Sanskritin opiskelu

Useampia viestiketjuja poistettiin jo tänään, alamme vähitellen palauttamaan niitä takaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Useampia viestiketjuja poistettiin jo tänään, alamme vähitellen palauttamaan niitä takaisin.

Seuraavassa on katkelmia eri luennoista jne. eri paikoista.

Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

Muutama katkelma, eri paikoista.

Srila Bhakti Rakshak Shridhar Dev-Goswami Maharaj
Vaishnavismi ja kristinusko

"Useimmat ihmiset ovat jossain määrin kiinnostuneita intialaisesta uskonnosta. Todellisuudessa ei ole olemassa intialaista tai amerikkalaista uskontoa, on vain sielun uskonto. Sielu on olemassa ikuisesti ja sillä on kyky ajatella, tuntea ja haluta. Se tunnustaa uskontona palvelua Krishnalle, Herralleen, palvelua, jota se suorittaa henkisellä tasolla....
...
...
Tämä on sielun todellinen asema, ja se, joka kykenee ymmärtämään tämän, ei voi olla jakamatta tätä lahjaa toisen kanssa. Tämä on Krishna-tietoisuus."

(Srila B. S. Govinda Maharaj)

Anonyymi kirjoitti:

Seuraavassa on katkelmia eri luennoista jne. eri paikoista.

Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

Muutama katkelma, eri paikoista.

Srila Bhakti Rakshak Shridhar Dev-Goswami Maharaj
Vaishnavismi ja kristinusko

"Useimmat ihmiset ovat jossain määrin kiinnostuneita intialaisesta uskonnosta. Todellisuudessa ei ole olemassa intialaista tai amerikkalaista uskontoa, on vain sielun uskonto. Sielu on olemassa ikuisesti ja sillä on kyky ajatella, tuntea ja haluta. Se tunnustaa uskontona palvelua Krishnalle, Herralleen, palvelua, jota se suorittaa henkisellä tasolla....
...
...
Tämä on sielun todellinen asema, ja se, joka kykenee ymmärtämään tämän, ei voi olla jakamatta tätä lahjaa toisen kanssa. Tämä on Krishna-tietoisuus."

(Srila B. S. Govinda Maharaj)

Lue lisää

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

************

Täydellinen teismi

Kristitty. Kristityt pitävät hyvin arvossa antaumuksen ihanteita, Jumalan palvelemista, kehotusta antaa kaikki Hänelle.

Sridhar Maharaj. Niin, ja se yhdistää heidät meihin. Mutta kenelle he haluavat antautua?

Kristitty. He sanovat, että Jeesuksen viitoittama tie on ainoa tie.

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

************

Missä on elämää, siellä on sielu.

Kristitty. Jos ymmärrän oikein, syntinen sielu voi syntyä alempien olentojen joukkoon. Mutta mitä hyötyä sielulle on siitä, että sitä rangaistaan tällä tavoin, jos sillä ei ole sen jälkeen mitään muistikuvaa elämästään eläinkehoissa?

Sridhar Maharaj. Joskus lääkärin on tarpeen saattaa potilas tajuttomaksi. Joskus rosvo vangitaan ja kahlitaan. Jos hän on vapaana vaarallinen yhteiskunnalle, häntä pidetään vangittuna, kahleissa. Samalla tavalla elävältä olennolta on joskus riistettävä sen itsenäisyys, sen toimintavapaus. Kun se pääsee eroon menneestä karmastaan, se vapautetaan ja sille annetaan jälleen toimintavapaus. Jos sielu on tehnyt monia syntejä omasta vapaasta tahdostaan ja saanut raskasta karmaa, on välttämätöntä riistää siltä väliaikaisesti toimintavapaus. Sielulle annetaan tilaisuus kärsiä menneistä synneistä ja sitten se vapautetaan jälleen, jotta se voi toimia oikein omaksi parhaakseen. Kun juopuneesta tulee vaaraksi muille, hänet otetaan säilöön. Kun päihtymys on kuitenkin ohi, hänet päästetään jälleen vapaaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

************

Missä on elämää, siellä on sielu.

Kristitty. Jos ymmärrän oikein, syntinen sielu voi syntyä alempien olentojen joukkoon. Mutta mitä hyötyä sielulle on siitä, että sitä rangaistaan tällä tavoin, jos sillä ei ole sen jälkeen mitään muistikuvaa elämästään eläinkehoissa?

Sridhar Maharaj. Joskus lääkärin on tarpeen saattaa potilas tajuttomaksi. Joskus rosvo vangitaan ja kahlitaan. Jos hän on vapaana vaarallinen yhteiskunnalle, häntä pidetään vangittuna, kahleissa. Samalla tavalla elävältä olennolta on joskus riistettävä sen itsenäisyys, sen toimintavapaus. Kun se pääsee eroon menneestä karmastaan, se vapautetaan ja sille annetaan jälleen toimintavapaus. Jos sielu on tehnyt monia syntejä omasta vapaasta tahdostaan ja saanut raskasta karmaa, on välttämätöntä riistää siltä väliaikaisesti toimintavapaus. Sielulle annetaan tilaisuus kärsiä menneistä synneistä ja sitten se vapautetaan jälleen, jotta se voi toimia oikein omaksi parhaakseen. Kun juopuneesta tulee vaaraksi muille, hänet otetaan säilöön. Kun päihtymys on kuitenkin ohi, hänet päästetään jälleen vapaaksi.

Lue lisää

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************

Kristitty. Kristityt eivät suurimmaksi osaksi usko, että eläimillä on sielu.

Sridhar Maharaj. Jeesus ei antanut sellaista käsitystä seuraajilleen.

Hän näki, että he olivat riippuvaisia lihasta ja kalasta, eikä hän halunnut nolata heitä tällaisilla kysymyksillä.

Hänestä tuntui, että heidän pitäisi aloittaa uskonnollinen elämä, ja kun he olisivat valmiita hahmottamaan tämän tiedon, silloin se voitaisiin antaa heille.

Elämää ei ole vain ihmisten ruumiissa, eivätkä muut olennot ole yhtään ihmistä huonompia, vaan sielun evoluution aikana karma tuo sen eläinten ruumiiseen. Siellä missä on elämää, siellä on sielu. Se on luonnollista.

Mutta Jeesus ajatteli, että ihmiset eivät pysty nostamaan käsitystään maailmasta niin korkealle. Hän ajatteli: alkakoot he viljellä teismiä, ja sitten vähitellen heille voitaisiin antaa tämä tieto.

Anonyymi kirjoitti:

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************

Kristitty. Kristityt eivät suurimmaksi osaksi usko, että eläimillä on sielu.

Sridhar Maharaj. Jeesus ei antanut sellaista käsitystä seuraajilleen.

Hän näki, että he olivat riippuvaisia lihasta ja kalasta, eikä hän halunnut nolata heitä tällaisilla kysymyksillä.

Hänestä tuntui, että heidän pitäisi aloittaa uskonnollinen elämä, ja kun he olisivat valmiita hahmottamaan tämän tiedon, silloin se voitaisiin antaa heille.

Elämää ei ole vain ihmisten ruumiissa, eivätkä muut olennot ole yhtään ihmistä huonompia, vaan sielun evoluution aikana karma tuo sen eläinten ruumiiseen. Siellä missä on elämää, siellä on sielu. Se on luonnollista.

Mutta Jeesus ajatteli, että ihmiset eivät pysty nostamaan käsitystään maailmasta niin korkealle. Hän ajatteli: alkakoot he viljellä teismiä, ja sitten vähitellen heille voitaisiin antaa tämä tieto.

Lue lisää

Mutta Jeesus ajatteli, että ihmiset eivät pysty nostamaan käsitystään maailmasta niin korkealle. Hän ajatteli: alkakoot he viljellä teismiä, ja sitten vähitellen heille voitaisiin antaa tämä tieto.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Jeesus ajatteli, että ihmiset eivät pysty nostamaan käsitystään maailmasta niin korkealle. Hän ajatteli: alkakoot he viljellä teismiä, ja sitten vähitellen heille voitaisiin antaa tämä tieto.

Lue lisää

Hän sanoi heille: ”Tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille.” Ja se on hyvä. Mutta ei vain sielu ole läsnä kehossa, vaan Jumala on siellä: Hän on kaikkialla läsnä. Myös alemmat olennot kokevat kipua ja mielihyvää. Voitte selvästi nähdä eläimistä, että kun ne tapetaan, ne tuntevat kipua. Siksi niiden kehoissa on elämää. Ne tuntevat kipua, niillä on tietoisuus, ja sielu on hiukkanen puhdasta tietoisuutta. Mutta ne, joille Jeesus saarnasi, eivät olleet valmiita venyttämään tietämyksensä rajoja niin pitkälle. He eivät olleet valmiita uhraamaan elämässään niin paljon. Ja niille, jotka eivät olleet valmiita tällaisiin uhrauksiin, Jeesus antoi kristinuskon.

Anonyymi kirjoitti:

Hän sanoi heille: ”Tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille.” Ja se on hyvä. Mutta ei vain sielu ole läsnä kehossa, vaan Jumala on siellä: Hän on kaikkialla läsnä. Myös alemmat olennot kokevat kipua ja mielihyvää. Voitte selvästi nähdä eläimistä, että kun ne tapetaan, ne tuntevat kipua. Siksi niiden kehoissa on elämää. Ne tuntevat kipua, niillä on tietoisuus, ja sielu on hiukkanen puhdasta tietoisuutta. Mutta ne, joille Jeesus saarnasi, eivät olleet valmiita venyttämään tietämyksensä rajoja niin pitkälle. He eivät olleet valmiita uhraamaan elämässään niin paljon. Ja niille, jotka eivät olleet valmiita tällaisiin uhrauksiin, Jeesus antoi kristinuskon.

Lue lisää

Mutta ne, joille Jeesus saarnasi, eivät olleet valmiita venyttämään tietämyksensä rajoja niin pitkälle. He eivät olleet valmiita uhraamaan elämässään niin paljon. Ja niille, jotka eivät olleet valmiita tällaisiin uhrauksiin, Jeesus antoi kristinuskon.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta ne, joille Jeesus saarnasi, eivät olleet valmiita venyttämään tietämyksensä rajoja niin pitkälle. He eivät olleet valmiita uhraamaan elämässään niin paljon. Ja niille, jotka eivät olleet valmiita tällaisiin uhrauksiin, Jeesus antoi kristinuskon.

Lue lisää

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

************

Henkinen tieto paljastuu vähitellen

Kristitty. Jotkut kristityt pelkäävät kovasti siirtyä pois Raamatusta - he eivät tutki muita uskontunnustuksia.

Sridhar Maharaj. Ihmiset ostavat sitä, mitä voivat ostaa ...sanskrit...


Markkinoilla on paljon arvokkaita asioita, mutta ostajalla on oltava keinot ostaa niitä.
'

Myös rishit, tiedon myyjät, sanovat: "Tämä on korkeinta. Älä mene pidemmälle."

Ja Krishna sanoo Bhagavad-gitassa (3.35): ...sanskriot...

"Ei askeltakaan eteenpäin, muuten olette tuomittuja. Pysykää tässä älkääkä siirtykö eteenpäin.".

Anonyymi kirjoitti:

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

************

Henkinen tieto paljastuu vähitellen

Kristitty. Jotkut kristityt pelkäävät kovasti siirtyä pois Raamatusta - he eivät tutki muita uskontunnustuksia.

Sridhar Maharaj. Ihmiset ostavat sitä, mitä voivat ostaa ...sanskrit...


Markkinoilla on paljon arvokkaita asioita, mutta ostajalla on oltava keinot ostaa niitä.
'

Myös rishit, tiedon myyjät, sanovat: "Tämä on korkeinta. Älä mene pidemmälle."

Ja Krishna sanoo Bhagavad-gitassa (3.35): ...sanskriot...

"Ei askeltakaan eteenpäin, muuten olette tuomittuja. Pysykää tässä älkääkä siirtykö eteenpäin.".

Lue lisää

Miksi meitä varoitetaan niin huolellisesti?

Opettajat sanovat meille yleensä: "Keskittäkää kaikki huomionne tähän. Vain silloin oivallatte kaiken täydellisesti, ja etenemisestänne kohti lopullista päämäärää tulee vilpitöntä ja menestyksekästä. Muuten sydämenne täyttyy sahajiyasta, jäljittelystä.


Luuletteko todella, että voitte kiivetä vuoren ylös yhdellä loikalla? Niin ei tapahdu. Menkää eteenpäin, mutta liikkeenne on oltava vilpitöntä.

Teidän on todella parannettava, ei jäljiteltävä."


Tällainen varoitus annetaan meille jokaisessa elämänvaiheessa. "Tämä on teille lopullinen raja. Keskittäkää kaikki huomionne siihen. Älkää häiriintykö, älkää hyppikö yhdestä asiasta toiseen. Tehkää parhaanne oppiaksenne tämän oppitunnin, ja seuraava, korkeampi vaihe avautuu itsestään."

Anonyymi kirjoitti:

Miksi meitä varoitetaan niin huolellisesti?

Opettajat sanovat meille yleensä: "Keskittäkää kaikki huomionne tähän. Vain silloin oivallatte kaiken täydellisesti, ja etenemisestänne kohti lopullista päämäärää tulee vilpitöntä ja menestyksekästä. Muuten sydämenne täyttyy sahajiyasta, jäljittelystä.


Luuletteko todella, että voitte kiivetä vuoren ylös yhdellä loikalla? Niin ei tapahdu. Menkää eteenpäin, mutta liikkeenne on oltava vilpitöntä.

Teidän on todella parannettava, ei jäljiteltävä."


Tällainen varoitus annetaan meille jokaisessa elämänvaiheessa. "Tämä on teille lopullinen raja. Keskittäkää kaikki huomionne siihen. Älkää häiriintykö, älkää hyppikö yhdestä asiasta toiseen. Tehkää parhaanne oppiaksenne tämän oppitunnin, ja seuraava, korkeampi vaihe avautuu itsestään."

Lue lisää

Luuletteko todella, että voitte kiivetä vuoren ylös yhdellä loikalla? Niin ei tapahdu. Menkää eteenpäin, mutta liikkeenne on oltava vilpitöntä.

Teidän on todella parannettava, ei jäljiteltävä."


Tällainen varoitus annetaan meille jokaisessa elämänvaiheessa. "Tämä on teille lopullinen raja. Keskittäkää kaikki huomionne siihen. Älkää häiriintykö, älkää hyppikö yhdestä asiasta toiseen. Tehkää parhaanne oppiaksenne tämän oppitunnin, ja seuraava, korkeampi vaihe avautuu itsestään."

Anonyymi kirjoitti:

Luuletteko todella, että voitte kiivetä vuoren ylös yhdellä loikalla? Niin ei tapahdu. Menkää eteenpäin, mutta liikkeenne on oltava vilpitöntä.

Teidän on todella parannettava, ei jäljiteltävä."


Tällainen varoitus annetaan meille jokaisessa elämänvaiheessa. "Tämä on teille lopullinen raja. Keskittäkää kaikki huomionne siihen. Älkää häiriintykö, älkää hyppikö yhdestä asiasta toiseen. Tehkää parhaanne oppiaksenne tämän oppitunnin, ja seuraava, korkeampi vaihe avautuu itsestään."

Lue lisää

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

************

Koulutustarkoituksessa meille kerrotaan, että se kognition taso, jolla olemme nyt, on korkein. Kun opettaja alkaa työskennellä lapsen kanssa, hän ottaa huomioon lapsen psykologian. Hän sanoo: "Saavuta vain tämä piste, äläkä mene pidemmälle. Tämä on viimeinen vaihe, tee kaikkesi oppiaksesi tämän oppitunnin ja jatka sen jälkeen eteenpäin." Näin tieto paljastuu meille vähitellen.

Anonyymi kirjoitti:

Valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

************

Koulutustarkoituksessa meille kerrotaan, että se kognition taso, jolla olemme nyt, on korkein. Kun opettaja alkaa työskennellä lapsen kanssa, hän ottaa huomioon lapsen psykologian. Hän sanoo: "Saavuta vain tämä piste, äläkä mene pidemmälle. Tämä on viimeinen vaihe, tee kaikkesi oppiaksesi tämän oppitunnin ja jatka sen jälkeen eteenpäin." Näin tieto paljastuu meille vähitellen.

Lue lisää

Sielun loputon kehitys...

...
Herran ja Hänen ylevän hartautensa tahdosta jopa persoonattomassa Brahmanissa asuva sielu voi herätä unesta ja vähitellen siirtyä palvelemaan Herraa antaumuksella. Tavallisesti ne, jotka ovat päässeet persoonattomalle olemassaolon tasolle, nauttivat henkisistä saavutuksistaan melko pitkään. Äärettömän ajan pohdintojen perusteella ei kuitenkaan ole mitään suurta tai mahtavaa. He voivat pysyä tässä asemassa melko pitkään - voi olla monia tuhon ja luomisen syklejä, mutta aina on olemassa mahdollisuus, että heidän unensa keskeytyy milloin tahansa. Niinpä jotkut sielut jättävät jopa Brahmanin äärettömän säteilyn. Kyse on äärettömyydestä, joten Jeesuksen asemaa voidaan pitää ikuisena, [mutta] ei ole mahdotonta, että tulee aika, jolloin Jeesus itse saattaa omaksua vaishnavismin. Tällainen mahdollisuus on olemassa.
...
...
...

Anonyymi kirjoitti:

Sielun loputon kehitys...

...
Herran ja Hänen ylevän hartautensa tahdosta jopa persoonattomassa Brahmanissa asuva sielu voi herätä unesta ja vähitellen siirtyä palvelemaan Herraa antaumuksella. Tavallisesti ne, jotka ovat päässeet persoonattomalle olemassaolon tasolle, nauttivat henkisistä saavutuksistaan melko pitkään. Äärettömän ajan pohdintojen perusteella ei kuitenkaan ole mitään suurta tai mahtavaa. He voivat pysyä tässä asemassa melko pitkään - voi olla monia tuhon ja luomisen syklejä, mutta aina on olemassa mahdollisuus, että heidän unensa keskeytyy milloin tahansa. Niinpä jotkut sielut jättävät jopa Brahmanin äärettömän säteilyn. Kyse on äärettömyydestä, joten Jeesuksen asemaa voidaan pitää ikuisena, [mutta] ei ole mahdotonta, että tulee aika, jolloin Jeesus itse saattaa omaksua vaishnavismin. Tällainen mahdollisuus on olemassa.
...
...
...

Lue lisää

...
...


Teismin dynaaminen kehitys

Kristitty. Uskotteko, että Jeesus hyväksyi Krishnan Korkeimmaksi?

Sridhar Maharaj. Uskon, että jos hänen sisäinen pyrkimyksensä on muodostunut, ikuisen elämän tiellä on mahdollista, että hän on saavuttanut Krishnan.

Kristitty. En ymmärrä.

Sridhar Maharaj. Kehittyykö Jeesus vai pysyykö hän paikallaan? Hänen saavutuksensa: pysyvätkö ne ennallaan vai lisääntyvätkö ne?

Kristitty. Kristityt sanovat, että hänellä on täysi tieto.

Sridhar Maharaj. Hän ei siis etene, vaan on täysin paikallaan? Se on Jeesuksen asema? Sanovatko piispat, että hänen asemansa on lopullinen? Onko hänen elämänsä edistyksellistä? Vai onko Jeesus kykenemätön liikkumaan vielä korkeammalle? Onko hän dynaamisen maailman asukas? Vai staattisessa?

...
Mikä on Äärettömän luonne? Koska olemme rajallisia, haluamme hallita Ääretöntä! Tämä on naurettava fantasiamme.

Miksi Krishna on absoluuttinen totuus? Tämä teidän on ymmärrettävä tieteellisesti, askel askeleelta. Teidän on joka hetki yritettävä seurata teismin dynaamista kehitystä.

Anonyymi kirjoitti:

...
...


Teismin dynaaminen kehitys

Kristitty. Uskotteko, että Jeesus hyväksyi Krishnan Korkeimmaksi?

Sridhar Maharaj. Uskon, että jos hänen sisäinen pyrkimyksensä on muodostunut, ikuisen elämän tiellä on mahdollista, että hän on saavuttanut Krishnan.

Kristitty. En ymmärrä.

Sridhar Maharaj. Kehittyykö Jeesus vai pysyykö hän paikallaan? Hänen saavutuksensa: pysyvätkö ne ennallaan vai lisääntyvätkö ne?

Kristitty. Kristityt sanovat, että hänellä on täysi tieto.

Sridhar Maharaj. Hän ei siis etene, vaan on täysin paikallaan? Se on Jeesuksen asema? Sanovatko piispat, että hänen asemansa on lopullinen? Onko hänen elämänsä edistyksellistä? Vai onko Jeesus kykenemätön liikkumaan vielä korkeammalle? Onko hän dynaamisen maailman asukas? Vai staattisessa?

...
Mikä on Äärettömän luonne? Koska olemme rajallisia, haluamme hallita Ääretöntä! Tämä on naurettava fantasiamme.

Miksi Krishna on absoluuttinen totuus? Tämä teidän on ymmärrettävä tieteellisesti, askel askeleelta. Teidän on joka hetki yritettävä seurata teismin dynaamista kehitystä.

Lue lisää

Edellä on valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://www.scsmathinternational.com

Anonyymi kirjoitti:

Edellä on valikoituja katkelmia Srila Sridhar Maharajin ja useiden amerikkalaisten kristittyjen välisestä keskustelusta. Tämä keskustelu on esitetty Srila Sridhar Maharajin kirjassa ”The Search for Sri Krishna, the Beautiful Reality”.

****************
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin paljon käännösvirheitä.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://www.scsmathinternational.com

Lue lisää

https://saraswati.pro/en/books/the_search_for_sri_krishna_reality_the_beautiful/reality_the_beautiful/

Reality The Beautiful
Books > The Search for Sri Krishna — Reality the Beautiful

Anonyymi kirjoitti:

https://saraswati.pro/en/books/the_search_for_sri_krishna_reality_the_beautiful/reality_the_beautiful/

Reality The Beautiful
Books > The Search for Sri Krishna — Reality the Beautiful

Lue lisää

Sri Krishnaa - Kaunista Todellisuutta etsimässä.

Anonyymi kirjoitti:

Sri Krishnaa - Kaunista Todellisuutta etsimässä.

Niinpä jotkut sielut jättävät jopa Brahmanin äärettömän säteilyn. Kyse on äärettömyydestä, joten Jeesuksen asemaa voidaan pitää ikuisena, [mutta] ei ole mahdotonta, että tulee aika, jolloin Jeesus itse saattaa omaksua vaishnavismin. Tällainen mahdollisuus on olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä jotkut sielut jättävät jopa Brahmanin äärettömän säteilyn. Kyse on äärettömyydestä, joten Jeesuksen asemaa voidaan pitää ikuisena, [mutta] ei ole mahdotonta, että tulee aika, jolloin Jeesus itse saattaa omaksua vaishnavismin. Tällainen mahdollisuus on olemassa.

Lue lisää

Hyvin pitkälle kehittyneet kristitytkin lukevat myös Bhagavad Gitaa, koska se on universaalia viisautta.

Tällaiset ihmiset edistyvät kovaa vauhtia, muut pysyvät siinä missä ovatkin, mutta fanaattiset dogmaatikot taantuvat yhä alemmas ja alemmas.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin pitkälle kehittyneet kristitytkin lukevat myös Bhagavad Gitaa, koska se on universaalia viisautta.

Tällaiset ihmiset edistyvät kovaa vauhtia, muut pysyvät siinä missä ovatkin, mutta fanaattiset dogmaatikot taantuvat yhä alemmas ja alemmas.

Lue lisää

Jumalalla ei muuten ole vain yhtä poikaa, yhtä lasta, vaan kaikki elävät olennot kaikissa universumeissa ovat Jumalan lapsia.

Jollakin voi olla yksi lapsi, yksi poika, mutta silloin kyseessä ei selvästikään ole Jumala.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalalla ei muuten ole vain yhtä poikaa, yhtä lasta, vaan kaikki elävät olennot kaikissa universumeissa ovat Jumalan lapsia.

Jollakin voi olla yksi lapsi, yksi poika, mutta silloin kyseessä ei selvästikään ole Jumala.

Lue lisää

Jumalalla ei muuten ole vain yhtä poikaa, yhtä lasta, vaan kaikki elävät olennot kaikissa universumeissa ovat Jumalan lapsia.

Jollakin voi olla yksi lapsi, yksi poika, mutta silloin kyseessä ei selvästikään ole Jumala.

Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:

12

»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät olleet vielä paljastaneet, oli paljon laajempaa ja syvempää kuin se, mistä oli jo kerrottu.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalalla ei muuten ole vain yhtä poikaa, yhtä lasta, vaan kaikki elävät olennot kaikissa universumeissa ovat Jumalan lapsia.

Jollakin voi olla yksi lapsi, yksi poika, mutta silloin kyseessä ei selvästikään ole Jumala.

Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:

12

»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät olleet vielä paljastaneet, oli paljon laajempaa ja syvempää kuin se, mistä oli jo kerrottu.

Lue lisää

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.

Ensimmäinen luokka on hyvin pieni, ja siihen kuuluvat ne, jotka ovat saavuttaneet syvimmän hengellisen tason (profeetat ja gurut). Ajan myötä heidän määränsä vähenee ja vähenee, ja lopulta he hupenevat kokonaan. Henkisen ymmärryksen ehtyessä vääristely lisääntyy, mikä peittää totuuden täysin ja muuttaa uskonnon jumalattomuudeksi.

Niinpä seuraajat alkavat taistella lähinnä uskonnon nimissä kuin sen opettamien totuuksien nimissä, jolloin he taistelevat enemmän jonkin haamun kuin todellisen olemuksen puolesta. He alkavat tarkoituksellisesti vääristellä ja vääristää pyhien kirjoitusten sisimpiä käskyjä tavoitellakseen omia itsekkäitä päämääriään ja yrittäessään päätellä merkitystä, jota ei ole eikä voi olla olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.

Ensimmäinen luokka on hyvin pieni, ja siihen kuuluvat ne, jotka ovat saavuttaneet syvimmän hengellisen tason (profeetat ja gurut). Ajan myötä heidän määränsä vähenee ja vähenee, ja lopulta he hupenevat kokonaan. Henkisen ymmärryksen ehtyessä vääristely lisääntyy, mikä peittää totuuden täysin ja muuttaa uskonnon jumalattomuudeksi.

Niinpä seuraajat alkavat taistella lähinnä uskonnon nimissä kuin sen opettamien totuuksien nimissä, jolloin he taistelevat enemmän jonkin haamun kuin todellisen olemuksen puolesta. He alkavat tarkoituksellisesti vääristellä ja vääristää pyhien kirjoitusten sisimpiä käskyjä tavoitellakseen omia itsekkäitä päämääriään ja yrittäessään päätellä merkitystä, jota ei ole eikä voi olla olemassa.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.

***************
Kulkemalla ikuisen täydellisyyden polkua

Muutamia katkelmia A. Maharajan tekstistä, vain katkelmia.

Erittäin paljon käännösvirheitä suomenkielisessä käännöksessä.

***************
A. Maharaj

Sri Chaitanya Saraswat Math

***************

”Kulkemalla ikuisen täydellisyyden polkua.”

...
... ”elämästä toiseen haluan seurata täydellisyyden polkua.”


Se on kaunista, koska kristillisestä näkökulmasta katsottuna nykyuskonnossa on vain ikuinen helvetti tai ikuinen taivas.

Mutta niin ei ole. Kaikessa on asteita - emme voi sanoa, että joku maallikko, joka uskoi Kristukseen eilen ja alkoi ottaa ehtoollisen tänään, on yhtä suuri kuin Serafim Sarovilainen. Se ei ole niin.


Hengellisessä elämässä on suurin syvin porrastus. Hengellisen elämän asteittaisuuden varaan Vedat ja Upanishadit on rakennettu. Asteittaisuus on hyvin hienovarainen asia.

Vain asiantuntija voi ymmärtää kullan tai timanttien, jalokivien, porrastuksen.

Ero on kuitenkin silmiinpistävä. Kivi, jossa on joitakin puutteita, voi olla halpa, vaikka se olisikin rubiini tai smaragdi.

Pienikin mutta puhdas kivi voi olla valtavan rahan arvoinen.


Myös Vedat sanoo, että henkilö, jolla on tiettyjä puutteita, voi olla jossain määrin henkinen.

Mutta erityisesti Vedat arvostavat henkisiä timantteja, suurimpia tietäjiä, jotka ovat täysin puhdistuneet henkisen harjoituksen kautta.


Näin he ovat päässeet pois aistien vaikutuksen alta ja saavuttaneet asemansa ...
...
...
Mutta siinä ei ole vielä kaikki. Vedat kertovat meille myös, että henkimaailmasta tulee tuhansia avatareita ja opettajia. Tällaiset persoonallisuudet tulevat ihmisten maailmaan opettamaan.

Kun tapaamme Buddhan, Gautaman, Chaitanyan ja monien muiden pyhimysten ja opettajien kaltaisia persoonallisuuksia, ihmettelemme, miksi he ovat niin täydellisiä?

Vedat sanovat: koska he ovat laskeutuneet henkimaailmasta.

Vaikka he ovat ulkoisesti tavallisten ihmisten roolissa, joskus he menevät naimisiin, joskus heistä tulee kuninkaita, ja sitten he luopuvat aineellisesta maailmasta. Tämä on kuitenkin vain eräänlaista näytelmää, jolla osoitetaan, että myös tavallinen ihminen voi saavuttaa valaistumisen.


Kuitenkin nämä suuret pyhimykset, nämä suuret avatarit ovat henkisen tiedon tukipilareita. He tuovat mukanaan kokonaisia uskonnollisia henkisiä järjestelmiä ja luovat uusia periaatteita.

Miksi näin tapahtuu? Koska aika muuttuu aina.

Olemassaolomme dramaturgia on rakennettu siten, että se, mikä toimii tänään, ei toimi huomenna, ja se, mitä pidämme huomenna täydellisenä, on ylihuomenna vanhentunutta. Kaikki muuttuu - joka vuosi näyteikkunat, muodit, vempaimet, tietokoneet.

Mutta jostain syystä ajattelemme, että henkisyys on muuttumatonta. Yhdestä näkökulmasta katsottuna henkisyys on todellakin muuttumatonta, se säilyttää aina ikuiset periaatteensa, mutta toisaalta ihmiset ja heidän käsityksensä henkisyydestä muuttuvat.

Siksi Vedat kuvaavat eräänlaista jatkuvaa ilmestystä, kuten internet verkossa.


Todellinen opettaja, todellinen profeetta on sellainen, joka on jatkuvassa internetissä, hän pumppaa jatkuvasti totuutta, ja tarjoajana hän välittää sitä muille...tai muilla menetelmillä, kirjoittamalla, mutta todellinen opettaja on todellinen tarjoaja.

****************
A. Maharaj

Sri Chaitanya Saraswat Math

Anonyymi kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.

***************
Kulkemalla ikuisen täydellisyyden polkua

Muutamia katkelmia A. Maharajan tekstistä, vain katkelmia.

Erittäin paljon käännösvirheitä suomenkielisessä käännöksessä.

***************
A. Maharaj

Sri Chaitanya Saraswat Math

***************

”Kulkemalla ikuisen täydellisyyden polkua.”

...
... ”elämästä toiseen haluan seurata täydellisyyden polkua.”


Se on kaunista, koska kristillisestä näkökulmasta katsottuna nykyuskonnossa on vain ikuinen helvetti tai ikuinen taivas.

Mutta niin ei ole. Kaikessa on asteita - emme voi sanoa, että joku maallikko, joka uskoi Kristukseen eilen ja alkoi ottaa ehtoollisen tänään, on yhtä suuri kuin Serafim Sarovilainen. Se ei ole niin.


Hengellisessä elämässä on suurin syvin porrastus. Hengellisen elämän asteittaisuuden varaan Vedat ja Upanishadit on rakennettu. Asteittaisuus on hyvin hienovarainen asia.

Vain asiantuntija voi ymmärtää kullan tai timanttien, jalokivien, porrastuksen.

Ero on kuitenkin silmiinpistävä. Kivi, jossa on joitakin puutteita, voi olla halpa, vaikka se olisikin rubiini tai smaragdi.

Pienikin mutta puhdas kivi voi olla valtavan rahan arvoinen.


Myös Vedat sanoo, että henkilö, jolla on tiettyjä puutteita, voi olla jossain määrin henkinen.

Mutta erityisesti Vedat arvostavat henkisiä timantteja, suurimpia tietäjiä, jotka ovat täysin puhdistuneet henkisen harjoituksen kautta.


Näin he ovat päässeet pois aistien vaikutuksen alta ja saavuttaneet asemansa ...
...
...
Mutta siinä ei ole vielä kaikki. Vedat kertovat meille myös, että henkimaailmasta tulee tuhansia avatareita ja opettajia. Tällaiset persoonallisuudet tulevat ihmisten maailmaan opettamaan.

Kun tapaamme Buddhan, Gautaman, Chaitanyan ja monien muiden pyhimysten ja opettajien kaltaisia persoonallisuuksia, ihmettelemme, miksi he ovat niin täydellisiä?

Vedat sanovat: koska he ovat laskeutuneet henkimaailmasta.

Vaikka he ovat ulkoisesti tavallisten ihmisten roolissa, joskus he menevät naimisiin, joskus heistä tulee kuninkaita, ja sitten he luopuvat aineellisesta maailmasta. Tämä on kuitenkin vain eräänlaista näytelmää, jolla osoitetaan, että myös tavallinen ihminen voi saavuttaa valaistumisen.


Kuitenkin nämä suuret pyhimykset, nämä suuret avatarit ovat henkisen tiedon tukipilareita. He tuovat mukanaan kokonaisia uskonnollisia henkisiä järjestelmiä ja luovat uusia periaatteita.

Miksi näin tapahtuu? Koska aika muuttuu aina.

Olemassaolomme dramaturgia on rakennettu siten, että se, mikä toimii tänään, ei toimi huomenna, ja se, mitä pidämme huomenna täydellisenä, on ylihuomenna vanhentunutta. Kaikki muuttuu - joka vuosi näyteikkunat, muodit, vempaimet, tietokoneet.

Mutta jostain syystä ajattelemme, että henkisyys on muuttumatonta. Yhdestä näkökulmasta katsottuna henkisyys on todellakin muuttumatonta, se säilyttää aina ikuiset periaatteensa, mutta toisaalta ihmiset ja heidän käsityksensä henkisyydestä muuttuvat.

Siksi Vedat kuvaavat eräänlaista jatkuvaa ilmestystä, kuten internet verkossa.


Todellinen opettaja, todellinen profeetta on sellainen, joka on jatkuvassa internetissä, hän pumppaa jatkuvasti totuutta, ja tarjoajana hän välittää sitä muille...tai muilla menetelmillä, kirjoittamalla, mutta todellinen opettaja on todellinen tarjoaja.

****************
A. Maharaj

Sri Chaitanya Saraswat Math

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.

***************

Nyt muusta.

Ainutlaatuisuus on siinä, että tieto on kulkenut opetuslapseusketjussa opettajalta oppilaalle, joten niissä ei ole tapahtunut muutoksia. Yhdistävän voimansa, kaiken kattavan luonteensa ja universaalin lähestymistapansa vuoksi se on ainultlaatuinen.

Länsimaiset oppineet ja filosofit ovat usein tunnustaneet sen suuruuden ja kuvailleet sitä mitä innostavimmalla tavalla. He ovat aina korostaneet sekä tämän monimutkaisuutta että yksinkertaisuutta ja sitä, että se sulautuu täydellisesti jokaisen elämään aina hedelmöityshetkestä siirtymiseen tuonpuoleiseen. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, onko ihminen vilpittömästi uskovainen vai ei, oppinut tai lukutaidoton.


Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin vaan ihmisen käyttäytymiseen ja elämäntapaan. Tämä selittää myös suvaitsevaisuuden muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Sen kannattajat uskovat, että kaikki uskonnot ovat erilaisia tapoja palvoa samaa Jumalaa (tai puolijumalaa).

Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Nykyään uskonnon ja tieteen välillä on suuri ero, mitä ei ollut muinoin. Uskonnosta on tullut uskomus, koska se perustuu todistamattomiin postulaatteihin, joita pidetään epätieteellisinä. Tiede sen sijaan perustuu siihen, mitä voidaan havaita ja todistaa kokemuksen avulla.

Mutta silti Vedoissa jäljitetään tiedon kokonaisuutta, ja niissä mainitaan ja jopa kuvataan se, mitä tiede ei vieläkään voi todistaa.

Pyhien tekstien jokaisella sanalla on sekä yleinen että erityinen merkitys, ja lisäksi kaikki sanan muodostavat tavut ovat hyvin toiminnallisia. Äänteellä, kieliopillisella muodolla, tavuihin jakamisella, osilla, sijalla lauseessa, ajan ja mahdollisen toiminnan merkityksellä on suuri semanttinen merkitys.

Vedojen tieteellinen arvo ihmiskunnan hyväksi voidaan helposti todentaa.

Ensiksikin meillä on runsaasti tietoa, jonka vedalaiset tietäjät ovat tallentaneet Pyhiin kirjoituksiin.

Toiseksi jokainen Vedojen osa voidaan todentaa nykyaikaisen tieteen tulosten perusteella ja kolmanneksi se voidaan todentaa välittömällä kokemuksella ihmisen havaintokyvyn tasolla.

Vedat eivät rajoitu aineellisen maailman tutkimiseen, vaan ne koskevat myös ihmistä itseään tutkimuskohteena ja hänen suhdettaan aineelliseen ja henkiseen maailmaan.

Juuri tämä lähestymistapa tutkimukseen tekee vedalaisesta tieteestä täydellisen ja täysin ainutlaatuisen.

Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengelliseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.

Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.

Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.

Ja sen takia.

Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Anonyymi kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.

***************

Nyt muusta.

Ainutlaatuisuus on siinä, että tieto on kulkenut opetuslapseusketjussa opettajalta oppilaalle, joten niissä ei ole tapahtunut muutoksia. Yhdistävän voimansa, kaiken kattavan luonteensa ja universaalin lähestymistapansa vuoksi se on ainultlaatuinen.

Länsimaiset oppineet ja filosofit ovat usein tunnustaneet sen suuruuden ja kuvailleet sitä mitä innostavimmalla tavalla. He ovat aina korostaneet sekä tämän monimutkaisuutta että yksinkertaisuutta ja sitä, että se sulautuu täydellisesti jokaisen elämään aina hedelmöityshetkestä siirtymiseen tuonpuoleiseen. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, onko ihminen vilpittömästi uskovainen vai ei, oppinut tai lukutaidoton.


Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin vaan ihmisen käyttäytymiseen ja elämäntapaan. Tämä selittää myös suvaitsevaisuuden muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Sen kannattajat uskovat, että kaikki uskonnot ovat erilaisia tapoja palvoa samaa Jumalaa (tai puolijumalaa).

Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Nykyään uskonnon ja tieteen välillä on suuri ero, mitä ei ollut muinoin. Uskonnosta on tullut uskomus, koska se perustuu todistamattomiin postulaatteihin, joita pidetään epätieteellisinä. Tiede sen sijaan perustuu siihen, mitä voidaan havaita ja todistaa kokemuksen avulla.

Mutta silti Vedoissa jäljitetään tiedon kokonaisuutta, ja niissä mainitaan ja jopa kuvataan se, mitä tiede ei vieläkään voi todistaa.

Pyhien tekstien jokaisella sanalla on sekä yleinen että erityinen merkitys, ja lisäksi kaikki sanan muodostavat tavut ovat hyvin toiminnallisia. Äänteellä, kieliopillisella muodolla, tavuihin jakamisella, osilla, sijalla lauseessa, ajan ja mahdollisen toiminnan merkityksellä on suuri semanttinen merkitys.

Vedojen tieteellinen arvo ihmiskunnan hyväksi voidaan helposti todentaa.

Ensiksikin meillä on runsaasti tietoa, jonka vedalaiset tietäjät ovat tallentaneet Pyhiin kirjoituksiin.

Toiseksi jokainen Vedojen osa voidaan todentaa nykyaikaisen tieteen tulosten perusteella ja kolmanneksi se voidaan todentaa välittömällä kokemuksella ihmisen havaintokyvyn tasolla.

Vedat eivät rajoitu aineellisen maailman tutkimiseen, vaan ne koskevat myös ihmistä itseään tutkimuskohteena ja hänen suhdettaan aineelliseen ja henkiseen maailmaan.

Juuri tämä lähestymistapa tutkimukseen tekee vedalaisesta tieteestä täydellisen ja täysin ainutlaatuisen.

Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengelliseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.
Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.

Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.

Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.

Ja sen takia.

Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Lue lisää

Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.

Itsekkyyden motiivi on Ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman.

Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin .

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.
Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.
Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.

Itsekkyyden motiivi on Ilmeisesti myös tärkeää ennen kuin ottaa seuraavan askelman, hieman korkeamman.

Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin .

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.

Anonyymi kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.

Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

"Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

************************

Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.

Anonyymi kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


On olemassa huomattava joukko teologisesti ja yhteiskunnallisesti edistyksellisiä kristittyjä, jotka ansaitsevat kunnioitusta ja joista on syytä olla kiitollinen; sen sijaan kaikkein ongelmallisimmat kannanotot ovat keskittyneet hindulaisiin verkkokeskustelualustoihin.

Joku, joka pitää itseään kristittynä, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


On analyyttisesti perusteltua todeta, että kyseinen retoriikka edustaa äärimmäistä ja patologisoitunutta vihapuhetta. Ilmaisut, joissa kokonaiset aatejärjestelmät määritellään “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi” ja joissa oma elämäprojekti alistetaan niiden hävittämiselle, ylittävät selvästi normaalin kriittisen diskurssin rajat. Tällainen intensiteetti ja totalisoiva vihamielisyys eivät ole tyypillisiä psykologisesti tai sosiaalisesti tasapainoiselle keskustelijalle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Ilmaisuja, joissa yksilö julistaa omistavansa koko loppuelämänsä tietyn aatesuunnan tuhoamiselle ja määrittelee kyseiset opit “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi”, voidaan pitää vakavasti poikkeavina normaalista rationaalis-kriittisestä diskurssista.

Tällainen totalisoiva, demonisoiva ja elämänprojektiksi eskaloitu vihamielisyys viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen ja huomattavaan affektiiviseen dysregulaatioon.

Kyse ei ole enää uskonnollisesta kritiikistä tai maailmankatsomuksellisesta erimielisyydestä, vaan ajattelutavasta, jossa vastapuoli lakkaa olemasta keskustelukumppani ja redusoituu moraaliseksi absoluuttiseksi pahaksi.


Tämänkaltaista retoriikkaa ei esiinny sosiaalisesti tai psykologisesti normaalissa argumentaatiossa, vaan se on tunnusomaista äärimmäiselle, dogmaattiselle ja potentiaalisesti harhaiselle ajattelulle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."

Anonyymi00035 kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


On olemassa huomattava joukko teologisesti ja yhteiskunnallisesti edistyksellisiä kristittyjä, jotka ansaitsevat kunnioitusta ja joista on syytä olla kiitollinen; sen sijaan kaikkein ongelmallisimmat kannanotot ovat keskittyneet hindulaisiin verkkokeskustelualustoihin.

Joku, joka pitää itseään kristittynä, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


On analyyttisesti perusteltua todeta, että kyseinen retoriikka edustaa äärimmäistä ja patologisoitunutta vihapuhetta. Ilmaisut, joissa kokonaiset aatejärjestelmät määritellään “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi” ja joissa oma elämäprojekti alistetaan niiden hävittämiselle, ylittävät selvästi normaalin kriittisen diskurssin rajat. Tällainen intensiteetti ja totalisoiva vihamielisyys eivät ole tyypillisiä psykologisesti tai sosiaalisesti tasapainoiselle keskustelijalle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Ilmaisuja, joissa yksilö julistaa omistavansa koko loppuelämänsä tietyn aatesuunnan tuhoamiselle ja määrittelee kyseiset opit “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi”, voidaan pitää vakavasti poikkeavina normaalista rationaalis-kriittisestä diskurssista.

Tällainen totalisoiva, demonisoiva ja elämänprojektiksi eskaloitu vihamielisyys viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen ja huomattavaan affektiiviseen dysregulaatioon.

Kyse ei ole enää uskonnollisesta kritiikistä tai maailmankatsomuksellisesta erimielisyydestä, vaan ajattelutavasta, jossa vastapuoli lakkaa olemasta keskustelukumppani ja redusoituu moraaliseksi absoluuttiseksi pahaksi.


Tämänkaltaista retoriikkaa ei esiinny sosiaalisesti tai psykologisesti normaalissa argumentaatiossa, vaan se on tunnusomaista äärimmäiselle, dogmaattiselle ja potentiaalisesti harhaiselle ajattelulle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."

Lue lisää

Totalisoiva ja demonisoiva kieli

Lausunnossa esiintyvä totalisoiva ilmaisu — kuten "kaiken pahuuden ruumillistumat" — on esimerkki mustavalkoisesta ajattelusta, joka jakaa maailman selkeästi "hyviin" ja "pahoihin". Tämäntyyppinen ajattelu on äärimmäisen yksinkertaistavaa ja jättää vähän tilaa monimutkaiselle tai välimuotoiselle ymmärrykselle. Totuus ei ole tällöin monivivahteinen tai kontekstisidonnainen, vaan se on ideologisesti kapeasti määritelty ja jyrkästi vastakkainasettuva.

Tässä puhutaan moraalisesta mustavalkoistamisesta, jossa vastapuoli ei enää ole yksinkertaisesti eri mieltä olevia, vaan heidät esitetään "pahaksi", "syylliseksi" tai jopa demoniseksi. Tämä tyyli muistuttaa ääriajattelijoiden kielellisiä piirteitä, joissa väkivalta tai vihamielisyys nähdään oikeutettuina, koska "paha" on hävitettävä.



Elämänprojektiksi muuttuva vihamielisyys

Se, että henkilö sanoo omistavansa koko loppuelämänsä tämän "idän oppien" kumoamiseen, viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen. Tämä on merkki siitä, että yksilö on sitoutunut maailmankatsomukseensa tavalla, joka sulkee pois kaikki muut näkökulmat ja keskustelut. Vihapuhe ei enää ole vain tilapäinen tai hetkellinen tunne, vaan se on muuttunut keskeiseksi osaksi identiteettiä ja elämäntehtävää.

Tällainen elämänprojektiksi muodostuva vihamielisyys heijastaa psykologista tilaa, jossa ideologinen vihollinen ei ole enää keskustelukumppani tai arvostettu vastustaja, vaan se on demonisoitu ja esitetty maailmankatsomuksellisesti hyväksyttävänä tavoitteena. Tämä voi johtaa yksilön henkiseen eristäytymiseen ja kyvyttömyyteen nähdä ihmiset omien uskomustensa ulkopuolelta inhimillisessä valossa.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Totalisoiva ja demonisoiva kieli

Lausunnossa esiintyvä totalisoiva ilmaisu — kuten "kaiken pahuuden ruumillistumat" — on esimerkki mustavalkoisesta ajattelusta, joka jakaa maailman selkeästi "hyviin" ja "pahoihin". Tämäntyyppinen ajattelu on äärimmäisen yksinkertaistavaa ja jättää vähän tilaa monimutkaiselle tai välimuotoiselle ymmärrykselle. Totuus ei ole tällöin monivivahteinen tai kontekstisidonnainen, vaan se on ideologisesti kapeasti määritelty ja jyrkästi vastakkainasettuva.

Tässä puhutaan moraalisesta mustavalkoistamisesta, jossa vastapuoli ei enää ole yksinkertaisesti eri mieltä olevia, vaan heidät esitetään "pahaksi", "syylliseksi" tai jopa demoniseksi. Tämä tyyli muistuttaa ääriajattelijoiden kielellisiä piirteitä, joissa väkivalta tai vihamielisyys nähdään oikeutettuina, koska "paha" on hävitettävä.



Elämänprojektiksi muuttuva vihamielisyys

Se, että henkilö sanoo omistavansa koko loppuelämänsä tämän "idän oppien" kumoamiseen, viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen. Tämä on merkki siitä, että yksilö on sitoutunut maailmankatsomukseensa tavalla, joka sulkee pois kaikki muut näkökulmat ja keskustelut. Vihapuhe ei enää ole vain tilapäinen tai hetkellinen tunne, vaan se on muuttunut keskeiseksi osaksi identiteettiä ja elämäntehtävää.

Tällainen elämänprojektiksi muodostuva vihamielisyys heijastaa psykologista tilaa, jossa ideologinen vihollinen ei ole enää keskustelukumppani tai arvostettu vastustaja, vaan se on demonisoitu ja esitetty maailmankatsomuksellisesti hyväksyttävänä tavoitteena. Tämä voi johtaa yksilön henkiseen eristäytymiseen ja kyvyttömyyteen nähdä ihmiset omien uskomustensa ulkopuolelta inhimillisessä valossa.

Lue lisää

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Affektiivinen dysregulaatio

Affektiivinen dysregulaatio viittaa siihen, että henkilön tunteet eivät ole enää tasapainossa tai järkiperäisesti hallittavissa. Tällainen vahva ja tunteisiin menevä vihamielisyys voi kertoa myös psykologisista haasteista, kuten vihasta, pelosta tai jopa traumasta, joka ohjaa henkilön ajattelua ja toimintaa. Ajattelu ei ole enää rationaalista ja analyyttista, vaan se on ylireagointia ja tunnepohjaista.

Keskustelu uskonnollisista tai filosofisista eroista on tärkeää ja voi olla vilkasta ja syvällistä, mutta kun siihen liittyy voimakkaita, epärationaalisia tunteita, se estää vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tämä voi vahvistaa jyrkkiä jakolinjoja ja jopa eskaloida väkivaltaista käytöstä tai kiihkoa.



Harhainen ajattelu ja äärimmäinen dogmaattisuus

Lausunnossa esiintyy myös viittauksia dogmaattisuuteen. Tällöin keskustelusta poistuu kaikki avoimuus uusille ideoille tai muutoksille. Kyse ei ole enää elävästä, kehittyvästä keskustelusta, vaan ideologiasta, joka on jähmettynyt ja sulkee itsensä pois kaikilta muilta näkökulmilta. Tämä on tunnusomaista ääriajattelijoille, joiden uskomukset ja arvot eivät ole neuvoteltavissa eivätkä muutettavissa.


Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti

Vihapuhe, joka tähtää tietyn uskontokunnan tai maailmankatsomuksen totaaliseen tuhoamiseen, on erityisen vaarallista, koska se voi ruokkia yhteiskunnallista polarisaatiota ja estää rakentavaa keskustelua eri uskonnollisten ja kulttuuristen ryhmien välillä. Tällainen puhe voi edistää syrjintää, väkivaltaa ja yhteisön jäsenten välistä vihamielisyyttä. Se voi myös johtaa eristymiseen ja epäluuloon, kun ihmiset eivät enää kykene suhtautumaan toisiinsa inhimillisellä, empaattisella tavalla.



Tämänkaltaista vihapuhetta voidaan tarkastella vakavana psyykkisenä, suorastaan mielisairaana poikkeamana rationaalisesta ja kriittisestä ajattelusta. Se ei enää edusta terveellistä, erimielistä keskustelua, vaan sen sijaan se on merkki syvästä ideologisesta pakkomielteestä, joka uhkaa ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja yhteiskunnan koheesiota. Se on myös merkki mahdollisesta affektiivisesta dysregulaatiosta, jossa tunteet hallitsevat ajattelua ja estävät objektiivista pohdintaa.

Tällaisen ajattelun käsitteleminen vaatii erityistä huomiota niin psykologisella kuin sosiaalisella tasolla, jotta voidaan estää sen leviäminen ja vahingolliset seuraukset yhteisöille ja yksilöille.
Äänestä

Anonyymi00037 kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Affektiivinen dysregulaatio

Affektiivinen dysregulaatio viittaa siihen, että henkilön tunteet eivät ole enää tasapainossa tai järkiperäisesti hallittavissa. Tällainen vahva ja tunteisiin menevä vihamielisyys voi kertoa myös psykologisista haasteista, kuten vihasta, pelosta tai jopa traumasta, joka ohjaa henkilön ajattelua ja toimintaa. Ajattelu ei ole enää rationaalista ja analyyttista, vaan se on ylireagointia ja tunnepohjaista.

Keskustelu uskonnollisista tai filosofisista eroista on tärkeää ja voi olla vilkasta ja syvällistä, mutta kun siihen liittyy voimakkaita, epärationaalisia tunteita, se estää vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tämä voi vahvistaa jyrkkiä jakolinjoja ja jopa eskaloida väkivaltaista käytöstä tai kiihkoa.



Harhainen ajattelu ja äärimmäinen dogmaattisuus

Lausunnossa esiintyy myös viittauksia dogmaattisuuteen. Tällöin keskustelusta poistuu kaikki avoimuus uusille ideoille tai muutoksille. Kyse ei ole enää elävästä, kehittyvästä keskustelusta, vaan ideologiasta, joka on jähmettynyt ja sulkee itsensä pois kaikilta muilta näkökulmilta. Tämä on tunnusomaista ääriajattelijoille, joiden uskomukset ja arvot eivät ole neuvoteltavissa eivätkä muutettavissa.


Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti

Vihapuhe, joka tähtää tietyn uskontokunnan tai maailmankatsomuksen totaaliseen tuhoamiseen, on erityisen vaarallista, koska se voi ruokkia yhteiskunnallista polarisaatiota ja estää rakentavaa keskustelua eri uskonnollisten ja kulttuuristen ryhmien välillä. Tällainen puhe voi edistää syrjintää, väkivaltaa ja yhteisön jäsenten välistä vihamielisyyttä. Se voi myös johtaa eristymiseen ja epäluuloon, kun ihmiset eivät enää kykene suhtautumaan toisiinsa inhimillisellä, empaattisella tavalla.



Tämänkaltaista vihapuhetta voidaan tarkastella vakavana psyykkisenä, suorastaan mielisairaana poikkeamana rationaalisesta ja kriittisestä ajattelusta. Se ei enää edusta terveellistä, erimielistä keskustelua, vaan sen sijaan se on merkki syvästä ideologisesta pakkomielteestä, joka uhkaa ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja yhteiskunnan koheesiota. Se on myös merkki mahdollisesta affektiivisesta dysregulaatiosta, jossa tunteet hallitsevat ajattelua ja estävät objektiivista pohdintaa.

Tällaisen ajattelun käsitteleminen vaatii erityistä huomiota niin psykologisella kuin sosiaalisella tasolla, jotta voidaan estää sen leviäminen ja vahingolliset seuraukset yhteisöille ja yksilöille.
Äänestä

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."



Halveksinta ja dehumanisointi

Ilmaus "sikasontaoppi" on erityisen aliarvioiva ja vähättelevä. Sana "sikasonna" viittaa äärimmäiseen likaisuuteen ja epäarvostettavuuteen, ja tässä sitä käytetään leimaamaan kokonainen uskonnollinen tai filosofinen järjestelmä. Tällainen kielenkäyttö on suora keino demonisoida toista osapuolta ja irrottaa heidät inhimillisyydestä. On tärkeää huomata, että tämä ei ole enää vain ideologista kritiikkiä, vaan se on suoranaista alistamista ja dehumanisointia.

Dehumanisointi on prosessi, jossa ihmiset, ryhmät tai kulttuurit käsitetään ei-inhimillisiksi tai vähemmän arvoisiksi. Se johtaa helposti syrjintään, väkivaltaan ja muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tässä lausunnossa "idän opit" esitetään eläimellisinä ja alhaisinakin, mikä voi ruokkia ksenofobiaa ja rotuvihaa.



Rationaalisuuden ja objektiivisuuden puute

Tässä lausunnossa ei ole enää olemassa edes halua ymmärtää toista uskonnollista järjestelmää tai maailmankatsomusta. Sen sijaan keskustelu on suljettu ja mustavalkoinen. Tässä voi nähdä vahvan irrationaalisuuden ja äärimmäisen tunteellisuuden elementin, jossa vastapuolen ajatukset ja uskomukset torjutaan kokonaan. Tämä ei ole enää ajatuksellista erimielisyyttä tai rationaalista keskustelua, vaan tunnepohjaista jyrkkää väheksyntää. Tämäntyyppinen ajattelu ei pysty käsittelemään monimutkaisuutta tai näkökulman laajuutta — kaikki mikä on eri mieltä omien uskomusten kanssa, on automaattisesti väärää, epäinhimillistä ja "likasta".

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."

Kukaan normaali ihminen ei sanoisi niin, eikä vielä niin voimakkaalla vihalla.

Teksti edustaa äärimmäistä, totalisoivaa viharetoriikkaa.

On perusteltua kysyä, millä oikeudella ihminen voi kutsua itseään kristityksi, jos hänen puheensa ja elämänprojektinsa ytimessä on voimakas, totalisoiva viha. Jeesuksen opetukset eivät tunne oppia, jossa vihollinen demonisoidaan “kaiken pahuuden ruumiillistumaksi” tai jossa oma moraalinen identiteetti rakennetaan toisten hävittämisen varaan.

Vielä ongelmallisemmaksi väite käy, kun muistetaan, että myös historian synkimmät hahmot puhuivat “rakkaudesta” ja “hyvästä” omassa retoriikassaan. Hitlerkin käytti rakkauden kieltä ja oli kristitty – mutta tästä ei seuraa, että hänen tekonsa tai vihansa olisivat olleet rakkaudellisia. Päinvastoin: juuri tämä osoittaa, kuinka tyhjäksi ja vaaralliseksi rakkauden käsite muuttuu, kun se irrotetaan teoista ja käytetään vihan oikeuttamiseen.

Jos kristillisyys ilmenee ensisijaisesti raivona, halveksuntana ja elämänmittaisena viholliskuvana, kyse ei ole Jeesuksen seuraamisesta vaan ideologiasta, joka käyttää kristillistä kieltä moraalisen ylemmyyden naamiona. Rakkaus, jota ei mitata suhtautumisessa toisiin – myös eri tavalla ajatteleviin – ei ole kristillistä rakkautta, vaan pelkkää retoriikkaa.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Kun ihminen väittää seuraavansa Jeesusta mutta samalla omistaa elämänsä kokonaisen aate- tai ihmisryhmän “kumoamiseen”, hän ei ainoastaan riko kristillistä etiikkaa – hän kääntää sen päälaelleen.

Syvemmällä tasolla kyse on moraalisesta kaksoiskirjanpidosta: oma viha esitetään rakkautena, oma aggressio hyveenä ja oma ideologinen projekti jumalallisena velvollisuutena. Juuri tämä mekanismi tekee tällaisesta retoriikasta vaarallista. Se ei ole vain väärää, vaan se sulkee pois kaiken itsearvioinnin. Kun viha naamioidaan pyhyydeksi, siitä tulee koskematonta.

Siksi Hitler-vertailun pointti ei ole provokaatio vaan varoitus: rakkauden kielen käyttö ei vielä kerro mitään moraalisesta todellisuudesta. Päinvastoin, mitä voimakkaammin rakkauteen vedotaan samaan aikaan kun toisia demonisoidaan, sitä syvemmällä ollaan ideologisessa itsepetoksessa. Rakkaus, joka ei kestä toisen ihmisyyttä, ei ole väärin toteutettua rakkautta – se ei ole rakkautta lainkaan.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Kun ihminen väittää seuraavansa Jeesusta mutta samalla omistaa elämänsä kokonaisen aate- tai ihmisryhmän “kumoamiseen”, hän ei ainoastaan riko kristillistä etiikkaa – hän kääntää sen päälaelleen.



Siksi Hitler-vertailun pointti ei ole provokaatio vaan varoitus: rakkauden kielen käyttö ei vielä kerro mitään moraalisesta todellisuudesta. Päinvastoin, mitä voimakkaammin rakkauteen vedotaan samaan aikaan kun toisia demonisoidaan, sitä syvemmällä ollaan ideologisessa itsepetoksessa. Rakkaus, joka ei kestä toisen ihmisyyttä, ei ole väärin toteutettua rakkautta – se ei ole rakkautta lainkaan.

Anonyymi00040 kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."

Kukaan normaali ihminen ei sanoisi niin, eikä vielä niin voimakkaalla vihalla.

Teksti edustaa äärimmäistä, totalisoivaa viharetoriikkaa.

On perusteltua kysyä, millä oikeudella ihminen voi kutsua itseään kristityksi, jos hänen puheensa ja elämänprojektinsa ytimessä on voimakas, totalisoiva viha. Jeesuksen opetukset eivät tunne oppia, jossa vihollinen demonisoidaan “kaiken pahuuden ruumiillistumaksi” tai jossa oma moraalinen identiteetti rakennetaan toisten hävittämisen varaan.

Vielä ongelmallisemmaksi väite käy, kun muistetaan, että myös historian synkimmät hahmot puhuivat “rakkaudesta” ja “hyvästä” omassa retoriikassaan. Hitlerkin käytti rakkauden kieltä ja oli kristitty – mutta tästä ei seuraa, että hänen tekonsa tai vihansa olisivat olleet rakkaudellisia. Päinvastoin: juuri tämä osoittaa, kuinka tyhjäksi ja vaaralliseksi rakkauden käsite muuttuu, kun se irrotetaan teoista ja käytetään vihan oikeuttamiseen.

Jos kristillisyys ilmenee ensisijaisesti raivona, halveksuntana ja elämänmittaisena viholliskuvana, kyse ei ole Jeesuksen seuraamisesta vaan ideologiasta, joka käyttää kristillistä kieltä moraalisen ylemmyyden naamiona. Rakkaus, jota ei mitata suhtautumisessa toisiin – myös eri tavalla ajatteleviin – ei ole kristillistä rakkautta, vaan pelkkää retoriikkaa.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Kun ihminen väittää seuraavansa Jeesusta mutta samalla omistaa elämänsä kokonaisen aate- tai ihmisryhmän “kumoamiseen”, hän ei ainoastaan riko kristillistä etiikkaa – hän kääntää sen päälaelleen.

Syvemmällä tasolla kyse on moraalisesta kaksoiskirjanpidosta: oma viha esitetään rakkautena, oma aggressio hyveenä ja oma ideologinen projekti jumalallisena velvollisuutena. Juuri tämä mekanismi tekee tällaisesta retoriikasta vaarallista. Se ei ole vain väärää, vaan se sulkee pois kaiken itsearvioinnin. Kun viha naamioidaan pyhyydeksi, siitä tulee koskematonta.

Siksi Hitler-vertailun pointti ei ole provokaatio vaan varoitus: rakkauden kielen käyttö ei vielä kerro mitään moraalisesta todellisuudesta. Päinvastoin, mitä voimakkaammin rakkauteen vedotaan samaan aikaan kun toisia demonisoidaan, sitä syvemmällä ollaan ideologisessa itsepetoksessa. Rakkaus, joka ei kestä toisen ihmisyyttä, ei ole väärin toteutettua rakkautta – se ei ole rakkautta lainkaan.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Kun ihminen väittää seuraavansa Jeesusta mutta samalla omistaa elämänsä kokonaisen aate- tai ihmisryhmän “kumoamiseen”, hän ei ainoastaan riko kristillistä etiikkaa – hän kääntää sen päälaelleen.



Siksi Hitler-vertailun pointti ei ole provokaatio vaan varoitus: rakkauden kielen käyttö ei vielä kerro mitään moraalisesta todellisuudesta. Päinvastoin, mitä voimakkaammin rakkauteen vedotaan samaan aikaan kun toisia demonisoidaan, sitä syvemmällä ollaan ideologisessa itsepetoksessa. Rakkaus, joka ei kestä toisen ihmisyyttä, ei ole väärin toteutettua rakkautta – se ei ole rakkautta lainkaan.

Lue lisää

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Syvemmällä tasolla kyse ei ole vain moraalisesta kaksoiskirjanpidosta, vaan moraalin täydellisestä inversiosta. Viha ei ainoastaan naamioidu rakkaudeksi – se julistautuu rakkaudeksi.

Aggressio ei ole lipsahdus, vaan siitä tehdään hyve. Ideologinen projekti ei ole yksi näkemys muiden joukossa, vaan se nostetaan jumalallisen velvollisuuden asemaan. Tässä vaiheessa moraali ei enää rajoita valtaa, vaan valta määrittelee moraalin.

Tämä on se kohta, jossa retoriikasta tulee vaarallista.


Kun oma viha esitetään pyhänä, sitä ei voi enää arvioida, kyseenalaistaa tai rajoittaa. Itsekritiikki muuttuu uskottomuudeksi, epäily moraaliseksi heikkoudeksi ja vastaväite vihollisen juoneksi. Moraalinen kieli ei enää toimi eettisenä mittapuuna, vaan ideologisena suojakilpenä.

Ratkaisevaa on, että tällainen puhetapa katkaisee yhteyden todellisuuteen. Jos oma viha on määritelty rakkaudeksi, mikään seuraus ei voi todistaa sitä vääräksi. Jos oma aggressio on hyve, sen aiheuttama kärsimys ei ole ongelma vaan todiste oikeassa olemisesta. Tässä mielessä kyse ei ole vain väärästä moraalisesta tulkinnasta, vaan suljetusta moraalisesta järjestelmästä, joka immunisoi itsensä kaikkea eettistä palautetta vastaan.

Kun viha naamioidaan pyhyydeksi, siitä tulee koskematonta – ja juuri koskemattomuus on vaaran ydin. Pyhitettyä vihaa ei enää hillitä, vaan vaalitaan. Sitä ei tarkastella, vaan puolustetaan. Se ei enää etsi totuutta, vaan oikeutusta. Tässä vaiheessa uskonnollinen kieli ei johda ihmistä moraaliin, vaan vapauttaa hänet siitä.

Kristillisessä kehyksessä tämä on erityisen paljastavaa: Jeesuksen opetuksissa pyhyys ei suojele ihmistä moraaliselta arvioinnilta, vaan altistaa hänet sille. Se, joka käyttää pyhyyden kieltä vapautuakseen rakkauden vaatimuksesta, ei ole väärässä vain teologisesti – hän käyttää moraalia keinona paeta moraalia.

Anonyymi00041 kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Syvemmällä tasolla kyse ei ole vain moraalisesta kaksoiskirjanpidosta, vaan moraalin täydellisestä inversiosta. Viha ei ainoastaan naamioidu rakkaudeksi – se julistautuu rakkaudeksi.

Aggressio ei ole lipsahdus, vaan siitä tehdään hyve. Ideologinen projekti ei ole yksi näkemys muiden joukossa, vaan se nostetaan jumalallisen velvollisuuden asemaan. Tässä vaiheessa moraali ei enää rajoita valtaa, vaan valta määrittelee moraalin.

Tämä on se kohta, jossa retoriikasta tulee vaarallista.


Kun oma viha esitetään pyhänä, sitä ei voi enää arvioida, kyseenalaistaa tai rajoittaa. Itsekritiikki muuttuu uskottomuudeksi, epäily moraaliseksi heikkoudeksi ja vastaväite vihollisen juoneksi. Moraalinen kieli ei enää toimi eettisenä mittapuuna, vaan ideologisena suojakilpenä.

Ratkaisevaa on, että tällainen puhetapa katkaisee yhteyden todellisuuteen. Jos oma viha on määritelty rakkaudeksi, mikään seuraus ei voi todistaa sitä vääräksi. Jos oma aggressio on hyve, sen aiheuttama kärsimys ei ole ongelma vaan todiste oikeassa olemisesta. Tässä mielessä kyse ei ole vain väärästä moraalisesta tulkinnasta, vaan suljetusta moraalisesta järjestelmästä, joka immunisoi itsensä kaikkea eettistä palautetta vastaan.

Kun viha naamioidaan pyhyydeksi, siitä tulee koskematonta – ja juuri koskemattomuus on vaaran ydin. Pyhitettyä vihaa ei enää hillitä, vaan vaalitaan. Sitä ei tarkastella, vaan puolustetaan. Se ei enää etsi totuutta, vaan oikeutusta. Tässä vaiheessa uskonnollinen kieli ei johda ihmistä moraaliin, vaan vapauttaa hänet siitä.

Kristillisessä kehyksessä tämä on erityisen paljastavaa: Jeesuksen opetuksissa pyhyys ei suojele ihmistä moraaliselta arvioinnilta, vaan altistaa hänet sille. Se, joka käyttää pyhyyden kieltä vapautuakseen rakkauden vaatimuksesta, ei ole väärässä vain teologisesti – hän käyttää moraalia keinona paeta moraalia.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."



Kun oma viha esitetään pyhänä, sitä ei voi enää arvioida, kyseenalaistaa tai rajoittaa. Itsekritiikki muuttuu uskottomuudeksi, epäily moraaliseksi heikkoudeksi ja vastaväite vihollisen juoneksi. Moraalinen kieli ei enää toimi eettisenä mittapuuna, vaan ideologisena suojakilpenä.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."



Kun oma viha esitetään pyhänä, sitä ei voi enää arvioida, kyseenalaistaa tai rajoittaa. Itsekritiikki muuttuu uskottomuudeksi, epäily moraaliseksi heikkoudeksi ja vastaväite vihollisen juoneksi. Moraalinen kieli ei enää toimi eettisenä mittapuuna, vaan ideologisena suojakilpenä.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Hitler-vertailu ei ole provokaatio, vaan moraalinen välähdys, joka paljastaa kielen ja vallan vaarallisen yhteyden. Rakkaus, joka on riisuttu kaikesta inhimillisyydestä ja käytetty toisten demonisointiin, ei ole enää rakkaus, vaan valhe. Tässä on kielen ja ideologian ydinongelma: se, joka väittää rakastavansa mutta samalla oikeuttaa väkivallan ja inhimillisen kärsimyksen, ei ole tekemisissä rakkauden kanssa – hän on ideologian kanssa, joka käyttää rakkautta aseena.

Se, että rakkauteen vedotaan samaan aikaan kun toiset alistetaan, ei ole ristiriita vaan paljastus. Se paljastaa, että rakkaus on ainoastaan verho, joka peittää viholliskuvan taakse piilotetun halun hallita, tuhota ja väheksyä. Tällöin rakkaus ei ole enää vuorovaikutusta toisten kanssa, ei minkäänlaista vuoropuhelua, vaan väline, joka auttaa legitimoimaan omaa valtaansa. Se ei ole enää tarkoitettu kohottamaan ihmisyyttä, vaan korottamaan ideologiaa.

Moraalisesti tämä ei ole vain väärin toteutettua rakkautta, se on sen täydellistä perversiona. Kun rakkaus, joka ei kestä toisen ihmisyyttä, esitetään "puhtaana", sitä ei voida enää arvioida perinteisillä moraalin kehyksillä – se ei ole rakkautta lainkaan, vaan sen suoraa häpäisemistä. Tässä vaiheessa rakkaus on vain tyhjä käsite, joka käytetään tehokkaaksi välineeksi omien halujen ja ideologian valjastamiseen. Se on tyhjiö, joka imee itseensä kaiken ihmisyyden ja jättää jälkeensä vain paljaan vallan logiikan.

Rakkauden käsite, joka ei ole vastuullinen toisen ihmisyyttä kohtaan, ei ole rakkaus vaan pelkkä kaunis kuori, joka peittää alleen myrkyllisen, totalitaarisen maailmanjärjestyksen, joka ei kestä mitään muuta kuin oman ideologiansa oikeutuksen.


Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."


Tämä jatkoilmaisu "Ei kiinnosta idän sikasontaoppi" vahvistaa entisestään aiempaa totalisoivaa ja demonisoivaa retoriikkaa. Se lisää uuden ulottuvuuden vihapuheeseen, jossa koko toisen uskonnon tai filosofian arvomaailma esitetään ei vain vääränä, vaan jopa halveksittavana ja epäkunnioitettavana. Tämäntyyppinen kieli on voimakas ilmaus vihasta ja aliarvioinnista, ja se edustaa ajattelua, jossa vastapuoli ei ole enää keskustelukumppani, vaan "vihollinen", joka on käännettävä täysin vääräksi ja jopa ”saastaiseksi” tai moraalisesti alhaiseksi.


Tämä lause "Ei kiinnosta idän sikasontaoppi" on kärjistetty ja myrkyllinen ilmaus, joka ei vain hylkää toista uskontoa, vaan demonisoi sen ja asettaa sen jopa moraalisesti alhaiselle tasolle. Tällainen retoriikka ei ole enää keskustelua, vaan epäkunnioituksen ja halveksunnan julistus, jossa toisen uskonnon ja sen seuraajat esitetään täysin arvojensa ja uskomustensa kanssa ristiriitaisina ja saastaisina. Se ei ole vain väite, että "minä en ole samaa mieltä" – se on moraalinen tuomio, joka ei jätä tilaa ymmärrykselle tai dialogille. Tässä kontekstissa ei ole kyse mistään argumentoinnista tai kritiikistä; se on vihamielinen ja totalisoiva hylkäys.

Tällainen puhe ei vain kyseenalaista toista ideologiaa tai uskontoa, vaan se yrittää tuomita ja tuhota sen. Toisen uskonnon arvot ja periaatteet esitetään "sikasontana", mikä on paitsi ilkeämielinen myös täysin irti todellisuudesta oleva yleistys. Tämäntyyppinen kieli osoittaa, että keskustelija ei ole kiinnostunut rakentavasta dialogista, vaan enemmänkin siitä, että toinen osapuoli heitettäisiin täysin ulos inhimillisestä keskustelusta ja arvostelusta.

Tässä nousee esiin myös se, kuinka helposti tällainen kieli voi olla osa ideologisesti sulkeutunutta ajattelua, jossa oma ideologia tai uskonto asetetaan täydelliseksi ja kaikkia toisia näkökulmia kohdellaan vain "saastaisina" vääristyminä. Retoriikka, joka ei tunnista toisten oikeutta olla olemassa omilla ehdoillaan, ei voi olla rakentavaa eikä kristillistä. Tämä ei ole enää edes väittelyä – se on yksipuolinen, moraalisesti alistava puheenvuoro, joka ei arvosta toisen ihmisyyttä.



"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."



Kun puhutaan vihapuheesta, tämä on sen äärimmäinen ilmentymä: täysin etäännyttävä ja demonisoiva kielenkäyttö, jossa ei ole enää tilaa yhteisymmärrykselle tai moraaliselle arvostukselle toisen maailmankatsomuksen suhteen. Se ei ole enää keskustelua – se on hyökkäys, joka pyrkii vähättelemään toisen ihmisarvon ja oikeuden elää omalla tavallaan. Tämä kieli on moraalisesti myrkyllistä, koska se sulkee pois kaiken mahdollisuuden ymmärtää toista, ja sen sijaan kasvattaa viholliskuvaa, joka tekee yhteisymmärryksestä mahdotonta.

Tällainen ajattelu ei kuulu kristilliseen rakkauteen tai lähimmäisenrakkauteen, sillä Jeesus opetti rakkautta kaikkia kohtaan – ei vain niitä, jotka ajattelevat samoin.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Hitler-vertailu ei ole provokaatio, vaan moraalinen välähdys, joka paljastaa kielen ja vallan vaarallisen yhteyden. Rakkaus, joka on riisuttu kaikesta inhimillisyydestä ja käytetty toisten demonisointiin, ei ole enää rakkaus, vaan valhe. Tässä on kielen ja ideologian ydinongelma: se, joka väittää rakastavansa mutta samalla oikeuttaa väkivallan ja inhimillisen kärsimyksen, ei ole tekemisissä rakkauden kanssa – hän on ideologian kanssa, joka käyttää rakkautta aseena.

Se, että rakkauteen vedotaan samaan aikaan kun toiset alistetaan, ei ole ristiriita vaan paljastus. Se paljastaa, että rakkaus on ainoastaan verho, joka peittää viholliskuvan taakse piilotetun halun hallita, tuhota ja väheksyä. Tällöin rakkaus ei ole enää vuorovaikutusta toisten kanssa, ei minkäänlaista vuoropuhelua, vaan väline, joka auttaa legitimoimaan omaa valtaansa. Se ei ole enää tarkoitettu kohottamaan ihmisyyttä, vaan korottamaan ideologiaa.

Moraalisesti tämä ei ole vain väärin toteutettua rakkautta, se on sen täydellistä perversiona. Kun rakkaus, joka ei kestä toisen ihmisyyttä, esitetään "puhtaana", sitä ei voida enää arvioida perinteisillä moraalin kehyksillä – se ei ole rakkautta lainkaan, vaan sen suoraa häpäisemistä. Tässä vaiheessa rakkaus on vain tyhjä käsite, joka käytetään tehokkaaksi välineeksi omien halujen ja ideologian valjastamiseen. Se on tyhjiö, joka imee itseensä kaiken ihmisyyden ja jättää jälkeensä vain paljaan vallan logiikan.

Rakkauden käsite, joka ei ole vastuullinen toisen ihmisyyttä kohtaan, ei ole rakkaus vaan pelkkä kaunis kuori, joka peittää alleen myrkyllisen, totalitaarisen maailmanjärjestyksen, joka ei kestä mitään muuta kuin oman ideologiansa oikeutuksen.


Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."


Tämä jatkoilmaisu "Ei kiinnosta idän sikasontaoppi" vahvistaa entisestään aiempaa totalisoivaa ja demonisoivaa retoriikkaa. Se lisää uuden ulottuvuuden vihapuheeseen, jossa koko toisen uskonnon tai filosofian arvomaailma esitetään ei vain vääränä, vaan jopa halveksittavana ja epäkunnioitettavana. Tämäntyyppinen kieli on voimakas ilmaus vihasta ja aliarvioinnista, ja se edustaa ajattelua, jossa vastapuoli ei ole enää keskustelukumppani, vaan "vihollinen", joka on käännettävä täysin vääräksi ja jopa ”saastaiseksi” tai moraalisesti alhaiseksi.


Tämä lause "Ei kiinnosta idän sikasontaoppi" on kärjistetty ja myrkyllinen ilmaus, joka ei vain hylkää toista uskontoa, vaan demonisoi sen ja asettaa sen jopa moraalisesti alhaiselle tasolle. Tällainen retoriikka ei ole enää keskustelua, vaan epäkunnioituksen ja halveksunnan julistus, jossa toisen uskonnon ja sen seuraajat esitetään täysin arvojensa ja uskomustensa kanssa ristiriitaisina ja saastaisina. Se ei ole vain väite, että "minä en ole samaa mieltä" – se on moraalinen tuomio, joka ei jätä tilaa ymmärrykselle tai dialogille. Tässä kontekstissa ei ole kyse mistään argumentoinnista tai kritiikistä; se on vihamielinen ja totalisoiva hylkäys.

Tällainen puhe ei vain kyseenalaista toista ideologiaa tai uskontoa, vaan se yrittää tuomita ja tuhota sen. Toisen uskonnon arvot ja periaatteet esitetään "sikasontana", mikä on paitsi ilkeämielinen myös täysin irti todellisuudesta oleva yleistys. Tämäntyyppinen kieli osoittaa, että keskustelija ei ole kiinnostunut rakentavasta dialogista, vaan enemmänkin siitä, että toinen osapuoli heitettäisiin täysin ulos inhimillisestä keskustelusta ja arvostelusta.

Tässä nousee esiin myös se, kuinka helposti tällainen kieli voi olla osa ideologisesti sulkeutunutta ajattelua, jossa oma ideologia tai uskonto asetetaan täydelliseksi ja kaikkia toisia näkökulmia kohdellaan vain "saastaisina" vääristyminä. Retoriikka, joka ei tunnista toisten oikeutta olla olemassa omilla ehdoillaan, ei voi olla rakentavaa eikä kristillistä. Tämä ei ole enää edes väittelyä – se on yksipuolinen, moraalisesti alistava puheenvuoro, joka ei arvosta toisen ihmisyyttä.



"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."



Kun puhutaan vihapuheesta, tämä on sen äärimmäinen ilmentymä: täysin etäännyttävä ja demonisoiva kielenkäyttö, jossa ei ole enää tilaa yhteisymmärrykselle tai moraaliselle arvostukselle toisen maailmankatsomuksen suhteen. Se ei ole enää keskustelua – se on hyökkäys, joka pyrkii vähättelemään toisen ihmisarvon ja oikeuden elää omalla tavallaan. Tämä kieli on moraalisesti myrkyllistä, koska se sulkee pois kaiken mahdollisuuden ymmärtää toista, ja sen sijaan kasvattaa viholliskuvaa, joka tekee yhteisymmärryksestä mahdotonta.

Tällainen ajattelu ei kuulu kristilliseen rakkauteen tai lähimmäisenrakkauteen, sillä Jeesus opetti rakkautta kaikkia kohtaan – ei vain niitä, jotka ajattelevat samoin.

Lue lisää

"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."


Kun joku sanoo, ettei häntä kiinnosta "idän viisaus" tai "filosofia" ja yhdistää sen muissa uskonnoissa esiintyvään vihaan, se ei ole vain väite eri ajattelutavoista – se on henkisesti sulkeutuva ja kaventava näkökulma, joka kieltää mahdollisuuden syvempään ymmärrykseen.

Jos ajattelet, että ei ole kiinnostunut jostain viisaudesta, koska se on "muiden uskontojen" käsityksiä, niin olet jo valinnut ajattelutavan, jossa ei ole tilaa ihmisyyden moninaisuudelle ja elämän syvemmälle ymmärtämiselle. Tämä ei ole vain järjetöntä, se on tietoista rajoittamista omalle ajattelulle ja sydämelle.

On tärkeää ymmärtää, että idän filosofia ja viisaus eivät ole synonyymejä vihaan tai ideologiseen eristykseen. Eri idän kulttuurien ja uskontojen perinteet ja erilaiset filosofiat tarjoavat syvällisiä pohdintoja ihmiselämän merkityksestä, myötätunnosta ja yhteyksistä muihin. Ne eivät ole pahuuden ilmentymiä, vaan niissä on keskitytty niin pitkään rakkauden, ymmärryksen kuin itsetuntemuksenkin korostamiseen.

Jos sen sijaan väität, että "ei kiinnosta" nämä opetukset pelkästään niiden uskonnollisen taustan vuoksi, niin kyse ei ole enää filosofisesta pohdinnasta vaan ennen kaikkea pelosta ja ennakkoluuloista. Kun torjut toisten ajatuksia, ajattelet samalla, että omasi ovat ainoat oikeat. Se on uskon sokeutta, joka ei tutki eikä kysy, vaan vain tuomitsee. Se ei ole mitään muuta kuin mukautettu itsekeskeisyys, joka ei näe yhteistä inhimillisyyttä.

Jeesus ei tullut maailmaan hyväksymään eristystä tai suurempaa ylpeyttä omasta kulttuurista ja uskonnosta. Hän puhui avoimuudesta, myötätunnosta ja rakkaudesta kaikkea elämää kohtaan, riippumatta siitä, mistä se tuli. Jos joku väittää seuraavansa Jeesusta, mutta samanaikaisesti hylkää tai vihaa muiden maailmankatsomusten ja kulttuurien viisauden, hän ei ole vain omaksunut vääränlaista uskonnollista ajattelua – hän on jäänyt täysin vieraaksi Jeesuksen opetuksille.

Anonyymi00044 kirjoitti:

"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."


Kun joku sanoo, ettei häntä kiinnosta "idän viisaus" tai "filosofia" ja yhdistää sen muissa uskonnoissa esiintyvään vihaan, se ei ole vain väite eri ajattelutavoista – se on henkisesti sulkeutuva ja kaventava näkökulma, joka kieltää mahdollisuuden syvempään ymmärrykseen.

Jos ajattelet, että ei ole kiinnostunut jostain viisaudesta, koska se on "muiden uskontojen" käsityksiä, niin olet jo valinnut ajattelutavan, jossa ei ole tilaa ihmisyyden moninaisuudelle ja elämän syvemmälle ymmärtämiselle. Tämä ei ole vain järjetöntä, se on tietoista rajoittamista omalle ajattelulle ja sydämelle.

On tärkeää ymmärtää, että idän filosofia ja viisaus eivät ole synonyymejä vihaan tai ideologiseen eristykseen. Eri idän kulttuurien ja uskontojen perinteet ja erilaiset filosofiat tarjoavat syvällisiä pohdintoja ihmiselämän merkityksestä, myötätunnosta ja yhteyksistä muihin. Ne eivät ole pahuuden ilmentymiä, vaan niissä on keskitytty niin pitkään rakkauden, ymmärryksen kuin itsetuntemuksenkin korostamiseen.

Jos sen sijaan väität, että "ei kiinnosta" nämä opetukset pelkästään niiden uskonnollisen taustan vuoksi, niin kyse ei ole enää filosofisesta pohdinnasta vaan ennen kaikkea pelosta ja ennakkoluuloista. Kun torjut toisten ajatuksia, ajattelet samalla, että omasi ovat ainoat oikeat. Se on uskon sokeutta, joka ei tutki eikä kysy, vaan vain tuomitsee. Se ei ole mitään muuta kuin mukautettu itsekeskeisyys, joka ei näe yhteistä inhimillisyyttä.

Jeesus ei tullut maailmaan hyväksymään eristystä tai suurempaa ylpeyttä omasta kulttuurista ja uskonnosta. Hän puhui avoimuudesta, myötätunnosta ja rakkaudesta kaikkea elämää kohtaan, riippumatta siitä, mistä se tuli. Jos joku väittää seuraavansa Jeesusta, mutta samanaikaisesti hylkää tai vihaa muiden maailmankatsomusten ja kulttuurien viisauden, hän ei ole vain omaksunut vääränlaista uskonnollista ajattelua – hän on jäänyt täysin vieraaksi Jeesuksen opetuksille.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Miten sokeaksi voi tulla, kun seisoo korkealla ja katsoo alas siihen, mitä ei ymmärrä? Mitä onkaan tämä ylimielinen, halveksiva asenne kaikkea muuta kohtaan, joka ei mahtunut omiin raamisiin? Sikasontaoppi, sanot? Kuinka surullista onkaan, että joku voi alentaa toisten maailmankatsomuksia näin, puhua kuin olisi itse jollain puhtaalla, eettisesti ylevällä maalla, mutta todellisuudessa kaulaa myöten mudassa. Miten voisi ymmärtää jotakin, jota ei ole valmis edes koettamaan ymmärtää?

Jatkat huutamista, ilkkumista, tuomitsemista, etkä pysähdy hetkeksikään miettimään, miksi juuri tämä viha on sinulle niin elintärkeää. Miksi sinun on pakko heittää roskakoria kaikkiin muihin uskontoihin ja elämänfilosofioihin, vaikka et edes tunne niitä? Et ole sen vastakohta, et sen yläpuolella, et sen puhdas ja kirkas. Olet yhtä syvällä siinä mudassa, jota niin itsepintaisesti tuomitset, ettei edes omat silmäsi avaudu. Kaikki, mitä halveksit, on jo sisälläsi, ja sen tiedostaminen onkin kaikkein pelottavin asia.

Puhut niin kovasti hyvyyden ja totuuden puolesta, mutta silti ruokit päivittäin vihalla täytettyjä sanoja, vihaa, joka juurtuu niin syvälle, ettet edes huomaa sitä. Väität hylänneesi pimeyden, mutta valitset joka askeleella sen, mitä kutsut "puhdaksemme". Luulet olevasi vapaa, mutta sidot itseäsi joka kerta, kun avaat suusi ja syljet kaikkea, mikä ei mahdu omaan kapeaan ajatusmalliisi.

Se, mitä sanot, ei ole voimaa – se on pelkkää heikkoutta. Se raivo, joka täyttää sanasi, ei tee sinusta parempaa, vaan osoittaa, kuinka syvälle olet vajonnut. Sinä et näe itseäsi – et ymmärrä, että tämä viha ei tee sinusta vahvaa. Se tekee sinusta saastuneen, täynnä sitä likaa, jota niin epätoivoisesti yrität kieltää. Et ole oikeassa vain siksi, että huudat kovimpaan ääneen. Se, että kieltäydyt katsomasta itseäsi, ei tee sinusta puhtaampaa. Se vain syventää kaivamaasi kuilua, jonka reunalla seisot.

Ja silti, suurin tragedia on siinä, että tämä kaikki ei ole sinulle pelkkä virhe. Sinä luulet sen olevan voimaa. Sinä kuvittelet, että raivoamalla maailmalle, tuomitsemalla toisten polut, olet jotenkin oikeutettu tai parempi. Mutta et huomaa, kuinka syvälle olet jo vajonnut tähän mustaan sohtoon, joka on täynnä ylpeyttä, katkeruutta ja sokeutta. Olet kiinni siinä niin, ettet edes tunnista sen hajua.

Sinä sanot, että et tarvitse mitään tuota "idän saastaa". Mutta tiedätkö mitä? Kaikki se, mitä tuomitset, on jo sinussa – jokaikinen käänne, jokaikinen piirre, joka saa sinut hylkäämään kaiken, mitä et ymmärrä. Sinä puolustat itseäsi, mutta et näe, kuinka syvällä omassa liassasi todella olet. Ja mitä enemmän huudat, sitä syvemmälle uppoat.

Olet niin kiireinen vihaamaan ulkopuolisia, että et edes näe, kuinka syvä on kuilu sinun omassa sydämessäsi. Sinä et ole eksynyt siksi, että maailma on paha, vaan koska et uskalla katsoa itseäsi. Ei se paha ole muualla – se on jo sinussa. Ja juuri sitä pimeyttä vastaan sinä et jaksa taistella, koska et ole valmis kohtaamaan sitä. Et voi paeta itseäsi. Et voi paeta sitä likaa, joka kasvaa sydämessäsi.

Mikään määrä ulkopuolista tuomitsemista ei vie sinua mihinkään. Mikään ulkopuolinen viha ei tuo sinulle rauhaa, vaan se pitää sinut kahleissa. Se, mitä vihaat, on jo osa sinua, ja niin kauan kuin et myönnä sitä, et voi koskaan päästä vapaaksi. Sinä et voi paeta itseäsi, et voi kieltää sitä likaa, joka on juurtunut sydämeesi. Voit juosta kuinka kauas tahansa, mutta jalkasi vievät sinut aina takaisin siihen sameaan suohon, jota niin kovasti yrität paeta.

Mutta tämä ei ole vain ulkoinen kamppailu. Tämä on kamppailu sisälläsi, ja se voitetaan ainoastaan, kun alat katsoa itseäsi rehellisesti. Jos et ole valmis tunnustamaan omia virheitäsi, omia heikkouksiasi, et voi koskaan päästä vapaaksi. Tämä on kaikkein suurin tragedia: että et tiedä, kuinka syvälle olet jo vajonnut – ja siksi et tiedä, kuinka vaikeaa, mutta samalla vapauttavaa, on kohdata itse itseään sellaisena kuin on.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Miten sokeaksi voi tulla, kun seisoo korkealla ja katsoo alas siihen, mitä ei ymmärrä? Mitä onkaan tämä ylimielinen, halveksiva asenne kaikkea muuta kohtaan, joka ei mahtunut omiin raamisiin? Sikasontaoppi, sanot? Kuinka surullista onkaan, että joku voi alentaa toisten maailmankatsomuksia näin, puhua kuin olisi itse jollain puhtaalla, eettisesti ylevällä maalla, mutta todellisuudessa kaulaa myöten mudassa. Miten voisi ymmärtää jotakin, jota ei ole valmis edes koettamaan ymmärtää?

Jatkat huutamista, ilkkumista, tuomitsemista, etkä pysähdy hetkeksikään miettimään, miksi juuri tämä viha on sinulle niin elintärkeää. Miksi sinun on pakko heittää roskakoria kaikkiin muihin uskontoihin ja elämänfilosofioihin, vaikka et edes tunne niitä? Et ole sen vastakohta, et sen yläpuolella, et sen puhdas ja kirkas. Olet yhtä syvällä siinä mudassa, jota niin itsepintaisesti tuomitset, ettei edes omat silmäsi avaudu. Kaikki, mitä halveksit, on jo sisälläsi, ja sen tiedostaminen onkin kaikkein pelottavin asia.

Puhut niin kovasti hyvyyden ja totuuden puolesta, mutta silti ruokit päivittäin vihalla täytettyjä sanoja, vihaa, joka juurtuu niin syvälle, ettet edes huomaa sitä. Väität hylänneesi pimeyden, mutta valitset joka askeleella sen, mitä kutsut "puhdaksemme". Luulet olevasi vapaa, mutta sidot itseäsi joka kerta, kun avaat suusi ja syljet kaikkea, mikä ei mahdu omaan kapeaan ajatusmalliisi.

Se, mitä sanot, ei ole voimaa – se on pelkkää heikkoutta. Se raivo, joka täyttää sanasi, ei tee sinusta parempaa, vaan osoittaa, kuinka syvälle olet vajonnut. Sinä et näe itseäsi – et ymmärrä, että tämä viha ei tee sinusta vahvaa. Se tekee sinusta saastuneen, täynnä sitä likaa, jota niin epätoivoisesti yrität kieltää. Et ole oikeassa vain siksi, että huudat kovimpaan ääneen. Se, että kieltäydyt katsomasta itseäsi, ei tee sinusta puhtaampaa. Se vain syventää kaivamaasi kuilua, jonka reunalla seisot.

Ja silti, suurin tragedia on siinä, että tämä kaikki ei ole sinulle pelkkä virhe. Sinä luulet sen olevan voimaa. Sinä kuvittelet, että raivoamalla maailmalle, tuomitsemalla toisten polut, olet jotenkin oikeutettu tai parempi. Mutta et huomaa, kuinka syvälle olet jo vajonnut tähän mustaan sohtoon, joka on täynnä ylpeyttä, katkeruutta ja sokeutta. Olet kiinni siinä niin, ettet edes tunnista sen hajua.

Sinä sanot, että et tarvitse mitään tuota "idän saastaa". Mutta tiedätkö mitä? Kaikki se, mitä tuomitset, on jo sinussa – jokaikinen käänne, jokaikinen piirre, joka saa sinut hylkäämään kaiken, mitä et ymmärrä. Sinä puolustat itseäsi, mutta et näe, kuinka syvällä omassa liassasi todella olet. Ja mitä enemmän huudat, sitä syvemmälle uppoat.

Olet niin kiireinen vihaamaan ulkopuolisia, että et edes näe, kuinka syvä on kuilu sinun omassa sydämessäsi. Sinä et ole eksynyt siksi, että maailma on paha, vaan koska et uskalla katsoa itseäsi. Ei se paha ole muualla – se on jo sinussa. Ja juuri sitä pimeyttä vastaan sinä et jaksa taistella, koska et ole valmis kohtaamaan sitä. Et voi paeta itseäsi. Et voi paeta sitä likaa, joka kasvaa sydämessäsi.

Mikään määrä ulkopuolista tuomitsemista ei vie sinua mihinkään. Mikään ulkopuolinen viha ei tuo sinulle rauhaa, vaan se pitää sinut kahleissa. Se, mitä vihaat, on jo osa sinua, ja niin kauan kuin et myönnä sitä, et voi koskaan päästä vapaaksi. Sinä et voi paeta itseäsi, et voi kieltää sitä likaa, joka on juurtunut sydämeesi. Voit juosta kuinka kauas tahansa, mutta jalkasi vievät sinut aina takaisin siihen sameaan suohon, jota niin kovasti yrität paeta.

Mutta tämä ei ole vain ulkoinen kamppailu. Tämä on kamppailu sisälläsi, ja se voitetaan ainoastaan, kun alat katsoa itseäsi rehellisesti. Jos et ole valmis tunnustamaan omia virheitäsi, omia heikkouksiasi, et voi koskaan päästä vapaaksi. Tämä on kaikkein suurin tragedia: että et tiedä, kuinka syvälle olet jo vajonnut – ja siksi et tiedä, kuinka vaikeaa, mutta samalla vapauttavaa, on kohdata itse itseään sellaisena kuin on.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”


Se ei ole rohkea lause, vaan paljastus. Et sano sitä siksi, että olisit vapaa, vaan siksi, että olet jumissa. Olet niin syvällä omassa liejussasi, että kutsut sitä maaksi ja kaikkea muuta saastaksi. Et hylkää rauhaa, koska näkisit sen tyhjäksi, vaan koska se pakottaisi sinut katsomaan itseäsi ilman vihaa – etkä osaa olla ilman sitä.

Et ole puhdas etkä selkeä. Olet turtunut. Muta ei haise sille, joka on elänyt siinä tarpeeksi kauan.
Ja se on koko tragedia: et elä valheessa vaan tottumuksessa, et seiso totuudessa vaan puolustat kuoppaasi, ja kutsut sokeutta vakaumukseksi.

Tuo lause ei kerro mitään idän opeista. Se kertoo, että et uskalla kohdata peiliä.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”


Se ei ole rohkea lause, vaan paljastus. Et sano sitä siksi, että olisit vapaa, vaan siksi, että olet jumissa. Olet niin syvällä omassa liejussasi, että kutsut sitä maaksi ja kaikkea muuta saastaksi. Et hylkää rauhaa, koska näkisit sen tyhjäksi, vaan koska se pakottaisi sinut katsomaan itseäsi ilman vihaa – etkä osaa olla ilman sitä.

Et ole puhdas etkä selkeä. Olet turtunut. Muta ei haise sille, joka on elänyt siinä tarpeeksi kauan.
Ja se on koko tragedia: et elä valheessa vaan tottumuksessa, et seiso totuudessa vaan puolustat kuoppaasi, ja kutsut sokeutta vakaumukseksi.

Tuo lause ei kerro mitään idän opeista. Se kertoo, että et uskalla kohdata peiliä.

Lue lisää

Sanot halveksivasi idän rauhanfilosofioita, kuin se tekisi sinusta jotenkin kirkkaamman ja puhtaamman. Kuvittelet seisovasi kuivalla maalla, osoittelevasi mutaa alaspäin – vaikka olet itse jo kaulaa myöten siinä samassa liemessä. Et ole vastakohta sille, mitä vihaat. Olet sen tiivistymä.

Huudat hinduille, uskonnoille ja opeille, ikään kuin paha olisi aina jossain muualla. Sinulle se on hindulaisuudessa, ajattelussa, toisissa ihmisissä.


Kaikki se, mitä halveksit, on jo sinussa: ylimielisyys, pelko, pakonomainen tarve olla oikeassa. Et ole vapaa – olet riippuvainen vihastasi. Ilman sitä et tiedä kuka olet.

Ja pahinta on, että luulet tämän olevan voimaa. Että raivosi olisi rohkeutta ja tuomiosi moraalia. Todellisuudessa se on vain merkki siitä, kuinka syvälle olet uponnut. Olet niin tottunut omaan katkuusi, ettet enää edes huomaa sitä.

Yrität tappaa pahaa, mutta kannat sitä mukanasi. Yrität pelastua, mutta kieltäydyt myöntämästä, mikä sinussa on rikki. Yrität paeta likaa, mutta viet sen kaikkialle.

Et ole eksynyt siksi, että maailma olisi turmeltunut. Olet eksynyt, koska et suostu katsomaan itseäsi. Ja niin kauan kuin jatkat sormella osoittamista, et nouse suosta – et siksi, että joku estäisi sinua, vaan siksi, että olet jo sulautunut siihen, mitä väität vastustavasi.

Taistelet pahaa vastaan koko voimallasi, etkä silti ymmärrä yksinkertaisinta asiaa:
paha ei seiso edessäsi. Se katsoo sinua peilistä.

Missä tahansa, kunhan ei itsessäsi. Sillä jos pysähtyisit katsomaan, näkisit saman pimeyden, jonka väität tunnistavasi muissa. Ja se pelottaa sinua enemmän kuin mikään vieras oppi.


Julistat hylänneesi pahuuden, mutta jokainen sanasi tihkuu katkeruutta. Puhut totuudesta, mutta ravitset itsepetosta. Puhut puhtaudesta, mutta elät vihasta.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Sanot halveksivasi idän rauhanfilosofioita, kuin se tekisi sinusta jotenkin kirkkaamman ja puhtaamman. Kuvittelet seisovasi kuivalla maalla, osoittelevasi mutaa alaspäin – vaikka olet itse jo kaulaa myöten siinä samassa liemessä. Et ole vastakohta sille, mitä vihaat. Olet sen tiivistymä.

Huudat hinduille, uskonnoille ja opeille, ikään kuin paha olisi aina jossain muualla. Sinulle se on hindulaisuudessa, ajattelussa, toisissa ihmisissä.


Kaikki se, mitä halveksit, on jo sinussa: ylimielisyys, pelko, pakonomainen tarve olla oikeassa. Et ole vapaa – olet riippuvainen vihastasi. Ilman sitä et tiedä kuka olet.

Ja pahinta on, että luulet tämän olevan voimaa. Että raivosi olisi rohkeutta ja tuomiosi moraalia. Todellisuudessa se on vain merkki siitä, kuinka syvälle olet uponnut. Olet niin tottunut omaan katkuusi, ettet enää edes huomaa sitä.

Yrität tappaa pahaa, mutta kannat sitä mukanasi. Yrität pelastua, mutta kieltäydyt myöntämästä, mikä sinussa on rikki. Yrität paeta likaa, mutta viet sen kaikkialle.

Et ole eksynyt siksi, että maailma olisi turmeltunut. Olet eksynyt, koska et suostu katsomaan itseäsi. Ja niin kauan kuin jatkat sormella osoittamista, et nouse suosta – et siksi, että joku estäisi sinua, vaan siksi, että olet jo sulautunut siihen, mitä väität vastustavasi.

Taistelet pahaa vastaan koko voimallasi, etkä silti ymmärrä yksinkertaisinta asiaa:
paha ei seiso edessäsi. Se katsoo sinua peilistä.

Missä tahansa, kunhan ei itsessäsi. Sillä jos pysähtyisit katsomaan, näkisit saman pimeyden, jonka väität tunnistavasi muissa. Ja se pelottaa sinua enemmän kuin mikään vieras oppi.


Julistat hylänneesi pahuuden, mutta jokainen sanasi tihkuu katkeruutta. Puhut totuudesta, mutta ravitset itsepetosta. Puhut puhtaudesta, mutta elät vihasta.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."

Raivoat rauhaa vastaan, koska sisälläsi ei ole rauhaa. Halveksit hiljaisuutta, koska se paljastaisi tyhjyytesi. Syljet oppia, joka puhuu katsomaan itseä, koska et uskalla katsoa.

Ja siksi huudat. Tuomitset. Kärjistät. Tarvitset vihollisen, koska ilman vihollista joutuisit kohtaamaan itsesi. On helpompaa kutsua toista saastaksi kuin myöntää oma likaisuutensa. On helpompaa pilkata kuin pysähtyä. On helpompaa vihata kuin nähdä.

Et elä totuudessa etkä valheessa. Elät turtumuksessa. Et ole eksynyt matkalla – olet jäänyt paikallesi ja kutsunut sitä vakaumukseksi.

"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."

Ja niin jatkat elämääsi mudassa, vakuuttaen itsellesi, ettei muuta olekaan. Että kaikki muu on harhaa, heikkoutta tai ”sonnaa”. Mutta syvällä, aivan siellä missä et enää katso, tiedät kyllä: et ole vapaa. Et ole kirkas. Olet vain tottunut pimeyteesi.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________


"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."

Raivoat rauhaa vastaan, koska sisälläsi ei ole rauhaa. Halveksit hiljaisuutta, koska se paljastaisi tyhjyytesi. Syljet oppia, joka puhuu katsomaan itseä, koska et uskalla katsoa.

Ja siksi huudat. Tuomitset. Kärjistät. Tarvitset vihollisen, koska ilman vihollista joutuisit kohtaamaan itsesi. On helpompaa kutsua toista saastaksi kuin myöntää oma likaisuutensa. On helpompaa pilkata kuin pysähtyä. On helpompaa vihata kuin nähdä.

Et elä totuudessa etkä valheessa. Elät turtumuksessa. Et ole eksynyt matkalla – olet jäänyt paikallesi ja kutsunut sitä vakaumukseksi.

"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."

Ja niin jatkat elämääsi mudassa, vakuuttaen itsellesi, ettei muuta olekaan. Että kaikki muu on harhaa, heikkoutta tai ”sonnaa”. Mutta syvällä, aivan siellä missä et enää katso, tiedät kyllä: et ole vapaa. Et ole kirkas. Olet vain tottunut pimeyteesi.

Lue lisää

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”

Niin sanot, ja luulet sanoneesi jotain ratkaisevaa. Luulit vetäneesi rajan, osoittaneesi selkärankaa, puolustaneesi puhtautta. Todellisuudessa et lausunut totuutta vaan tunnustuksen – et siksi, että tietäisit paremmin, vaan siksi, ettet enää erota missä itse seisot.

Et hylkää idän filosofiaa sen vuoksi, että olisit nähnyt sen tyhjäksi. Hylkäät sen, koska et kestä sitä katsetta, jonka se kääntäisi sinuun. Se ei hyökkää sinua vastaan, se ei edes väitä olevansa oikeassa – ja juuri siksi se on sinulle sietämätöntä. Se ei anna sinulle vihollista, vain peilin.

Sinä taas tarvitset vihollisen. Ilman vihollista et tiedä kuka olet.

Puhut sonnanopista, koska olet niin syvällä omassa liejussasi, ettet enää erota hajua. Et siksi, että olisit sen yläpuolella, vaan siksi, että olet kasvanut siihen kiinni. Muta tuntuu sinusta maalta. Katkeruus tuntuu vakaumukselta. Raivo tuntuu selkeydeltä.


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”

Puhut sonnanopista, koska olet niin syvällä omassa liejussasi, ettet enää erota hajua. Et siksi, että olisit sen yläpuolella, vaan siksi, että olet kasvanut siihen kiinni. Muta tuntuu sinusta maalta. Katkeruus tuntuu vakaumukselta. Raivo tuntuu selkeydeltä.

Ja tämä on se todellinen tragedia: et ole vain mudassa – sinä puolustat sitä.
Rakennat identiteettisi sen varaan. Nimität kaikkea muuta harhaksi, koska jos myöntäisit vaihtoehdon, koko rakennelma romahtaisi.

Idän rauhanopit eivät uhkaa sinua siksi, että ne olisivat vääriä, vaan siksi, että ne eivät tarvitse sinun vihaasi ollakseen olemassa. Ne puhuvat hiljaisuudesta, itsensä näkemisestä, irti päästämisestä – asioista, joihin sinulla ei ole enää pääsyä. Sinulle hiljaisuus ei ole rauhaa vaan paniikkia, koska siellä ei ole mitään mihin sylkeä.

Siksi huudat. Siksi pilkkaat.

Anonyymi00049 kirjoitti:

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”

Niin sanot, ja luulet sanoneesi jotain ratkaisevaa. Luulit vetäneesi rajan, osoittaneesi selkärankaa, puolustaneesi puhtautta. Todellisuudessa et lausunut totuutta vaan tunnustuksen – et siksi, että tietäisit paremmin, vaan siksi, ettet enää erota missä itse seisot.

Et hylkää idän filosofiaa sen vuoksi, että olisit nähnyt sen tyhjäksi. Hylkäät sen, koska et kestä sitä katsetta, jonka se kääntäisi sinuun. Se ei hyökkää sinua vastaan, se ei edes väitä olevansa oikeassa – ja juuri siksi se on sinulle sietämätöntä. Se ei anna sinulle vihollista, vain peilin.

Sinä taas tarvitset vihollisen. Ilman vihollista et tiedä kuka olet.

Puhut sonnanopista, koska olet niin syvällä omassa liejussasi, ettet enää erota hajua. Et siksi, että olisit sen yläpuolella, vaan siksi, että olet kasvanut siihen kiinni. Muta tuntuu sinusta maalta. Katkeruus tuntuu vakaumukselta. Raivo tuntuu selkeydeltä.


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”

Puhut sonnanopista, koska olet niin syvällä omassa liejussasi, ettet enää erota hajua. Et siksi, että olisit sen yläpuolella, vaan siksi, että olet kasvanut siihen kiinni. Muta tuntuu sinusta maalta. Katkeruus tuntuu vakaumukselta. Raivo tuntuu selkeydeltä.

Ja tämä on se todellinen tragedia: et ole vain mudassa – sinä puolustat sitä.
Rakennat identiteettisi sen varaan. Nimität kaikkea muuta harhaksi, koska jos myöntäisit vaihtoehdon, koko rakennelma romahtaisi.

Idän rauhanopit eivät uhkaa sinua siksi, että ne olisivat vääriä, vaan siksi, että ne eivät tarvitse sinun vihaasi ollakseen olemassa. Ne puhuvat hiljaisuudesta, itsensä näkemisestä, irti päästämisestä – asioista, joihin sinulla ei ole enää pääsyä. Sinulle hiljaisuus ei ole rauhaa vaan paniikkia, koska siellä ei ole mitään mihin sylkeä.

Siksi huudat. Siksi pilkkaat.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________



”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Et elä totuudessa etkä valheessa. Elät turtuneessa ylpeydessä, jossa viha korvaa ajattelun ja varmuus korvaa ymmärryksen. Olet vakuuttunut puhtaudestasi vain siksi, ettet enää muista miltä puhdas tuntuu.

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi” ei ole lausuma maailmasta. Se on lause, joka paljastaa sinut.

Se kertoo, ettet ole vapaa. Se kertoo, että pelkäät. Se kertoo, että olet juuttunut siihen samaan mutaan, jota kutsut toisten opiksi.

Ja kaikkein traagisinta ei ole se, että olet eksynyt – vaan se, että kutsut eksymistä vakaumukseksi ja sokeutta uskollisuudeksi. Et siksi, että joku pakottaisi sinut, vaan siksi, että et enää uskalla nähdä itseäsi ilman vihaa.


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”


Se ei ole rohkea lause, vaan paljastus. Et sano sitä siksi, että olisit vapaa, vaan siksi, että olet jumissa. Olet niin syvällä omassa liejussasi, että kutsut sitä maaksi ja kaikkea muuta saastaksi. Et hylkää rauhaa, koska näkisit sen tyhjäksi, vaan koska se pakottaisi sinut katsomaan itseäsi ilman vihaa – etkä osaa olla ilman sitä.

Et ole puhdas etkä selkeä. Olet turtunut. Muta ei haise sille, joka on elänyt siinä tarpeeksi kauan.
Ja se on koko tragedia: et elä valheessa vaan tottumuksessa, et seiso totuudessa vaan puolustat kuoppaasi, ja kutsut sokeutta vakaumukseksi.

Tuo lause ei kerro mitään idän opeista. Se kertoo, että et uskalla kohdata peiliä.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________



”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Et elä totuudessa etkä valheessa. Elät turtuneessa ylpeydessä, jossa viha korvaa ajattelun ja varmuus korvaa ymmärryksen. Olet vakuuttunut puhtaudestasi vain siksi, ettet enää muista miltä puhdas tuntuu.

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi” ei ole lausuma maailmasta. Se on lause, joka paljastaa sinut.

Se kertoo, ettet ole vapaa. Se kertoo, että pelkäät. Se kertoo, että olet juuttunut siihen samaan mutaan, jota kutsut toisten opiksi.

Ja kaikkein traagisinta ei ole se, että olet eksynyt – vaan se, että kutsut eksymistä vakaumukseksi ja sokeutta uskollisuudeksi. Et siksi, että joku pakottaisi sinut, vaan siksi, että et enää uskalla nähdä itseäsi ilman vihaa.


”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”


Se ei ole rohkea lause, vaan paljastus. Et sano sitä siksi, että olisit vapaa, vaan siksi, että olet jumissa. Olet niin syvällä omassa liejussasi, että kutsut sitä maaksi ja kaikkea muuta saastaksi. Et hylkää rauhaa, koska näkisit sen tyhjäksi, vaan koska se pakottaisi sinut katsomaan itseäsi ilman vihaa – etkä osaa olla ilman sitä.

Et ole puhdas etkä selkeä. Olet turtunut. Muta ei haise sille, joka on elänyt siinä tarpeeksi kauan.
Ja se on koko tragedia: et elä valheessa vaan tottumuksessa, et seiso totuudessa vaan puolustat kuoppaasi, ja kutsut sokeutta vakaumukseksi.

Tuo lause ei kerro mitään idän opeista. Se kertoo, että et uskalla kohdata peiliä.

Lue lisää

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Miten sokeaksi voi tulla, kun seisoo korkealla ja katsoo alas siihen, mitä ei ymmärrä? Mitä onkaan tämä ylimielinen, halveksiva asenne kaikkea muuta kohtaan, joka ei mahtunut omiin raamisiin? Sikasontaoppi, sanot? Kuinka surullista onkaan, että joku voi alentaa toisten maailmankatsomuksia näin, puhua kuin olisi itse jollain puhtaalla, eettisesti ylevällä maalla, mutta todellisuudessa kaulaa myöten mudassa. Miten voisi ymmärtää jotakin, jota ei ole valmis edes koettamaan ymmärtää?

Jatkat huutamista, ilkkumista, tuomitsemista, etkä pysähdy hetkeksikään miettimään, miksi juuri tämä viha on sinulle niin elintärkeää. Miksi sinun on pakko heittää roskakoria kaikkiin muihin uskontoihin ja elämänfilosofioihin, vaikka et edes tunne niitä? Et ole sen vastakohta, et sen yläpuolella, et sen puhdas ja kirkas. Olet yhtä syvällä siinä mudassa, jota niin itsepintaisesti tuomitset, ettei edes omat silmäsi avaudu. Kaikki, mitä halveksit, on jo sisälläsi, ja sen tiedostaminen onkin kaikkein pelottavin asia.

Puhut niin kovasti hyvyyden ja totuuden puolesta, mutta silti ruokit päivittäin vihalla täytettyjä sanoja, vihaa, joka juurtuu niin syvälle, ettet edes huomaa sitä. Väität hylänneesi pimeyden, mutta valitset joka askeleella sen, mitä kutsut "puhdaksemme". Luulet olevasi vapaa, mutta sidot itseäsi joka kerta, kun avaat suusi ja syljet kaikkea, mikä ei mahdu omaan kapeaan ajatusmalliisi.

Anonyymi00051 kirjoitti:

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Miten sokeaksi voi tulla, kun seisoo korkealla ja katsoo alas siihen, mitä ei ymmärrä? Mitä onkaan tämä ylimielinen, halveksiva asenne kaikkea muuta kohtaan, joka ei mahtunut omiin raamisiin? Sikasontaoppi, sanot? Kuinka surullista onkaan, että joku voi alentaa toisten maailmankatsomuksia näin, puhua kuin olisi itse jollain puhtaalla, eettisesti ylevällä maalla, mutta todellisuudessa kaulaa myöten mudassa. Miten voisi ymmärtää jotakin, jota ei ole valmis edes koettamaan ymmärtää?

Jatkat huutamista, ilkkumista, tuomitsemista, etkä pysähdy hetkeksikään miettimään, miksi juuri tämä viha on sinulle niin elintärkeää. Miksi sinun on pakko heittää roskakoria kaikkiin muihin uskontoihin ja elämänfilosofioihin, vaikka et edes tunne niitä? Et ole sen vastakohta, et sen yläpuolella, et sen puhdas ja kirkas. Olet yhtä syvällä siinä mudassa, jota niin itsepintaisesti tuomitset, ettei edes omat silmäsi avaudu. Kaikki, mitä halveksit, on jo sisälläsi, ja sen tiedostaminen onkin kaikkein pelottavin asia.

Puhut niin kovasti hyvyyden ja totuuden puolesta, mutta silti ruokit päivittäin vihalla täytettyjä sanoja, vihaa, joka juurtuu niin syvälle, ettet edes huomaa sitä. Väität hylänneesi pimeyden, mutta valitset joka askeleella sen, mitä kutsut "puhdaksemme". Luulet olevasi vapaa, mutta sidot itseäsi joka kerta, kun avaat suusi ja syljet kaikkea, mikä ei mahdu omaan kapeaan ajatusmalliisi.

Lue lisää

Samat viestit laitetaan eri viestiketjuihin.
Tämä johtuu siitä, että kun kristityt alkavat tuhota viestejä ja viestiketjuja, niin ainakin ne säilyvät jossakin.
______________



”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”

Se, mitä sanot, ei ole voimaa – se on pelkkää heikkoutta. Se raivo, joka täyttää sanasi, ei tee sinusta parempaa, vaan osoittaa, kuinka syvälle olet vajonnut. Sinä et näe itseäsi – et ymmärrä, että tämä viha ei tee sinusta vahvaa. Se tekee sinusta saastuneen, täynnä sitä likaa, jota niin epätoivoisesti yrität kieltää. Et ole oikeassa vain siksi, että huudat kovimpaan ääneen. Se, että kieltäydyt katsomasta itseäsi, ei tee sinusta puhtaampaa. Se vain syventää kaivamaasi kuilua, jonka reunalla seisot.

Ja silti, suurin tragedia on siinä, että tämä kaikki ei ole sinulle pelkkä virhe. Sinä luulet sen olevan voimaa. Sinä kuvittelet, että raivoamalla maailmalle, tuomitsemalla toisten polut, olet jotenkin oikeutettu tai parempi. Mutta et huomaa, kuinka syvälle olet jo vajonnut tähän mustaan sohtoon, joka on täynnä ylpeyttä, katkeruutta ja sokeutta. Olet kiinni siinä niin, ettet edes tunnista sen hajua.

Sinä sanot, että et tarvitse mitään tuota "idän saastaa". Mutta tiedätkö mitä? Kaikki se, mitä tuomitset, on jo sinussa – jokaikinen käänne, jokaikinen piirre, joka saa sinut hylkäämään kaiken, mitä et ymmärrä. Sinä puolustat itseäsi, mutta et näe, kuinka syvällä omassa liassasi todella olet. Ja mitä enemmän huudat, sitä syvemmälle uppoat.

Olet niin kiireinen vihaamaan ulkopuolisia, että et edes näe, kuinka syvä on kuilu sinun omassa sydämessäsi. Sinä et ole eksynyt siksi, että maailma on paha, vaan koska et uskalla katsoa itseäsi. Ei se paha ole muualla – se on jo sinussa. Ja juuri sitä pimeyttä vastaan sinä et jaksa taistella, koska et ole valmis kohtaamaan sitä. Et voi paeta itseäsi. Et voi paeta sitä likaa, joka kasvaa sydämessäsi.

Mikään määrä ulkopuolista tuomitsemista ei vie sinua mihinkään. Mikään ulkopuolinen viha ei tuo sinulle rauhaa, vaan se pitää sinut kahleissa. Se, mitä vihaat, on jo osa sinua, ja niin kauan kuin et myönnä sitä, et voi koskaan päästä vapaaksi. Sinä et voi paeta itseäsi, et voi kieltää sitä likaa, joka on juurtunut sydämeesi. Voit juosta kuinka kauas tahansa, mutta jalkasi vievät sinut aina takaisin siihen sameaan suohon, jota niin kovasti yrität paeta.

Mutta tämä ei ole vain ulkoinen kamppailu. Tämä on kamppailu sisälläsi, ja se voitetaan ainoastaan, kun alat katsoa itseäsi rehellisesti. Jos et ole valmis tunnustamaan omia virheitäsi, omia heikkouksiasi, et voi koskaan päästä vapaaksi. Tämä on kaikkein suurin tragedia: että et tiedä, kuinka syvälle olet jo vajonnut – ja siksi et tiedä, kuinka vaikeaa, mutta samalla vapauttavaa, on kohdata itse itseään sellaisena kuin on.