Kertokaa..

Anonyymi

Olen päättänyt tehdä itsemurhan ja olen onnellinen päätöksestäni. Nyt vain pohdin, miten? Reisivaltimot auki vai myrkkyä kenties? Onko ehdotuksia?

Tämä ei sitten ole trolli vaan todellinen ihminen kärsimyksensä päässä.

48

183

    Vastaukset

    • Miksi?

      Mikään kärsimys, mikään tuska ei ole niin suuri, että pitäisi ratkaista siten.
      Kaikesta selviää.
      Mikään elämässä ei ole niin pahaa etteikö rakkaus sitä parantaisi.

      Avaa tuskaasi nimettömään puheluun auttavalle linjalle, ammattilaiselle, ystävälle, tuntemattomalle, läheiselle, rakkaalle. Pura sitä kuormaa. Kevennä sitä. Heitä kivi kerrallaan hyvästellen repustasi.

    • Kärsimykset aina päättyvät paremmalla tavalla kuin itsemurhalla.
      Vain rauhoitu ja vedä syvään henkeä, laske 5.een ja hengitä rauhallisesti ulos.
      Keskittäydy koko olemuksellasi hengitykseesi niin kauan kuin paniikkiolo hälvenee. Sitten avaa silmäsi ja katso ulos luontoon.
      Keskittäydy näkemään kaikki se kauneus joka on ympärilläsi. Salli mielesi rauhoittua ja hyväksyä hiljaisuus ja ympärilläsi oleva kauneus.

      Itsemurha on niin lopullista, ei ole sen arvoista.

      Ala keksiä jotain terveempää, kuten miten muuttaa toisen ihmisen ajatuksenkulkua joka hautoo samanlaisia ajatuksia

    • Tähdet (tietynlaiset) tuottavat hiilipohjaista rasvaa tai vaseliinia pitkin poikin avaruutta, eivät näin ollen pelkästään tähtipölyä, jota sinä olet *about* ikuisesti.

      Hyvää yötä ja huomenta🍸

    • Olen joskus itsekin miettinyt,kun on ollut vaikeaa
      Elämä on kuitenkin lyhyt.
      Minua auttoi Terapeutti ja läheiset.
      Tsemppiä!

    • Elämä on lahjaksi annettu. Yksi elämä jokaiselle. Kohtele sitä lahjaa sen arvolla. Arvokas olet sinä elämän sisällä. Pois sitä ei voi heittää.

      • Elämä voi olla lahja, mutta on jokaisen ihmisen oma päätös mitä sillä tekee. Ihmistä ei voi pakottaa elämään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Elämä voi olla lahja, mutta on jokaisen ihmisen oma päätös mitä sillä tekee. Ihmistä ei voi pakottaa elämään.

        Ei ole ihmisen päätös vaan lahjan antajan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Elämä voi olla lahja, mutta on jokaisen ihmisen oma päätös mitä sillä tekee. Ihmistä ei voi pakottaa elämään.

        On suurin rikos kajota elämään ja sen päättymiseen. Maallisella vaeltajalla ei ole sitä oikeutta edes itseensä. Elämä on annettu siksi, että siitä pidetään huoli. Elämää on varjeltava.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole ihmisen päätös vaan lahjan antajan.

        Höpö höpö!


      • Anonyymi kirjoitti:

        On suurin rikos kajota elämään ja sen päättymiseen. Maallisella vaeltajalla ei ole sitä oikeutta edes itseensä. Elämä on annettu siksi, että siitä pidetään huoli. Elämää on varjeltava.

        Edelleen höpö höpö!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö!

        Mutta se vaan on näin. Ei se asia siitä miksikään muutu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Edelleen höpö höpö!

        Ihminen on temppeli. Korkeamman kuva. Siitä rakennelmasta pidetään huolta. Me emme päätä syntymästämme emmekä ennenaikaisesta lähdöstä. Lisäksi on mietittävä jäljelle jäävien kärsimys. Itsemurha on itsekäs teko. Se ei kosketa vain tekijää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen on temppeli. Korkeamman kuva. Siitä rakennelmasta pidetään huolta. Me emme päätä syntymästämme emmekä ennenaikaisesta lähdöstä. Lisäksi on mietittävä jäljelle jäävien kärsimys. Itsemurha on itsekäs teko. Se ei kosketa vain tekijää.

        Höpö höpö! Itsekästä on pitää kärsivä ihminen pakolla elämän syrjässä kiinni!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta se vaan on näin. Ei se asia siitä miksikään muutu.

        Onko sulla mitään millä näyttää toteen väitteesi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Edelleen höpö höpö!

        Oletko aloittaja?


    • Ennen itsemurhaa, käy vielä läpi kaikki vaihtoehdot. Älä tee sitä hetken mielijohteesta, pohdi eri näkökulmasta elämääsi ja syitä miksi haluat kuolla. Joskus sitä löytää punaisen langan johon tarttua.

      • Hieno vastaus!

        Ihmiset on kautta aikojen selvinneet vaikka kuinka vaikeista hetkistä ja elämäntilanteista. Vaikka mustalla hetkellä ei sitä välttämättä usko, elämässä tulee vielä kaikki värejä eteen. Kaikki apu kannattaa hakea ja vastaanottaa löytääkseen sen oman sisäinen rauhan ja onnellisuuden.


    • Itselläkin samat mielessä, ei ole enää mitään menetettävää vaikka eihän se oikea ratkaisu ole mutta minkäs teet kun ketään ei kiinnosta olemassaolosi ja ihmiset katsovat vinoon ja halveksivat ja supisevat seläntakana.

      • Ei kannattaisi antaa niin paljoa valtaa muille ihmisille elämästäsi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kannattaisi antaa niin paljoa valtaa muille ihmisille elämästäsi.

        Juuri näin se on kuten sanoit.


      • Ovatko ne supisevat ihmiset arvokkaampia kuin sinä ja sinun elämäsi? Eivät ole. Mieti sitä. Heidän henkensä on tasaveroinen sinun henkesi ja elämäsi kanssa. Antaisitko vallan heille?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ovatko ne supisevat ihmiset arvokkaampia kuin sinä ja sinun elämäsi? Eivät ole. Mieti sitä. Heidän henkensä on tasaveroinen sinun henkesi ja elämäsi kanssa. Antaisitko vallan heille?

        Vaikka valtaa ei anna, joskus Ihmisen pahuus ottaa vallan väkisin, tuhoten toisen ihmisen elämän.


      • Entä sitten jos halveksivat ja supisevat. Nuo pikkusielut saavat toimia kaikkien muiden mielestä ala-arvoisella tavalla. Se on ainoa mitä ne osaavat.
        Miksi alentuisit heidän tasolleen edes välittämään siitä!?

        Onko sinulla mahdollisuutta vaihtaa pysyvästi maisemaa ja jättää kaikki pikkusielut kokonaan kauas elämästäsi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entä sitten jos halveksivat ja supisevat. Nuo pikkusielut saavat toimia kaikkien muiden mielestä ala-arvoisella tavalla. Se on ainoa mitä ne osaavat.
        Miksi alentuisit heidän tasolleen edes välittämään siitä!?

        Onko sinulla mahdollisuutta vaihtaa pysyvästi maisemaa ja jättää kaikki pikkusielut kokonaan kauas elämästäsi?

        Niin entä sitten? Kun kaikki ovat kaikonneet ympäriltäsi, entiset kaverit sekä perhe juonineet pääsi menoksi asioita eikä naisetkaan enää kiinnostu millään tavalla ja monta vuotta jo yksin niin kerro sinä toki miltä tuntuu? Itsestäni tuntuu kuin joku ulkopuolinen taho olisi sorkkinut elämääni / yksityisyyttäni ja sabotoinut kaikkea mahdollista taka-alalla jotta olisin mahdollisimman onneton. Ainiin ja tämä fyysinen sairaus joka rumentaa minua ei lohduta yhtään sen enempää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin entä sitten? Kun kaikki ovat kaikonneet ympäriltäsi, entiset kaverit sekä perhe juonineet pääsi menoksi asioita eikä naisetkaan enää kiinnostu millään tavalla ja monta vuotta jo yksin niin kerro sinä toki miltä tuntuu? Itsestäni tuntuu kuin joku ulkopuolinen taho olisi sorkkinut elämääni / yksityisyyttäni ja sabotoinut kaikkea mahdollista taka-alalla jotta olisin mahdollisimman onneton. Ainiin ja tämä fyysinen sairaus joka rumentaa minua ei lohduta yhtään sen enempää.

        Ootko koskaan ajatellut, että joku saattaa nähdä sinut ihan toisin. Oot liian ankara itsellesi. Jos sun läheiset ei ymmärrä sinua, eivät ole ansainneet sinua.

        Yksinolo on musertavaa, tiedän sen omastakin kokemuksesta. Mutta aika moni ihminen kärsii yksin, ennenkuin käsittää että myös heidän on oltava aloitteellisia elämänsä suhteen.
        Ei minuakaan tule kukaan kotoa hakemaan, joten on pakko mennä tutustumaan ihmisiin, vaikka kuinka jännittäisi.

        Ja han turha kokea itseään vajaammaksi kuin muut. Katsot niitä muita ulkopuolisena, etkä näe miten suuria menetyksiä ja kipuja he kantavat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ootko koskaan ajatellut, että joku saattaa nähdä sinut ihan toisin. Oot liian ankara itsellesi. Jos sun läheiset ei ymmärrä sinua, eivät ole ansainneet sinua.

        Yksinolo on musertavaa, tiedän sen omastakin kokemuksesta. Mutta aika moni ihminen kärsii yksin, ennenkuin käsittää että myös heidän on oltava aloitteellisia elämänsä suhteen.
        Ei minuakaan tule kukaan kotoa hakemaan, joten on pakko mennä tutustumaan ihmisiin, vaikka kuinka jännittäisi.

        Ja han turha kokea itseään vajaammaksi kuin muut. Katsot niitä muita ulkopuolisena, etkä näe miten suuria menetyksiä ja kipuja he kantavat.

        Kaikki vihaavat minua tai naureskelevat minulle tai toitottavat typeriä juttujaan kuinka olisin homo kun ei ole naista jne. Minkä minä sille voin että naamani on nykyisin melko viturallaan ja epäsymmetrinen ettei naiset enää kiinnostu ja kukapa edes haluaisi olla "hullun yksinäisen" kaveri. Siitä ei pääse yli eikä ympäri että elämääni on sorkittu ulkopuolisten toimesta ja että minut on saatettu naurunalaiseksi jo vuosien ajan. Siinä sulle, joko ymmärrät että elämäni on tuhottu että eiköhän olisi parempi vain tappaa itseni kun olen vain ongelmatapaus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki vihaavat minua tai naureskelevat minulle tai toitottavat typeriä juttujaan kuinka olisin homo kun ei ole naista jne. Minkä minä sille voin että naamani on nykyisin melko viturallaan ja epäsymmetrinen ettei naiset enää kiinnostu ja kukapa edes haluaisi olla "hullun yksinäisen" kaveri. Siitä ei pääse yli eikä ympäri että elämääni on sorkittu ulkopuolisten toimesta ja että minut on saatettu naurunalaiseksi jo vuosien ajan. Siinä sulle, joko ymmärrät että elämäni on tuhottu että eiköhän olisi parempi vain tappaa itseni kun olen vain ongelmatapaus.

        Ei se tarkoita homoutta, jos ei ole naista. Suomessa on paljon miehiä, joilla ei ole naista koskaan ollutkaan. On myös paljon naisia, joilla ei ole miestä tai parisuhdetta ollut. Se ei tarkoita lesboutta eikä aseksuaalisuutta. Idiootithan statuksen perusteella alkaa toisen seksuaalista suuntautumista arvioimaan. Ei parisuhdestatus kerro siitä mitään. Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen ei myöskään kuulu toisille ihmisille.

        Toivon, että saat kaikilla elämänalueilla sen avun, minkä tarvitset ja myös lähdet sitä hakemaan ja että pääset rakastavaan ja hyväksyvään yhteisöön.


    • Ehdotus on se, että kiität jokaisesta aamusta niin kauan kuin heräät. Mieti niitä ihmisiä, jotka sanovat sairaalassa ”minä en halua lähteä vielä”, mutta he tietävät, että elinaika on lyhyt. He rakastavat elämää, mutta eivät saa pitää sitä. Kiitä siis, että sinulla on joka päivä mahdollisuus, monia monia mahdollisuuksia.

      • Toiset rakastaa elämää ja toiset ei. Ihmisen oma valinta kysymys.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toiset rakastaa elämää ja toiset ei. Ihmisen oma valinta kysymys.

        Valinta...mikä valinta? Ajatuksesi sen valinnan tekee eli sinä. Elämä on pyhää! On mielenkiintoista katsoa, mitä elämä eteesi (samoin minun eteeni) asettelee. On mahdollisuuksia, joskus niitä ei vain näe. Silloin kun on mieli maassa, niin kaikki näyttää mustalle. Aloita pikku hiljaa elää. Hae apua!


    • Toisen tuskan määrää ei voi tietää. Ei edes läheiset ihmiset. Kaikki noi fariseusmaiset vastaukset kertovat siitä, ettei empatia ja ymmärrys riitä. Juuri sellaiset ihmiset voivat tuhota toisen ihmisen, edes ymmärtämättä sitä.

      Muutama vuosi sitten meni avioliitto ja toimeentulo. kelan päätös, et ole oikeutettu mihinkään. Lapset ei käy koskaan. jne. Oikeasti ei ollut rahaa ruokaan, muista laskuista puhumattakaan. Ikää sen verran, että työllistymismahdollisuudet käytännössä katsottuna olemattomat.
      Fariseukset julisti omaa erinomaisuuttaan, tekopyhyydellään.

      Sosiaalinen elämä rajoittui lähinnä yhteen kaveriin ja yhteen nettiystävään. Kiitos heille siitä.

      Kahvilla kävin kerran kuussa, tutussa ravintolassa. Siitä tuhlatusta eurostakin tunsin syyllisyyttä.

      Lohtua sai siitä että sen paskan voi lopettaa.

      Käytin paljon aikaa siihen, mikä on paras tapa minulle?
      Päätös oli oikeastaan helppo. Talvella paleltuani, halusin aurinkoon ja missä minulla viimeksi on ollut hyvä olla. Pidän uimisesta.

      Vielä kerran hyvää kokeakseni, laitoin ko maan deittipalstalle profiilin. Sainkin kiinnostusta ihan hyvin. Tarkoitus olikin käydä useamassa paikassa. Mut yksi ihminen päätti toisin. Kukaan muu ei tuntunut miltään. Hän kyllä tiesi, saavani kiinnostusta muiltakin. Minä myös tiesin hänen saavan tulvimalla kiinnostusta. Hän päätti taistella, minusta. Muutamassa päivässä huomasin olevani tärkeä hänelle, minulle korvaamaton. Valvottiin öitä mesessä. Puhuttiin, naurettiin, itkettiin, oltiin hiljaa.
      10 tuntia päivässä ei ollut tavatonta.

      Pakko saada matkarahat järkevämmällä tavalla kasaan, kuin olin suunnitellut.
      Se ainoa kaverini tunsi jonkun joka tunsi jonkun, joka voisi ehkä tarvita työntekijää.

      Lentolipun olin jo ostanut. Päädyimme ratkaisuun että aloitan työt, palattuani.

      • Ihanaa, että elämäsi suunta muuttui. Ihminen tarvitsee syyn nousta joka aamu ylös. Joillakin se on parisuhde, perhe, työ, vapaaehtoistyö, opiskelu tms. Toivon, että jokaiselle toivottomalle löytyy sellainen mielekäs syy.


      • Matkalla sain enemmän rakkautta, kuin osasin uneksia.
        Joka aamu herään onnellisena, joka ilta nukahdan tietäen, olevani rakastettu.
        Joka päivä myös ihmettelen, onko tämä tosiaan mun elämää.

        En halua mennyttä unohtaa. Vaikka nyt menee paremmin kuin koskaan, ymmärrän ettei se ole itsestä kiinni.


    • Älä tee sitä. Jokaisella on pohjansa, mutta se hyväkin seuraa vielä. Miksi päädyit tuohon? Eikö mikään tai kukaan voi auttaa?

    • Olen itse ollut vastaavassa tilassa 16-vuotiaasta asti (nyt jo 40+). Aina ajoittain tuo tunne aina tuli uudelleen. Mutta en voinut tehdä sitä läheisilleni. Vaikka kuinka tuntui etteivät hekään välitä.
      Sain lopulta itse apua urheilusta. Joku myöhemmin selittikin, että itsemurha-aikeet tulivat siitä kun en liikkunut kotoani mihinkään. Pyörin kehää. Keho saatuttaa pään, jos se ei pääse liikkumaan. Jo ensimmäinen lenkki metsän keskelle sai näkemään asiat toisin.

    • Oletko aloittaja perheellinen? Naimisissa? Onko sinulla lapsia? Voitko läheisten kanssa jutella?

    • Vaikka elämä olisi kaikin mahdollisin tavoin paskaa, älä tee sitä. Et ole suinkaan ainoa, joka täällä monin tavoin kärsii. Kärsimys ei ole oikeus riistää henkeä itseltään.

      • Väärin, jos jollakulla on oikeus riistää henki, niin se on ihmisellä itsellään itseltään. En kuitenkaan haluaisi kenenkään päätyvän tähän ratkaisuun mutta ymmärrän heitä jotka päätyvät, poislukien nuoremmat ihmiset.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Väärin, jos jollakulla on oikeus riistää henki, niin se on ihmisellä itsellään itseltään. En kuitenkaan haluaisi kenenkään päätyvän tähän ratkaisuun mutta ymmärrän heitä jotka päätyvät, poislukien nuoremmat ihmiset.

        Itsemurhaan on aina joku syy. Usein se harkituissa tapauksissa on syvä itseinho ja -viha ja/tai hyvin syvä toivottomuus. Tuo toivottomuus on usein niin syvää, että ihminen kokee, ettei ole enää mitään tehtävissä eikä ole enää mahdollista yltää sille tasolle elämässä ja eri elämänalueille kuin haluaa.

        Ymmärrän, että ne tilanteet voivat olla todella vakavia ja elämä saattaa monella tai kaikilla elämänalueilla olla pielessä ja ihan päin helvettiä. Elämä on siis on todella monella osa-alueella pielessä ja kaukana omista ihanteista. Mitä suurempi ihmisen omien toiveiden ja todellisen elämäntilanteen ero on, sitä suurempaa tuskaa se tuottaa. Myös se, että on "näkymättömiä" esteitä elämässä aiheuttaa todella suurta tuskaa, ahdistusta ja surua: sairaudet, väsymys, väheiset resurssit jne. Ymmärrän tuon täysin. Myös jatkuva kärsimys ja kivut tuottaa usein toivottomuutta.

        Tuskaa voi usein tuottaa myös se, että oma elämä on verrattuna esim. lähipiirin tai ympärillä elävien ihmisten elämään täysin erilaista, vaikeaa, niukkaa, köyhää, köyhäsisältöistä jne. Ymmärrän, että tuokin aiheuttaa suurta ahdistusta: ei voi osallistua yhteiskuntaan niin kuin muut muiden kanssa, ei ole samanlaisia mahdollisuuksia syystä tai toisesta. Ei ehkä enää jaksakaan yrittää yhtään mitään, jos on tarpeeksi monta kertaa epäonnistunut ja jos kukaan ei kannusta, kuuntele, ymmärrä eikä auta. Lopulta ei jaksa edes enää unelmoida, jos unelmat eivät ole toteutuskelpoisia tai jos ei ole voimia niitä toteuttaa.

        Ymmärrän senkin, että se ärsyttää syvästi, jos joku huutelee ylhäältä eikä tajua, miten vaikeaa joillakin voi olla. Elämäntilanteissa on suuri ero ja joillakin on oikeasti ihan helvetin vaikeaa. Silloin ei pidä lähteä leikkimään mitään kukkahattutätiä, joka kuvittelee tietävänsä ja tuntevansa toisen elämäntilanteen. Silloin pitää oikeasti yrittää ajatuksen tasolla samaistua toisen tilanteeseen ja kuunnella se koko tilanne ja kuvitella itsensä siihen. Auttaa tarvittaessa. Tukea. Kannustaa ja rohkaista.

        En hyväksy itsemurhaa mutta ymmärrän ne syyt siellä takana. Usein ihminen on toivottomuudessaan hyvin yksin. Moni ei osaa eikä välttämättä haluakaan samaistua negatiivisiin tunnetiloihin ja hyvin vaikeisiin elämäntilanteisiin eikä siis voi ymmärtää ilman omaa kokemusta syvästi epätoivoista ihmistä. Vertaistuki on ehkä tällaisissa tilanteissa paras ja se, että saa mahdollisimman paljon apua niiltä, joilla on hyvin asiat ja jotka jaksaa auttaa ja antaa resursseja. Sekään ei ole hyvä, että ympärillä on vain niitä, joilla on toivotonta. Toivottomat, yksinäiset ja epätoivoiset tulisi ottaa elämään mukaan! Ehkä tärkein myös on, että se elämäntilanne konkreettisesti muuttuu pikku hiljaa ja saa purettua niitä esteitä niin, elämästä tulee mielekästä ja tulee se toivo siitä, että asiat voi mennä ja menee parempaan suuntaan. On hyvä esim. kirjoittaa ylös kaikki ne asiat, johon haluaa muutoksen ja vaikka jaotella, mitä voi itse tehdä ja mitä muut voi tehdä ja auttaa niissä. Siinähän ympärillä olevilla ihmisillä on myös suuri osuus auttaa niin paljon kuin mahdollista ja tehdä se oma osa eikä vaan taputella olalle.


    • Mikä on syysi tuollaisiin ajatuksiin? Mikä on vienyt elämänhalun?

    • Älä tee sitä. Olen samanlaisia ajatuksia hautoneen lapsen äiti. Lapsen menetys on pahinta, mitä kuvitella saattaa. Aina on toivoa. Yritä nähdä nuo kaksi todellisuutta. Saatana, joka haluaa tuhota ja tappaa ja Jumala, joka luo kaiken uudeksi. Hän voi auttaa sinua. Huuda Jeesusta avuksi, rukoile ja sanoudu irti vihasta.
      Jumala voi pelastaa sinut niin, ettet olisi voinut ikinä kuvitella, miten paljon Hän sinua rakastaa! ❤️❤️❤️

      • Ei välttämättä ole paras kannustus se, ettei joillekuille muille tule paha mieli.

        Uskonto voi myös tehdä elämästä helvetin. Etenkin läheisille. Lapsille vielä herkemmin, koska ovat vanhemmistaan riippuvaisia.
        Jos lapsi riistää hengen itseltään, niin tuskin se äidin pahamieli, on traagisin asia tapahtumaketjussa.

        Sanoisitko sellaiselle äidillekin. Jumala luo kaiken uudeksi. Voit nähdä kuinka paljon hän sinua rakastaa.

        Etkö osaa laskeutua tavallisten ihmisten tasolle.

        Eittämättä viestisi on suoraan raamatusta
        2kor 11 13-15


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei välttämättä ole paras kannustus se, ettei joillekuille muille tule paha mieli.

        Uskonto voi myös tehdä elämästä helvetin. Etenkin läheisille. Lapsille vielä herkemmin, koska ovat vanhemmistaan riippuvaisia.
        Jos lapsi riistää hengen itseltään, niin tuskin se äidin pahamieli, on traagisin asia tapahtumaketjussa.

        Sanoisitko sellaiselle äidillekin. Jumala luo kaiken uudeksi. Voit nähdä kuinka paljon hän sinua rakastaa.

        Etkö osaa laskeutua tavallisten ihmisten tasolle.

        Eittämättä viestisi on suoraan raamatusta
        2kor 11 13-15

        Tiesin, että tuo voi aiheuttaa närää joissain ihmisissä, mutta joskus läheiset on ainoa syy pysytellä hengissä, joten en hurskastele, kun sanoin, minkä sanoin. Itsetuhoinen ihminen saattaa olla hyvin herkkä ja välittää enemmän läheisistään kuin itsestään.

        Mielestäni sinun kommenttisi on armoton ja tuomitseva. Lyhytnäköinen minusta.
        ” Sanoisitko sellaiselle äidillekin. Jumala luo kaiken uudeksi. Voit nähdä kuinka paljon hän sinua rakastaa”.
        Tähän sanoisin kyllä, sanoisin. Jumala rakastaa jokaista ihmistä!


    • Älä puhu tuollaisia

      Joskus ON vaikeaa oli ihminen sitten kuinka menestynyt tahansa

      Mutta kun löytää jonkun jutun jota tykkää tehdä niin elämä kantaa

    • Minusta kyllä ajattelematonta täällä kysellä jotain tapoja tehdä itsemurha.niinkö oman navan ympärillä ajatuksesi pyörii ettet näe metsää puilta! Voisit vähän katsoa ympärillesi niin tuollaset viestit jäis lähettämättä. Et ole ainoa kärsivä maailmassa on miljoonia muitakin.siitähuolimatta elävät. Päivä kerrallaan,hetki kerrallaan. Se on vahvuutta se.

      • Tukehdu siihen vahvuuteesi, kaikki ei ole samanlaisia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tukehdu siihen vahvuuteesi, kaikki ei ole samanlaisia.

        Kyllä tässä maassa on niin paljon miehiä ja naisia jotka elävät ilman parisuhdetta tahtomattaan tai omasta tahdosta. Ei sinun kannata semmoisesta asiasta murehtia. Tee asioita hyvillä mielin mistä ikinä tykkäät. Tämä on sinun arvokas elämä. Jossain vaiheessa yllättäen sitä vähiten kun osaat odottaa se saattaa sinut yllättää rakkaalla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kulmuni saavutti puolueen luottamuksen

      Juuri kun Kulmuni on saavuttanut täyden luottamuksen Keskustapuoleen todellisilta johtajilta hän ilmoittaa 5 minuutin kuluttua erostaan ministerin pes
      Suomen Keskusta
      303
      7243
    2. Terroristien kanssa yhteistyötä?

      Tekikö suomen viranomaiset yhteistyötä terroristien kanssa? Auttoiko Isis naiset pakoon? https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006530615.html
      Maailman menoa
      78
      2559
    3. Sofia kotona kun Stefan juhlii

      Ravintolan avajaisia Tapiolassa. Eikö Sofiaa huolittu mukaan? Sofian ystävä sielä kuitenkin näytti olevan.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      51
      1102