Mihin sitä sähkömoottoria tarvii

Kukin tyylillään. Pyöräily mukava tapa liikkua paikasta toiseen, ei se ole vain kuntoilua. Pyöriä on monenlaisia myös sähköttömissä ja jokainen löytää niistä kyllä tyylillensä mieleisen ajokin.
Mitä suuremmaksi pyöräilijöiden joukko liikenteessä kasvaa sitä parempi meille pyöräilijöille. Muut liikkujat, autoilijat tulevat tietoisemmaksi pyöräilijöiden olemassaolosta ja huomioivat tämän liikkeissään entistä paremmin.
Itse toivotan sähköpyöräilijät tervetulleiksi samoille väylille vaikka itse en sähköpyöristä perustakaan.
Hyvä että sellainenkin vaihtoehto on. Sehän mahdollistaa pyöräilyn niillekin joille se jostain syystä voi muuten olla haastavaa.

Kyllä sähköavusteisen pyörän hyödyt kasvaa iän karttuessa. S-pyörän avulla ikääntyneet voivat unohtaa auton talliin ja hoitaa kauppa-asiat ko. menopelillä. Lisäksi ulkoliikunnan määrää voi nelinkertaistaa entisestään eli kilometrimäärä 4000-4500 km luokkaaan vuodessa.

Mietin tuossa 250W keskimoottorin vaikutusta pyöräilyn keveyteen.
Pyörässäni on suurimmassa etuhammas rattaassa 44 piikkiä ja sillä ei mäkeä ylös poljeta, vaikka takavaihtjassa olisi pienin vaihde päällä.
Joutuu vaihtamaan etuvaihtajasta kakkonen tai ykkönen päälle, että mäkeä jaksaa ylös polkea.
Keskimoottorissa on vain yksi hammasratas, jossa on 42 piikkiä eli melkein saman kokoinen hammasratas, kuin mitä pyörässäni on.
Pyörähän on paljon raskaampi poljettava, kuin suurin vaihde olisi koko ajan päällä etuvaihtajassa.
Siinä mielessä keskimoottori on ongelmallinen, ei jyrkkää mäkeä pääse ylös ilman moottorin apua, kun ei voi vaihtaa etuvaihtajasta pienempää vaihdetta päälle.

Miksiköhän ei keskimoottorissa ole kahta hammasratasta, toinen pienempi.
250W moottoreita on eturenkaalle saatavissa, mutta takarenkaalle ei oikein mistään löydy, mutta isompia kyllä löytyy, mutta ei isompaa viitis hankkia, koska ei viiti alkaa vakuutus maksuja maksamaan, kun ei tehokkaammalla moottorilla saa yli 25km/h ajaa, vaikka olisi pyörässä liikennevakuutus, niin turha on tehokkaampaa hankkia.

Tässä on mainittu virheellisiä käsityksiä jo pari: sähköpyörällä saa ajaa yli 25 km/h, mutta sähkömoottorin avustus on loputtava 25 kohdalla. Toisekseen kaikkiin sähköpyöriin ei tarvitse vakuutusta, vain niihin, joiden avustus sallitaan 40 km/h asti. Olen muuten ihmetellyt sitäkin, miksi on niin paljon erilaisia autoja, yksi merkki ja malli riittäisi.🤔

Itse olen aloittajan kanssa hyvin eri mieltä.

Hankin toissa talven poistomyynnistä (mielestäni suht edulliseen hintaan) Tuollaisen Ghost:n etujousitetun maastopyörän joka on varustettu Bosch:n 250w Performance (gen3) moottorilla. Olen innostunut sillä ajamisesta hyvinkin paljon, etenkin maastossa ajaminen on nyt vienyt minut aivan "mukanaan".
Kun tuolla edellisella "luomu" maastopyörälläni (myöskin Ghost:n valmistama) tuli ajettua varmaan sellainen keskimäärin 200km./vuosi, niin viimekesänä tuli tuolla "sähkärillä" ajettua sellainen 600-700km. ja nyt tälle vuodelle (aloitin ajot tuossa noin 2kk. sitten) on mittariin tullut jo 800km. joista noin 50%:a kertynyt maastossa ajamisesta.
Tuossa alle 1km:n päässä kotiovelta alkaa tuollainen 7-8km2 laajuinen ulkoilu-alue Salapausselän-harjulla jossa todella tiheä verkosto latupohjaa/kuntorataa ja niiden väliin muodostuneita maastopyöräreittejä, tämä kaikki kauniissa mäkisessä harjumaisemissa, samoissa maisemissa/alueilla on järjestetty mm. 7kpl. hiihdon maailmanmestaruuskilpailuita, eli paikkakunta on Lahti, reitistö on helpohkoa taikka osin löytyy myös keskivaikeaa reittiä, mutta mielestäni ihan tälläistä harrastelijalle sopivaa MTB maastoa.
Aikaisemmin tuli tuolla reitistöllä ajettua "luomuna" aina aika ajoin, mutta itselläni meni aina ajamisen ilo hyvin nopeasti kun mäkinen harjumaasto alkoi hapottamaan jaloissa ja sen mukana ajamisesta ei enään tullut mitään.
Nyt kun on tuo moottori avustamassa, niin pystyy keskittymään muuhunkin kuin vain että jaksaa polkea, nyt pystyn nauttimaan ajamisesta kokonaisuutena (josta maastossa, kapeilla metsäpoluilla ajaessa polkeminen on vain yksi osa kokonaisuudesta).
Noiden maastolenkkieni pituus on yleensä siinä 20-40km. välissä, joskun hieman pidemmällekkin (ja riippuen onko vara-akku mukana, koska maasto-ajossa, ajo-olosuhteista ja avustustasosta riippuen yhden akun kesto on minulla luokkaa 25-40km.).
Ja jos joku väittää että tuo 250w. sähkömoottori tekee ajamisesti liian helppoa, niin ei muuta kuin kokeilemaan maastoon, ennen kokeilemista ei kannata kauheasti mielipiteitä sanoa. Itselläni ainakin nuo lenkit olleet juuri sopiva sekoitus kuntoilua ja hauskanpitoa. Ja siellä on moottorissa aina se säätö mahdollisuus josta valitaan avustustaso oman mieltymyksen ja tarpeen mukaan.

Sitten on vielä oma lukunsa vanhukset taikka muuten fyysisesti rajoittuneet henkilöt, heille tuo sähköavusteinen pyörä saattaa olla hyvä apuväli omatoimiseen liikkumiseen, siinä vaiheessa kun "luomuna" ei enään jakseta/pystytä polkemaan.

Vastaan kysymykseen mihin sitä tarvii!

Työmatkapyöräily muuttui merkittävästi omalla kohdallani kun ikää 60v ja polvi hajalla sekä plantaarifaskiitti kantapäissä jolloin kävely on kivuliasta.
Pyöräily on mukavaa, mutta jos asut alueella jossa loputtomia ylä-mäkiä, jää se fillari talliin.
Auto on vaihtoehto kun siirryt paikasta toiseen, mutta sähkö avusteinen fillari jeesaa niissä ongelmapaikoissa mitkä arjessa se ikävä asia. 16-25km/t ylä-mäkeen on maukas juttu ja saa käyttämään fillaria auton sijaan.

Kyllä s-fillaria ajaessakin joutuu polkemaan ja se lisää aina hapen otto kykyä paremmin kuin autolla ajellessa!

Asian tylyttäminen on omituista, koska kyse siitäkin että autolla ajetaan vähemmän on tilanne mikä tahansa omassa elämässä!

Itse tykkään ajella nykyisellä s-fillarilla työmatkat ja jopa kauppareissut mitä aiemmin autolla!Aattelppa ite!