Kenraali Kirpitsnikovin kuulustelupöytäkirja (Moskova)

Anonyymi

”Illalla 31.8.1941 jouduimme divisioonan esikunnan kanssa vihollisen saartorenkaaseen Porlammen kylän seutuvilla. Päätin murtautua taistellentaemmille asemillemme. Jakauduimme pienempiin ryhmiin ja lähdimme etenemään metsän läpi. Vihollinen huomasi liikkeemme ja alkoi tulittaa meitä kranaatinheittimellä. Sotilaat ja esikunnan komentajat lähtivät karkuun. Itse etenin adjutanttini luutnantti Klimanovin kanssa, kunnes lähellämme räjähti miina. Sain räjähdyksessä lievän ruhjevamman ja menetin tajuntani. Kun jonkun ajan päästä tulin tajuihini, huomasin makaavani mullan peitossa vakavasti haavoittuneen adjutanttini vieressä. Koetin nousta ylös, mutta en vammojeni takia kyennyt siihen. Tuolloin menetin taas tajuntani, ja kun heräsin, kuulin lähellämme ääniä. Luoksemme tuli divisioonan vanhempi poliittinen ohjaaja Staroštšuk, joka koetti auttaa meitä, mutta ei onnistunut siinä yksin ja lähti hakemaan muita. Sen kummemmin en häntä nähnyt. Pian hänen lähtönsä jälkeen kuulin pistoolinlaukauksen ja näin, että adjutanttini oli tehnyt itsemurhan. Kun käsitin, että apua ei ole tulossa, riisuin arvomerkkini, otin lompakkoni pois taskusta ja piilotin kaiken kivien ja sammalen alle. Sitten menetin jälleen kerran tajuntani. Heräsin ihmisääniin, ja osoittautui, että vieressäni oli pari suomalaista sotilasta, jotka nostivat minut ja veivät ilmeisesti johonkin esikuntaan.”

Smeršin kuulusteluissa antamissaan todistuksissa Kirpitšnikov korosti, ettei ollut antanut suomalaisille mitään kirjallisia lausuntoja:

”Suomen alueella ollessani lausuntojani ei kuulusteluissa kirjattu koskaan ylös. Vangitsemispäivästäni alkaen suomalaisjoukkojen edustajat kuulustelivat minua
useaan otteeseen useista eri aiheista, missään en kuitenkaan koskaan allekirjoittanut mitään lausuntojani sisältäviä asiakirjoja, tämän sanon täydellä
varmuudella. Ainoa mitä allekirjoitin vuosina 1942–1943, olivat kuitit saamistani rahoista, elintarvikkeista ja mantteleista.”

Kun häneltä kysyttiin, pyydettiinkö häntä ikinä kirjallisesti vastaamaan
suomalaiskomennon esittämiin kysymyksiin, hän vastasi hyvin yksiselitteisesti: ”Ei, sellaista ei koskaan pyydetty, en ole koskaan omakätisesti kirjoittanut mitään lausuntoja.”

Kirpitšnikov vakuutti lausuntonsa rehellisiksi ja todenmukaisiksi. Siihen mennessä Smerš oli kuitenkin jo ehtinyt hankkimaan Kirpitšnikovin sotavankeudessa antamat kirjalliset todistukset. Näiden asiakirjojen perusteella hän sai syytteen isänmaanpetturuudesta. Esikuulustelujen jälkeen kenraali Kirpitšnikov sijoitettiin 26.10.1944 Podolskin karanteenileiriin, missä hän oli aina toukokuuhun 1945. Siellä häntä kuulustelivat Erikoisleiri No 174:n Smeršin osaston agentit. Osasto myös raportoi Kirpitšnikovista säännöllisesti Smeršin pääjohdon 2. osastolle 5.

Vuoden 1945 toukokuun puolessavälissä kuulustelut lopetettiin. Smeršin pääjohtaja V. Abakumov ja Puna-armeijan varasyyttäjä vahvistivat 16.5. Kirpitšnikovin pidätysmääräyksen. Sen jälkeen hänet siirrettiin Moskovaan, Lefortovon vankilaan, missä hän oli vuoteen 1948 asti.

Tuomio

Smeršin tutkintaosaston johtaja vahvisti 5.7.1945 Venäjän sosialistisen
liittoneuvostotasavallan rikoslain pykäliin 128 ja 129 nojautuen päätöksen V.V.
Kirpitšnikovin saattamisesta syytteeseen Venäjän sosialistisen liittoneuvostotasavallan rikoslain pykälän 58-1 b mukaan. Päätöksen mukaan ”vuoden 1941 lokakuussa 43.divisioonan komentaja kenraalimajuri V.V. Kirpitšnikov antautui suomalaistensotavankeuteen, petti isänmaansa ja luovutti viholliselle salaista tietoa Puna-armeijan Viipurin ryhmittymän toiminnasta. Lisäksi V.V. Kirpitšnikov parjasi neuvostovaltaa, Puna-armeijaa ja sen ylintä johtoa ja ylisti suomalaisjoukkojen toimintaa Suomen tiedustelulle omakätisesti kirjoittamassaan raportissa.”

9

1326

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Oikeudenkäynti Neuvostoliitossa ja teloitus.

      Vankeusaikanaan Kirpitšnikov laati selvityksen oman 43. Divisioonansa sotatoimista ja arvosteli siinä jyrkästi puna-armeijaa. Kirjoitukset joutuivat liittoutuneiden valvontakomissiolle sodan päätyttyä ja koituivat Kirpitšnikovin kohtaloksi.
      Jatkosota päättyi Moskovan välirauhaan syyskuussa 1944 ja Sotavankileiri 1:n vangit palautettiin junalla Neuvostoliittoon lokakuun puolivälissä. Sotavankien luovutusta valvoneet vartijat ovat kertoneet, että kun vangit olivat nousseet junaan, vaunuun tulleeet venäläiset vastaanottajat olivat kyselleet Kirpitšnikovia.

      Suomalaiset vartijat olivat vastanneet, että hän on junassa. Venäläiset vastaanottajat olivat silloin sanoneet, ettei ole mitään kenraali Kirpitšnikovia ja repineet kenraalin kauluslaatat hänet löydettyään.

      Heti rajalla entiset vangit kuljetettiin puna-armeijan tarkastuspisteisiin kuulusteltaviksi, minkä jälkeen he joutuivat Smeršin karanteenileirille. Siellä kuulustelijat syyttivät Kirpitšnikovia maanpetoksesta. Hänet siirrettiin edelleen Podolskin leirille, missä häntä pidettiin toukokuuhun 1945 asti.

      Lopulta hänet siirrettiin Moskovan Lefortovon vankilaan tuomittavaksi. Kirpitšnikovin juttu käsiteltiin 28. elokuuta 1950 Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotakollegion suljetussa oikeudenkäynnissä. Hänet tuomittiin teloitettavaksi ampumalla minkä lisäksi omaisuus määrättiin takavarikoitavaksi. Tuomio pantiin täytäntöön heti samana päivänä.

    • Anonyymi

      Kuka oli tämä ankaraan rangaistukseen tuomittu "suomalainen kapteeni"??

      Samana päivänä Sommeen aseman seuduilta kohti Metsäkylää marssilla olevat suomalaiset pidättivät kolme neuvosto­sotilasta. Keskimmäinen tästä kolmikosta oli lyhyt, laihahko, jo vanheneva mies. Hän oli rivimiehen asussa, mutta jotakin hänestä sentään kertoi paksu karttalaukku. Karttalaukkumies oli aivan selvästi peloissaan. Mikä ja kuka hän oli? Silloin toinen vangituista osoitti yhtäkkiä sormellaan pelokasta miestä ja sanoi: ”Polkovnik!” Siis eversti.

      Myöhemmin saatiin kuulla, että eversti ei ollut sen pienempi herra kuin samainen 43. Divisioonan komissaari Terihov, josta Kirpitšnikov oli puhunut niin inhoten. Hänet toimitettiin 8. Divisioonan esikuntaan. Kuulusteluissa kävi ilmi, että everstiä olivat inhonneet ja vihanneet kaikki koko divisioonassa sotilasarvosta riippumatta. Kun komissaari kysyi, mitä nyt tapahtuisi ja sai kuulla, että hänet lähetetään vankileirille, hän sai hysteerisen kohtauksen. Ei, vankileirille hän ei lähde, ei missään tapauksessa. Mies oli suunniltaan, hermoromahduksen partaalla.

      Silloin tapahtui jotakin odottamatonta. Muuan paikalla ollut suomalainen kapteeni, joka oli tunnettu äkkipikaisuudestaan sekä ajoittain sangen tehokkaasta toiminnastaan, ajoittain täydellisestä saamattomuudestaan, tarttui yhtäkkiä pistooliin ja ampui komissaarin siihen paikkaan.

      Teko tapahtui niin nopeasti, ettei kukaan ehtinyt estää sitä. Selitystä vaadittaessa oli kapteenin ainoana puolustuksena: ”Jos kerran ei halua lähteä vankileirille, niin eihän muuta mahdollisuutta ole.” Aikanaan kapteeni joutui vastaamaan teostaan sekä monista muistakin rötöksistään. Hänet tuomittiin ankaraan rangaistukseen sekä lisäksi menettämään upseerinarvonsa.

    • Anonyymi

      Mitä sitten kenraali Kirpitsnikov kertoi?

      Hän taisteli sekä talvisodassa että jatkosodassa puna-armeijassa. Talvisodan alkaessa kenraali piti hyökkäystä Suomeen paraatimarssina ja sisäistä hajaannusta Suomessa varmana. Ongelmat alkoivat kuitenkin heti puna-armeijan rajan ylitettyään. Miinat tuottivat valtavia tappioita ja aiheuttivat joukoissa kauhua. Puna-armeijan käytössä olleet kartat olivat kehnoja eivätkä upseerit osanneet käyttää kompassia.

      Puna-armeijan taistelukyvystä talvisodassa kenraali totesi joukkojen olleen niin rasittuneet, että ne menettivät etenemiskyvyn ja muutamien divisioonien ollessa perikadon partaalla.

      Jatkosodan osalta kenraali moittii omaa sodanjohtoaan kyvyttömyydestä. Eiryisesti hän kritisoi omaa 23. armeijaa, ettei se pysynyt tapahtumien virrassa mukana taistellessaan suomalaisten hyökkäystä vastaan. Hän sai ylemmiltään käskyjä, joita taistelutilanne huomioon ottaen oli jo mahdotonta noudattaa.

      Kenraali oli j´huomannut varhaisessa vaiheessa Viipurin puolustamisen mahdottomaksi ja laatinut sen vuoksi suunnitelman vetäytyä suunnilleen talvisodan aikaisen (linja oli tuhottu) Mannerheim-linjan tasalle. Sen seurauksena divisioonan polittinen komissaari erotettiin ja hän itse sai moitteet. Suuri osa hänen komentamistaan joukoista jäi sittemmin saarroksiin Viipurin eteläpuolella Porlammin alueella, jossa myös kenraali jäi suomalaisten vangiksi.

    • Anonyymi

      Kirpitšnikovin kiduttaminen on varmaan ollut hurjaa. Roistovaltion bruaaleimmat tyypit ovat nauttineet sotavangiksi jääneen entisen komentajan liiskaamisesta.

      • Anonyymi

        Suomalaiset olivat oivaltaneet, että luotettavimmin tietoa saatiin vangin kuulusteltussa olemalla tälle ystävällinen ja luomalla luottamussuhde vankiin. Näin tehtiin Kirpitskovinkin kuulustelussa. Hänen kanssaan "rupateltiin" ja suomalainen kenraali Lennart Oesh tarjosi vangille tupakkaa.

        Varsinaisissa kuulusteluissa vanki kertoi vapaaehtoisesti asiansa, ja saadut tiedot olivat paljon täsmällisempiä kuin kiduttamalla saadut tiedot. Usein vanki halusi kertoa tällä tavalla kuulusteltaessa myös asioista, joita ei osattaisi edes kysyä.


    • Anonyymi

      Neuvostoliiton rikoslaissa viholliselle antautuminen luokiteltiin maanpetokseksi. Siitä seurasi vähintäin 7-8 vuotta pakkotyötä. Sota-aikana tuomioaikaa lyhennettiin pakkotilanteessa ja rangaistuspataljoonia käytettiin läpimurtoyrityksissä miinanpolkijoina. Vuonna 1943 gulakeista tyhjennettiin rikollisia, murhamiehiä ja muuta roskaväkeä, samoin poliittisesti epäilyttäviä tyyppejä.

    • Anonyymi

      NL = Niska-Laukaus

    • Anonyymi

      Sotavankileiri 1:ssä neuvostoliittolaisille upseereille maksettiin päivärahaa, että he saivat ostaa vankileirin kanttiinista tarvikkeita. Kirpitsikovilla oli itsellään kaksi venäläistä vankia "sotilaspalvelijanaan", jotka olivat hänen alaisinaan vankeudessa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      33
      1445
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1301
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1225
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1222
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1208
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1205
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1194
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1170
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1150
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe