Mikä kelottaa tukkimäntyjä?

Siis Juutinraumaa on nimeni juurikin ilman juuria

Kiitos tiedota.
Otin taudista sitten lisää selvää netistä ja kuvat ovat yksyhteen mäntyjen oireiden kanssa.
Alettava sitten kaatamaan puita pois. Pitäisikö kaadettujen puiden kannot sitten käsitellä jollain aineella tämän jälkeen?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos tiedota.
Otin taudista sitten lisää selvää netistä ja kuvat ovat yksyhteen mäntyjen oireiden kanssa.
Alettava sitten kaatamaan puita pois. Pitäisikö kaadettujen puiden kannot sitten käsitellä jollain aineella tämän jälkeen?

Lue lisää

Saattaahan sieltä löytyä siedettävän tervetukkisia yksilöitä hirreksi. Muuten ehkä energiaksi tai hyvin tervastuneet tervahaudan tekoon. Sama pätee kantoihin, jos joku innostuu nostelemaan ylös. Tervaspuiksi tai kokkoon sienen vaivaamat kannot. Kannattaneeko niitä millään käsitellä , ovat mitä ovat.

Juutinraumaa

Anonyymi kirjoitti:

Saattaahan sieltä löytyä siedettävän tervetukkisia yksilöitä hirreksi. Muuten ehkä energiaksi tai hyvin tervastuneet tervahaudan tekoon. Sama pätee kantoihin, jos joku innostuu nostelemaan ylös. Tervaspuiksi tai kokkoon sienen vaivaamat kannot. Kannattaneeko niitä millään käsitellä , ovat mitä ovat.

Juutinraumaa

Lue lisää

Tänään aloin kaatamaan kuivuneita mäntyjä pois. Kaadoin 14 isoa tukkimäntyä ja kaikki ovat kovia ja hyviä kotitarve laudoiksi joten tein kolme ja nelimetrisiä pöllejä jotka toimitan läheiselle sahurille.
Korkeintaan puolimetrinen-metrinen tyvipölli meni polttopuuksi mutta sitten sai hyvälaatuista tukkia 3-5kpl per runko ja latvasta taas polttopuuta.
Huomiseksi jäi vielä kolme isoa mäntyä kaadettavaksi ja teen vielä tarkastuskierroksen että kaikki kuolleet olisi sitten siinä. Ei muutakun ankaraa ajoa sitten mönkkärillä puita tienvarteen.
Kysyin tutulta metsäpomolta kantojen käsittelyn jatkotoimenpiteistä ja hän oli sitä mieltä että näin talvisaikaan kaadettuja puiden kantoja ei tarvitse käsitellä vaan pakkanen tappaa taudinaiheuttajat.
Myöhemmin keväällä tai kesällä jos puut olisi kaadettu niin urealla pitäisi sitten kannot käsitellä.
Täytyy toivoa että tauti rajoittuisi sitten näiden puiden poistoon. Voihan toki jokunen vielä kuolla mutta on kaadettava heti kun havaitsee viallisen. En haluaisi missään nimessä vielä päätehakata komeaa männikköä mutta jos tauti ei helpota niin kai se on sitten pakko.

Anonyymi kirjoitti:

Tänään aloin kaatamaan kuivuneita mäntyjä pois. Kaadoin 14 isoa tukkimäntyä ja kaikki ovat kovia ja hyviä kotitarve laudoiksi joten tein kolme ja nelimetrisiä pöllejä jotka toimitan läheiselle sahurille.
Korkeintaan puolimetrinen-metrinen tyvipölli meni polttopuuksi mutta sitten sai hyvälaatuista tukkia 3-5kpl per runko ja latvasta taas polttopuuta.
Huomiseksi jäi vielä kolme isoa mäntyä kaadettavaksi ja teen vielä tarkastuskierroksen että kaikki kuolleet olisi sitten siinä. Ei muutakun ankaraa ajoa sitten mönkkärillä puita tienvarteen.
Kysyin tutulta metsäpomolta kantojen käsittelyn jatkotoimenpiteistä ja hän oli sitä mieltä että näin talvisaikaan kaadettuja puiden kantoja ei tarvitse käsitellä vaan pakkanen tappaa taudinaiheuttajat.
Myöhemmin keväällä tai kesällä jos puut olisi kaadettu niin urealla pitäisi sitten kannot käsitellä.
Täytyy toivoa että tauti rajoittuisi sitten näiden puiden poistoon. Voihan toki jokunen vielä kuolla mutta on kaadettava heti kun havaitsee viallisen. En haluaisi missään nimessä vielä päätehakata komeaa männikköä mutta jos tauti ei helpota niin kai se on sitten pakko.

Lue lisää

Kannattaa huomata se, että saastunut kanto on saastunut, ja levittää sientä. Oli kesä tai talvi niin saastunut kanto ei urealla parane. Ureaa käytetään lämpimään aikaan siksi, että sienen sinnikkäästi leijailevat itiöt eivät pääse terveisiin juuri kaadettuihin kantoihin. Urean levityksellä leikkauspintaan heti tuoreeltaan estetään itiöiden pääsy kantoon. Saastunutta kantoa ei tarvitse urealla käsitellä. Se ei siitä puhdistu.
Tyvessä sitä lahoa on jos on ja tervaakin parhaimmillaan koko puussa kantoa myöten , jos on.

Se mitä joku metsäpomo on taudinaiheuttajien kuolemisesta sanonut ei pidä paikkaansa.
Mekanismi on se, että sienen juuristot kasvavat puussa, ja niiden kukinnot kasvavat rungosta ulos esim. kuusessa näkee suuriakin käävän lätysköjä tyvellä. Käävän kukinnon alapinta on kesällä ja lämpimään aikaan kostea, ja sieltä ne itiöt lähtevät leijailemaan levittäen sientä ympäristöönsä.
Itselläni on metsässä kulkiessa tapana potkaista sellainen käävän lätyskä irti ja sitten johonkin kannon päälle kun sen laitta nurinpäin, niin aurinko kuivattaa sen itiöitä levittävän pinnan nopeasti, ja lätyskä on vaaraton. Sienen juuret on kuitenkin juurakossa, ja joskus jo saman kesän aikana uusi kukinto on kasvamassa kannon tai saastuneen puun kyljessä.

Juutinraumaa

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa huomata se, että saastunut kanto on saastunut, ja levittää sientä. Oli kesä tai talvi niin saastunut kanto ei urealla parane. Ureaa käytetään lämpimään aikaan siksi, että sienen sinnikkäästi leijailevat itiöt eivät pääse terveisiin juuri kaadettuihin kantoihin. Urean levityksellä leikkauspintaan heti tuoreeltaan estetään itiöiden pääsy kantoon. Saastunutta kantoa ei tarvitse urealla käsitellä. Se ei siitä puhdistu.
Tyvessä sitä lahoa on jos on ja tervaakin parhaimmillaan koko puussa kantoa myöten , jos on.

Se mitä joku metsäpomo on taudinaiheuttajien kuolemisesta sanonut ei pidä paikkaansa.
Mekanismi on se, että sienen juuristot kasvavat puussa, ja niiden kukinnot kasvavat rungosta ulos esim. kuusessa näkee suuriakin käävän lätysköjä tyvellä. Käävän kukinnon alapinta on kesällä ja lämpimään aikaan kostea, ja sieltä ne itiöt lähtevät leijailemaan levittäen sientä ympäristöönsä.
Itselläni on metsässä kulkiessa tapana potkaista sellainen käävän lätyskä irti ja sitten johonkin kannon päälle kun sen laitta nurinpäin, niin aurinko kuivattaa sen itiöitä levittävän pinnan nopeasti, ja lätyskä on vaaraton. Sienen juuret on kuitenkin juurakossa, ja joskus jo saman kesän aikana uusi kukinto on kasvamassa kannon tai saastuneen puun kyljessä.

Juutinraumaa

Lue lisää

Olen ymmärtänyt että kuusen juurikääpä (maannousema) on pahin leviämään juuristoista toiseen ja taas tyvitervastauti enimmäkseen itiöiden kautta kesällä pöllyämällä vaikka juuristossa vaivaakin.
Netti ei oikein suoraa vastausta ole antanut kysymykseen mutta ilmeisesti se kuusikoiden tuholainen on pahin.
Toisaalta on sanottu että tyvitervastauti ikäänkuin kroonistuu juuri siksi että se pysyy hengissä siellä juuristossa ja tappaa niin katajia, koivuja yms puita myös.
Näissä poistetuissa puissa joidenkin tyvellä oli vaaleaa sientä ja jos pöllyäjät poistetaan maisemasta niin luulisi sen ainakin hetken antavan tekohenkeä männikölle.
Pahin tapaus on tosiaan se että koko männikkö on hakattava jos näyttää että puukuolemat jatkossakin vain lisääntyy. Juuristo kaivettava ylös ja kulotus jos mahdollista. Tuossa se ei onnistu koska ympärillä on erittäin paloherkkää kuusikkoa.
Uudistus sitten männynjuurikääpää sietävälle rauduskoivulle.
On todella ikävää jos homma kääntyykin niin päin että männikkö on hakattava kun olen suunnitellut että harvennutan vain kuusikoita ja lopulta avohakkuutan järeät kuuset mutta mäntyjä haluaisin säästää koska ovat muutenkin pitkäikäisiä ja nautin männiköistä paljon myös virkistysmielessä.
Iso alue on ainakin vielä tervettä jossa saastuneita puita ei ole ollut mutta reunasta viedään.