meänkieli on keinotekoinen kieli

zutsi

Meänkieltä ei olisi kielenä olemassa (sehän on vain murteellista Suomea) jos ruotsissa ei sattuisi olemaan n.400 000 tuhatta suomesta tullutta siirtolaista.

Ruotsalaiset eivät mistään hinnasta tunnusta suomea viralliseksi vähemmistökieleksi.

Tämän vuoksi piti luoda keinotekoinen kieli - meänkieli - joka tosiasiassa on vain murteellista suomea.

37

6537

Vastaukset

  • Neuvostoliitossa luotiin uusia kieliä hallinnollisella päätöksellä.

    Ruotsi on samanlainen keskusjohtoisen suunnitelmatalousjärjestelmän kukkanen.

    Suomalais-ugrilainen kielitiede ei tunne mitään "meänkieltä" mutta sekös ruotsikkoja haittaa. Ruotsissa luodaan kieliä hallinnollisella päätöksellä.

    Vastaavasti suomenruotsi pitäisi julistaa Suomessa vårtspråkiksi ja antaa sille vähemmistökielen asema saamen ja romani chibin rinnalla.

    Arvatkaapas mikä älinä siitä nousisi ruotsalaisten keskuudessa. Hirveä,koska pitää pelata kaksilla säännöillä tätä kielipeliä näissä yhteisen historian omaavissa naapurimaissa.

    • ei ole mitään osaa Suomen kieliongelmissa. Ruotsinsuomalaiset ovat suomalaisia ja sillä siisti.


    • ..taitavat olla sekaisin.
      Ruotsinsuomalaiset, ne 400 000, ovat Suomesta muuttaneita siirtolaisia ja puhuvat suomea, joka ON yksi Ruotsin virallisia vähemmistökieliä.
      Kuten on myös MEÄNKIELI. jota taas puhutaan Ruotsin Tornionlaaksossa. Tornionlaaksolaiset ovat aina asuneet omalla alueellaan, eivätkä ole tulleet kansallisvaltio Suomesta. He ovat olleet Ruotsin alaisia aina ja irrallaan Ruotsin entisestä maakunnasta Suomesta jo 200 vuotta. Meänkielellä on siis sama pohja kuin suomella, mutta meänkieliset eivät ole suomalaisia, vaan ruotsalaisia ja tornionlaaksolaisia.


    • On se vaan outo se "meänkieli", kun ei se juuri lainkaan eroa suomesta saati sitten Suomen puolen paikallispuheesta. Kyllä on muita murteita, jotka muinaisista hallinnollisista syistä kuuluvat suomen kieleen, mutta paljon enemmän eroavat yleiskielestä kuin Tornionjokivarren murre, näitä ovat esimerkiksi savon murre Maaningan ja Joensuun välillä, enin osa karjalan murteesta (kreikkalaiskatolisten karjalaisten murre onkin julistettu jo kieleksi, ja varmaan aika oikein), Rauman murre, Perniön murre.
      Eihän Ruotsin puolella ole muuta vähänkään omistuista murretta kuin Jällivaaran murre. Sitten pitää mennä jo Ruijan vuononperukoihin, missä puhutaan jo melkein omaa kieltää, mutta norjalaisten ja saamelaisten painostus on sen aiheuttanut, että eipä niitä murteita siellä enää paljon kukaan puhu.
      Meänkieli on poliittinen ilmiö ja hallinnollisesti erotettu, jotta Ruotsin ei tarvitsisi antaa suomen kielelle sille kuuluvaa asemaa.


    • Näin-oni kirjoitti:

      On se vaan outo se "meänkieli", kun ei se juuri lainkaan eroa suomesta saati sitten Suomen puolen paikallispuheesta. Kyllä on muita murteita, jotka muinaisista hallinnollisista syistä kuuluvat suomen kieleen, mutta paljon enemmän eroavat yleiskielestä kuin Tornionjokivarren murre, näitä ovat esimerkiksi savon murre Maaningan ja Joensuun välillä, enin osa karjalan murteesta (kreikkalaiskatolisten karjalaisten murre onkin julistettu jo kieleksi, ja varmaan aika oikein), Rauman murre, Perniön murre.
      Eihän Ruotsin puolella ole muuta vähänkään omistuista murretta kuin Jällivaaran murre. Sitten pitää mennä jo Ruijan vuononperukoihin, missä puhutaan jo melkein omaa kieltää, mutta norjalaisten ja saamelaisten painostus on sen aiheuttanut, että eipä niitä murteita siellä enää paljon kukaan puhu.
      Meänkieli on poliittinen ilmiö ja hallinnollisesti erotettu, jotta Ruotsin ei tarvitsisi antaa suomen kielelle sille kuuluvaa asemaa.

      Et selvästikkään ole kuullut oikeaa MEÄNKIELTÄ jos väität ettei se paljo suomenkielestä eroa! Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia, joka sisältää myös kielien sekoitussanoja. Erittäin hankalaa ymmärtää jos ei ole aikaa siellä paljoa viettänyt. Ja kun kaiken lisäksi vielä hoon päälle puhutaan, niin se tekee kielestä vielä vaikeammin ymmärrettävän. Aivan turha siis väittää että meänkielihän on aivan kuin suomenkieltä!


    • Meänkieli kunniaan! kirjoitti:

      Et selvästikkään ole kuullut oikeaa MEÄNKIELTÄ jos väität ettei se paljo suomenkielestä eroa! Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia, joka sisältää myös kielien sekoitussanoja. Erittäin hankalaa ymmärtää jos ei ole aikaa siellä paljoa viettänyt. Ja kun kaiken lisäksi vielä hoon päälle puhutaan, niin se tekee kielestä vielä vaikeammin ymmärrettävän. Aivan turha siis väittää että meänkielihän on aivan kuin suomenkieltä!

      En ole tosiaan meänkielisten parissa paljon aikaani kuluttanut, mutta ne muutamat siellä vietetyt päivät todistivat sen, ettei minkäänlaista vaikeutta ole ymmärtää meänkieltä. Itse en sitä osaa puhua, mutta täysin sitä ymmärrän. Oulun murretta kyllä tarvittaessa puhun, kirijottaminen onki sitte jo vaikijampaa.


    • Meänkieli kunniaan! kirjoitti:

      Et selvästikkään ole kuullut oikeaa MEÄNKIELTÄ jos väität ettei se paljo suomenkielestä eroa! Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia, joka sisältää myös kielien sekoitussanoja. Erittäin hankalaa ymmärtää jos ei ole aikaa siellä paljoa viettänyt. Ja kun kaiken lisäksi vielä hoon päälle puhutaan, niin se tekee kielestä vielä vaikeammin ymmärrettävän. Aivan turha siis väittää että meänkielihän on aivan kuin suomenkieltä!

      Meänkieli on murteellista suomea.
      "Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia, joka sisältää myös kielien sekoitussanoja". Tollahan perusteella esmerkiks 1950-luvun Stadin slangia pitäis myös kutsua omaksi kielekseen!! Voin sanoa että ymmärrän meänkieltä siinä missä jotain savon ukkojen murretta tai eteläpohjanmaan puheenpartta tai vaikka vanhaa Rauman murretta (sitäkin muuten jotkut kutsuvat omaksi "kieleksi", en sitten tiedä kuinka tosissaan; sisältään niin ikään paljon ruottalaisia lainasanoja). Jotain yksittäisiä sanoja en ehkä heti tajua, mutta ei siinä todellakaan mitään "kielimuuria" välissä ole.
      Aunuksen Karjalassa kun käyt juttelemassa kylän starikkojen ja buabojen kanssa, sitten voikin jo puhua vieraasta kielestä vaikka suomen sanoja kuuleekin yhden sieltä ja toisen tuolta.


    • Meänkieli kunniaan! kirjoitti:

      Et selvästikkään ole kuullut oikeaa MEÄNKIELTÄ jos väität ettei se paljo suomenkielestä eroa! Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia, joka sisältää myös kielien sekoitussanoja. Erittäin hankalaa ymmärtää jos ei ole aikaa siellä paljoa viettänyt. Ja kun kaiken lisäksi vielä hoon päälle puhutaan, niin se tekee kielestä vielä vaikeammin ymmärrettävän. Aivan turha siis väittää että meänkielihän on aivan kuin suomenkieltä!

      Meänkieli ei ole kaunista kuultavaa. Tosi oudolta se kuulosti Haaparannalla erään korkeasti koulutetun herran puhumana joskus 60-luvun lopulla. Ao. henkilö oli ruotsalainen. Hän vain tahtoi olla kohtelias helsinkiläisille myös hyvin korkeasti koulutetuille, osa oli suomenruotsalaisia. Tilanne oli aivan tragikoominen.


  • Suomestakin saataisiin vaikka kuusikielinen jos päätettäisiin, että vaikka savon, keski-pohjanmaan, hämeen, karjalan, lapin ja turun murteet olisivat omia kieliä.

  • Meämkieli ei oo keinotekoinen kieli.
    Se on suomenkieltä paljon vanhempi ja sitä kirjoitettiinkin 500vuotta ennen Mikael Agricolan suomen kirjoituskieltä. Tosi asiassa Agricola matki vain meänkielen kirjakieltä kun muka teki suomen kielen kirjakielen. BUACHHAA

    Ja ne 400 000 ruotsin suomalaista puhuu vain suomea, ei meänkieltä. Kaikki 400 000 siirtolaista tuli vasta -60-70 luvulla ja silloin meänkieli oli jo 5 000 vuotta vanha.

    Siis, zutsi, olet aivokorjaajan tarpeessa.

    • Meänkieli on nhyvä olla olemassa, mutta pitemmän päälle sillä ei ole tulevaisuutta, koska meänkielihän on murteellista suomea. Ja murteilla on tapana muuttua ja hävitä valtaväestön kieleen. Meänkielen ongelma on, että se häviää kokonaan ruotsittuu täysin.

      Palle hyvä vielä muualla Suomessakin osataan viännellä ja kiännellä sanoja ja lupsakkaasti huastella syntyjä syviä. Mutta vaikka puhummekin murteella niin yritämme kirjoittaa kirjakielellä, jotta muut suomenkieltä osaavat sitä ymmärtäisivät.

      Jotta kieli olisi elinvoimainen tulisi sillä olla vankka kannatus ja myös pienten lasten tulisi käyttää sitä äidinkielenään.

      Kaikkea hyvää Länsipohjan sisukkaalle suomenkielisellä väestölle ja pitkää ikää =)


  • Eiköhän kieli ole tarkoitettu vain paikalliseen kommunikaatioon ?

    Ei kait kukaan luule, että sillä Yliopistoissa alettaisiin opettaa !


    • et tiiä kirjoitti:

      Umeå universiteetissa saa lukia
      http://modersmal.skolutveckling.se/meankieli/utbildning/utbild.html

      Teksti meänkielestä näyttää erittäin hauskalta, muistuttaa paljolti lapin murretta, :). En oikein ymmärtänyt sitä osaa, missä sanottiin, etteivät lapsia jaksanut suomenkirjakieli kiinnostaa, koska se ei ollut samaa mitä kotona puhuttiin. No hei, kuka Suomessa puhuu kirjakieltä!! Karjalan murrekin on kauheata vääntämistä ja sitä on vaikea ymmärtää, mutta kyllä he silti suomenkirjakielenkin taitavat.

      Puhuttu kieli ja kirjoitettu kieli on kaksi eri asiaa.... Meänkielen kirjoitus näyttää niiltä teksteiltä mitä nykyään näkee netissä, kun kirjoittaja kirjoittaa puhekielellä, ja mitkä leimataan usein "teinikirjoituksiksi".

      Onhan meillä Suomessakin erilainen ruotsinkieli kun se mitä Ruotsissa puhutaan, puhuttuna kielenä. Olemme täällä ylpeitä siitä, että murteemme ovat erittäin vanhoja, mutta tarkoitus on kuitenkin antaa kielen pysyä ruotsinkielenä, eli kirjoitettu kieli ja kirjakieli on sama kuin Ruotsissakin.

      Todella outoa tämä meänkielen homma....

      Tarkoitus ei ole vähätellä kielen merkittävyyttä tai mitenkään leimata sitä huonommaksi kun "oikea suomi", mutta täältäpäin katsottuna meänkieli vaikuttaa ainoastaan yhdeltä suomenkielen murteelta muiden joukossa, joiden puhujat eivät osaa käyttää äitikieltä.

      Ja, se että järjestetään vielä opetustakin meänkielellä! Toki on hyvä että esim. päiväkodeissa puhutaan meänkieltä, mutta se on juuri puhekieltä, kyllähän Suomenkin päiväkodeissa puhutan murteella. Mutta koetaan tärkeäksi, että lapset myös oppivat ns.klassisen suomen, eli sen puhtaan yleisesti ymmärretyn version.


    • lohilampi kirjoitti:

      Teksti meänkielestä näyttää erittäin hauskalta, muistuttaa paljolti lapin murretta, :). En oikein ymmärtänyt sitä osaa, missä sanottiin, etteivät lapsia jaksanut suomenkirjakieli kiinnostaa, koska se ei ollut samaa mitä kotona puhuttiin. No hei, kuka Suomessa puhuu kirjakieltä!! Karjalan murrekin on kauheata vääntämistä ja sitä on vaikea ymmärtää, mutta kyllä he silti suomenkirjakielenkin taitavat.

      Puhuttu kieli ja kirjoitettu kieli on kaksi eri asiaa.... Meänkielen kirjoitus näyttää niiltä teksteiltä mitä nykyään näkee netissä, kun kirjoittaja kirjoittaa puhekielellä, ja mitkä leimataan usein "teinikirjoituksiksi".

      Onhan meillä Suomessakin erilainen ruotsinkieli kun se mitä Ruotsissa puhutaan, puhuttuna kielenä. Olemme täällä ylpeitä siitä, että murteemme ovat erittäin vanhoja, mutta tarkoitus on kuitenkin antaa kielen pysyä ruotsinkielenä, eli kirjoitettu kieli ja kirjakieli on sama kuin Ruotsissakin.

      Todella outoa tämä meänkielen homma....

      Tarkoitus ei ole vähätellä kielen merkittävyyttä tai mitenkään leimata sitä huonommaksi kun "oikea suomi", mutta täältäpäin katsottuna meänkieli vaikuttaa ainoastaan yhdeltä suomenkielen murteelta muiden joukossa, joiden puhujat eivät osaa käyttää äitikieltä.

      Ja, se että järjestetään vielä opetustakin meänkielellä! Toki on hyvä että esim. päiväkodeissa puhutaan meänkieltä, mutta se on juuri puhekieltä, kyllähän Suomenkin päiväkodeissa puhutan murteella. Mutta koetaan tärkeäksi, että lapset myös oppivat ns.klassisen suomen, eli sen puhtaan yleisesti ymmärretyn version.

      Molen sitä mieltä, ette meän kieli on murre, joka taistelee kielen asemasta sen takia, ko s'oon levittäytyny kahelle puolele (ruotti ja suomi). Kieleksi se haluthaan määritelläki justhaansa siksi, ette kaksi eri kieltä sitä käyttää. Mie tykkään, ette net on etupäässä ruottinmaala asuvia, jokka puhhuu sitä "oikeaa meän kieltä" ja nekki on pääasiassa jo ikäihmisiä.
      Mie en ole kauheammin tuohon karjalanmurteeseen tutustunu, mutta uskon, ette jos se olis yhtälaila sekotuksissa venäjän kansa, niin silläki olis oikeus taistella sen puolesta, ette se luettas kieleksi eikä murtheeksi.

      Meän kieliki olis vain pelkkä murre, jos se ei olis kahen valtakunnan aluheela.

      Tämä on vain minun mielipie.


    • lohilampi kirjoitti:

      Teksti meänkielestä näyttää erittäin hauskalta, muistuttaa paljolti lapin murretta, :). En oikein ymmärtänyt sitä osaa, missä sanottiin, etteivät lapsia jaksanut suomenkirjakieli kiinnostaa, koska se ei ollut samaa mitä kotona puhuttiin. No hei, kuka Suomessa puhuu kirjakieltä!! Karjalan murrekin on kauheata vääntämistä ja sitä on vaikea ymmärtää, mutta kyllä he silti suomenkirjakielenkin taitavat.

      Puhuttu kieli ja kirjoitettu kieli on kaksi eri asiaa.... Meänkielen kirjoitus näyttää niiltä teksteiltä mitä nykyään näkee netissä, kun kirjoittaja kirjoittaa puhekielellä, ja mitkä leimataan usein "teinikirjoituksiksi".

      Onhan meillä Suomessakin erilainen ruotsinkieli kun se mitä Ruotsissa puhutaan, puhuttuna kielenä. Olemme täällä ylpeitä siitä, että murteemme ovat erittäin vanhoja, mutta tarkoitus on kuitenkin antaa kielen pysyä ruotsinkielenä, eli kirjoitettu kieli ja kirjakieli on sama kuin Ruotsissakin.

      Todella outoa tämä meänkielen homma....

      Tarkoitus ei ole vähätellä kielen merkittävyyttä tai mitenkään leimata sitä huonommaksi kun "oikea suomi", mutta täältäpäin katsottuna meänkieli vaikuttaa ainoastaan yhdeltä suomenkielen murteelta muiden joukossa, joiden puhujat eivät osaa käyttää äitikieltä.

      Ja, se että järjestetään vielä opetustakin meänkielellä! Toki on hyvä että esim. päiväkodeissa puhutaan meänkieltä, mutta se on juuri puhekieltä, kyllähän Suomenkin päiväkodeissa puhutan murteella. Mutta koetaan tärkeäksi, että lapset myös oppivat ns.klassisen suomen, eli sen puhtaan yleisesti ymmärretyn version.

      "Tarkoitus ei ole vähätellä kielen merkittävyyttä tai mitenkään leimata sitä huonommaksi kun "oikea suomi", mutta täältäpäin katsottuna meänkieli vaikuttaa ainoastaan yhdeltä suomenkielen murteelta muiden joukossa, joiden puhujat eivät osaa käyttää äitikieltä.

      Ja, se että järjestetään vielä opetustakin meänkielellä! Toki on hyvä että esim. päiväkodeissa puhutaan meänkieltä, mutta se on juuri puhekieltä, kyllähän Suomenkin päiväkodeissa puhutan murteella. Mutta koetaan tärkeäksi, että lapset myös oppivat ns.klassisen suomen, eli sen puhtaan yleisesti ymmärretyn version."
      Kuulehan nyt lohilampi. Sinun lauseesi "Ja, se että järjestetään vielä opetustakin meänkielellä!" loukkaa meänkielen puhujia. He haluavat että nuoret oppivat oman kotiseutunsa kielen, ja kaiken lisäksi siitä on hyötyä! Voin sanoa että on huomattavasti helpompi suomalaisella oppia ruotsia puhumaan, kun pohjana on meänkieli, eli ns. ruotsi-suomi sekoitus. Turha tulla vähättelemään kun et tiedä mistä puhut!!!!


  • Onko Niemen elokuva ensimmäinen tällä kielellä ?

    • Bengt Pohjasen kirjoihin perustuvat on Moposynttärit ja Lapsuusystävä.


  • Meänkieli on kuule ollu olemassa jo ennenkö sie olet ollu ees pilkheenä isästi silmässä. Meänkieltä on puhuttu kautta aikojen Ruotsin lapissa riippumatta siitä, muuttiko Keski- ja Etelä-Ruotsiin suomalaisia siirtolaisia.

    Olet oikeassa, että meänkieli on suomen murre, jonka sanasto on suurelta osin ruotsalaista, mutta kielioppi ja sanat taivutetaan kuten suomessa. Meänkieli on niin aito ko kieli voipii ollakhaan, itte olet keinotekonen.

    Seuraavan kerran ko kirjotat tänne mithään, niin ota ensin selvää mitä olet väittämässä ettet laita itteästi naurunalaseksi. Ruottalaisethan on tunnustanheet suomen viralliseksi vähemmistökieleksensä vuona 2000 samhaan aikhaan ko meänkieliki sai sielä virallisen vähemmistökielen aseman.

    • myös rasismia!!!!! Meänkieliset ovat huonon itsetunnon omaavia, eivätkä halua tunnusta suoamalaisuuttaa ja siksi tarvitsevat keinotekoisen kieln turvakseen, eli identiteetiksi, jotta olisi niinkuin hieman parempi kuin muut ruosut!


    • ja paikotellen kirjoitti:

      myös rasismia!!!!! Meänkieliset ovat huonon itsetunnon omaavia, eivätkä halua tunnusta suoamalaisuuttaa ja siksi tarvitsevat keinotekoisen kieln turvakseen, eli identiteetiksi, jotta olisi niinkuin hieman parempi kuin muut ruosut!

      Eräs Norlannista Göteborginn muuttanut pohjoisruotsalainen naureskeli Bengt Pohjasen ja hänen seurueensa ruotsalaisnationalista linjaa, joka kielsi kielen suomalaisuuden. Hän sanoi, että he aina pitivät itseään suomea puhuvana kansana. tottakai pohjoisessa on omat murteensa kuten etelässä.

      Totuus on että suomi olisi Ruotsissa täysin kuollut, jos ei toisen maailmansodan jälkeen olisi Ruotsiin muttanut suomalaisia. He pelastivat pohjoisen murteenkin. Sitä paitsi oli kautta aikojen naitu suomalaisia Ruotsiin, joten koko meänkieli on niin suurta valetta ja todellisuuden vääristelyä, ett ihan tässä punastuu, kun ajattelee, miten pappi Pohjanen petkuttaa kaikkia.


    • Oletko koskaan sattumalta kuullut puhuttavan Etelä-Pohjanmaan murretta? Monet vanhat sanat myös tässä murteessa tulevat ruotsista. Entä stadin slangia? Kävin nimittäin lukemassa meänkielisiä tekstejä ja ymmärsin kaiken lukemani. Vanhasta stadin slangista en ymmärtäisi kaikkea, vaikka olen asunut Helsingissä kahdeksan vuotta. Lukekaa meänkieliset itseänne sivistääksenne vaikkapa Savon murteella kirjoitettu Asterix ja Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu Roope Ankka. Voitte sitten miettiä, poikkeavatko nämä enemmän vai vähemmän kirjakielestä kuin meänkieli. Ottakaa lisäksi huomioon, että noista sarjakuvista on jätetty huomattavan paljon sellaisia murreilmauksia pois, jotka poikkeavat paljon kirjakielestä.

      Ymmärrän kyllä, että murteenne on teille rakas. Mutta pienet kielet ovat jo valmiiksi vaarassa jäädä englanninkielistymisen jalkoihin. Miksi pirstaloida pieniä kieliä puhuvien harvoja joukkoja entisestään, kun yhdistämällä voimamme, meillä olisi paremmat mahdollisuudet säilyttää kielellinen rikkautemme? Murteita ei saa unohtaa, ja mielestäni on tärkeää siirtää murre eteenpäin seuraaville polville. Kielistatusta en omalle kotimurteelleni kaipaa.


  • Näihnän se on. All politics ala Freudenthal.

    • Ilonen kieli/murre! Sisuraation Päiväntiima pelastaa päivän! Ja tarttuu näin suomalaisellekkin vaikka kirjottaa en ossaa. T. Jouni, Alatornio/ Jällivaara


    • Jouhni kirjoitti:

      Ilonen kieli/murre! Sisuraation Päiväntiima pelastaa päivän! Ja tarttuu näin suomalaisellekkin vaikka kirjottaa en ossaa. T. Jouni, Alatornio/ Jällivaara

      Olihan källi tuo alottajan avhaus! Tiä mithän meän kilstä. Soon joksenki vanaha jokivarsimurre jota on raatattu väylän molemmin puohlin vuosituhannet,


    • Jouhni kirjoitti:

      Ilonen kieli/murre! Sisuraation Päiväntiima pelastaa päivän! Ja tarttuu näin suomalaisellekkin vaikka kirjottaa en ossaa. T. Jouni, Alatornio/ Jällivaara

      Huono provo ahvenanmaalaiselta idiootilta.


  • Meän kieltä!

    Meänkielen kehittymiselle on aivan luonnollinen selitys. 1809 tsaarin voitettua sodan ruotsia vastaan, hän määräsi, että raja kulkee niin kaukana, kuin puhutaan suoma. Sen mukaan raja olisi ollut paljon lännempänä, mutta ruotsalaiset piirsivät kyseisen rajan ja Torniojoen välisen alueen kartalla paljon pienemmäksi. Tämän väärennöksen perusteella he ehdottivat; koska Torniojoki olisi niin selvä raja, että eikö pantaisi raja siihen, johon tsaari suurpiirteisenä miehenä suostui.

    Ruotsin jokilaaksossa on todella paljon esim. paikannimiä suomeksi. Todellisuudessa siis vanhaa suomenkielistä aluetta. Aikoinaan siellä lapset koulussa pakotettiin puhumaan ruotsia rangaistuksen uhalla, mutta kotikieli oli hyvin monessa talossa suomi vielä 1940 ja 1950- luvullakin.

    Ei sunkhaan sitä ole kukhaan koskhaan sanonkhaan, että Torniojokivarressakhaan jokapaikhaan h panhaan. Johonki paikhaan se vain tullee ja johonki paikhaan ei sitte milhään.

    • Sinun selitys oon oikea. Se vain, ette ko meän murtheesta oon tehty kieli, se irtaintuu kokohnaan suomesta ja samastuu vähitellen ruottin kans. Lapsile pitäs opettaa suomen kirjakieltä, niettä net oppisit lukehmaan suomalaisia lehtiä ja kirjoja. Näin tehhään suomenruottalaisile - ja aivan tietosesti. Net ei mishään nimessä halua irtaintua omaksi kieleksi, vaikka noon yhtä kaukana ruottista ko meänkieliset suomesta. Sillon meänkieli vois säilyä suomen murtheena ja olis rikhaus lapsilekki. Nyt se kuolee ja on jo pitkälti kuollu.


  • Mehän menhän ja tulhan jos vain kehathan.

  • Aa!! Meänkieli on niin ihanaa :) just piti sitä vähän harjotella yhteen esitelmään ja harjottelinpa vähän lisääki.. Paljon ihan ymmärrettäviä sanoja, kirjoitus vähän hakusessa kun sen verran paljon H:ta ja kaksoiskonsonantteja vähän missä sattuu.. Opetetaanko jossain koulussa oikeasti meänkieltä äidinkielenä?

  • "Ruotsalaiset eivät mistään hinnasta tunnusta suomea viralliseksi vähemmistökieleksi.

    Tämän vuoksi piti luoda keinotekoinen kieli - meänkieli - joka tosiasiassa on vain murteellista suomea. "

    Näinhän se on. Kyse on samasta ilmiöstä, joka esiintyi Stalinen aikana Neuvosto-Karjalassa, kun suomen kieltä yritettiin tukahduttaa. Nehän toteutti muun muassa sellaisen tempun, että jollakin alueella puhutulle suomenkielelle luotiin kielioppi venäjänkielestä. Näin paikallinen suomen kielen murre olisi vähän kerrallaan muuttunut venäjäksi.

    Nyt Ruotsin puoleisessa Tornionjokilaaksossa hyväksytään kyllä vähemmistökielessä paikallinen versio suomen kielen kieliopista, mutta suuri osa sanoista ja kaikki käsiteuutuudet ovat ruotsinkielisiä. Näin kieli muuttuu vähitellen kokonaan ruotsiksi.

  • -- Ei ole keinokieli ,vaan kahden toisiinsa törmäävän kiele murroslinjalle muovautuva murros , elikkä murtokieli siis niiku ahto jäät.

    • Jos haluatte tiedää torniolaakson historiaa.Niin katsokaa wikipedia.Siinä lukee.kuka olivat ensinmäiset ihmiset jotka tulivat tornedaaliin.Saamelaiset asustivat vuona 1000 tänne.Ja sota aikaa tuli myös saksan verta tänne.kun he asustivat monta vuotta täälä 40 luvun sota aikaan.Wikipediassa on myös siitä.


  • Mitäpä sitä arvostelemaan meänkieli on hyvä olemassa ja ihmisten puhua sitä kaikessa rauhassa, mutta miksi se kirjoitetaan yhteen, esim. englannin kieli, ruotsin kieli.

    • Yksi suomen kielen murteistahan se on, tai oikeammin murreryhmä (peräpohjalaisiin murteisiin lukeutuvat Tornion murteet sekä Jällivaaran murteet).

      Sama juttu Norjassa puhutun "Kveenin kielen" kohdalla - kyse on Ruijan alueella puhutuista suomen kielen peräpohjalaisista murteista.


  • Suomen kirjakieli, se ainoana oikeana pidetty on tuotettu ja luotu kieli, ei sitä kukaan ihminen ole puhunut eikä puhu, kirjoittamaan sitä koulussa kaikki pellavapäät opetetaan, muuten ei systeemi kiitä.

    Jos viitsii ottaa päästään pois sinne koululaitoksessa ja muissa instansseissa työnnetyt ihanteet ja normit, ymmärtää että meänkieli on ihmisten käyttämänä säilynyt ja kehittynyt viestinnän väline eli kieli, ei mikään virastoluomus. Sitä ei ole mikään taho ilkeyksissään jossain luonut, se on ollut ihmisten käyttämä kieli ilman minkään kielennormittajan puuttumista ja muokkausta. Se ottaa ympäröivästä todellisuudesta sanoja käyttöön kuten jokainen kieli, tällä hetkellä ruotsin kielestä.

    Jos on kovin tykästynyt kaikkeen "viralliseen" suomi-liturgiaan elon autuuden tuojana, niin ihmisten käyttämät kielet tai jos sanotaan murteet, ovat aina lähtökohtaisesti vähempiarvoisia.

  • Ns. meänkieli on lingvistisesti suomea, poliittisesti oma kielensä.
    Tämänhän voi jokainen todeta pelkästään kuuntelemalla Sisuradion tuottamaa "Meänraatiota":

    http://sverigesradio.se/meanraatio

Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.