Jos ajatellaan normaalia tähtikytkentää, josta voi kuormittaa vaiheesta kolmasosan niin paljonko tilanne paranee hakatähtikytkennällä?
Onko tossa kytkennässä jotain haittapuolia? Luulisi että käämin jako kahteen osaan ei ole mikään kustannus, miksei kaikki jakelumuuntajat oo hakatähtiä jos on vähänkin epäsymmetristä kuormaa?
On kyllä tosi häiriintyneen näkönen keksintö, kaksi eri sydämen käämiä kytketään keskenään sarjaan ja viel vastakkaiseen suuntaan, johtuen ilmeisestikin vaihekulmasta...
Meikä-
Onko tossa kytkennässä jotain haittapuolia? Luulisi että käämin jako kahteen osaan ei ole mikään kustannus, miksei kaikki jakelumuuntajat oo hakatähtiä jos on vähänkin epäsymmetristä kuormaa?
On kyllä tosi häiriintyneen näkönen keksintö, kaksi eri sydämen käämiä kytketään keskenään sarjaan ja viel vastakkaiseen suuntaan, johtuen ilmeisestikin vaihekulmasta...
Meikä-
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei+yhtään+enempää,+vaiheen+käämin+paksuus+on+mitoitettu+1/3+teholle.
Aika hyvä alku. Keksi lisää satuja.
Menikö jonnella yli hilseen?
Kyllähän+näköjään+huonompikin+googlettaja+lopulta+löytää+jotain:
Keskijänniteverkon muuntajassa ensiö on esimerkiksi kolmiossa ja toisio tähdessä DY, jolloin toision tähtipisteestä saa nollan.
Toinen mahdollisuus on ensiö tähdessä ja toisio hakatähdessä YZ. Tällöin nollan saa tähtipisteestä ja toisio otetaan kahdelta muuntajan tolpalta jolloin vaihevirta kulkee kahden eri vaihekäämin kautta ja epäsymmetria pienenee.
Ensiön epäsymmetria näkyy sitten myös toisiossa eli ympäri mennäään ja yhteen tullaan
Joo+kiitti,+jospa+se+vaikka+pikkuhiljaa+siitä+aukeaisi.+Näytät+olevan+hyvin+perillä+aiheesta+mitä+itse+sain+täältä+luettua:
Taitaa tähtikytkentä 20 kV puolella olla edullisempi, koska vaihekäämin jännitekestoisuus voi olla lähes puolta pienempi kuin kolmiokytkennällä. Lisäksi kolmiokytkennässä pitää olla kääämissä neliöjuuri 3 kertaa enemmän kierroksia.
Jännitekestoisuus muuten on ainakin selvä juttu ja taitaa olla samalla helpompi/halvempi eristääkin tuo tähtikytkentä.
Mutta jos ajattelee massatuotantona kuparin menekkiä, niin luulisi kuparin kilomääräisesti olevan sama tähdessä tai kolmiossa? Tähdessä vähemmän langan pituutta mutta poikkipinta-ala kasvaa samassa suhteessa.
Joka tapauksessa äärimmäisen arvokasta oppia taas tuli S24-foorumin ja opinnäytetöiden yhteisvaikutuksesta!
Meikä-
Toisiossa pitää olla joka tapauksessa tähti tai hakatähti. YZ on materiaalin määrältä selvästi huonompi kuin DY.
Onkos tuo sama kuin *kaksoistähti eli tahlanderkytkentä*?
Ei kyl salee oo sama ku Dahlander. Dahlander on abuat kerrallaan kaksinopeusmoottorikytkentä jossa saatiin ei määrä napapareja. Muistaakseni siten, että molemmilla moottorin kierrosnopeuksilla saatiin sama teho joko nopeuden tai momentin muodossa. Normaalissa kaksinopeusmoottorissa toinen moottorin puolisko aina huilaa kokonaan offilla.
Toi hakatäti on vaan jakelumuuntajakytkentä jota tarvitaan silloin jos muuntajan ensiö on tähdessä koska sitä ei ole jaksettu käämiä kolmioon. Hakatähti olis ihan turha jos kaikki jaksais käämiä ensiön kolmioon.
Hakatähdessä on vaan kaksi käämiä jokaisella sydämellä ja kahden eri sydämen käämit on kytketty sarjaan yhdeksi vaiheeksi, jolloin voidaan vinokuormittaa kolmasosa yhdestä vaiheesta kun kaksi muuta vaihetta huilaa.
Meikä-
Asiasta kolmanteen, tuo normaali 2-nopeusmoottori, senhän luulisi toimivan muuntajana siten että huilaava käämitys olisi toisiokäämi. Mitähän sähköä tästä käämistä saadaan ulos, ja onko jännitteet/tehot suurimmillaan kun moottori käy tyhjäkäyntiä vaiko täyskuormalla? Ja miten tuo eri napaluvulle käämityt ensiö ja toisio vaikuttavat asiaan?
Vähän vaikeampia kysymyksiä, menee ihan arvailuksi..
- Sanosin että kahdet napaparit on staattorilla ja roottorilla yksi ja sama häkkikäämitys.
- Tästä voisi päätellä että staattori indusoi virran roottoriin, ja roottorista virta indusoituu takaisin toisen nopeuden käämitykseen.
- Mitä enemmän moottoria kuormitetaan, niin jättämä kasvaa ja roottoriin indusoituu enemmän magnetointivirtaa, joka siis samassa suhteessa siirtyy sitä suurempana tehona avoimeen staattorikäämitykseen, sen mukaan mitä enemmän moottoria kuormitetaan?
-Toinen asia on taajuus, jos moottori pyörii pienemmän nopeuden taajuudella verkosta 50Hz niin nopeampaan käämitykseen taajuus muuttuu napaparin muutoksen verran, eli vaikkapa tuplaantuu?
Meikä-
Vähän vaikeampia kysymyksiä, menee ihan arvailuksi..
- Sanosin että kahdet napaparit on staattorilla ja roottorilla yksi ja sama häkkikäämitys.
- Tästä voisi päätellä että staattori indusoi virran roottoriin, ja roottorista virta indusoituu takaisin toisen nopeuden käämitykseen.
- Mitä enemmän moottoria kuormitetaan, niin jättämä kasvaa ja roottoriin indusoituu enemmän magnetointivirtaa, joka siis samassa suhteessa siirtyy sitä suurempana tehona avoimeen staattorikäämitykseen, sen mukaan mitä enemmän moottoria kuormitetaan?
-Toinen asia on taajuus, jos moottori pyörii pienemmän nopeuden taajuudella verkosta 50Hz niin nopeampaan käämitykseen taajuus muuttuu napaparin muutoksen verran, eli vaikkapa tuplaantuu?
Meikä-