Hakatähtikytkentä

Aika hyvä alku. Keksi lisää satuja.

Anonyymi kirjoitti:

Aika hyvä alku. Keksi lisää satuja.

Menikö jonnella yli hilseen?

Keskijänniteverkon muuntajassa ensiö on esimerkiksi kolmiossa ja toisio tähdessä DY, jolloin toision tähtipisteestä saa nollan.
Toinen mahdollisuus on ensiö tähdessä ja toisio hakatähdessä YZ. Tällöin nollan saa tähtipisteestä ja toisio otetaan kahdelta muuntajan tolpalta jolloin vaihevirta kulkee kahden eri vaihekäämin kautta ja epäsymmetria pienenee.

Ensiön epäsymmetria näkyy sitten myös toisiossa eli ympäri mennäään ja yhteen tullaan

Anonyymi kirjoitti:

Ensiön epäsymmetria näkyy sitten myös toisiossa eli ympäri mennäään ja yhteen tullaan

Joo kiitti, jospa se vaikka pikkuhiljaa siitä aukeaisi. Näytät olevan hyvin perillä aiheesta mitä itse sain täältä luettua:

https://docplayer.fi/10779061-11-tehomuuntajat-11-1-tehomuuntajien-liittimien-merkitseminen.html

"Kolmivaihemuuntajan kytkentä määrää muuntajan tähtipisteen kuormitettavuuden, ns. vinokuormitettavuuden. Jos kytkentä on Dyn –, Yzn – tai Dzn –, voidaan muuntajaa vinokuormittaa jatkuvasti 100 %, jos kytkentä on Yyn–, vain noin 10 %"

Eli hakatähti näyttelee merkittävää osaa silloin, jos ensiöpuoli on jostain syystä tähtikytkennässä ja toisiolta tarvitaan vinokuormaa. Kaikissa muissa tapauksissa toisiota voi vinokuormittaa 100% paitsi suoralla tähti/tähti.

Se on sitten toinen juttu, että missä tilanteessa tai miksi ensiö olisi tähdessä kun sen voi laittaa kolmioon jolloin ei tarvi investoida 15.5% ylimääräistä kuparia hakatähteen.

Meikä-

Taitaa tähtikytkentä 20 kV puolella olla edullisempi, koska vaihekäämin jännitekestoisuus voi olla lähes puolta pienempi kuin kolmiokytkennällä. Lisäksi kolmiokytkennässä pitää olla kääämissä neliöjuuri 3 kertaa enemmän kierroksia.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa tähtikytkentä 20 kV puolella olla edullisempi, koska vaihekäämin jännitekestoisuus voi olla lähes puolta pienempi kuin kolmiokytkennällä. Lisäksi kolmiokytkennässä pitää olla kääämissä neliöjuuri 3 kertaa enemmän kierroksia.

Lue lisää

Jännitekestoisuus muuten on ainakin selvä juttu ja taitaa olla samalla helpompi/halvempi eristääkin tuo tähtikytkentä.

Mutta jos ajattelee massatuotantona kuparin menekkiä, niin luulisi kuparin kilomääräisesti olevan sama tähdessä tai kolmiossa? Tähdessä vähemmän langan pituutta mutta poikkipinta-ala kasvaa samassa suhteessa.

Joka tapauksessa äärimmäisen arvokasta oppia taas tuli S24-foorumin ja opinnäytetöiden yhteisvaikutuksesta!

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa tähtikytkentä 20 kV puolella olla edullisempi, koska vaihekäämin jännitekestoisuus voi olla lähes puolta pienempi kuin kolmiokytkennällä. Lisäksi kolmiokytkennässä pitää olla kääämissä neliöjuuri 3 kertaa enemmän kierroksia.

Lue lisää

Toisiossa pitää olla joka tapauksessa tähti tai hakatähti. YZ on materiaalin määrältä selvästi huonompi kuin DY.

Ei kyl salee oo sama ku Dahlander. Dahlander on abuat kerrallaan kaksinopeusmoottorikytkentä jossa saatiin ei määrä napapareja. Muistaakseni siten, että molemmilla moottorin kierrosnopeuksilla saatiin sama teho joko nopeuden tai momentin muodossa. Normaalissa kaksinopeusmoottorissa toinen moottorin puolisko aina huilaa kokonaan offilla.

Toi hakatäti on vaan jakelumuuntajakytkentä jota tarvitaan silloin jos muuntajan ensiö on tähdessä koska sitä ei ole jaksettu käämiä kolmioon. Hakatähti olis ihan turha jos kaikki jaksais käämiä ensiön kolmioon.

Hakatähdessä on vaan kaksi käämiä jokaisella sydämellä ja kahden eri sydämen käämit on kytketty sarjaan yhdeksi vaiheeksi, jolloin voidaan vinokuormittaa kolmasosa yhdestä vaiheesta kun kaksi muuta vaihetta huilaa.

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyl salee oo sama ku Dahlander. Dahlander on abuat kerrallaan kaksinopeusmoottorikytkentä jossa saatiin ei määrä napapareja. Muistaakseni siten, että molemmilla moottorin kierrosnopeuksilla saatiin sama teho joko nopeuden tai momentin muodossa. Normaalissa kaksinopeusmoottorissa toinen moottorin puolisko aina huilaa kokonaan offilla.

Toi hakatäti on vaan jakelumuuntajakytkentä jota tarvitaan silloin jos muuntajan ensiö on tähdessä koska sitä ei ole jaksettu käämiä kolmioon. Hakatähti olis ihan turha jos kaikki jaksais käämiä ensiön kolmioon.

Hakatähdessä on vaan kaksi käämiä jokaisella sydämellä ja kahden eri sydämen käämit on kytketty sarjaan yhdeksi vaiheeksi, jolloin voidaan vinokuormittaa kolmasosa yhdestä vaiheesta kun kaksi muuta vaihetta huilaa.

Meikä-

Lue lisää

Asiasta kolmanteen, tuo normaali 2-nopeusmoottori, senhän luulisi toimivan muuntajana siten että huilaava käämitys olisi toisiokäämi. Mitähän sähköä tästä käämistä saadaan ulos, ja onko jännitteet/tehot suurimmillaan kun moottori käy tyhjäkäyntiä vaiko täyskuormalla? Ja miten tuo eri napaluvulle käämityt ensiö ja toisio vaikuttavat asiaan?

Anonyymi kirjoitti:

Asiasta kolmanteen, tuo normaali 2-nopeusmoottori, senhän luulisi toimivan muuntajana siten että huilaava käämitys olisi toisiokäämi. Mitähän sähköä tästä käämistä saadaan ulos, ja onko jännitteet/tehot suurimmillaan kun moottori käy tyhjäkäyntiä vaiko täyskuormalla? Ja miten tuo eri napaluvulle käämityt ensiö ja toisio vaikuttavat asiaan?

Lue lisää

Vähän vaikeampia kysymyksiä, menee ihan arvailuksi..

- Sanosin että kahdet napaparit on staattorilla ja roottorilla yksi ja sama häkkikäämitys.

- Tästä voisi päätellä että staattori indusoi virran roottoriin, ja roottorista virta indusoituu takaisin toisen nopeuden käämitykseen.

- Mitä enemmän moottoria kuormitetaan, niin jättämä kasvaa ja roottoriin indusoituu enemmän magnetointivirtaa, joka siis samassa suhteessa siirtyy sitä suurempana tehona avoimeen staattorikäämitykseen, sen mukaan mitä enemmän moottoria kuormitetaan?

-Toinen asia on taajuus, jos moottori pyörii pienemmän nopeuden taajuudella verkosta 50Hz niin nopeampaan käämitykseen taajuus muuttuu napaparin muutoksen verran, eli vaikkapa tuplaantuu?

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Asiasta kolmanteen, tuo normaali 2-nopeusmoottori, senhän luulisi toimivan muuntajana siten että huilaava käämitys olisi toisiokäämi. Mitähän sähköä tästä käämistä saadaan ulos, ja onko jännitteet/tehot suurimmillaan kun moottori käy tyhjäkäyntiä vaiko täyskuormalla? Ja miten tuo eri napaluvulle käämityt ensiö ja toisio vaikuttavat asiaan?

Lue lisää

Vähän vaikeampia kysymyksiä, menee ihan arvailuksi..

- Sanosin että kahdet napaparit on staattorilla ja roottorilla yksi ja sama häkkikäämitys.

- Tästä voisi päätellä että staattori indusoi virran roottoriin, ja roottorista virta indusoituu takaisin toisen nopeuden käämitykseen.

- Mitä enemmän moottoria kuormitetaan, niin jättämä kasvaa ja roottoriin indusoituu enemmän magnetointivirtaa, joka siis samassa suhteessa siirtyy sitä suurempana tehona avoimeen staattorikäämitykseen, sen mukaan mitä enemmän moottoria kuormitetaan?

-Toinen asia on taajuus, jos moottori pyörii pienemmän nopeuden taajuudella verkosta 50Hz niin nopeampaan käämitykseen taajuus muuttuu napaparin muutoksen verran, eli vaikkapa tuplaantuu?

Meikä-