Kenen etu median Brexit-negatiivisuus?

Eiliseksi päivättiin Iltalehden nettisivuilla julkaistu Iso-Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Doddin haastattelu brexit-aiheen merkeissä. Monen asian mukana suurlähettils Dodd mainitsi myös seuraavaa:
- Mielestäni Suomessa brexitiä kuvataan usein negatiiviseksi kehityksesksi. Iso-Britannian hallitus ei näe asiaa samalla tavalla. Hallitus kokee, että EU-ero on Britannialle oikea suunta.

Britannian kansanäänestyksessähän brexit-myönteinen kanta tuli enemmistöksi kuten meidän kaikkien pitäisi tietää. Tosiaankin meillä Suomessa brexitiä koskevassa uutisoinnissa ja kommentoinnissa on keskeisenä valtajuonteena ollut negatiivinen suhtautuminen Britannian EU-irtaantumiseen. Varsin vähäistä on ollut kansanäänestyksessä voittaneen kannan syvällinen tarkastelu. Lieneekö syynä median asennoitumiseen se, että meidän vallanpitäjämme pelkäävät neutraalin tasapainoista brexit-aiheen käsittelyä, koska ainakin valtamedia itse taitaa olla yksisilmäisesti uskovaisuuden kaltaisella asenteella EU-kytköksen pauloissa?

15

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Dodd luonnollisesti toistaa maansa hallituksen linjaa. Eihän muuta voisi kuvitellakaan. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

      Tietysti uutisoimme Brexitistä negatiivisesti, koska siitä on meille haittaa ja kenellekään siitä ei ole hyötyä. Kyllä negatiivisetkin asiat saa kertoa.

      Minustakin Brexitistä pitäisi keskustella neutraalin tasapuolisesti sotkematta tunteita mukaan. Voisimme aloittaa lupauksista. Britannia lupasi ohjaavansa 320 miljoonan euron edestä lisää rahaa terveydenhuoltoon joka viikkoa. Sen verran tulee säätöä jäsenmaksuista. Kaikki on pelkkää valehtelua. Mitään tuollaisia jäsenmaksusäästöjä ei ole olemassa vaan britit joutluvat maksamaan lähes 40 miljrdia EU:lle erostaan. Samalla talouskasvu Britanniassa hidastuu eli jaettavaa on aiempaakin vähemmän. Tässä on kaipaamasi konkreettinen tilanne. Miten sinä ratkaisisit tilanteen Boriksen roolissa? Vaihtoehtosi ovat
      - massiiivinen velanotto
      - verotuksen voimakas korottaminen
      - menojen karsiminen jostain muualta

      Joori tuollaisiin korkreettisiin kysymyksiin pitäisi pystyä vastaamaan, mutta tiedän jo etukäteen, että ei sinullakaan ole rohkeutta vastata

      • Kuningaskunnan talouden jatkuvassa jokavuotisessa hoitamisessa on totta kai valittavana erilaisia painotuksia eli siis valintoja joutuu Boris Johnsonin kabinetti tekemään. Vaikka maat ovat kovin erilaisia, niin silti Britannian ja Suomen vallanpitäjillä on samansorttisia kysymyksiä ratkaistavanaan. Brittien elinkeinoelämän yksityissektori on sikäläisessä kansantaloudessa laajemmin painottunut kuin meillä ja vastaavasti meillä on julkisen vallan osuus koko lailla merkittävä. Markinatalousmaa silti Suomikin on. Joka tapauksessa elinkeinoelämä tarvitsisi lisäpontta niin meillä kuin Britanniassakin. Arveleisin, että Boris Johnson pyrkii luomaan edellytyksiä yksityisen elinkeinoelämän mahdollisuuksien parantamiseen. Niin olisi aiheellista tehdä meilläkin, mutta taitaa mennä niin päin, että Sanna Marinin hallitus tutkailee, josko valtiojohtoisuudella voitasiin saada aikaan jotain uutta pöhinää Suomen elinkeinoelämässäkin eli työpaikkojen lisäämisessä.

        Kyllä Boris Johnson tiedostaa erityisen hyvin, että nimen omaan Lontoon alueen ulkopuolisen Englannin äänestäjät ratkaisivat Brexit-kansanäänestyksen. Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin (Ulster) äänestäjien enemmistö halusi jatkaa EU-jäsenyyttä. Englannin väestömäärä on kuitenkin niin suuri, että sen keskuudessa Lontoon alueen ulkopuolella vallinnut tyytymättömyys riitti kansanäänestyksen ratkaisemaan. Pitkän päälle Boris Johnsonin hallinnon kannalta olennaisinta on tyytymättömien englantilaisten elämisen ehtojen kohenemaan saaminen eli siis työtä ja toimeentuloa työttömyyden ja köyhyyden korjaamiseksi. En tiedä varmasti, mutta saattanee olla niinkin, että skotit seuraavat aitiopaikalla tilanteen kehitystä ja itsenäistymisidea voi mahdollisesti "jäädä pöydälle" heidän työjärjestyksessään. Meillä Suomessa media tosiaan tykkää sensaatioista lööppien materiaalina, mutta reaalitodellisuus ei aina mene sillä tavalla.

        Brittien enemmistön tyytymättömyys muistuttaa meillä Suomessa vallitsevaa poliittista tyytymättömyyttä, jonka varassa Perussuomalaiset ovat voimistaneet kannatustaan. Poliittisten voimasuhteitten muutokset kuuluvat politiikkaan ja kansanvaltaan. Tyytymättömyyden mollaamisen sijaan olisi fiksumpaa tarkastella tyytymättömyyden syitä.


      • Anonyymi

        Tulet kyllä huomaamaan että puhut nyt palturia ja olet peloissasi siitä että britit saattavat menestyä nimenomaan eron takia.


    • Anonyymi

      No eihän tämä Britannia ole vielä mihinkään lähtenyt? Sama saari samassa paikassa?

      Kommentointi suuntaan tai toiseen on arvailua, mutta kaikki ennakkoasetelmat ovat tulleet yritysten taholta. Niitä sitten toimittajat peesaavat.

      Kyllä tässä aikaa menee, ennenkuin nähdään, mitä Britit tuli tehneeksi. Saa nähdä pysyykö saarivaltio kasassa, vai kutistuuko entisestään jos siitä irtoaa joku takas EU:hun?

      • Anonyymi

        Pohjois-Irlannin rajajärjestelyt ovat pientä sen rinnalla mitä se olisi jos Scotland eroaisi UKsta.
        Lisäksi ongelma olisi miten UKn valtion velat jaettaisiin.
        Suurin kortti skoteille olisi kalastusalueensa, mutta sekin tulisi koko EUn käyttöön.
        Mikäli skotit eroaisivat UKsta ennenkuin heillä olisi sopimus EUn kanssa he olisivat eron jälkeen ottamassa sen mitä EU tarjoaa koska portit taakse on poltettu ja heillä on silloin vain yksi vaihtoehto joka ei neuvottelussa paina mitään.

        Mutta naisethan eivät osaa ajatella navanalustaansa pidemmälle.


    • Kun muutama päivä sitten tammi-helmikuun vaihteessa meillä Ylen tv-uutiset käsittelivät tilannetta eli Britannian eroa EU:sta, niin kommentoijiksi oli valittu Brysselin EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen ja kokoomuslainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä Esko Aho, joka oli meillä pääministerinä silloin, kun Suomen EU-jäsenyydestä päätettiin. Siis kaikki EU-myötäsukaisia henkilöitä sekä samalla kielteisesti Brexitiin asennoitumiseltaan. Lisäksi Skotlannista oli Yle-uutisiin poimittu mukaan EU-myönteinen skottien itsenäisyyttä ajava puoluejohtaja. Lontoon ulkopuolista laajaa Englantia "edusti" Yle kommentoinneissa Yorkshiren tavallinen asukas. Tämä Yle-median valitsema uutisointi tukee brittien suurlähettilään toteamusta suomalaismedian yksipuolisuudesta Brexit-aiheen uutisoinnissa.

      Mediamaksurahoilla toimivalta Yleltä voisi perustellusti odottaa nähtyä syvällisempää Brexitin tarkastelua. UK (Iso-Britannia ja Ulster) on merkittävä 60-miljoonainen sivistykseltään korkeatasoinen valtakunta. Sieltä löytyy runsauden pulaksi saakka huipputieteellistä asiantuntemusta niin talouden, yhteiskunnan kuin kansinvälisen vuorovaikutuksen suhteen. Jostain syystä meidän Yle-mediamme vaikuttaa karttavan Brexit-aiheen perusteellista käsittelyä. Kun asioita uutisoidaan, niin tasapainoiseen uutisointiin voisi odottaa kuuluvan myös Boris Johnsonin hallituksen kantojen kunnollisen tarkastelun, jota suurlähettiläs Dodd odottaa suomalaiselta medialta nykyistä paremmin hoidettuna. Ei Britannian hallitus ole mikään pilipalitaho.

    • Anonyymi

      Mikäli media kertoisi myönteiset asiat Brexitistä niin EUn kannatus lähtisi laskuun.

      Vaikka Briteillä EUn jälkeen lähtisi asiat sujumaan kuinka hyvin, nuotti pysyy täällä mollissa. Meidän poliitikkojen etuhan ei ole se että kansa havaitsisi että Eussa olo on meillekin yhtä huono asia kuin oli britteillekin.
      Monta huippupoliitikkoa saisi selitellä puheitaan naamat punasina.

    • Anonyymi

      Negatiivisessa Brexit-uutisoinnissa on kyse seuraavasta:
      Brexitiin pettyneet sosialistit purkavat pahaa oloaan.

      EU:n parlamentissa sosialisti-ryhmän vaikutusvalta pienenee brexitin myötä. Brittisosialistit kuuluivat EU:n parlamentissa sosialisti-ryhmään kun taas brittikonservatiivit eivät kuuluneet EU:n parlamentin konservatiiviryhmään. Brexit toisin sanoen heikentää erityisesti Euroopan parlamentin sosialisti-ryhmää. Siksi toimittajat suhtautuvat brexitiin niin negatiivisesti.

    • Aivan oikeaan osuvaa on myös minun käsitykseni mukaan meillä suomalaisessa valtamediassa linjeeraus, jonka mukaan Brexit on valtamediallemme mörkö nyt toteutumisvaiheessaan samaten kuin m eidän valtamediamme asennoitui Brexitiin mörkönä jo ennen tammi-helmikuun vaihdetta. Kyllä siinä meidänkin poliitikoillamme selittelemistä piisaisi jälkeen päin, jos ja kenties kun britit saavatkin asiansa parempaan kuntoon tulevaisuudessa verrattuna siihen mitä asiat olivat EU-jäsenyyden aikana.

      Ainakin meillä Suomessa vihervasemmiston rinnalla myös Ison Rahan porvarit kaiken tietämäni mukaan ovat vankasti mukana EU-vakaumuksen rintamassa. On varsin aiheellista käyttää "rintama"-termiä, sillä niin armottoman ankaraa on suhtautuminen kaikkeen EU-kriittisyyteen meillä Suomessa. Siinä ulottuvuudessa barrikaadi sijaitsee tätä nykyä ahdasasenteisen EU-uskon ja ajattelun vapauden välissä.

      Paikallaan on kartoittaa "valtamedian" koostumusta. Siihen kuuluvat selkeästi yksityisomisteiset mediayhtiöt Sanoma (Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat), Alma Media (Aamulehti ja Iltalehti sekä Kauppalehti ja Talouselämä) ja ilmeisesti myös Turun Sanomat. Edelleen Yle on ilman muuta olennaisena osana, jopa keskeisenä tukijalkana meidän mediamme EU-uskovaisessa mediakonklaavissamme. Samoin on ruotsalaisten (nykyisin Telia) omistama MTV3 eli MainosTV. Sen sijaan yksityispuolella taitaa olla niin, että Keskisuomalainen laajalti printtilehtiä omistavana mediatalona noudattaa kohtalaisen hyvin perinteistä hyvää journalistista toimintatapaa. Vai lienenkö väärässä? EU-uskovaisen median listalla sijaitsee luonnollisesti myös sosialidemokraattien äänenkannattaja Demokraatti. Tuo "luonnollisesti" johtuu siitä, että onhan lehden puoluetausta selkeästi EU-myönteinen jopa liturgisuuteen saakka.

    • Tuoreimpana ryytinä Brexit-keitokseen nähtiin Irlannin vaalitulos eli vasemmistolaisen ja kansallismielisen Sinn Fein -puoleen nousu kolmanneksi mahtipuolueeksi maassa. Siinä mm. meillä suomalaisilla onkin hahmottamista, kun samassa paketissa ovat sekä vasemmistolaisuus että kansallismielisyys. Semmoista yhdistelmää ei voitane kuvitella esiintyvän meidän vihervasemmistomme poliittisessa kentässä, jossa ylikansallisuus jyllää ja suomalaiskansallisuus on kuta kuinkin kerettiläisyyden asemassa. Irlannissa eli Eiressä juuri Sinn Fein saattaa osoittautua kansalliseksi yhdistäväksi voimaksi, jonka johdolla tasavalta ja Ulster yhdistyisivät. Siis Brexitin hedelmänä.

    • Anonyymi

      EU:n viestintädirektiivi määrää, että unioni pitää esittää myönteisessä valossa. Bexit on mediassa paha asia ja sillä siisti.

      • Leiriniekka

        Paljolti katteettomalta vaikuttaa meidän valtamediamme, suomalaisen vaikutusvaltaisimman mediajoukon kartteleva suhtautuminen Brexitin syntyihin syviin. Siis Lontoon ulkopuolisen Englannin työttömyys ja köyhyys on jäänyt silmäänpistävän niukalle huomiolle meillä, kun Brexitistä on uutisoitu. Hyvän journalistisen toimintatavan mukaisesti median kuuluisi mennä suoraan tapahtumien lähteelle eli Lontoon ulkopuoliseen Englantiin paikan päälle kansan keskuuteen ja samalla reissulla sikäläistä yhteiskunnallista ja taloudellista tutkimusta olisi hyödynnettävä eli siis jalkauduttava pois Lontoon Cityn ja pörssin kuplasta "Kehä Kolmosen ulkopuolelle maakuntiin" kuten meillä Suomessa sanottaisiin. Meidän mediamme ei ole niin tehnyt. Lieneekö tekemättömyys tahallista?

        Kyllä tässä ajan kulun myötä todellakin vahvistuu näkemys, että Brysselin EU-käskytys vaikuttaa siihen, miten meidän valtamediamme suhtautuu Brexit-prosessiin. Olisiko tässä yhteydessä aiheellista tarkastella jopa sitä, että voitaisiinko meidän valtamediaamme luonnehtia peräti Brysselin käskyläiseksi? Tähän samaan aikaan meillä yleisesti hyreksytään suomalaisen median erinomaisuutta jopa globaalissa perspektiivissä. Sitä hyreksyntää suorittavat sekä meidän omat EU-uskovaisemme että Brysselin EU-vallanpitäjät suitsuttavat nekin suomalaisen viestinnän oivallisuutta ja vastuullisuutta. Siinä suitsutuksessa on jotain aikaisemmilta ajoilta tuttua. Miten se nyt olikaan suhtautuminen Natsi-Saksaan 1930-luvulla ja CCCP-valtakuntaan sodan jälkeisinä aikoina aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka? Kyllä meillä myötäsukailu osataan, kun on notkea selkäranka. Omat vallanpitäjämme pyrkivät tietysti huolehtimaan siitä, että äänestävälle kansalle ei tarjota kunnolla syvällistä tietoa. Tingeltangelia ja sirkusta sen sijaan kyllä mm. televisio syytää tuutin täydeltä. Vallanpitäjämme tajuavat, että tietäväinen kansa on uhka. Poliitikkomme ja Iso Rahamme ilmeisesti pelkäävät omaa kansaansa.


    • Anonyymi

      Jokaisesta maasta löytynee lauma fundamentalisteja, jotka luovat ihan oman kuplansa eu:sta, sekä vihollisuudet niiden kanssa, jotka eivät kannata eu:ta, tai ovat "liian" kriittisiä. Meilläkin someen on muodostunut tällainen fundiskupla, jotka järjestäen kieltävät kaiken negatiivisen, mikä kohdistuu eu:iin. Eikä siinä kaikki. Kuplaa puolustetaan hampaat irvessä sylkemällä vihaa ja valheita, sekä tonnikaupalla yksisilmäisiä parin rivin kommentteja, jotka ei vastaa mihinkään kysymykseen, mutta kuvaavat hyvin eu-fundiksen mielentilaa. Itse olen tyytyväinen, että saimme esimerkin, mitä ero eu:sta merkitsee, miten se tapahtuu, mitä se aiheuttaa ja myös odotan toiveikkaana, että Britannian hyvinvointi alkaa vahvistumaan ja että se toimisi esimerkkinä myös muille valtajärjestelmän surkeuden ja turhuuden.

    • Anonyymi

      Ylipäätään asioista on mykyään vain yksi virallinen hyväksyttävä totuus. Näkökulmaton mustavalkoinen aikakausi, sitä me elämme.

    • Kun meillä Suomessakin viralliset tahot hehkuttavat Euroopan Unionia länsimaisen vapauden toteutumaksi, niin sitten kuitenkin jostain syystä brittien vapaasti ilmaisema tahto erkaantua EU:sta osoittautui käytännön toteutuksen tasolla tuiki työlääksi prosessiksi. Kieltämättä Brexit on toteutuneena EU:lle mittava arvovaltatappio. Bryssel ilmeisesti katsoo olleen aiheellista tehdä Brexit-prosessin niin hankalaksi, että se hankaluus toimii muille Eu-jäsenmaille varoittavana esimerkkinä. Miten sen vapauden kanssa oikein on? Tsekkoslovakia jakaantui vaivattomasti 1990-luvulla. Neuvostoliitonkaan hajaantuminen ei johtanut niin mittaviin sotilallisiin konflikteihin kuin sitten Jugoslavian kohdalla puolestaan tapahtui. Varmaankin EU-vallanpitäjien olisi aiheellista asennoitua niin päin, että ei EU ole sekään ikuinen niin kuin ei ollut Rooman valtakuntakaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      99
      2870
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2430
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2210
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      17
      2022
    5. 171
      1852
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      42
      1846
    7. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      45
      1797
    8. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1736
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      133
      1539
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1314
    Aihe