Diagnoosi järkyttää yhä

Muistin huononeminen voi hyvinkin johtua taudistasi, eikä lääkkeistä. Lääkkeillähän yritetään pitää tautisi paheneminen kurissa. Niiden pois jättämisestä voit joutua uudelleen osastohoitoon.

Lääkkeet saattavat haitata keskittymistä ja muistia.
Lievemmän lääkityksen kanssa monet skitsofreenikot pystyvät elämään aika tyydyttävääkin elämää.
On myös itsestä kiinni kuinka suhtautuu sairauteensa ja itseensä.
On pyrittävä elämään omannäköistä elämää, ei diagnoosin näköistä elämää.

Diagnoosista ei ole pakko kertoa kenellekkään jollei halua.
Minulla on yhtenä diagnoosina skitso-affektiivinen häiriö eikä se haittaa jokapäiväistä elämää.
Itsekään en tosin muille puhu diagnooseista, olen monille sanonut että minulla on ollut mielenterveysongelmia elämäni varrella.
Monesti minulle on sanottu kun olen kertonut että, ai jaa, en huomannut mitään.
Eli mielen sairaudet ja ongelmat eivät aina näy ulospäin lainkaan, tosin jos on rankka lääkitys niin sen huomaa, silloinkin yleensä vain sellainen joka osaa katsoa ja tietää lääkkeistä jotain.

Kaikki jo mennyt aika ja sen aikaiset tapahtumat, diagnoosit ym. ovat tässä vaiheessa takana päin ja tulevaisuudesta voi itse muokata sellaisen kuin haluaa.
Myös kun itse päättää pärjäävänsä kaikesta huolimatta niin aika hyvin pärjääkin. Sellainen sanontakin on että " asenne ratkaisee ".

Se on myös tärkeää jos on huomannut että lääkityksen lopettaminen vie osastohoitoon niin silloin kannattaa ehdottomasti lääkettä käyttää avohoidon puolella niin välttyy osastolta.
Monet tekevät juuri sen virheen kun tuntevat vointinsa paremmaksi niin lopettavat lääkityksen vaikka lääkkeet ovat sitä varten että vointi pysyy tasaisesti hyvänä.

Diagnooseja ei tarvitse pelätä, eikä kannatakaan, ei ne ole vaarallisia. Ei elämä lopu johonkin diagnoosiin.
Nykyään on aika paljon kuka milläkin diagnoosilla varustettuja ihmisiä, niitä vähän turhan herkästikin annetaan.

Suosittelisin sinua lukemaan muutaman kirjan. 1) Anatomy of an Epidemic (Robert Whitaker), 2) Toxic Psychiatry (Peter Breggin) ja vaikka kolmanneksi, jos vielä jaksat 3) The Drug May Be Your Problem (Peter Breggin & David Cohen). Kun tiedän paremmin aiheesta, on sinun helpompaa ja itsevarmempaa lähteä tekemään muutoksia asiaan liittyen.

sisäinen kamppailu jatkuu...

nuori opiskelee, epävarmuus tuntuu, siksi opiskelu kannattaa, jos ei ryhmässä, niin itsenäisesti

jossakin sinunkin onnen hetki on

oot tosi hyvä, että kerrot

mä menin saman läpi ja selvisin
tschemppiä!!

ehkä tulevaisuudessa...jo pian

skitsofreenikko, masentunut makaisi, istuisi laitteen viereen, joka kohdistaisi aaltoja pään alueisiin, joita pitää kehittää

ja mielialahäiriö ei olisi enää pitkä sairaus


VÄRITERAPIA
ÄÄNITERAPIA
TUNNE TERAPIA (KOSKETUS)

psykoosissa en sietänyt yhtäkään ääntä - yliherkkä

parannettuaan toisinpäin - hiljaisuus raastaa ja musiikki auttaa

Tehkää sopivaa työtä ja aikaa itselle. Ei siinä muuta terapiaa tarvita. Liika työ opiskelu perhe ja taloudelliset huolet sairastuttaa mielen.

horoskooppi merkkisi POINTTI, on kipusi kohta, mutta myös voimasi

https://madinfinland.org/skitsofrenia/

Skitsofrenia puntarissa

https://madinfinland.org/psykoosilaakkeet/

Psykoosilääkkeiden käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. On arvioitu, että noin 200 000 suomalaista käyttää psykoosilääkkeitä, ja syntymäkohorttia 1997 seuranneen tutkimuksen perusteella psykoosilääkkeiden määrääminen on ulottunut Suomessa koskemaan laajamittaisesti myös lapsia. Itse asiassa niin sanotuista psykoosilääkkeistä on tullut yleislääkkeitä, joita määrätään monenlaiseen tarkoitukseen, kuten hankaliksi koettujen vanhusten ja lasten rauhoittamiseen. Tämän taustalla on se tosiasia, että psykoosilääkkeillä ei ole minkäänlaista erityistä vaikutusta psykoosiin. Kyse on todellakin yleislääkkeistä, jotka oli otettu ensin käyttöön leikkauspotilaiden rauhoittamiseksi, minkä jälkeen ne siirtyivät psykiatriaan voimakkaina rauhoittajina, jotka tuottivat potilaille lobotomiaa vastaavan tilan.

Suomessa on paljon diagnosoimattomia skitsofreenikkoja.

lääkkeet ovat olemassa oleva keino parantua

ei voi sanoa, että ovat ainoa olemassa oleva keino

mutta nykyaikainen keino kyllä

toisaalta ihmisiä on elänyt tuhansia vuosia ja mitkä olivat heidän keinonsa tuona aikana?

Mesmer oli magnetismin perustaja, joka osasi tahdon voimallaan parantaa.

Mitä aivoille tapahtuu kun dopamiinin toimintaa estävä lääkitys lopetetaan?

1961 neuroleptejä tutkittiin USA:ssa kuuden viikon kokeessa yhdeksässä sairaalassa. Neuroleptit vähensivät mitattuja oireita – ajatus ja kuuloharhoja, ahdistusta ja epäluuloisuutta – lumelääkettä enemmän. Tämä havainto toistui monissa kuuden viikon mittaisissa kokeissa seuraavina vuosina. Vuonna 1977 julkaistussa katsauksessa havaittiin neuroleptien voittaneen lumeen 83 prosentissa näistä tutkimuksista. Akuutissa psykoosissa olleista neurolepteillä oli helpottavaa vaikutusta 70 prosentin positiivisiin oireisiin kuuden viikon aikana (14). Seitsemän kymmenestä koki siis harhojen vaikutuksen lievittyneen.
Kauanko lääkettä tuli ottaa paranemisen varmistamiseksi? USA:n mielenterveysviraston NIMH:in rahoittamissa tutkimuksissa potilaiden, joiden oireet olivat vähentyneet jatkuvan neuroleptilääkityksen aikana, lääkitys lopetettiin äkisti. Heitä verrattiin vastaavanlaisiin potilaisiin joiden lääkitystä jatkettiin.
Vuonna 1995 Patricia Gilbert tarkasteli 66 tutkimusta ja havaitsi että lääkinnän lopettamista seuranneiden 10 kuukauden aikana 53 prosenttia joutui uudestaan akuuttiin psykoosiin. Jatkuvassa lääkityksessä näin oli käynyt vain 16 prosentille. Neuroleptien jatkuva käyttö ehkäisi siis psykoosin uusiutumista tehokkaasti (15) . Tästä tuli tärkeä peruste jatkuvalle ylläpitolääkitykselle

Hämmentäviä seikkoja

Gilbertin aineiston uudelleen tarkastelu kuitenkin yllätti: Adele Viguera Harvardin yliopistosta havaitsi, että potilailla joiden lääkitys lopetettiin vähitellen, uusiutumisen todennäköisyys oli paljon pienempi. Se oli samankaltainen kuin niillä, keiden lääkitystä jatkettiin.
Alkuperäisen vuoden 1961 yhdeksän sairaalan tutkimuksen 344 potilasta seurattiin vuosi kuuden viikon jakson jälkeen. Valtaosa eli melko hyvin aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Neurolepteillä lääkittyjä oli kuitenkin joutunut takaisin sairaalan paljon suuremmassa suhteessa kuin lumetta saaneita! (16)

Uusi yllättävä havainto tuli kahdesta uusiutumistutkimuksesta.

Kun verrattiin lääkkeen annostusten vaikutusta paranemiseen, niin mitä suurempi annostus oli ollut, sitä todennäköisempi oli akuutin vaiheen uusiutuminen lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen (17) .
Käytännön havainnot myös herättivät epäilyjä. Näytti että monien potilaiden oireita saatiin nopeasti lievennettyä, mutta oireet tulivat takaisin entistä rajumpina. Syntyi käsite ”pyöröovi efekti” Pitkäaikaistutkimukset tukivat havaintoa, että ennen lääkkeitten aikakautta hoitotulokset olivat olleet pysyvämpiä ja paljon useammat toipuneet olivat palanneet aktiivisiksi yhteiskunnan toimijoiksi. ”Melko yllättäen näyttää siltä etteivät lääkkeet olekaan hyödyksi” totesivat psykiatrit Bookoven ja Solomon vuonna 1975 (18)

Neuroleptien pitkäaikaishyötyjen tutkimuksia

Asian ratkaisemiseksi NIMH rahoitti useita tutkimuksia 1970 luvulla.
Carpenter ja McGlashan havaitsivat, että ilman lääkkeitä hoidetut voitiin kotiuttaa sairaalasta nopeammin kuin lääkkeillä hoidetut. Lääkkeillä hoidetuista 45 prosentilla psykoosi uusiutui seuraavan vuoden aikana, ilman lääkkeitä hoidetuilla 35 prosentilla. Ilman lääkkeitä hoidetuilla oli vähemmän masennusta, tunteiden latistumista ja liikuntavaikeuksia kuin lääkityillä.
McGlashan ja Carpenterin mukaan lääkkeittä hoidettut potilaat kertoivat kokemuksen olleen paitsi ahdistava, myös palkitseva ja opettava. He elivät psykoosin läpi ilman tunteita lamaannuttavia lääkkeitä. McGlashan ja Carpenter päättelivät lääkkeittä hoidettujen oppineen kokemastaan ja olevan kyvykkäämpiä selviytymään elämänsä tulevista haasteista (19).
Rappaportin Kalifornian yliopistossa tekemä tutkimus ja sen tulokset olivat vakuuttavat. Hän satunnaisti 80 ensimmäistä kertaa skitsofreniaa sairastavaksi diagnosoitua nuorta miestä kahteen ryhmään. Ensimmäistä ryhmää hoidettiin sairaalassa tavanmukaisella lääkityksellä, toista hoidettiin lumelääkkeillä.

Psykoosilääkkeillä hoidettujen huomattavimmat oireet vähenivät nopeammin. Silti molempien ryhmien potilaat toipuivat ja kotiutettiin keskimäärin kuudessa viikossa. Tässä vaiheessa kaksi ryhmää jakaantuivat. Molemmista ryhmistä puolta potilaista lääkittiin nyt ”uusiutumisen estämiseksi”. Rappaport seurasi potilaita kolme vuotta. Potilaista, jotka olivat päässeet ryhmään mitä ei lääkitty lainkaan, 8 % joutui sairaalaan tilan uusiutumisen takia. Koko ajan tehokkaasti lääkityistä potilaista päätyi seuranta-aikana sairaalaan tilan uusiutumisen vuoksi 73 prosenttia!

”Tulosten perusteella antipsykoottinen lääkitys ei ole suositeltava hoitomuoto, ainakaan osalle potilaista, mikäli olemme kiinnostuneitä potilaiden pitkäaikaisesta edistymisestä” totesi Rappaport (20).

Tutkimustuloksista huolimatta 1980 – ja 1990 luvuilla neuroleptit muuttuivat rutiiniksi skitsofrenian hoidossa. Niiden käyttö yleistyi myös muihin potilasryhmiin. Neurolepteistä tuli johtavia tuotteita lääketeollisuudelle, joka oli noussut ylivoimaisesti tuottoisimmaksi teollisuudenalaksi yhdysvalloissa (23).

Lännessä paranee syövästä paremmin ja entisissä kehitysmaissa taas mielialahäiriöistä.

Moninainen kysymys. Yksilö ei voi tietää kaikkia syitä, sillä vastaukset ovat yhteiskunnallis-sosiaalisia.
Toki ykynetti auttaa, muuten istuisimme yksin keksimässä maail,man uudelleen.


Ihmetyttävät tiedemiehet, miten hitossa ovat onnistuneita keksimään tabletteja, sillä kun asettaisin itseni siihen, niin enpä keksi mitään.


Psykoosin syytkin moninaisia.
Tieteen paradoksi, että kaiken tiedetyn keskellä, silti ei voi tietää syyn.
Kuitenkin parempi on tietää kuin olla tietämätön, koska tieto parantaa.


Opiskella siis molempia koulukuntia - Länsi ja Itä. Kaksi on enemmän kuin yksi.


Itse hybridisoisin.


Ei voi myös tietää kaikkien ihmisten psykooseista. Että minulla oli skitso, ei kerro muiden skitsojen laadusta.
Lääkäri, voi sanoa, olisi päässyt vertailemaan erilaisia sairauksia. Se on rikkaus.

POJAT EIVÄT VOI OTTAA TIETOA VALMIIKSI ANNETTUNA.

Jokainen mies tahtoo olla SUURIN LEIJONA.

Terve on hän, joka luopuu egostaan ajoissa.
Se tarkoittaa myös sitä, että osaa jakaa itsestään muille.


Pojat ensin testaavat mitkä maailman totuudet ovat tosia.

Tosin jokaisella on oma polkunsa kulkea.

Tytöt eroavat pojista kehityksessä.


Poika voi tyrmätä jotkut totuudet ja kunnes itse ei vakuuttuu, niin eipä ole muuta oppimista.

Historia on olemas.
Kutsun ne jotka loi suomen,
ni ne vie suomen pois.
Jäljelle jaa vain kela.
Ja mr. aseenkantajat.

Mä en enää osta tänne
englannin kieltä,
en käännöksiä siihe.
Leikkikää et ootte
neroja. Ette nykkää
huomaa, kuka tekee
mitäki. Vain tappajat
noteraataa.

No, otan yksitellen
hyviä OMIA projektejani
pois ja tänne jää vain
...minulta piiloutumiskykyiset

sori. ei tää ny voi olla näi.
"et sää o mittää!"
nooh, ei se heti tapahdu.
noksun saaminen pois
salosta oli vaikeaa.
kaikki operaatiot
vie aikansa.
t. venjajan röllit

Kannatan uuden maan
nimeä
yhtälö
mull, ja sul
ei
vain mul
vain mul
aina mul