3. Siirryttiin tekemään optinen näöntarkastus.
4. Silmälääkäri sanoi että kaikki kunnossa, kirjoitti lasireseptin ja laskun.
5. Poistuin vastaanotolta.
Tämä kaikki kesti n.30 min.
Mitään kuvaamaasi akkomodaatiospasmin rentoutustippaa ei laitettu silmään ja valelikinäkötestiä ei tehty.
Kävin syyskuussa 2004 optikkoliikkeessä jonka yhteydessä on silmälääkärini vastaanotto kyselemässä, että poistuuko valelikinäkö Kaisu Viikarin Akuutissa kerrotuilla ohjeilla. Optikko sanoi minulle, että Silmälääkäri ei usko Viikarin oppeihin.
Minusta Viikarin ohjeet olivat järkeviä ja ryhdyin kokeiluun. Laitatin optikkoliikkeessä vanhat 0,5d heikommat linssit kehyksiini ja yllätys yllätys silmä tarkentui 1,5kk aikana.
Kävin tiistaina uudelleen samassa optikkoliikkeessä, vähän vihaisena, kysymässä onko silmälääkäri paikalla, hän ei ollut taikalla mutta pyysin,että minulle lähetetään pikaisesti tarkat valelikinäön poistohoito-ohjeet. Optikko sanoi että silmälääkäri ei lähetä mitään ohjeita ennen kuin on tutkinut silmät.
Sanoin, että silmälääkäri saa vapaasti tutkia silmiäni mutta en suostu maksamaan siintä mitään koska silmälääkäri on tehnyt alusta alkaen hoitovirheen kun ei osanut tai halunut tehdä valelikinäködiagnoosia ja oli määrännyt miinuslasit vaikka olisi pitänyt määrätä pluslasit lähityöhön, silmälääkärihän tiesi ammattini.
Optikko sanoi, että tällaisissa tapauksissa silmälääkäri ei tee mitään ilmaiseksi. Olin vihainen ja pettynyt ja poistuin paikalta.
En tiedä kuinka yleistettävissä oman silmälääkärin toiminta on mutta minusta ei ole oiken, että silmälääkäri saa rahaa palkkioksi hoitotyöstään tekee hoitovirheen ja ei suostu korjaamaan "takuu työnä" hoitovirhettään vaan vaatii siitä vielä lisämaksua.
Kysyisin palstan Silmälääkäriltä:
1. Miten tällaisissa tapauksissa toimitaan, onko silmälääkäreillä juridista vastuuta omista hoitopäätöksistä?
2. Pitääkö minun vaatia vahingonkorvausta ja jättää asia kuluttaja-asiamiehen tehtäväksi?
Nm. Valelikinäköinen.Tuo kuvaamasi tutkimus kuullostaa aivan asialliselta silmätutkimukselta. En tiedä, mitä tarkoitat "valopistoolilla", mutta saattaa hyvinkin olla, että siinä on tehty skiaskopia. Tällä yleensä myös akkommodaatio tulee havaittua ja läheskään aina ei lamauttavia silmätippoja tarvita (paitsi pienillä lapsilla ja joillakin nuorilla ihmisillä/aikuisilla).
Silmänpaineessa voi tapahtua huomattavaakin vaihtelua joten ei ole ollenkaan ihmeellistä, että on saatu eri arvoja, varsinkin kun kävit silmälääkärillä viimeksi 1997, kuten ensimmäisessä viestissäsi kirjoitit.
8 vuoden päästä on mahdotonta enää ottaa selvää, onko silloin määrätty väärät lasit, sillä taittovirhe voi tuossa ajassa muuttua huomattavasti.
Lääkärin toiminta olisi myös varsin huteralla pohjalla, jos tutkimatta potilasta ryhtyisi antamaan hoito-ohjeita esim. valelikinäköisyyden hoitoon - ellei valelikinäköisyyttä ole todettu, ei sitä ole syytä hoitaa. Jos sitä epäillään, on silmät tutkittava ja sitten sitä joko on (ja voidaan hoitaa) tai ei ole (eikä ole järkeä hoitaa).
En myöskään ihmettele sitä, että silmälääkäri ei lähde ilmaiseksi työtään tekemään. Kaikilla lääkäreillä on toki vastuu tekemisistään ja tekemättä jättämisistään, mutta esim. vahingonkorvauksen tms. saaminen edellyttää, että mahdollinen virhe pystytään todistamaan tai että se on erittäin todennäköinen. Jos nyt 8 (!) vuoden päästä ruvetaan setvimään mahdollisesti vääränlaista lasimääräystä on todellakin mahdotonta todistaa jälkikäteen mitään. Virheen todistaminen edellyttäisi esim. toisen silmälääkärin tutkimusta, jossa todettaisiin ensimmäisen tutkimustuloksesta poikkeava refraktio ja tämäkään ei vielä välttämättä todistaisi sitä, että oltaisiin tehty virhe. Se, että taittovirheesi on tänään erilainen kuin 8 vuotta sitten ei siis vielä ole mikään todiste siitä, että olet silloin ollut valelikinäköinen, sillä taittovirhe olisi luonnostaankin saattanut muuttua kuvaamallasi tavalla.
Eli uskon, että valituksesta ei olisi hyötyä ja se aiheuttaisi vain lisäharmia kaikille osapuolille. Korostan tässä vielä, etten halua olla asiassa sinun tai silmälääkärisi puolesta tai vastaan ja se, teetkö valituksen tai et on oma valintasi. Sinulta saamieni tietojen mukaan näyttäisi kuitenkin todennäköiseltä, että silmälääkärin mahdollisesti tekemän virheen todistaminen etenkin näin pitkän ajan jälkeen ei ole mahdollista. Lisäksi taittovirheen määrityksessä ja lasien määrityksessä kaikki virheet eivät ole aina lääkäristä johtuvia vaan joskus myös potilaasta riippuvaisia (lääkärihän tarvitsee lasien hienosäädössä potilaan palautetta siitä, mikä linssi tuntuu paremmalta - tämä on joskus erittäin vaikeaa esim. vanhusten, lapsien, kehitysvammaisten, eri kulttuuripiireistä tulevien ja huonosti kieltä taitavien tms. ollessa kyseessä) - Valelikinäköinen.
silmälääkäri kirjoitti:
Tuo kuvaamasi tutkimus kuullostaa aivan asialliselta silmätutkimukselta. En tiedä, mitä tarkoitat "valopistoolilla", mutta saattaa hyvinkin olla, että siinä on tehty skiaskopia. Tällä yleensä myös akkommodaatio tulee havaittua ja läheskään aina ei lamauttavia silmätippoja tarvita (paitsi pienillä lapsilla ja joillakin nuorilla ihmisillä/aikuisilla).
Silmänpaineessa voi tapahtua huomattavaakin vaihtelua joten ei ole ollenkaan ihmeellistä, että on saatu eri arvoja, varsinkin kun kävit silmälääkärillä viimeksi 1997, kuten ensimmäisessä viestissäsi kirjoitit.
8 vuoden päästä on mahdotonta enää ottaa selvää, onko silloin määrätty väärät lasit, sillä taittovirhe voi tuossa ajassa muuttua huomattavasti.
Lääkärin toiminta olisi myös varsin huteralla pohjalla, jos tutkimatta potilasta ryhtyisi antamaan hoito-ohjeita esim. valelikinäköisyyden hoitoon - ellei valelikinäköisyyttä ole todettu, ei sitä ole syytä hoitaa. Jos sitä epäillään, on silmät tutkittava ja sitten sitä joko on (ja voidaan hoitaa) tai ei ole (eikä ole järkeä hoitaa).
En myöskään ihmettele sitä, että silmälääkäri ei lähde ilmaiseksi työtään tekemään. Kaikilla lääkäreillä on toki vastuu tekemisistään ja tekemättä jättämisistään, mutta esim. vahingonkorvauksen tms. saaminen edellyttää, että mahdollinen virhe pystytään todistamaan tai että se on erittäin todennäköinen. Jos nyt 8 (!) vuoden päästä ruvetaan setvimään mahdollisesti vääränlaista lasimääräystä on todellakin mahdotonta todistaa jälkikäteen mitään. Virheen todistaminen edellyttäisi esim. toisen silmälääkärin tutkimusta, jossa todettaisiin ensimmäisen tutkimustuloksesta poikkeava refraktio ja tämäkään ei vielä välttämättä todistaisi sitä, että oltaisiin tehty virhe. Se, että taittovirheesi on tänään erilainen kuin 8 vuotta sitten ei siis vielä ole mikään todiste siitä, että olet silloin ollut valelikinäköinen, sillä taittovirhe olisi luonnostaankin saattanut muuttua kuvaamallasi tavalla.
Eli uskon, että valituksesta ei olisi hyötyä ja se aiheuttaisi vain lisäharmia kaikille osapuolille. Korostan tässä vielä, etten halua olla asiassa sinun tai silmälääkärisi puolesta tai vastaan ja se, teetkö valituksen tai et on oma valintasi. Sinulta saamieni tietojen mukaan näyttäisi kuitenkin todennäköiseltä, että silmälääkärin mahdollisesti tekemän virheen todistaminen etenkin näin pitkän ajan jälkeen ei ole mahdollista. Lisäksi taittovirheen määrityksessä ja lasien määrityksessä kaikki virheet eivät ole aina lääkäristä johtuvia vaan joskus myös potilaasta riippuvaisia (lääkärihän tarvitsee lasien hienosäädössä potilaan palautetta siitä, mikä linssi tuntuu paremmalta - tämä on joskus erittäin vaikeaa esim. vanhusten, lapsien, kehitysvammaisten, eri kulttuuripiireistä tulevien ja huonosti kieltä taitavien tms. ollessa kyseessä)Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Minä tässä olen turhaan ollut harmissani omasta valelikinäöstä.
En syytä enää silmälääkäriäni mistään.
Ostin tässä pari päivää takaperin LCD TFT-näytön kotitietokoneeseen ja täytyy sanoa, että se oli järkevä ostos silmieni kannalta.
Eilen illalla nukkumaan mennessäni silmissä ei tuntunut mitään "hiekkaa silmissä" tunnetta eikä akkomodaatiospasmi-kiristystä ja vihlomista.
Silmäni on tarkentumassa näyttöpääte-etäisyydelle ilman silmälaseja.
Valelikinäkö poistuu nyt nopeasti kun silmä saa luonnonvaloa kiitos pidemmän ja valoisamman päivän.
Kun valelikinäkö on poistunut lähes kokonaan (alle -1d) käyn silmälääkärissä ja rutiinitutkimusten lisäksi pyydän, että silmälääkäri tekee testauksen/tutkimuksen miten silmäni akkomodaatio on palautunut/asettunut.
Sanoit, että 50-vuotiaalla akkomodaatiovaraa on enää 2-5 dioptria.
Kaihia ei ole sen on tarkastanut jo kolme eri Optikkoa 6kk kuluessa, tiistaina viimeksi.
Jos olet itse tai kollegasi ovat tilastotieteellisessä mielessä kiinnostunut siitä mihin, 20v valelikinäön jälkeen, arvot tuleen asettumaan voin kirjoittaa palstalle ja kertoa arvot joita voit sitten kommentoida.
Nm. Valelikinäköinen.
- pauli s
Kiistanalaisuus ja "vaahtoaminen" näyttävät olevan hyvin tyypillistä näköasioissa. Huonontunut näkö tuntuu olevan samalla tavalla monimutkainen ja tieteellisen tutkimuksen kannalta vielä paljon tuntemattomia tekijöitä sisältävä asia, kuten esimerkiksi flunssaan sairastuminen (tai vaikka tekijät tunnettaisiinkin, niin joidenkin niiden tarkkaa vaikutusta ei).
Epäselvää näyttää olevan mm. periytymisen ja ympäristön tarkat vaikutukset taittovirheeseen. On niitä tutkimustuloksiakin, esim. tämmöinen löytyi: http://www.iovs.org/cgi/content/full/42/6/1232#F2
Mutta tästä valelikinäöstä. Nimim. Valelikinäköisen ja tuon Akuutin artikkelin ( http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm ) ohjeet ovat vielä mietoja verrattuna kaikkeen siihen, mitä netistä löytää "natural vision improvement" -termeillä. Joitakin näkökulmia itsehoitoon: http://www.i-see.org/vision_books.html
Batesin "tekniikkaan" liittyviä sivuja:
http://www.mindandsight.com/
http://TheCentralFixation.com/
Potilaiden parantumiskertomukset kuulostavat ainakin minulle aika paljon valelikinäköisyyden korjautumiselta noissa hommissa. Kummallisia ja jopa vaarallisia hoitokeinoja selitetään myös. Itse ainakin haluan tietää järkevältä kuulostavan tietellisen perusteen ennen toimenpiteitä. Huonon, värisevän (= liian pieni virkistystaajuus tai muuten epästabiili kuva) ruudun katsominen ei kyllä varmasti ainakaan näköä paranna. Jokainen ihminen on varmasti erilainen, eri tekijät vaikuttavat eri tavalla (jos ollenkaan).- Valelikinäköinen
Kiitos osaanotosta keskusteluun.
Noita linkkejä täytyy tutkia ajan kanssa.
Itse uskon vakaasti siihen, että valelikinäkö poistuu helposti jos silmät on vielä "nuoret".
Kuulin sukulaiseltani, että hän tunsi 70-luvulla henkilön joka työskenteli tehtaan konttorissa nuorena ja hänelle tuli jonkin verran likinäköä siinä työssä. Myöhemmin hän siirtyi maanviljeliäksi ja hänen likinäkönsä parani.
Tämä nykyaika, näyttöpäätteet ja televisio ja muut värisevät valonlähteet ovat monille syynä likinäköön.
Flunssa paranee levolla viikossa, valelikinäkö värinättömällä luonnonvalolla vähän hitaammin.
Valelikinäön poistosta ei tarvitse tehdä mitään tiedettä. Maalaijärki riittää.
Kun pysyy poissa PCn ja TVn äärestä vahentää miinuslasien voimakkuuksia pikku hiljaa, tyytyy hieman epätarkempaan näköön ja ulkoilee paljon se riittää poistamaan/normalisoimaan valelikinäön. Kun silmät on vielä terveet valelikinäkö poistuu itsehoidolla. Juuri näin minulle on käymässä.
Terveisin Nm. Valelikinäköinen. - pauli s
pauli s kirjoitti:
Tässä vielä yksi plussaa kannattava organisaatio: http://www.preventmyopia.org/
Tässä myopian ennaltaehkäisemiseen liittyen tieteellisen näkökulman linkit (sci.med.vision:sta poimittu). En ole itse näitä lukenut, mutta varmaan ihan suhteellisen päteviä ovat.
http://annals.edu.sg/pdf200401/V33N1p4.pdf
http://www.revoptom.com/index.asp?ArticleType=SiteSpec&page=osc/apr01/lesson_0401.htm
http://dels.nas.edu/ilar/jour_online/40_2/V40_2NortonAnimalModels.asp
http://www.optometrists.asn.au/gui/files/ceo865276.pdf
- Valelikinäköinen
Hyodylisiä linkkejä:
Likinäkö pois ilman leikkausta:
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm
Värisevä valo haitallista:
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/valaistus/varinanpoisto/Valon_varina_ja_stressi.htm- Valelikinäköinen
Mielenkiintoista lukemista kaikille silmien oireilusta kärsiville.
Kerrottu mm valelikinäöstä (pseudomyopia).
Tetralogia, 1972, Silmälääketieteen Tohtori Kaisu Viikari.
Jotta totuus ei unohtuisi, 2004, Silmälääketieteen Tohtori Kaisu Viikari.
Kirjat löytyy Helmet.fi aineistohaulla.
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viikari kaisu&searchscope=9&Submit.x=41&Submit.y=23 - Valelikinäköinen
Valelikinäköinen kirjoitti:
Mielenkiintoista lukemista kaikille silmien oireilusta kärsiville.
Kerrottu mm valelikinäöstä (pseudomyopia).
Tetralogia, 1972, Silmälääketieteen Tohtori Kaisu Viikari.
Jotta totuus ei unohtuisi, 2004, Silmälääketieteen Tohtori Kaisu Viikari.
Kirjat löytyy Helmet.fi aineistohaulla.
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viikari kaisu&searchscope=9&Submit.x=41&Submit.y=23Akkommodaatispasmi joka syntyy silmien väärinkäytöstä ja joka aiheuttaa valelikinäköä (pseudomyopia) voidaan tunnistaa potilaan kasvoilta.
Silmälääketieteen tohtori Kaisu Viikari kirjassaan Tetralogia kertoo ulkoiset tuntomerkit joista voi tunnistaa tai ainakin epäillä että potilas kärsii akkommodaatiospasmista on kaksi tai yksi pystyryppyä otsassa alkaen kulmakarvojen välistä. Joillakin voi olla syvä monttu kulmakarvojen välissä. Lisäksi potilas on "kärsivän näköinen". Käy peilin edessä ja tarkista onko sinulla ko pystyrypyt?
Itse olen tarkkaillut ihmisiä kadulla ja televisiossa ja huomannut hyvin monilla aikuisilla nämä akkommodaatiospasmista kertovat pystyrypyt otsassa. Voisin laittaa linkkejä akkomodaatiospasmista kärsivistä kasvoista mutta en uskalla koska voisin saada kunnianloukkaussyytöksen.
Tästä päätelle ihmiset eivät tiedä ongelman olemassa olosta ja eivät hakeudu silmälääkäriin apua saamaan tai eivät ole saaneet apua silmälääkäreiltä koska hyvin monella silmälasien käyttäjilläkin on nämä pystyrypyt otsassa.
Itselläni on nämä pystyrypyt otsassa (tosin aika pienet).
Silmien oikeita "käyttöohjeita" kannattaa noudattaa jo nuorena opiskelun aloituksesta alkaen kun silmät joutuvat akkommodoimaan lähietäisyydelle ja rasittuvat.
- Valelikinäköinen
Hei!
Silmälääketieteen tohtori Kaisu Viikari esittelee kirjassaan Tetralogia (1972) yksinkertaisen testin valelikinäön toteamiseksi.
Sanoit, että 50v accomodaatio on 2...5d.
Tein testin jossa luin 1mm korkuista tekstiä jonka näin lukea vielä selvästi.
std 3,5-laseilla (ei hajataittokorjausta) näin tekstin 28cm etäisyydeltä.
Näyttöpääte-eteisyydelle mitotetuilla laseilla
sf 0,0 cyl -0,5 ja sf -1 cyl -0,5 näin tekstin 98cm etäisyydeltä.
Kaukolasini on sf -1,5 cyl -0,5 ja sf -2,25, cyl -0,5
Tiedät varmaan tämän Viikarin testin tai saat Viikarin kirjan jostakin käsiisi (sivu 82).
En ole varma ymmärsinkö asian oiken siksi kysyn sinulta.
Olenko valelikinäköinen?
Jos en niin kuinka vahvoilla pluslaseilla ja kuinka kaukaa minun olisi nähtävä teksti, että olisin todennäköisesti valelikinäköinen?
Kiitos!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391751Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61371Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421337- 111330
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11325Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71294Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01274Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11240Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21200Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21173