Kitaran bodyn materiaali?

Anonyymi

Sähkökitaran rungon puulajeista on netti täynnä tietoa ja väittelyä.
Mainitaan mm. että mänty ei oikein sovi bodyn matskuksi ja koivu antaa taas liian terävän soundin jne.
Onko kukaan tehnyt kitaran runkoa pihlajasta, raidasta?

76

4634

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tarkoitat varmaan että netti on täynnä epätietoa tuosta aiheesta. Voi sillä puulla joku häviävän pieni merkitys olla, mutta koska hyvältä kuulostavia kitaroita on valmistettu mm. pellistä, , värikynistä, lastulevystä ja vedellä täytetystä muovista niin en nyt sen suuremmin jaksaisi kiinnittää huomiota mistä puusta joku kitara on tehty.

    • Anonyymi

      Materiaali vaikuttaa vain vireen pysyvyyteen, jos soittimessa ei ole kaikukoppaa.

      • Anonyymi

        Jos kitaran runko on tehty jostakin puusta niin kuinka se voi vaikuttaa vireen pysymiseen jos runko on käsitelty niin ettei ilman kosteus pääse vaikuttamaan, kaula onkin sitten eri juttu.

        Tuota minä ihmetten että jotkut väittää että jostakin puulajista tehty kitaran runko antaa tumman soundin ja esim koivu antaa kovan ja kirkkaan soundin, onkohan oikeasti näin, olisiko mikrofonilla ja vahvistimelle tässä asiassa tärkeämpi asema.

        Itse aion tehdä fenderin tyyppisen rungon ihan vaan kakkosnelosesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kitaran runko on tehty jostakin puusta niin kuinka se voi vaikuttaa vireen pysymiseen jos runko on käsitelty niin ettei ilman kosteus pääse vaikuttamaan, kaula onkin sitten eri juttu.

        Tuota minä ihmetten että jotkut väittää että jostakin puulajista tehty kitaran runko antaa tumman soundin ja esim koivu antaa kovan ja kirkkaan soundin, onkohan oikeasti näin, olisiko mikrofonilla ja vahvistimelle tässä asiassa tärkeämpi asema.

        Itse aion tehdä fenderin tyyppisen rungon ihan vaan kakkosnelosesta.

        Kaula on kiinni rungossa. Jos kiinnitys pääsee elämään tai kaula kuten sanoit, vire ei kestä. Kielet ja sähköiset osat vaikuttavat ääneen, ei puu. Ihminen on kuitenkin siitä outo, että ulkonäöllä tuntuu olevan merkitystä joka asiassa. Myös muiden kehut vaikuttavat kokemuksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kitaran runko on tehty jostakin puusta niin kuinka se voi vaikuttaa vireen pysymiseen jos runko on käsitelty niin ettei ilman kosteus pääse vaikuttamaan, kaula onkin sitten eri juttu.

        Tuota minä ihmetten että jotkut väittää että jostakin puulajista tehty kitaran runko antaa tumman soundin ja esim koivu antaa kovan ja kirkkaan soundin, onkohan oikeasti näin, olisiko mikrofonilla ja vahvistimelle tässä asiassa tärkeämpi asema.

        Itse aion tehdä fenderin tyyppisen rungon ihan vaan kakkosnelosesta.

        Ett sinä saa Stratocasteria kuulostamaan Les Paulita, vaikka laittaisit minkälaisen mikin tai kielet siihen...tai päivastoin. Oon kokeillu kaiken maailma mikit stratoon, mutta totuus vaan on, että kompromissiratkaisuksi se jää. Samoin Les Pauliin on rakennellu puolituksia, että saisi mukaan vähän stratomaista heleyttä, niin kyllä sen äkkiä huomas, että aika kauas jäättiin.

        Eli kyllä se kitaran rakenne vaan vaikuttaa (skaala, materiaalit, rakenne ym.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ett sinä saa Stratocasteria kuulostamaan Les Paulita, vaikka laittaisit minkälaisen mikin tai kielet siihen...tai päivastoin. Oon kokeillu kaiken maailma mikit stratoon, mutta totuus vaan on, että kompromissiratkaisuksi se jää. Samoin Les Pauliin on rakennellu puolituksia, että saisi mukaan vähän stratomaista heleyttä, niin kyllä sen äkkiä huomas, että aika kauas jäättiin.

        Eli kyllä se kitaran rakenne vaan vaikuttaa (skaala, materiaalit, rakenne ym.)

        Jep. Kyllä se puulaji ja sen paksuus vaikuttaa sointiin vaikka sähkökitara olisikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ett sinä saa Stratocasteria kuulostamaan Les Paulita, vaikka laittaisit minkälaisen mikin tai kielet siihen...tai päivastoin. Oon kokeillu kaiken maailma mikit stratoon, mutta totuus vaan on, että kompromissiratkaisuksi se jää. Samoin Les Pauliin on rakennellu puolituksia, että saisi mukaan vähän stratomaista heleyttä, niin kyllä sen äkkiä huomas, että aika kauas jäättiin.

        Eli kyllä se kitaran rakenne vaan vaikuttaa (skaala, materiaalit, rakenne ym.)

        Kielten pituus, eli kitaran "scale length" vaikuttaa. Kielet ovat noissa kitaratyypeissä eri pituisia ja se vaikuttaa soundiin. Toki myös ne mikit, mutta jos molemmissa on samat mikit, niin kielten pituus on kuitenkin eri ja vaikuttaa yhtälöön.

        https://guitargearfinder.com/guides/ultimate-guide-to-guitar-scale-length/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ett sinä saa Stratocasteria kuulostamaan Les Paulita, vaikka laittaisit minkälaisen mikin tai kielet siihen...tai päivastoin. Oon kokeillu kaiken maailma mikit stratoon, mutta totuus vaan on, että kompromissiratkaisuksi se jää. Samoin Les Pauliin on rakennellu puolituksia, että saisi mukaan vähän stratomaista heleyttä, niin kyllä sen äkkiä huomas, että aika kauas jäättiin.

        Eli kyllä se kitaran rakenne vaan vaikuttaa (skaala, materiaalit, rakenne ym.)

        Samat kielet samassa virityksessä ovat Stratocasterissa paljon kireämmällä kuin Les Paulissa, johtuen Straton pidemmästä skaalasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samat kielet samassa virityksessä ovat Stratocasterissa paljon kireämmällä kuin Les Paulissa, johtuen Straton pidemmästä skaalasta.

        Juu ja ihan koko kokonaisuus vaikuttaa, eli materiaalit, rakenne, skaala, osat jne. Toiset toki vähemmän ja toiset enemmän, mutta kokonaisuus sen soundin tekee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep. Kyllä se puulaji ja sen paksuus vaikuttaa sointiin vaikka sähkökitara olisikin.

        No ei todellakaan vaikuta mikään puulaji yhtään mihinkään. Betonista valettu strato kuulostaa täysin stratolta ja ilmasta tehty Les Paul lespalta kun skaala ja elektroniikka on oikein.


    • Anonyymi

      Kertokaa minä on esim. Fenderin telen rungon paksuus.
      Googlettamalla tulee kaikkee muuta sontaa mutta ei vaan selkokielellä mikä on rungon paksuus!!

      • Anonyymi

        Kahden tuuman lankusta niitä tehdään, eli höyläyksineen ja hiomisineen varmaan jotain 1 1/2 - 1 7/8” väliltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kahden tuuman lankusta niitä tehdään, eli höyläyksineen ja hiomisineen varmaan jotain 1 1/2 - 1 7/8” väliltä.

        Hyvää puuta olisi varmaan sata vuotta järven pohjassa maannut puu.
        Sellaisesta uppopuusta kun saisi muutaman metrin pätkän ja kuivattaisi vuoden päivät ja sahasi sit lankut ja kuivattaisi niitä muutaman vuoden ennen kuin alkaisi työstämään.
        Kuivatus tulisi tapahtua auringolta suojassa, mieluiten joku kylmä hyvin tuulettuva rakennus. Lankuiksi sahauksen jälkeen rajumpi kuivatus niin näkee halkeileeko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kahden tuuman lankusta niitä tehdään, eli höyläyksineen ja hiomisineen varmaan jotain 1 1/2 - 1 7/8” väliltä.

        Niin, sehän käy sitten normi kakkosnelonen. Sattuu varastossa olemaan mäntyä kakkosnelosesta, painavaa puuta, todennäköisesti suo-maisessa maastossa kasvanutta puuta koska on hyvin tiheäsyistä.
        Kakkosnelonenhan on mitoiltaan noin 100mm x 50mm, muutaman millin yli tai jopa puolikin senttiä yli, riippuen missä ja miten sahattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, sehän käy sitten normi kakkosnelonen. Sattuu varastossa olemaan mäntyä kakkosnelosesta, painavaa puuta, todennäköisesti suo-maisessa maastossa kasvanutta puuta koska on hyvin tiheäsyistä.
        Kakkosnelonenhan on mitoiltaan noin 100mm x 50mm, muutaman millin yli tai jopa puolikin senttiä yli, riippuen missä ja miten sahattu.

        ...löytyikin varastosta noin 40 vuotta vanhaa koivulankkua, ikä voi olla jopa 55 vuotta.
        Siitä ajattelin alkaa sorvaamaan telecasteria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...löytyikin varastosta noin 40 vuotta vanhaa koivulankkua, ikä voi olla jopa 55 vuotta.
        Siitä ajattelin alkaa sorvaamaan telecasteria.

        Toimiiko runkopuuna rautakaupassa saatava mäntyinen liimapuulevy, löytyy 28 mm vahvaa, valikoisi kaksi suoraa levyä ja liimaisi ne päällekkäin ristiin tulisi 56 mm plootu.
        Tuo ristiin liimaaminen varmaan estäisi kovertumista ja kupertumista?
        Mitäs sanotte?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimiiko runkopuuna rautakaupassa saatava mäntyinen liimapuulevy, löytyy 28 mm vahvaa, valikoisi kaksi suoraa levyä ja liimaisi ne päällekkäin ristiin tulisi 56 mm plootu.
        Tuo ristiin liimaaminen varmaan estäisi kovertumista ja kupertumista?
        Mitäs sanotte?

        No yleisen käsityksen mukaan mitä enemmän liimaa, sen huonommat soitannolliset ominaisuudet. Yleensä tehdään kuitenkin vähintään kahdesta levystä juurikin tuon taipumisen vähentämiseksi, mutta muuten kyllä kaihdetaan moista.

        Netissä on paljon salaliittoteoriaspekulaatioita siitä, onko rungon materiaalilla loppuenlopuksi merkitystä. On paljon youtube -videoita siitä, miten ei ole havaittavissa mitään eroa on puu sitten lastulevyä tai runkoaihiota.

        Uskokoon kukin mitä haluaa..epäilen kanssa, että rungon materiaalin merkitystä on varmasti liioiteltu ja kitaran rakenne/säädöt on se oleellisin asia, miten hyvin se soi.
        Sen kuitenkin voin sanoa kokemuksesta, että se miltä kitara tuntuu omassa kädessä ja miten se reakoi omaan tatsiin on asia, mitä ei vaan voi missään youtube-videolla havainnollistaa katsojille. Se on niin yksilöllinen asia ja se vaikuttaa lopputulokseen kuitenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No yleisen käsityksen mukaan mitä enemmän liimaa, sen huonommat soitannolliset ominaisuudet. Yleensä tehdään kuitenkin vähintään kahdesta levystä juurikin tuon taipumisen vähentämiseksi, mutta muuten kyllä kaihdetaan moista.

        Netissä on paljon salaliittoteoriaspekulaatioita siitä, onko rungon materiaalilla loppuenlopuksi merkitystä. On paljon youtube -videoita siitä, miten ei ole havaittavissa mitään eroa on puu sitten lastulevyä tai runkoaihiota.

        Uskokoon kukin mitä haluaa..epäilen kanssa, että rungon materiaalin merkitystä on varmasti liioiteltu ja kitaran rakenne/säädöt on se oleellisin asia, miten hyvin se soi.
        Sen kuitenkin voin sanoa kokemuksesta, että se miltä kitara tuntuu omassa kädessä ja miten se reakoi omaan tatsiin on asia, mitä ei vaan voi missään youtube-videolla havainnollistaa katsojille. Se on niin yksilöllinen asia ja se vaikuttaa lopputulokseen kuitenkin.

        Liima kovettuu kuten kovettuu myös muovihartsi kun jotkut tehneet rungon jopa värikynistä ja päälle valaneet muovin. Jotkut väittää että mänty on liian pehmeä puu runko, antaa tumman soundin mutta jotkut voi tykätä tummasta soundista jne. Mielestäni kitaran soundiin vaikuttaa moni seikka eikä pelkästään runko.
        Jos tekee jonkun Fender telen tyyppisen rungon niin hommahan ei ole kummoinen väsätä jos sitä nyt ei työstä maailman tappiin saakka, sen verran vaan sileäksi ettei tikkuja käsiin jää ja maali päälle tai joku puuvaha. Yhden rungon kun saa valmiiksi niin voi alkaa tekemään toista vaikka kullasta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimiiko runkopuuna rautakaupassa saatava mäntyinen liimapuulevy, löytyy 28 mm vahvaa, valikoisi kaksi suoraa levyä ja liimaisi ne päällekkäin ristiin tulisi 56 mm plootu.
        Tuo ristiin liimaaminen varmaan estäisi kovertumista ja kupertumista?
        Mitäs sanotte?

        Eiköhän se siinä toimi missä muutkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liima kovettuu kuten kovettuu myös muovihartsi kun jotkut tehneet rungon jopa värikynistä ja päälle valaneet muovin. Jotkut väittää että mänty on liian pehmeä puu runko, antaa tumman soundin mutta jotkut voi tykätä tummasta soundista jne. Mielestäni kitaran soundiin vaikuttaa moni seikka eikä pelkästään runko.
        Jos tekee jonkun Fender telen tyyppisen rungon niin hommahan ei ole kummoinen väsätä jos sitä nyt ei työstä maailman tappiin saakka, sen verran vaan sileäksi ettei tikkuja käsiin jää ja maali päälle tai joku puuvaha. Yhden rungon kun saa valmiiksi niin voi alkaa tekemään toista vaikka kullasta!

        Tehtiinhän Fenderin tehtaalla papareista stratocasterin runko ja kaula, joka ja niistä kitara, joka saatiin soimaan. Melkein mikä tahansa materiaali kyllä soi. Sen tietää esim. kun laittaa värähtelevän ääniraudan vasten melkein mitä vaan- ja mistä materiaalista vaan tehtyyn esineeseen.

        Stratotyyppisessä kitarassahan kaula tekeminen on se puusepän "taidonnäyte", että saa omaan käteen sopivan ja toimivan.

        Voithan sinä tehdä kitaran rungon ihan mistä vaan haluat. Kyllä ne varmaan soi ja omalla ominaissoundillaan(kyllä se osa soundia vaan se materiaalikin), mutta jos itse päättäs tehdä kitaran rungon, niin kyllä minä ainakin ettisin ihan oikeaa puuta jo pelkästään työstämisen mielekkyyden puolesta.
        Omalla kohdalla en näe mitään muuta tarvetta alkaa tehdä itse, kun että saisi halvemmalla oikeasta puusta tehdyn rungon (vs. laadukas varaosarunko)?!

        Miksi helvetissä nähdä vaivaa liimapuusta tehdyn rungon itse värkkäämiseksi, kun kokonaisia liimapuurunkokitaroita saa pilkkahintaan pelkistä rungoista puhumattakaan?!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tehtiinhän Fenderin tehtaalla papareista stratocasterin runko ja kaula, joka ja niistä kitara, joka saatiin soimaan. Melkein mikä tahansa materiaali kyllä soi. Sen tietää esim. kun laittaa värähtelevän ääniraudan vasten melkein mitä vaan- ja mistä materiaalista vaan tehtyyn esineeseen.

        Stratotyyppisessä kitarassahan kaula tekeminen on se puusepän "taidonnäyte", että saa omaan käteen sopivan ja toimivan.

        Voithan sinä tehdä kitaran rungon ihan mistä vaan haluat. Kyllä ne varmaan soi ja omalla ominaissoundillaan(kyllä se osa soundia vaan se materiaalikin), mutta jos itse päättäs tehdä kitaran rungon, niin kyllä minä ainakin ettisin ihan oikeaa puuta jo pelkästään työstämisen mielekkyyden puolesta.
        Omalla kohdalla en näe mitään muuta tarvetta alkaa tehdä itse, kun että saisi halvemmalla oikeasta puusta tehdyn rungon (vs. laadukas varaosarunko)?!

        Miksi helvetissä nähdä vaivaa liimapuusta tehdyn rungon itse värkkäämiseksi, kun kokonaisia liimapuurunkokitaroita saa pilkkahintaan pelkistä rungoista puhumattakaan?!

        No jos noin ajattelet niin miksi ylipäätään jotkut tekee itse kitaran kun sen voisi ostaa valmiina?

        Katsoa..jotkut haluaa itse tehdä, kokeilla ja erehtyä, taas tehdä ja onnistua ja siinä kaiken tekemisen ohella voi soitella tehdasvalmiilla kitaralla.

        Olen tutkinut noita kokopuulankkuja ym ym niin hyvin vaikea löytää nykyään niin leveää ja paksua lankkua jossa ei olisi halkeamia, välttämättä ei edes silmällä niitä näe kaikkia, mikrohalkeamia on ja vielä kun puun täytyisi olla vanhaa jos mielii ettei lankku ajan mittaan elä.
        28mm mäntyinen liimapuulevy jopa tiheämpi syistä kuin joku leveä kokopuulankku jossa vielä pehmeä ydin.
        Kaksi liimapuulevyä kun liimaa ristiin niin ei vääntyile ja mielestäni limapuulevyt on helppo työstää.


      • Anonyymi

        Mittasin mauserilla omasta Telestä. Rungon paksuus on 46,2 tai 46,3 mm. Itse keskustelun teemaan sanoisin että runkopuun tiheys vaikuttaa sustainiin eli siihen kuinka kauan kieli värähtelee kun sitä on näpätty. Tiheämpi puu = pidempi sustain. Siksi tummia jalopuita on suosittu runkomatskuna. Puumateriaalin kovuus auttaa pitämään kitaran vireessä. Näistä syistä johtuen mäntykoolinki on surkea materiaali.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mittasin mauserilla omasta Telestä. Rungon paksuus on 46,2 tai 46,3 mm. Itse keskustelun teemaan sanoisin että runkopuun tiheys vaikuttaa sustainiin eli siihen kuinka kauan kieli värähtelee kun sitä on näpätty. Tiheämpi puu = pidempi sustain. Siksi tummia jalopuita on suosittu runkomatskuna. Puumateriaalin kovuus auttaa pitämään kitaran vireessä. Näistä syistä johtuen mäntykoolinki on surkea materiaali.

        Mitäs puuta aito Fenderin runko on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäs puuta aito Fenderin runko on?

        ....näyttäs siis monen Fenderin runko olevan leppää!! Leppähän on kuivana hyvin kevyttä puuta enkä kyllä leppää kovin tiheänä puuna pitäisi, jopa jotkut männyt on tiheämpiä ja painavampia, varsinkin soidessa maastossa kasvaneet männyt. Käykääpäs katsomassa kaupassa joitain liimapuulevyjä, paikoissa hyvinkin tiheää puuta.
        Olen käsitellyt kakkosnelosia paljon ja jotkut niistä painaa puolta enemmän ja sinä juuri hyvin pienet vuosikasvut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäs puuta aito Fenderin runko on?

        Tein pikatutkimuksen Thomannin sivuilla. Straton ja Telen rungoissa käytettyjä puita ovat nykyään mm.: poplar/poppeli, alder/leppä, mahogany/mahonki, basswood/lehmus, ash/saarni. Ja palautui myös mieleen että jo 1980-luvulla alettiin huolestua sademetsien hakkuista ja sieltä sademetsistä ne sähkökitaroiden puutkin saatiin. Joskus 1950-luvulla Fenderien rungot tehtiin yhdestä puunkappaleesta, sitten kahdesta (liimasauma oli keskellä), sitten neljästä...viidestä... kuudesta. Viilurunkojakin on tehty (kasa viiluja liimattu päällekkäin). Ehkä on kokeiltu myös sahanjauhoista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mittasin mauserilla omasta Telestä. Rungon paksuus on 46,2 tai 46,3 mm. Itse keskustelun teemaan sanoisin että runkopuun tiheys vaikuttaa sustainiin eli siihen kuinka kauan kieli värähtelee kun sitä on näpätty. Tiheämpi puu = pidempi sustain. Siksi tummia jalopuita on suosittu runkomatskuna. Puumateriaalin kovuus auttaa pitämään kitaran vireessä. Näistä syistä johtuen mäntykoolinki on surkea materiaali.

        "Itse keskustelun teemaan sanoisin että runkopuun tiheys vaikuttaa sustainiin eli siihen kuinka kauan kieli värähtelee kun sitä on näpätty. Tiheämpi puu = pidempi sustain."

        Mikä on se fysikaalinen ilmiö mikä tämän aiheuttaisi? Eiköhän tuohon vaikuta enemmän tallan rakenne ja kielten kiinnitystapa. Kelluva talla vs. kielet rungon läpi. Onko talla liimattu vai pelkillä ruuveilla jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäs puuta aito Fenderin runko on?

        50-luvun, eli ne kaikkein arvostetuimmat Broadcasterit ja Telecasterit, ovat nimenomaan mäntyrunkoisia. En muista onko Stratoja tehty männystä enkä jaksa googletella asiaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        50-luvun, eli ne kaikkein arvostetuimmat Broadcasterit ja Telecasterit, ovat nimenomaan mäntyrunkoisia. En muista onko Stratoja tehty männystä enkä jaksa googletella asiaa...

        Sitä mieltä minäkin että mäntyä on käytetty mm. Fendereissä ja löytyy yhä markkinoilta uusia kitaroita joiden body on mäntyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mittasin mauserilla omasta Telestä. Rungon paksuus on 46,2 tai 46,3 mm. Itse keskustelun teemaan sanoisin että runkopuun tiheys vaikuttaa sustainiin eli siihen kuinka kauan kieli värähtelee kun sitä on näpätty. Tiheämpi puu = pidempi sustain. Siksi tummia jalopuita on suosittu runkomatskuna. Puumateriaalin kovuus auttaa pitämään kitaran vireessä. Näistä syistä johtuen mäntykoolinki on surkea materiaali.

        Olen tehnyt Telen kokonaan männystä, kaulan myös. Otelauta tosin vaahteraa. Ei toudellakaan ole mitään vire tai muitakaan ongelmia. Itseasiassa on lempparikitarani vaikka telineessä noita keppejä on kosolti johtuen ammatikseni soittamisesta.
        Soi akustisesti melko vahvasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Itse keskustelun teemaan sanoisin että runkopuun tiheys vaikuttaa sustainiin eli siihen kuinka kauan kieli värähtelee kun sitä on näpätty. Tiheämpi puu = pidempi sustain."

        Mikä on se fysikaalinen ilmiö mikä tämän aiheuttaisi? Eiköhän tuohon vaikuta enemmän tallan rakenne ja kielten kiinnitystapa. Kelluva talla vs. kielet rungon läpi. Onko talla liimattu vai pelkillä ruuveilla jne.

        Halvassa Squier Bullet Mustangissani on oikein erityisen pitkä sustain jostain syystä, selvästi pidempi kuin kalliimmissa kitaroissani. Sen arvosteluissakin on mainittu hyvä sustain, ja jossain artikkelissa se mainittiin jopa yhtenä parhaista alle viiden sadan hintaisista kitaroista vaikka se on paljon halvempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Halvassa Squier Bullet Mustangissani on oikein erityisen pitkä sustain jostain syystä, selvästi pidempi kuin kalliimmissa kitaroissani. Sen arvosteluissakin on mainittu hyvä sustain, ja jossain artikkelissa se mainittiin jopa yhtenä parhaista alle viiden sadan hintaisista kitaroista vaikka se on paljon halvempi.

        Bullet Mustangin runkomateriaali onkin bassopuu, basswood.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ....näyttäs siis monen Fenderin runko olevan leppää!! Leppähän on kuivana hyvin kevyttä puuta enkä kyllä leppää kovin tiheänä puuna pitäisi, jopa jotkut männyt on tiheämpiä ja painavampia, varsinkin soidessa maastossa kasvaneet männyt. Käykääpäs katsomassa kaupassa joitain liimapuulevyjä, paikoissa hyvinkin tiheää puuta.
        Olen käsitellyt kakkosnelosia paljon ja jotkut niistä painaa puolta enemmän ja sinä juuri hyvin pienet vuosikasvut.

        Nuo soidessa maastossa kasvaneet männyt, mikä siellä maastossa soi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo soidessa maastossa kasvaneet männyt, mikä siellä maastossa soi?

        Soisessa maastossa ei ole kaikua eikä soi muuta kuin sammakko.


    • Anonyymi

      Nykyään taitaa jotkut puulaadut olla korvattu toisilla. Monen kitaran otelaudan materiaalina mainitaan nykyään ”indian laurel”, mikä sitten onkaan.

      • Anonyymi

        Jossain käytetään mykistävää palmua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jossain käytetään mykistävää palmua.

        Betoni tai muovi paras.


    • Anonyymi

      Tokai Les Paul oli joskus aikoinaan,,siinä body jonkunlaista puristemassa ja päällä viilua. Hyvä kitara sekin, naihat vaan "kulahti" turhan pian.
      Ja siksi lähti .

    • Anonyymi

      mikä on kitaran rugon materiaali ikä

    • Anonyymi

      Niin, mikä oikeasti vaikuttaa soundiin ja mikä ei. Tästä on paljon eri näkemyksiä ja olettamuksia. Kannattaa katsoa nämä pari videota aiheeseen liittyen.

      Tested: Where Does The Tone Come From In An Electric Guitar?
      https://youtu.be/n02tImce3AE

      Tested: Where Does The Sustain Come From In An Electric Guitar?
      https://youtu.be/muVzwbkUUnM

      • Anonyymi

        Ihan hyvä soundi tuossa kakkosnelos lankussakin.


    • Anonyymi

      Oikeastaan ainoa ongelma havupuissa on niiden pehmeys, eli ottavat helposti rumaa osumaa ja yleinen kestävyys ei ole ihan yhtä hyvää kuin kovapuisessa rungossa.

    • Anonyymi

      Itselläni on Raidasta tehty Body Stratossa,vaahterakaulalla,2 P90,Raita antaa Erittäin hyvän sustainin.

      • Anonyymi

        Omassani on pitkä sustain lehmusrungossa jossa kielet ei kulje sen läpi. Jokainen kyllä kuvittelee jonkun kitaransa ominaisuuden johtuvan ties mistä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä.


      • Anonyymi

        Kielten pitäisi ylettyä tallasta rungon läpi ja kaulan sisällä takaisin lapaan asti.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Onko se polyuretaanipinta lakka vai kiiltävä maali?

    • Anonyymi

      Katselin You Tubesta kun joku ilmeisesti jenkeissä värkkäsi Flying V kopion värillisistä isoista karkkipalloista. Valoi läpinäkyvää epoksia päälle että sokerimössö pysyi sisällä. Eli sähkökitaran voi tietysti tehdä mistä tahansa (oletteko nähneet "From dusk till dawn- filmin?) mutta eri asia tietty miltä se kuulostaa. Tiedän että koivusta tehty perä kuulostaa kyllä aika kovalta ja terävältä. Ei ehkä se paras puulaji siihen tarkoitukseen. Tarkoitus on itse tehdä pikku kokeiluja kaikenlaisten pajunsukuisten puulajien kanssa. Pihlaja, leppä, tammi ja vaahtera myös kokeilussa.

    • Anonyymi

      Ostin huutokaupasta punaisen nätin Stratokopion. Kokeilin sitten kotona. Soundi oli ihan p*ska! Purin kitaraa vähän ja huomasin että runko eli body oli tehty vanerista. Runsas liiman määrä rungossa tuottaa tumpun villasukkasoundin. Varokaa vanerikitaroita.

    • Anonyymi

      Tuossa on -79 jenkkistrato, todella painava, olisiko pihlajaa? Vieressä about -84 japsistrato, erittäin kevyt, voipi olla leppää. Les Paulista saa selkänsä kipeäksi, body mahonkia vaahterakannella. Flying V: tä ei voi käyttää istuessa kun se luistaa sylistä koko ajan (telineitä on kyllä ollut myynnissä ja voisi tehdä itsekin). Hameria taas ei voi käyttää kuin komppaamiseen, kielet aivan sikajäykällä. Ei pysty venyttämään eikä antamaan vibratoa. Johtuisiko kiinteästä tallasta ja lyhyestä mensuurista? Sääli kun on muuten hyvä kitara.

      • Anonyymi

        Lyhyt mensuuri tarkoittaa löysempiä kieliä. Kuinka ne voi olla sikajäykät?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyt mensuuri tarkoittaa löysempiä kieliä. Kuinka ne voi olla sikajäykät?

        Sitähän itsekin ihmettelen. Mutta jos ajatellaan että tallan ja satulan välinen etäisyys on mahdollisimman pieni eikö silloin bending ja vibrato käy vaikeammaksi? Niin ja mokasin tuon 79-mallin straton materiaalin. Eiköhän se body liene vaahteraa, helekutin painavaa sellaista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän itsekin ihmettelen. Mutta jos ajatellaan että tallan ja satulan välinen etäisyys on mahdollisimman pieni eikö silloin bending ja vibrato käy vaikeammaksi? Niin ja mokasin tuon 79-mallin straton materiaalin. Eiköhän se body liene vaahteraa, helekutin painavaa sellaista?

        Lyhyen ja pitkän mensuurin ero tallan ja satulan välillä on vain muutaman sentin, että ei tuollainen pituusero bendingiin ja vibratoon voi käytännössä juuri mitään vaikuttaa, mutta kielen virittämisen jäykkyyteen tuo pituusero vaikuttaa selvästi, eli lyhyessä mensuurissa kieltä kiristetään vähemmän, ja jäykemmäksihän sitä ei saa muuta kuin paksummalla kielisetillä.


      • Anonyymi

        Sinulla täytyy sitten olla jonkunlaiset paksut kaapelit kielinä. Ei ole muuta selitystä sille sikajäykkyydelle lyhyen mensuurin kitarassa.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Soundi on kitarassa monen asian summa. Muoto, puulajit, käytetyt osat, valmistustapa yms. Asiaan liittyy valitettavasti myös paljon taruja, olettamuksia ja vääriä uskomuksia, kuten vaikkapa yksisarvisen hikeä ja keijujen taikapölyä.

      Hyvä kitara on sellainen, joka tuottaa soittajalle mielihyvää ja halua soittaa sillä, oli se lopulta sitten minkälainen tahansa. Loppupeleissä keikalla yleisö ei kuule mitään eroa satasia tai kymppitonneja maksaneen kitaran välillä. Asialla on väliä vain sille soittajalle.

      Joillekin riittää halvan pään kitarat kiertueella
      https://www.musicradar.com/news/mike-rutherford-squier-strat

    • Anonyymi

      Jopa Claptonin kaltaiset "Gurut" höpisivät että meluisassa ympäristössä soittaminen pilaa sähkökitaran. Hyvät "vibat" kuulemma katoavat soittimesta. Nää taitaa olla näitä "Mä kyllä uskon että Elvis elää vielä"- juttuja.

      • Anonyymi

        Kun kitaraan hieroo yksisarvisen hikeä ja tähtipölyä, niin tilanne palautuu ja soitin on jälleen iskussa.


    • Anonyymi

      Muistan lukeneeni että CMX-orkesteri esikoisstudiolevyllä viritti bändin kitaristi sen kitaransa varsin tiukalle ja kuivalle viritykselle mikä kuuluu soundissa! Jos kiinnostaa niin käykää kuunteleen!

      • Anonyymi

        anteeksi meni tämä kirjoitus vahingossa väärään paikkaan. Sori


      • Anonyymi

        Mikä ihmeen "tiukka viritys", kuiva? Onko löysä märkä?


      • Anonyymi

        Miten tehdään tiukka virittäminen? Entä miten tehdään kuiva virittäminen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten tehdään tiukka virittäminen? Entä miten tehdään kuiva virittäminen?

        en tiiä mut kun josttain luin semmosta joka liittyy tohon cmx;n kolmikärkeen.............
        voihan toki olla että mä muistan ihan täysin väärin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        en tiiä mut kun josttain luin semmosta joka liittyy tohon cmx;n kolmikärkeen.............
        voihan toki olla että mä muistan ihan täysin väärin.

        Mieti sitten seuraavaksi kolmikärkeäsi läskibassoon lätinään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieti sitten seuraavaksi kolmikärkeäsi läskibassoon lätinään.

        Onko nykyihmiset tulleet enemmän sellaisiksi että pitää aina aukoa päätä sosiaalisessa mediassa? Kumma kyllä on ollut tutkimusta siitä ja moni ihminen todennut sen, että sosiaaliseen mediaan pään aukominen sitten jääkin eli harvoin ketkään ihmiset aukoo toisillensa päätä naamatusten. On tämä kuitenkin ikävä ilmiö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieti sitten seuraavaksi kolmikärkeäsi läskibassoon lätinään.

        Eikä todellakaan katso yhteiskuntaluokkaan missä asemassa ihminen eli semmone ihiminen joka aukoo päätä eli semmosia löytyy joka eri tuloluokasta&koulutusluokasta. Nykyään on tutkijat ja päämedia ottaneet enemmän esille korkeakoulutettujen pahat teot kuten henkinen väkivalta ja muu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieti sitten seuraavaksi kolmikärkeäsi läskibassoon lätinään.

        Voisinhan minä toki alkaa etsimään tietoa siitä CMX;n kolmikärkilevystä ja sen levyn kitaran virityksestä ja alkaa tässä pätemään ja saada näyttämään teidät hölmöiltä mutta en mä jaksa alkaa jankuttamaan koska on elämässä tärkeämpiä asioita kuin selvitellä jotakin asiaa pilkuntarkasti eikä kiinnosta eikä riitä aika siihen. He saattoi ilmeisesti todennäköisesti käyttää sellaista termiä vain. Enkä muista kuka niin on sanonut sillä se saattoi olla joku bändin ulkopuolinen henkilö kuten ammattimusakriitikko tai sitten se sepustus löytyy cmx;n kolmikärki levyn kansivihkosesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisinhan minä toki alkaa etsimään tietoa siitä CMX;n kolmikärkilevystä ja sen levyn kitaran virityksestä ja alkaa tässä pätemään ja saada näyttämään teidät hölmöiltä mutta en mä jaksa alkaa jankuttamaan koska on elämässä tärkeämpiä asioita kuin selvitellä jotakin asiaa pilkuntarkasti eikä kiinnosta eikä riitä aika siihen. He saattoi ilmeisesti todennäköisesti käyttää sellaista termiä vain. Enkä muista kuka niin on sanonut sillä se saattoi olla joku bändin ulkopuolinen henkilö kuten ammattimusakriitikko tai sitten se sepustus löytyy cmx;n kolmikärki levyn kansivihkosesta.

        Kun aloit kirjoittamaan asiasta jota et muista etkä tiedä oletko vain kuvitellut sen etkä halua siitä keskustellakaan niin älä sitten jankuta tätä.


    • Anonyymi

      On täällä kyllä melkoisia tietäjiä!! vain täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella voi ruveta väittämään ihan tosissaan että kaikki aiheesta vuosikymmenten aikana tehty tutkimus/kehitystyö on pelkkää huuhaata ja joku lastulevy ajaa saman asian! No siitä vaan kokeilemaan ja kannattaa muistaa että kitarassa on muitakin osia kuin puuosat ja hintaa kertyy niistäkin. Voihan se tietysti olla että olen tästäkin väärässä ja euron virittimet ovatkin ainakin yhtä hyviä ja parempiakin kuin esim schallerit ym

      • Anonyymi

        Koska 50-luvun sähkökitara on paras ja se oli silloin uusi keksintö, eli sinun "vuosikymmenten aikana tehty tutkimus/kehitystyö on pelkkää huuhaata" on huuhaata ja ihan turhaakin.


      • Anonyymi

        Leo Fenderin tavoite oli tehdä rahaa. Hän itse ei edes ollut muusikko. Hän kehitti yksinkertaisia soittimia, joita myymällä tulisi rahaa. Ei ollut Fenderin osalta kovinkaan ihmeellistä kehitystyötä. Tietenkin soittimien ääneen vaikuttaa koko kokonaisuus. Puulaatu, rungon paksuus ja muoto, kaulan kiinnitystapa, jokainen kitaran osa jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leo Fenderin tavoite oli tehdä rahaa. Hän itse ei edes ollut muusikko. Hän kehitti yksinkertaisia soittimia, joita myymällä tulisi rahaa. Ei ollut Fenderin osalta kovinkaan ihmeellistä kehitystyötä. Tietenkin soittimien ääneen vaikuttaa koko kokonaisuus. Puulaatu, rungon paksuus ja muoto, kaulan kiinnitystapa, jokainen kitaran osa jne.

        Leo Fenderin tavoite oli tehdä hyvällä kitaralla rahaa. Rahan tekeminen valmistamalla kitaroita näet edellytti sen hyvän kitaran valmistamista. Fender keräsi kitaristeilta neuvoja ja toiveita ja he halusivat tuollaisen kitaran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leo Fenderin tavoite oli tehdä hyvällä kitaralla rahaa. Rahan tekeminen valmistamalla kitaroita näet edellytti sen hyvän kitaran valmistamista. Fender keräsi kitaristeilta neuvoja ja toiveita ja he halusivat tuollaisen kitaran.

        Kyse ei koskaan ollut luoda loistava kitara, vaan kyse oli tuotteesta, jota voitiin massatuottaa halvemmalla paikallisista osista kotimarkkinoille. Jos kitara teki tehtävänsä, se oli tarpeeksi hyvä. Kenties jotkut soittajat antoivat oman mielipiteensä ja panoksensa asiaan, mutta massatuotettavasta kitarasta oli lopulta kyse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei koskaan ollut luoda loistava kitara, vaan kyse oli tuotteesta, jota voitiin massatuottaa halvemmalla paikallisista osista kotimarkkinoille. Jos kitara teki tehtävänsä, se oli tarpeeksi hyvä. Kenties jotkut soittajat antoivat oman mielipiteensä ja panoksensa asiaan, mutta massatuotettavasta kitarasta oli lopulta kyse.

        Fenderin tarkoitus oli tehdä järkevä hyvä kitara, koska sellaisia tietenkin halutaan ostaa ja siksi niillä voi tietysti tehdä rahaa koska niitä halutaan ostaa. Isoina sarjoina tuotettuna myöskin kustannukset per kitara ovat pienemmät mitä suurempi tuotantomäärä. Asiakas sai maksamallaan summalla parempaa laatua kuin mistään muualta. Se oli yhtä hyvä tai parempi kuin kalliimmat kilpailijansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fenderin tarkoitus oli tehdä järkevä hyvä kitara, koska sellaisia tietenkin halutaan ostaa ja siksi niillä voi tietysti tehdä rahaa koska niitä halutaan ostaa. Isoina sarjoina tuotettuna myöskin kustannukset per kitara ovat pienemmät mitä suurempi tuotantomäärä. Asiakas sai maksamallaan summalla parempaa laatua kuin mistään muualta. Se oli yhtä hyvä tai parempi kuin kalliimmat kilpailijansa.

        "Fender's main goal was inexpensive mass production, so Leo simply used what was locally available for a decent price."

        Lähde: https://www.premierguitar.com/diy/mod-garage/the-legend-of-leo-fender

        Suomennos: Fenderin päätavoitteena oli edullinen massatuotanto, joten Leo käytti yksinkertaisesti sitä, mitä oli paikallisesti saatavilla kohtuulliseen hintaan.


    • Anonyymi

      Paras materiaali bodylle on jauheliha. Antaa parhaimmat resonanssit kaikilla taajuuksilla, ja jos haluat soittaa jatsia, on siihen myös helppo kaivertaa kaikukoppa. Vaatii toki öljyämistä aina silloin tällöin, mutta oikein tehtynä säilyy vuosikymmeniä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      321
      7635
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      177
      1856
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1392
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1261
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      57
      1186
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1029
    Aihe