Kaunokirjallisuus:
-Elina Backman: Kun kuningas kuolee
-Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä
-Enni Mustonen: Pukija
-Robert Seethaler: Kokonainen elämä
Tietokirjallisuus:
-Caroline Criado-Perez: Näkymättömät naiset: näin tilastot paljastavat
miten maailma on suunniteltu miehille
-Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus:
Kirsti Paakkasen tarina
-Michael Jones: Leningrad: piirityksen vuodet
Kiinnostaako joku näistä kirjoista sinua ja oletko jonkun jo lukenut ?
Mikä on arviosi lukemastasi kirjasta tai
muista viime aikoina lukemistasi kirjoista ?
En ole itse lukenut yhtäkään. Olen itse asiassa aika "autuaan tietämätön"
kaikista noista kirjoista paitsi Kirsti Paakkasesta kertovasta,
jota jonotan kirjastosta.
Leningradin piirityksestä olen lukenut vuosikymmeniä sitten toisen (uuvuttavan paksun) kirjan, mutta ehkä tilaan tämän uudenkin, koska historia on kiinnostavaa.
Miksu
Kirjaston kysytyimmät viikolla 21
196
1388
Vastaukset
- Anonyymi
Ei kiinnosta
Paakkanen pelasti Marimekon maksoi kunnon palkat 3000 kuussa, mutta jlauta töitä piti tehdä, sortimentti oli oikea ei koriste- esineitä
Leningradilaiset oliva kanni baaleja piirityksen aikana ei kiinnostanut ruokkia Kremlin niitä yleensäkään, lapsia riitti ruokalistaksi. Piippalakeillakin oli - katso kuvia - valtaisat reput ruokaa rintamalla koska sitä ei lähetetty jos loppui, ja loppuihan se jolloin ne söivät toisensa, kuvat netissä ja Suomen sota- arkistossa- Anonyymi
Elämässä ei ehdi kaikkea ja siksi jo vuosia sitten tein kirjojen suhteen päätöksen,
että mitä tulee historiaan ja politiikkaan yritän seurata nykyajan tapahtumia ja taustoja,
että pysyisi vähän kärryillä mitä tapahtuu ja miksi.
Jos historian suhteen joku onnistuu valottamaan tapahtumia uudemman tiedon
valossa saatan lukea.
Pyörsin jo saman tien ajatukseni Leningradin piirityksen uudelleen lukemisesta. Sotastrategia ei ole minulle läheinen aihe muutenkaan. "Elähdyttävämpiäkin" kirjoja ilmestyy koko ajan.
Miksu
- Anonyymi
Voisi kiinnostaakin, kun pääsen lähemmin tutustumaan.
Hain kirjastosta sen osittaisen avautumisen jälkeen ensimmäisen varaamani kirjan:
Jenny Offill, Syvien pohdintojen jaosto.
"Kirjallinen pommi" on Svenska Dagbladetin Carl-Johan Malmberg sanonut.- Anonyymi
Kirja on arvostelujen mukaan mm. "uudistava tapa kertoa perhe-elämästä".
Tule kertomaan oma arviosi luettuasi sen !
Toivottavasti kirja on monet kehunsa ansainnut ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirja on arvostelujen mukaan mm. "uudistava tapa kertoa perhe-elämästä".
Tule kertomaan oma arviosi luettuasi sen !
Toivottavasti kirja on monet kehunsa ansainnut !Yritin lukea läpi, en onnistunut, ei ollut minun mieleeni. Liian erikoista ja erikoisuuden tavoittelua.
Olen yksinkertainen, haluan keskittyä asiaan, en omituisiin hyppimisiin asiasta kolmanteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritin lukea läpi, en onnistunut, ei ollut minun mieleeni. Liian erikoista ja erikoisuuden tavoittelua.
Olen yksinkertainen, haluan keskittyä asiaan, en omituisiin hyppimisiin asiasta kolmanteen.Se oli sitten tosi "uudistava tapa" kertoa perhe-elämästä :))
Keljua, koska kun kirjan nimi on "Syvien pohdintojen jaosto", se lupaa paljon nimellään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se oli sitten tosi "uudistava tapa" kertoa perhe-elämästä :))
Keljua, koska kun kirjan nimi on "Syvien pohdintojen jaosto", se lupaa paljon nimellään.Saattaahan joku fiksumpi kirjasta löytääkin syviä pohdintoja, mutta kun yhtääkään ihmistä ei kutsuta nimellä, niin ei mennyt minulla jakeluun.
Olisi kiva tietää jonkun toisen mielipide.
- Anonyymi
Nuo Enni Mustosen kirjat on hyviä. Pukija on uusin siinä sarjassa, joka kertoo pikkupiika Idan ja sitten hänen jälkeläistensä vaiheista.
- Anonyymi
Enni Mustonen on tuttu nimi, mutta en ole koskaan häntä lukenut, koska joskus luulin hänen olevan sama henkilö, joka kirjoitti kirjoja Neuvostoliittoon loikkaamisestaan ja elämästään siellä. Kaikenlaisia assosiaatioita immeisen päässä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enni Mustonen on tuttu nimi, mutta en ole koskaan häntä lukenut, koska joskus luulin hänen olevan sama henkilö, joka kirjoitti kirjoja Neuvostoliittoon loikkaamisestaan ja elämästään siellä. Kaikenlaisia assosiaatioita immeisen päässä...
Neuvostoliittoon loikkasi Suomesta noin 15000 henkilöä. Osa kohtasi kuolemansa Stalinin vainoissa. Heistä on olemassa kirjoja.
Tervetuloa uusi kirjallisuusaloitus !..))
Näin tuon listan jossakin ja totesin mielessäni kuin nytkin: en tunne yhtäkään kirjaa enkä edes kirjalijaa. Onkohan aika ajanut ohitseni ?..))
Enni Mustonen on tietysti otsikoista tuttu, mutta jotenkin olen niputtanut hänet samaan sarjaan kuin Laila Hirvisaaren ja Kaari Utrion. Tuotteliaita ja suosittuja kirjoilijoita, mutta taidan minäkin olla enempi vähälevikkisten kirjojen lukija.
Tai no, olihan Bolla ja Ferrante, ehkä muitakin, mutta jostakin syystä suositut eivät välttämättä ole minun suosikkejani.
Olisi kyllä kiva kuulla, jos joku on lukenut noita listattuja. Niin ja tietysti muistakin luetuista olisi kiva kuulla...))
Tommi Kinnunen oli aamulla Maarit Tastulan vieraana telkkarissa. Olin nähnyt haastattelun aikaisemminkin, mutta kyllä oli ilo nähdä ohjelma toiseenkin kertaan.
Tommi Kinnusen Pintti oli meillä keväällä kirjapiirissä.
Pintti kertoo Tyynelän perheestä joka asusti lasitehtaan varjossa sodanjälkeisessä Suomessa. Kirjan henkilökuvaus oli osuvaa, niinkuin Kinnusella aina on. Hänellä on myös tapana sisällyttää kirjoihin jokin sellainen hahmo, johon suhtaudutaan ristiriitaisesti - tai ainakin suhtauduttiin -50 luvulla - : homoseksuaali, sokea, kehitysvammainen ja peilata yhteisön asenteita näihin poikkeaviin ja kuvata myös heidän omia tuntojaan.
Kinnunen ei kikkaile kirjoissaan. Ne pysyvät tutulla aikajanalla eikä koskaan jää epäselväksi kuka romaanihenkilö kulloinkin on äänessä.- Anonyymi
Harmi kun en huomannut Tommi Kinnusta TV:ssä.
Pyrin aina katsomaan kaikki "kulttuurihenkilöitten" haastattelut"
ja muutkin henkilöhaastattelut.
Eilen tuli TV1:ssä klo 18.15 Kasper Strömman'in ohjelma "Stugor".
Kasper Strömman tutustuu taiteilijoitten mökkeihin tai oikeastaan taiteilijoihin.
En nähnyt ohjelmaa ihan alusta asti ja pöllöä,
etten tullut tietämään kenen kirjailijan "mökillä" oltiin.
En tuntenut.
Paikka kokonaisuutena oli hieno ja kirjailija kertoi, että ensimmäinen "mökki" oli hankittu ensimmäisen kirjan tuloilla. Nykyään tämä mieskirjailija on tunnettu menestyskirjailija.
Minusta ohjelmassa oltiin Ruotsissa. En ole katsonut ohjelmaa koskaan ennen,
siksi olin aika "ulkona" asiasta.
Mikään "syvähaastattelu" se ei ollut :)) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harmi kun en huomannut Tommi Kinnusta TV:ssä.
Pyrin aina katsomaan kaikki "kulttuurihenkilöitten" haastattelut"
ja muutkin henkilöhaastattelut.
Eilen tuli TV1:ssä klo 18.15 Kasper Strömman'in ohjelma "Stugor".
Kasper Strömman tutustuu taiteilijoitten mökkeihin tai oikeastaan taiteilijoihin.
En nähnyt ohjelmaa ihan alusta asti ja pöllöä,
etten tullut tietämään kenen kirjailijan "mökillä" oltiin.
En tuntenut.
Paikka kokonaisuutena oli hieno ja kirjailija kertoi, että ensimmäinen "mökki" oli hankittu ensimmäisen kirjan tuloilla. Nykyään tämä mieskirjailija on tunnettu menestyskirjailija.
Minusta ohjelmassa oltiin Ruotsissa. En ole katsonut ohjelmaa koskaan ennen,
siksi olin aika "ulkona" asiasta.
Mikään "syvähaastattelu" se ei ollut :))Epäilen, että katsomassasi ohjelmassa oli ruotsalainen toimittaja-kirjailija
David Lagercrantz. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Epäilen, että katsomassasi ohjelmassa oli ruotsalainen toimittaja-kirjailija
David Lagercrantz.Vähän hävetti samantien kun tajusin kuka hän oli, tuli nimittäin ristiriitainen mielleyhtymä, kun hän kertoi ohjelmassa Zlatanin kirjan tekemisestä. Aivoni eivät suostuneet yhdistämään häntä hänen muuhun taustaansa ja tuotantoonsa.
Vähän samanlainen pieni yllätys, kun Kari Hotakainen kirjoitti kirjan
Kimi Räikkösestä.
Tänään oli toinen "pläjäys" eli aukko sivistyksessäni, kun katsoin TEEMAlta
"Minun totuuteni" ohjelmaa, jossa haastateltiin taas ruotsalaiskirjailijaa
eli Axel Schulman'ia, jolta on suomennettu "Polta nämä kirjeet"
ja josta en tiennyt ennen tätä ohjelmaa yhtään mitään.
Haastattelu oli mielenkiintoinen niinkuin aina kun mennään ihmisen "sisään".
Kuva Axel Schulmanista jäi ristiriitaiseksi.
Hän ilmeisesti joku "törppö" ja somevihan kohdekin,
joka on kuitenkin kirjoittaa erittäin hyvin ?
Miksu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähän hävetti samantien kun tajusin kuka hän oli, tuli nimittäin ristiriitainen mielleyhtymä, kun hän kertoi ohjelmassa Zlatanin kirjan tekemisestä. Aivoni eivät suostuneet yhdistämään häntä hänen muuhun taustaansa ja tuotantoonsa.
Vähän samanlainen pieni yllätys, kun Kari Hotakainen kirjoitti kirjan
Kimi Räikkösestä.
Tänään oli toinen "pläjäys" eli aukko sivistyksessäni, kun katsoin TEEMAlta
"Minun totuuteni" ohjelmaa, jossa haastateltiin taas ruotsalaiskirjailijaa
eli Axel Schulman'ia, jolta on suomennettu "Polta nämä kirjeet"
ja josta en tiennyt ennen tätä ohjelmaa yhtään mitään.
Haastattelu oli mielenkiintoinen niinkuin aina kun mennään ihmisen "sisään".
Kuva Axel Schulmanista jäi ristiriitaiseksi.
Hän ilmeisesti joku "törppö" ja somevihan kohdekin,
joka on kuitenkin kirjoittaa erittäin hyvin ?
MiksuKolmiodraama
Axel Schulmanin kirja "Polta nämä kirjeet" on ilmestynyt 2020 suomeksi
ja sitä jonottaa yli 1000 lukijaa Helsingin kirjastossa. Olen jonossa.
Kirja on saanut hyvät arvostelut.
Alexin isosisä oli Ruotsin palvottu tähti Sven Stolpe ja isoäiti lahjakas
kirjallisuuden kääntäjä Karin Stolpe.
Isoisänsä kirjallisen tuotannon kautta Alex Schulman sai tietää kolmiodraamasta,
jossa osallisina olivat Karin, Sven ja kulttuurimaailman toinen voimahahmo
Olof Lagercrantz.
Alex Schulmanin isoisän luonne myrkytti vihalla koko suvun.
Karin pelkäsi epävakaata miestään.
Rakkaus Olof Lagercrantzin kanssa kesti elämän loppuun, vaikka he eivät toisiaan
koskaan saaneet.
Alex Schulman kokoaa muistojen palapeliä isovanhempiensa elämästä.
Kirja kertoo julkisuuden henkilöistä aikana,
jolloin varsinkin nainen jäi skandaalin uhan alla vangiksi elämäänsä.
Parasta ja pahinta on, että tarina on totta.
"Kirja on yksi vaikuttavimmista koskaan lukemistani kirjoista"
kirjoittaa sen arvostelija Tuula Kanninen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kolmiodraama
Axel Schulmanin kirja "Polta nämä kirjeet" on ilmestynyt 2020 suomeksi
ja sitä jonottaa yli 1000 lukijaa Helsingin kirjastossa. Olen jonossa.
Kirja on saanut hyvät arvostelut.
Alexin isosisä oli Ruotsin palvottu tähti Sven Stolpe ja isoäiti lahjakas
kirjallisuuden kääntäjä Karin Stolpe.
Isoisänsä kirjallisen tuotannon kautta Alex Schulman sai tietää kolmiodraamasta,
jossa osallisina olivat Karin, Sven ja kulttuurimaailman toinen voimahahmo
Olof Lagercrantz.
Alex Schulmanin isoisän luonne myrkytti vihalla koko suvun.
Karin pelkäsi epävakaata miestään.
Rakkaus Olof Lagercrantzin kanssa kesti elämän loppuun, vaikka he eivät toisiaan
koskaan saaneet.
Alex Schulman kokoaa muistojen palapeliä isovanhempiensa elämästä.
Kirja kertoo julkisuuden henkilöistä aikana,
jolloin varsinkin nainen jäi skandaalin uhan alla vangiksi elämäänsä.
Parasta ja pahinta on, että tarina on totta.
"Kirja on yksi vaikuttavimmista koskaan lukemistani kirjoista"
kirjoittaa sen arvostelija Tuula KanninenKiitos kommentistasi, ilahduin kovasti ! Kiinnostuin Axel Schulmanista niinkuin yleensä kiinnostuu ihmismielestä, kun haastattelussa mennään pintaa syvemmälle.
En tunne ollenkaan ruotsalaisia kulttuuripiirejä, joten on paha mennä kommentoimaan
yhtään mitenkään henkilöä, joka on kuuluisa Ruotsissa ja jota ehkä yleisesti pidetään vähän hunsvottina tai ainakin aika ajoin omituisesti ja odottamattomasti
käyttäytyvänä ?
TV-haastattelusta jäi positiivinen vaikutelma, ottaen huomioon kuinka vaikeaa
on puhua kameroiden edessä julkisuudelle asioista, jotka olivat vaikeita ja negatiivisiakin hänelle, mutta hän kertoi kuitenkin peittelemättä asioita.
Hänen oman äitinsä alkoholismi oli tabu, josta ei puhuttu. Axelin ollessa pieni poika,
äidin käytös muuttui yht'äkkiä etäiseksi. Lapsi alkaa miettiä mikä vika minussa on,
se on "yleismaailmallista", lapsi tuntee olevansa syyllinen. Lapsi ei voinut ymmärtää,
että äidin käytöksen muuttuminen johtui alkoholisoitumisesta, joka salattiin kaikilta ulkopuolisilta.
Voi kuvitella, että alkoholismi, puhumattomuus ja salailu voivat aiheuttaa niin suuren ahdistuksen perheessä,että kaksi vuotta äidin kuoleman jälkeen Axel Schulman kirjoitti kirjan niistä ajoista kirjan. Ei tarvitse enää ahdistua salailusta ainakaan.
Tilasin kirjastosta suomeksi kirjan "Polta nämä kirjeet" ja Axel Schulmanin omaelämänkerrallisen kirjan "Unohda minut",
jotka sanat olivat muistaakseni äidin viimeiset sanat, kun hän 30 vuotta juotuaan suostui lähtemään "hoitolaan".
Onkohan kukaan lukenut näitä ja muita Schulmanin kirjoja ?
Ruotsiksi niitä on kai enemmän.
Niistä kirjoitetaan aika paljon netissä, minun tietoisuuteeni ne tulivat vasta nyt
"Minun totuuteni"-ohjelman katsottuani YLE Teemalta.
Ohjelmassa on ollut monia mielenkiintoisia persoonia ja ihmiskohtaloita.
Miksu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kolmiodraama
Axel Schulmanin kirja "Polta nämä kirjeet" on ilmestynyt 2020 suomeksi
ja sitä jonottaa yli 1000 lukijaa Helsingin kirjastossa. Olen jonossa.
Kirja on saanut hyvät arvostelut.
Alexin isosisä oli Ruotsin palvottu tähti Sven Stolpe ja isoäiti lahjakas
kirjallisuuden kääntäjä Karin Stolpe.
Isoisänsä kirjallisen tuotannon kautta Alex Schulman sai tietää kolmiodraamasta,
jossa osallisina olivat Karin, Sven ja kulttuurimaailman toinen voimahahmo
Olof Lagercrantz.
Alex Schulmanin isoisän luonne myrkytti vihalla koko suvun.
Karin pelkäsi epävakaata miestään.
Rakkaus Olof Lagercrantzin kanssa kesti elämän loppuun, vaikka he eivät toisiaan
koskaan saaneet.
Alex Schulman kokoaa muistojen palapeliä isovanhempiensa elämästä.
Kirja kertoo julkisuuden henkilöistä aikana,
jolloin varsinkin nainen jäi skandaalin uhan alla vangiksi elämäänsä.
Parasta ja pahinta on, että tarina on totta.
"Kirja on yksi vaikuttavimmista koskaan lukemistani kirjoista"
kirjoittaa sen arvostelija Tuula Kanninen"Polta nämä kirjeet" näyttää olevan ykkösenä listoilla tänään
ja on otettu uusintapainos Tuomo Polvisen kirjasta:
"Venäjän vallankumous ja Suomi", joka raivostutti Kekkosen.
Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 60-luvulla.
Pitänee sekin laittaa tilauslistalle, kun ei enää muista,
mikä siinä oli shokeeraavaa Kekkoselle. - Anonyymi
Minulla on yksi Tommi Kinnusen kirja hyllyssäni. En innostunut uusia hankkimaan. Pitäisiköhän lukea uudelleen..
Jos tähän jokin kirja pitää heittää niin vuosia sitten lukemani Ulla Lena Lundberg: Jää.
Kirsti Paakkasen tarina olisi kiinnostavaa lukea,
asuin muinoin erään taiteilijan kanssa samassa osoitteessa,
hän kertoi, että Womenassa maksettiin tosi huonoja palkkoja,
olisi hauskaa katsoa, miten asiat tarinassa kerrotaan.
Asiassahan voi olla monta totuutta, totta vai tarua,
että Womenassa revittiin Kirsti Paakkasen miljoonat
nuorten naisten selkänahasta.- Anonyymi
Koska ihmiset olisivat olleet palkkoihinsa tyytyväisiä ?
Lueskelin esittelyä ja ensimmäistä lukua kirjasta kirjaston sivuilta.
Tein varauksen ja 11 oli edelläni, joten sitten joskus saan sen luettavakseni.
- Anonyymi
Paakkasen kirja ei ole mitenkään "ykkösenä" mielenkiintolistallani, mutta
jotakin uutta lukemista olisi saatava ja nimenomaan uutta,
mistä ei ole ennen kirjoitettu, vaikkakin lehdistä on saanut Paakkasestakin vähän lukea. Toivon, että kirja on "suurten linjojen" kirja ja tuskin hän repostelee palkka-asioita siinä. Kova bisnesnainenhan hän on kaikesta päätellen.
Kova bisnesmies lasketaan plussaksi ?
Miksu - Anonyymi
Googlatkaapa: Norman Foster arkkitehti Wikipedia.
Ällistyin, Kirsti Paakkasen Nizzan 7-kerroksisen talon on suunnitellut
Norman Foster. Talo on taide-esine jo sinällään.
Jo suunnittelun on täytynyt maksaa "millin", jos riittääkään.
En tiedä onko talo suunniteltu Paakkaselle vai onko hän sen myöhemmin ostanut.
Paakkasella on myös "lasilinna" Espoossa ja Saarijärvellä kotitalo kunnostettuna.
Rautainen mimmi !- Anonyymi
Yksinäinen piruparka se Paakkanwn on. Ei lapsia, ei lastenlapsia, ei edes miestä. Mitä iloa on palatseista , yksinäisyys korostuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksinäinen piruparka se Paakkanwn on. Ei lapsia, ei lastenlapsia, ei edes miestä. Mitä iloa on palatseista , yksinäisyys korostuu.
Jos lässyttelet lastenlapsista niin ei ehdi marimekkoa
Teistä valtaosa valehtelee ihanasta suhteesta lapsiin ja niiden perheisiin
ihan siitä syystä että erilaisten köyhäkaulojen kanssa eläminen ei ole niin mielenkiintoista
Kyllähän ne tietty aisoissa pysyy kun alatte lastenhoitajiksi ja tuikkaatte silloin tällöin vähän massia
Ei sitä tylsyyttä nettiyhteydet paranna - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos lässyttelet lastenlapsista niin ei ehdi marimekkoa
Teistä valtaosa valehtelee ihanasta suhteesta lapsiin ja niiden perheisiin
ihan siitä syystä että erilaisten köyhäkaulojen kanssa eläminen ei ole niin mielenkiintoista
Kyllähän ne tietty aisoissa pysyy kun alatte lastenhoitajiksi ja tuikkaatte silloin tällöin vähän massia
Ei sitä tylsyyttä nettiyhteydet parannaJohan oli katkeran ja osattoman ihmisparan viesti. En vaihtaisi jälikasvuani mihinkään palatseihin enkä rikkauksiin. Eivätpä nuo ole estäneet minua luomasta uraa eikä vaurastumasta. Ei ole mitää hoitovelvoitetta, ilolla otetaan joskus yökylään ja tavataan usein ruokapöydän äärellä, nyt turvavälein ja pihalla. Lahjoja annetaan puolin ja toisin, samoin kaikkinaista hyvinvointia jaetaan. On lapsillani omastakin takaa kunnon ammatit ja toimeentulo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Johan oli katkeran ja osattoman ihmisparan viesti. En vaihtaisi jälikasvuani mihinkään palatseihin enkä rikkauksiin. Eivätpä nuo ole estäneet minua luomasta uraa eikä vaurastumasta. Ei ole mitää hoitovelvoitetta, ilolla otetaan joskus yökylään ja tavataan usein ruokapöydän äärellä, nyt turvavälein ja pihalla. Lahjoja annetaan puolin ja toisin, samoin kaikkinaista hyvinvointia jaetaan. On lapsillani omastakin takaa kunnon ammatit ja toimeentulo.
Useat vanhemmat harjaavat lastensa tietä puhtaaksi, jakaen kultamunia, joita myös seuraavapolvi oppii käsi ojossa odottamaan.
Monesti viekkautta käyttäen, tiedetään mistä narusta nykäistään, jotta kana munii. Kirsti Paakkanen kertoo kirjassaan, että englantilainen Norman Foster on rakennuttanut kyseisen
La Voile - nimisen talon perheelleen,
ennen kuin Paakkanen agentin kanssa pääsi edes tutustumaan taloon hänen täytyi toimittaa Fosterille lyhyt historiikki elämästään ja maineteoistaan nähtäväksi ja hyväksyttäväksi.
"Heti kun Kirsti kävelee ovesta sisään, hän tietää, että haluaa talon omakseen."
Kuvasta päätellen talo nojaa kallioon ja toisaalta aukeaa maisemat merelle.
- Anonyymi
Lukaisin "piruuttani" seurapiiri-juorutoimittaja Tuula Niemisen
kirjan "Juorutoimittajan päiväkirjasta".
Se oli hupaisa välipala,
kirja julkisuudenkipeistä ihmisistä,
joista useimmat ehkä luulevat olevansa muitten elämän keskipiste.
Julkimot siis soittelevat lehtiin saadakseen palstatilaa
kun rahantulo hiipuu ja
kun haluavat "edistää uraansa",
mutta lehtien seurapiiripalstalle voi myös päästä
näyttämällä naamansa kaikissa mahdollisissa kekkereissä.
Kaikki mahdolliset eri alojen julkkikset ovat kirjassa mukana
aasta alkaen: Airisto Lenita. Minä en lue paljon kirjoja enää.
Kuinkas teillä?
Tässä muistoja:
John P.Marquand
Vilpittömästi teidän.
Toiseksikin sitä laadukasta sota-kirjaa:
Wolf H. Halsti
Talvisodan päiväkirja.
H.Tuoreuden vuoksi täytynee lisätä.
Isaac Asimov
Säätiö-trilogia.
Oikeastaan se on quadrologia, mutta neljäs osa ei ollut mielestäni ihan yhtä hyvä.
Kuitenkin...
Tytöt saattaisivat tykätä.
Teos kun ei ole sotaa suoranaisesti.
H.huruksz kirjoitti:
Tuoreuden vuoksi täytynee lisätä.
Isaac Asimov
Säätiö-trilogia.
Oikeastaan se on quadrologia, mutta neljäs osa ei ollut mielestäni ihan yhtä hyvä.
Kuitenkin...
Tytöt saattaisivat tykätä.
Teos kun ei ole sotaa suoranaisesti.
H.Pahkat!
Siis septologia.
H.- Anonyymi
No miksi et lue enää ? On tullut paljon uusia kirjoja Suomen historiasta.
Luin viime vuonna Martti Turtolan kirjan "Luopumisen tuska":
alaotsikko: "Suomen presidentit ja vallasta luopumisen vaikeus".
Se kertoo kiinnostavasti Suomen historiasta ensimmäisestä presidentistä
Niinistön nousuun asti. On niitä paljon muitakin tullut luetuksi,
mutta tässä oli uutta kiinnostavaa henkilötasolla ja
kiinnostavasti kerrottuna ja sujuvaa tekstiä.
Kirja innosti lukemaan lisääkin itsenäisyyden ajan historiasta,
kirjan lopussa on lähdeluettelo, josta tilasin useita kirjoja.
Miksu Anonyymi kirjoitti:
No miksi et lue enää ? On tullut paljon uusia kirjoja Suomen historiasta.
Luin viime vuonna Martti Turtolan kirjan "Luopumisen tuska":
alaotsikko: "Suomen presidentit ja vallasta luopumisen vaikeus".
Se kertoo kiinnostavasti Suomen historiasta ensimmäisestä presidentistä
Niinistön nousuun asti. On niitä paljon muitakin tullut luetuksi,
mutta tässä oli uutta kiinnostavaa henkilötasolla ja
kiinnostavasti kerrottuna ja sujuvaa tekstiä.
Kirja innosti lukemaan lisääkin itsenäisyyden ajan historiasta,
kirjan lopussa on lähdeluettelo, josta tilasin useita kirjoja.
Miksu"Anonyymi"
Minä luin paljon jo lapsesta saakka.
1974 aloitin työn jonka halusin.
Onnekseni sain siirtyä firmassa tieto-tekniikan puolelle.
Silloin loppui luku-intoni.
Olinhan siirtynyt tavallaan tulevaisuuteen.
Ja menneisyyteni oli jäänyt taakseni.
En tuntenut enää mielenkiintoa kirjallisuuteen.
Työ toi eteeni niin paljon uutta.
Eikä sitä tarvinut enää lukea.
Piti osata kirjoittaa vain.
Kirjoittaa oppia tieto-koneille.
H.- Anonyymi
Oletko Mannerheimiin perehtynyt ?
Anonyymi kirjoitti:
Oletko Mannerheimiin perehtynyt ?
"Anonyymi"
Museossaan olen käynyt kerran.
Mannerheimiin ei voi olla kirjoissa törmäämättä.
Minä en ole häneen koskaan paneutunut.
Hän, Airo, Heinrichs, Talvela...
Heistä on ainoastaan pinnallista tietoa.
H.- Anonyymi
huruksz kirjoitti:
"Anonyymi"
Museossaan olen käynyt kerran.
Mannerheimiin ei voi olla kirjoissa törmäämättä.
Minä en ole häneen koskaan paneutunut.
Hän, Airo, Heinrichs, Talvela...
Heistä on ainoastaan pinnallista tietoa.
H.Asia selvä. Kiinnostuin lukemaan hänestä pari vuotta sitten.
Tietenkään Suomen historian kirjoissa ei voi olla häneen törmäämättä,
mutta hänestä on monta omaa erillistä kirjaakin.
Ajattelin, että jos sinulla vaikka olisi kiinnostavaa näkemystä hänestä. Anonyymi kirjoitti:
Asia selvä. Kiinnostuin lukemaan hänestä pari vuotta sitten.
Tietenkään Suomen historian kirjoissa ei voi olla häneen törmäämättä,
mutta hänestä on monta omaa erillistä kirjaakin.
Ajattelin, että jos sinulla vaikka olisi kiinnostavaa näkemystä hänestä."Anonyymi"
Onhan minulla tietysti näkemys hänestä.
Kuten on jokaisella, jonka ajatukset sotaamme vähänkin sivuavat.
Tällainenkin on:
Kapinaan johtaneet asiat Mannerheim ymmärsi hyvin.
Venäläinen kun paljolti mielessään oli.
Suomalaiset johtajat eivät ymmärtäneet, joten sota Jätettiin Mannerheimille.
Täytyy muistaa kuinka poliitttinen sotku Suomi silloin oli.
Länsi-USa-Englanti-Fennoscandia-saksa...
Kulosaaren hautaus-maalla, Leposaaressa lepää monta Mannerheimin tausta-vaikuttajaa.
Jotka tiesivät kaikesta paljon enemmän kuin Mannerheim, tai silloiset hallitukset.
H.- Anonyymi
huruksz kirjoitti:
"Anonyymi"
Onhan minulla tietysti näkemys hänestä.
Kuten on jokaisella, jonka ajatukset sotaamme vähänkin sivuavat.
Tällainenkin on:
Kapinaan johtaneet asiat Mannerheim ymmärsi hyvin.
Venäläinen kun paljolti mielessään oli.
Suomalaiset johtajat eivät ymmärtäneet, joten sota Jätettiin Mannerheimille.
Täytyy muistaa kuinka poliitttinen sotku Suomi silloin oli.
Länsi-USa-Englanti-Fennoscandia-saksa...
Kulosaaren hautaus-maalla, Leposaaressa lepää monta Mannerheimin tausta-vaikuttajaa.
Jotka tiesivät kaikesta paljon enemmän kuin Mannerheim, tai silloiset hallitukset.
H.Martti Turtolan kirja "Luopumisen tuska" on aivan erinomainen sodan ajankin
asioitten selkeyttäjä tiivistetyssä koossa (260 sivua) .
Sotaa ei mitenkään "jätetty" Mannerheimille.
- Anonyymi
"Näyttelijät kertovat" on viimeinen lukemani kirja. Se on uusi.
Jukka Lyytinen on koonnut kirjan, joka sisältää yhdentoista näyttelijän juttuja opetuksista, näyttelemisestä, läpimurroista, sattumuksista ja muusta.
Mukana mm. Ville Haapasalo, Antti Reini, Martti Suosalo, Mari Rantasila,
Tapio Liinoja ja muita. - Anonyymi
Aloituksen lista ei tällä kertaa ole kovin kiinnostavantuntuinen,
varsinkaan tietokirjallisuuslista. Caroline Criado-Perez'in
kirjan nimikin jo kertoo itsestäänselvyyden maailmanmenosta,
miten naiset ovat näkymättömiä ja miten maailma on suunniteltu miehille.
Se on "selviö", koska miehethän maailman on suunnitelleet, mutta naiset eivät enää ole näkymättömiä, naiset ovat hyvinkin näkyviä noin viiteenkymmeneen vuoteen asti ja jotkut sen jälkeenkin jopa politiikassa, Merkel ja muita EU-poliitikkoja.- Anonyymi
Keväällä ja kesällä ei ilmesty paljon kirjoja, syksyllä ja talvella listat ovat kiinnostavammat,
koska on valikoimaa enemmän.
ap.
Tuon Caroline Criado-Perezin kirjan aion lukea.
Nyt pitääkin lukea Miika Nousiaisen Metsäjätti.
Ajankohtainen kirja monin tavoin.
Siitä ollaan tekemässä elokuvaa.
Ja naapurissa, jossa Miika Nousiainenkin on joskus asunut ja paikkakunta, josta hän puhuu silloin tällöin Pitääkö olla huolissaan-sarjassakin,
siellä tapahtuu juuri sitä mitä kirjassa tapahtuu,
eli UPM pistää lapun tehtaan luukulle ja 160 henkeä jää työttömäksi.
Siis kipin kapin kirjastoon Metsäjättiä lainaamaan.Tänään aamu-tv:ssä Helsingin kaupunginkirjaston virkailija vinkkasi toimittaja Anna Tuluston kanssa lukemista kesäksi, ja huomioni kiinnitti kirja nimeltä Toscanan tytöt, kirjoittaja Lori Nelson Spielman. Hän ei ole minulle tuttu nimi, vaikka aikaisempiin menestyskirjoihin viitataan. Tässä kirjan esittelyä :
"Lumoava tarina rakkaudesta, sisaruudesta ja kohtalosta. Kymmenen unelmaani -maailmanmenestyksen kirjoittajan ihastuttava romaani lämmittää kuin Toscanan aurinko.
Siitä asti, kun Filomena Fontana kirosi sisarensa yli 200 vuotta sitten, yhdelläkään suvun toisena syntyneistä tyttäristä ei ole ollut onnea rakkaudessa. Emilia, tyytyväinen sinkku, väittää että kyseessä on vain sattuma. Rakkaudennälkäinen Lucy-serkku taas on sitä mieltä, että kyseessä on aito kirous. Molemmat naiset ovat ymmällään, kun heidän isotätinsä ehdottaa jotain kummallista: hän vannoo että jos he liittyvät hänen seuraansa matkalle Italiaan, hän tapaa elämänsä rakkauden ja murtaa Fontanan tyttärien kirouksen lopullisesti."
Muut aamun kirjaehdotukset :
Reetta Aalto: Vadim
Elina Backman: Kun kuningas kuolee
Frances Hodgson Burnett – Salainen puutarha (suom. Sari Karhulahti)
Siiri Enoranta: Kesämyrsky
Charlie Mackesy – Poika, myyrä, kettu ja hevonen (suom. Juhani Lindholm)
Hannu Mäkelä - Herra Huu ja unen valtakunta
Lori Nelson Spielman: Toscanan tytöt (suom. Karoliina Timonen)
Salman Rushdie: Kultainen talo (suom. Maria Lyytinen)
Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni - Eeva! Kirjailija Eeva Kilven polut, muistot ja viisaat sanat
Hannu Väisänen: Märkä turbaani- Anonyymi
Hannu Väisänen on herkkä kirjoittaja. Olen tykännyt hänen kirjoistaan ja taiteestaan.
Jätin ainakin toistaiseksi tilaamatta viimeisen kirjan "Märkä turbaani".
Aihe ei "ottanut tulta".
Miksu - Anonyymi
Kumpaa luet enemmän romaani/viihdekirjallisuutta vai tietokirjoja
kuten elämänkertoja, historiaa, politiikkaa tai muita aiheita ?
Kiinnostaako sinua joku aihe erikoisesti tällä hetkellä ?- Anonyymi
Luen mieluummin asiapitoista kuin hömppää.
Aloitin lukea Jenni Stammeier: Suomalaiset junapummit .
Kirja kertoo kulkureista ja kerjäläisistä Amerikan raiteilla ; Oskari Tokoi ja Niilo Wälläri vilahtavat mukana. Anonyymi kirjoitti:
Luen mieluummin asiapitoista kuin hömppää.
Aloitin lukea Jenni Stammeier: Suomalaiset junapummit .
Kirja kertoo kulkureista ja kerjäläisistä Amerikan raiteilla ; Oskari Tokoi ja Niilo Wälläri vilahtavat mukana.Luen Oton elämää,
se on Claes Anderssonnin kirjoittamaa proosaa,
sitä lukee melkein kuin elämänkertana, vaikkei se sitä olekaan. Sieluni silmillälukiessani näen Anderssonnin Ottona.
Claes Andersson kuuluu mielirunoilijoihin, mutta nyt lainasin Oton tarinan, Oton tarinaa voi seurata ainakin kolmen romaanin verran.
Andersson kirjoittaa mielestäni tarkalla lääkärin silmällä, kirjoittaa sujuvalla kynällä tätä elämänmenoa ja yhteiskuntaa, hallitsee ironiankin.- Anonyymi
maissii kirjoitti:
Luen Oton elämää,
se on Claes Anderssonnin kirjoittamaa proosaa,
sitä lukee melkein kuin elämänkertana, vaikkei se sitä olekaan. Sieluni silmillälukiessani näen Anderssonnin Ottona.
Claes Andersson kuuluu mielirunoilijoihin, mutta nyt lainasin Oton tarinan, Oton tarinaa voi seurata ainakin kolmen romaanin verran.
Andersson kirjoittaa mielestäni tarkalla lääkärin silmällä, kirjoittaa sujuvalla kynällä tätä elämänmenoa ja yhteiskuntaa, hallitsee ironiankin.Claes Anderssonin kirjat ovat eräitä mielikorjoistani
ja kyllä - Otto on jonkun verran Claes. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Claes Anderssonin kirjat ovat eräitä mielikorjoistani
ja kyllä - Otto on jonkun verran Claes.Tahtoo vain toistaa samoja juttuja monissa kirjoissaan, vaikka muuten kelpo kirjoittaja.
- Anonyymi
Luen enimmäkseen tietokirjoja, joskus välipaloina muuta, mitä vain.
Kolmatta vuotta on ollut menossa Mannerheim-projekti.
Kuulostanee tylsältä ?
- Anonyymi
Se on totta, että erillisissä kirjoissa on samoja aineksia, jotka ovat osia Oton tarinaa.
Ei haittaa minua. Claes Andersson teki vuosikaudet vapaaehtoistyötä syrjäytyneiden parissa psykiatri Ilkka Taipaleen kanssa.
Taipale ei ole kirjoittanut romaaneja eikä runoja,
mutta jos tykkää Anderssonista voi tykätä Taipaleen kirjoista.
Tykkään niistä kaikista. Viimeisin oli "Mielisairaalassa"-niminen
(omaelämäkerta) joka kertoo laajasti yhteiskunnasta ja kaikenlaisia muita juttuja.
Kummallakin Taipaleella ja Anderssonilla on/oli voimakas sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tunto. Viisaita ja sympaattisia ihmisiä. - Anonyymi
Claes Anderssonin elämäkerta ilmestyy syksyllä.
Kirjoittaja on sama kuin Linkolan elämäkerrassa,
eli se ehkä tulee olemaan puisevaa tekstiä,
mikä on harmi, kun kohde on niin "runsas ja hedelmällinen".- Anonyymi
Claes Andersson oli kysynyt elämäkertansa kirjoittajalta:
"Koska kirja ilmestyy?"
-Ensi vuoden syksyllä.
"No täytyy sitten yrittää elää siihen asti".
Surullista.
- Anonyymi
Pieni ote eräästä kirjasta:
"Sieltä kairanmaasta, etäältä tiestä, olen löytänyt ihmisenkin, monta heitä. Ja hän on persoonallisuus, kuka sitten lieneekin. Hän on joko hyvä tai paha, mutta henkiseltä rakenteeltaan hän ei ole massaihminen: väritön, eleetön yhteiskuntarobotti. Hän on esittelemisen arvoinen olkoonpa hänen nimensä mikä tahansa."
Tämän kirjan luin. Arvaatteko mikä kirja?- Anonyymi
Ei ole tullut ehdotuksia. Se kirja on Kelokämppä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole tullut ehdotuksia. Se kirja on Kelokämppä.
Kenen kirjoittama ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole tullut ehdotuksia. Se kirja on Kelokämppä.
Jorma Ollikainen kirjoitti
- Anonyymi
Aika huvittavaa kun vastaava viesti hävisi "sääntöjen vastaisena". Poistajalle voi suositella kirjaa.
- Anonyymi
Ylläpito on outo. Kommenttien poistamista ei aina ymmärrä. Esimerkiksi selkeästi rasistisia (ihmisryhmää solvaavia) kommentteja ei poisteta vaikka ilmoittaa, mutta asiallisia poistetaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ylläpito on outo. Kommenttien poistamista ei aina ymmärrä. Esimerkiksi selkeästi rasistisia (ihmisryhmää solvaavia) kommentteja ei poisteta vaikka ilmoittaa, mutta asiallisia poistetaan.
Sinulla on vääristynyy kuva halonen on suomalaisvastainen kansaryhmäänsä vastaan kiihottava jonka kirjat ovat no no -alueessa
- Anonyymi
Tykkää lukea eri maista. Nyt tilasin kirjastosta Anni Valtosen: Elämäni Kolumbia.
Minä oli ajatellut ostaa sen mutta sitä ei taida olla saatavana e-kirjana. Luin Me Naiset-lehden reportaasin Annista ja kirjasta ja se herätti paljon keskustelua ja palautetta.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Minä oli ajatellut ostaa sen mutta sitä ei taida olla saatavana e-kirjana. Luin Me Naiset-lehden reportaasin Annista ja kirjasta ja se herätti paljon keskustelua ja palautetta.
Kyllä se on saatavana E-kirjana
Yle areenastakin löytää ilmaisia äänikirjoja.
Kuuntelen just Maria Jotunin "Huojuva talo" äänikirjaa.
Olen katsonut siihen perustuvan sarjan telkkarista, sekin oli hyvä, todella koskettava.
En ole vielä kuunnellut kirjaa kokonaan, se on todella vienyt mukanaan. Istuin tänäänkin ulkona tuntikausia virkkaamassa ja kuuntelin kirjaa.- Anonyymi
Osaako joku kertoa Axel Schulmanista ja hänen hänen "menetetystä maineestaan" :))
- Anonyymi
Luulin olevani Väyrynen. Luulin tietäväni kaiken, jokaisen suomalaisen (vanhemman) kirjailijan ainakin nimeltä.
Vaan löysin kirjastosta kirjan, jonka kirjoittajasta
en ollut tainnut kuulla koskaan:
Teuvo Saavalainen.
Hän on kirjailija, kriitikko, esseisti, kirjoittanut mm. Parnassoon,
Kirja (vuodelta 1996), jonka löysin on nimeltään "Elämän ja kuoleman kehissä",
esseitä kirjallisuudesta, elämästä ja kuolemasta.
Se sisältää mukavia esseitä ja pari kirja-arvostelua menneitten vuosien
myyntimenestyksistä, mm. Salaman kirjoista.
Ei mitään suurta ja maailmaamullistavaa, mutta omaperäistä tekstiä ja ihan
hyvää lukemista
ja ennenkaikkea kokemuksena erikoinen,
ilmaantui "yht'äkkiä tyhjästä kirjailija" minun tietoisuuteeni.
En luule enää olevani Väyrynen.- Anonyymi
Juu, niinhän se on, samaan kuin Väyrynen ei taatusti pysty kukaan ;))
Hänhän luki Dostojevskit yhdessä yössä, mutta koin samantapaisen elämyksen kuin sinä,
kun löysin itselleni ennestään täysin tuntemattoman Eino Säisän ja
"Kukkivat roudan maat".
Hänen kirjansa ovat hiljaista tekstiä hiljaisista/tavallisista ihmisistä,
tavallaan mitääntapahtumatonta elämää, jossa kuitenkin tapahtuu.
"Vähän on enemmän"-tyyliin. Tehtiinköhän kirjasta tv-sarjakin ?
Miksu
- Anonyymi
Mitä kuuluu hyvät lukijat ? Kuuluuko uutta kirjarintamalta ?
Minulla meni viikko "sotarintamalla" (jos niin sallitaan sanoa loukkaamatta veteraaneja)
Martti Turtolan kirjan kanssa
"Mannerheimin ristiriitainen upseeri - Eversti Aladar Paasosen elämä ja toiminta".
Erikoinen herra, päämajan tiedustelupäällikkö ja Mannerheimin luotettu avustaja.
Hänellä oli unkarilainen äiti ja savolainen isä ja molemmat vaimot olivat unkarilaisia.
Hänen koko nimensä oli Aladar Antero Zoltan Bela Gyula Arpad Paasonen
eikä se ollut ainoa erikoisuus hänessä.
Kirja voi olla kiinnostava jos entuudestaan on lukenut Mannerheimista ja sota-ajoista.
Yksittäisenä otoksena se jäisi vähän "irralleen".
Itselleni se oli oiva täydennys sota-ajan "henkilögalleriaan".
Seuraavaksi tulee ihan toisenlaistakin lukemista.
Paljon keskusteltua Bollaa en saa ennen syksyä,
Viitisenkymmentä kirjaa onkin tulossa ennen
juhannusta ja olen kauhuissani - määrästä ! Apua !
Laina-aika on onneksi pitkä.
Korona-aikaan tilailla napsauttelin tämän tästä kirjoja
ja niitä on nyt yllätyksekseni kertynyt niin paljon,
ettei ihan heti tarvitse uusia tilata.
Ihana määrä, mutta tulee vähän lukupaineita,
kun muutakin tekemistä ihmisellä on.
Miksu - Anonyymi
Straastui ! Ostin kevyttä kesälukemista juhannukseksi.
Bykov-Derkach-Kuorsalo: Venäjä. Väärin kehittynyt maa.
Hyvä kirja.
Alussa kerrotaan miten kansalaisten aivopesu alkoi Neuvostoliiton aikana jo lapsena.
Lastentarhanopettaja kehuu Neuvostoliittoa,
kuinka hyvä ja ihana maa Neuvostoliitto on.
Kaikki on niin hyvin, ruokakin on hyvää ja sitä on paljon.
Pikku Miska purskahtaa itkuun: "Voi, kun pääsisi sinne Neuvostoliittoon !" - Anonyymi
Menossa on ent. ministerin, Jari Lindstömin (ps) muistelmakirja
"Syvään päähän". Se valaisee eduskuntatyöskentelyä ja muutakin ja on ihan luettava.- Anonyymi
Opiskelee ruotsia, esim.10 sanaa per pv. Kielioppia tietty myös.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Opiskelee ruotsia, esim.10 sanaa per pv. Kielioppia tietty myös.
Hieno homma ! Kaikista kielistä on iloa ja hyötyä ja itse kielen opetteleminen
on hyvää aivojumppaa.
Kirsti Paakkasen tarina Suurin niistä on rakkaus
on luettu ja se on tosi mielenkiintoinen tarina ja Ulla - Maija Paavilainen on kirjoittanut mielestäni hyvän kirjan.
paitsi, että kirja on elämäntarina, se kertoo oman aikani mainostoimistoelämästä
ja tietysti Marimekon tarinan, ja kuinka Paakkanen nosti molemmat huipulle ja miten hän sen tempun teki, . Hän valitsi aina oikeat henkilöt tekemään töitä, ja töitä todella tehtiin . Sain kirjasta vahvistuksen kaverini jutuille Womenassa maksetuista palkoista, "Moni pitää Kirstiä pihinä".
Kirja voisi olla vaikka tunnejohtamisen oppikirja, sillä tunteella Paakkanen johti yrityksiään ja alaisiaan ja hän huomioi jokaisen ihmisen, joka hänen lähelleen tuli,
ja silloin hän ei aina ollut pihi.
Olen seurannut Marimekon tarinaa jo pitkin vuosikymmeniä, kirja tuntui senkin vuoksi mielenkiintoiselta, kuin olisi päiväkirjaa lukenut.
Kirjaa varten on haastateltu 35 henkilöä ja henkilöluettelo on kaksipalstaisena viisi sivua, että paljon siinä kerrotaan ihmisistä ja elämästä1990luvulta näihin päiviin.- Anonyymi
Elämänkerrat on antoisia, parempia kuin romaanit kuvitellusta elämästä.
- Anonyymi
Kesti viisitoista vuotta ennenkuin älysin, ettei minulla ole
kirjoittamisen lahjaa.
En voinut kuitenkaan luopua siitä, koska olin jo liian kuuluisa.
(Robert Benchley) - Anonyymi
Jaksan näillä helteillä lukea vain vähän ja lyhyttä, aforismeja ja runoja
laidasta laitaan Haavikkoa, Carpelania, Kilpeä ja Antoine de Saint-Exupery'n
kauniita ajatuksia. Ramoonan listalta poimin Spielmanin "Toscanan tytöt", tosin ruotsinkielisenä, kun Google Play josta ostan e-kirjani ei löytänyt suomenkielistä käännöstä. Ferrantesta minulle jäi päälle jonkinlainen Italian kuume ja jos joskus jos vielä saamme matkustaa, matkustan varmastikin Livornoon sukulaistytön luo, josta voikin sitten lähteä pienelle kiertueelle Toscanan pikkukaupunkeihin ja maaseudulle ja sitten Firenzen kautta takaisin Livornoonja lentäen kotiin.
Toscanan tytöissä olenvielä alussa ja henkilöhamossa samantyyppistä voimaa ja alkuperäistä viehätystä kuin Ferrantessa, mutta nyt italo-amerikkalaista, Odotan suurella mielenkiinolla miten tarina edistyy ja lähteekö Emilia Poppy-ttädin matkaseuraksi Toscanaan.
***
Tällaisella helteellä ei oikein jaksa keskittyä mihinkään. Olin tuhertamassa taittoa ja kantta englanninkieliseen käännökseeni kun poikani sanoi, että mamma, mamma lopeta tuo tuhraaminen, minä hoidan kirjasi ulkoasun kuntoon. Tee sinä vain sitä mitä teet kaikkein parhaiten, kirjoita!¨
Jaa, minä luulen että tällä hetkellä se mitä teen kaikkein parhaiten on vanhojen tv-sarjojen katsominen kolmanteenkymmenenteen kertaan.
Ja kasvihuoneen ja kasvimaan kasteleminen kaksi kertaa päivässä. Huh hellettä!- Anonyymi
Helle ei lisää keskittymiskykyä. Lukeminen on vähäistä ja hidasta.
Olen joku outo ääripää.
Kesälukemiseni on tällä hetkellä Seppo Keräsen
"Urho Kekkonen ja hänen vihollisensa".
Se on mielenkiintoista luettavaa ja
ymmärrän oikein hyvin, jos ei monikaan yhdy mielipiteeseeni ;))
Olen kirjassa niissä vuosissa, kun olen itse syntynyt ja totean nyt jälkeenpäin tietämättömyyteni monesta silloisesta asiasta.
En seurannut 60 tai 70-luvulla politiikkaa paljoakaan enkä sodanjälkeisistä
vuosista ole ollut tarkkaan perillä.
Mitä tulee Urho Kekkosen vihollisiin, hänen asemassaan oikeusministerinä olisi kuka vain saanut saanut vihollisia, mutta paljon muutakin asioihin liittyy tietysti.
Tämäkään kirja ei ole kirja vain Urho Kekkosesta vaan koko Suomesta hänen aikanaan Vapaussodasta/Sisällissodasta asti.
Olen aikamoisen kasan lukenut 1900-luvun Suomen poliittista historiaa
ja mitä enemmän luen,
sen selkeämmin tajuan kuinka vähän tiedän vieläkään.
Koskaan en luulekaan tulevani tietämään kaikkea,
mutta eri historian- ja politiikantutkijoitten kirjojen lukeminen
samoista aiheesta avaa erilaisia näkökulmia,
jotka täydentävät ns. "totuutta" jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi.
Tämä menossa oleva kirja on aika erilainen muista ja monessa kohtaa
olen hämmästynyt, näinkö asiat ovatkin menneet ?
Kriittisestikin pitäisi osata lisäksi lukea.
Se on vaikeinta. Kenen kirjoituksiin uskoa ?
Totuuksia taitaa olla yhtä monta kuin kirjoittajia,
jokaisella on omat lähtökohtansa ja näkökulmansa.
Täysin objektiivista historiankirjoitusta ei kai voi olla ?
Mukavia lukuhetkiä ja kesänjatkoa kaikille !
Toivottelee Miksu- Anonyymi
Sinä se jaksat ! Miehet jaksaa politiikkaa.
Olen löytänyt Yle areenan äänikirjat.
Siellä on klassikkokirjailijoiden teoksia, mikä parasta, ovat ilmaisia.
Olen viihtynyt niiden parissa melkein koko kesän, olen tietysti välillä tehnyt muuatkin kun kunnellut ja virkannut päväpeittoa ulkosalla.
Olen niitä joskus nuorena lukenut, nyt saavat ihan uudenlaisen sisällön kun ikää on tullut. Viimeksi kuuntelin Virginia Woolfin Orlandon. Ensin tuntui että en ymmärrä sitä lainkaan, mutta aina vain enemmän kiinnostuin.
Juhani Ahon Papin rouva ja Juha ym.. ovat koskettavia.
Maria Jotunin Huojuva talo, on ennestäänkin tuttu mutta kuuntelin kuin olisi ensimmäinen kerta.
En viitsi kertoa mikä missäkin teoksessa eniten viehättää, kannattaa käydä tutkimassa.
Olen kuunnellut heti kaikki kirjat sieltä. "Kadonnutta aikaa etsimässä" en ole kuunnellut, kokeilin vähän mutta oli kopioitu raamattua, en tiedä millaisia niistä löytyisi, kokeilen vielä uudelleen..kauhea uteliaisuus kaihertaa aina kun luen viestejäsi äänikirjoista ja varsinkin siitä peiton virkkuusta. Sieluni silmin näin kuinka sen variksen kanssa rupattelit ja peittoa virkkasit ..
Nyt ei uteliaisuus enää pysy lankapussissa vaan kysynpä, millaista peittoa, tiedän, että isoäidin neliöistä, mutta millaisesta langasta ja millaisista väreistä, ompeletko palat heti yhteen vai jätätkö sommittelulle tilaa.
Isoäidin neliöiden virkkaaminen on oiva kesäkäsityö, tarvitsee vain pientä käsityötä kuljettaa mukana, eli hauska reissukäsityö myös ja aika joutuisaakin niiden tekeminen on.
Hyvää jatkoa kumpaankin, niin äänikirjoihin kuin isoäidin neliöihin.maissii kirjoitti:
kauhea uteliaisuus kaihertaa aina kun luen viestejäsi äänikirjoista ja varsinkin siitä peiton virkkuusta. Sieluni silmin näin kuinka sen variksen kanssa rupattelit ja peittoa virkkasit ..
Nyt ei uteliaisuus enää pysy lankapussissa vaan kysynpä, millaista peittoa, tiedän, että isoäidin neliöistä, mutta millaisesta langasta ja millaisista väreistä, ompeletko palat heti yhteen vai jätätkö sommittelulle tilaa.
Isoäidin neliöiden virkkaaminen on oiva kesäkäsityö, tarvitsee vain pientä käsityötä kuljettaa mukana, eli hauska reissukäsityö myös ja aika joutuisaakin niiden tekeminen on.
Hyvää jatkoa kumpaankin, niin äänikirjoihin kuin isoäidin neliöihin.Teen isoäidin neliöitä, liitän 10 kpl ketjussa yhteen. Tähän peittoon olen virkannut 160 neliötä, jatkan vaikka parisängyn peitoksi jos kiinnostus riittää. Yhden pienemmän peiton olen jo tehnyt.
Pienempi peitto on kaksivärinen, ihan halvimmasta sekoitelangasta. Tätä toista olen tehnyt monenlaisista väreistä, kunhan paksuus on suunnilleen ok.
Olen tehnyt myös neljä myssyä kun tytär sanoi sellaista tarvitsevansa, tein niihin sopivat kaulurit.
Olen koukussa virkkuukoukkuun, noin viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen.
Korona eristys sai aloittamaan virkkaamisen.
Tulin kylille myrskyä pakoon toissa iltana. Kävin tänään mökillä katsomassa, onneksi ei ollut pihakoivu kaatunut mökin päälle, on todella vanha ja iso. Sähköjä siellä ei ollut vielä päivällä kun kävin.liekko kirjoitti:
Teen isoäidin neliöitä, liitän 10 kpl ketjussa yhteen. Tähän peittoon olen virkannut 160 neliötä, jatkan vaikka parisängyn peitoksi jos kiinnostus riittää. Yhden pienemmän peiton olen jo tehnyt.
Pienempi peitto on kaksivärinen, ihan halvimmasta sekoitelangasta. Tätä toista olen tehnyt monenlaisista väreistä, kunhan paksuus on suunnilleen ok.
Olen tehnyt myös neljä myssyä kun tytär sanoi sellaista tarvitsevansa, tein niihin sopivat kaulurit.
Olen koukussa virkkuukoukkuun, noin viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen.
Korona eristys sai aloittamaan virkkaamisen.
Tulin kylille myrskyä pakoon toissa iltana. Kävin tänään mökillä katsomassa, onneksi ei ollut pihakoivu kaatunut mökin päälle, on todella vanha ja iso. Sähköjä siellä ei ollut vielä päivällä kun kävin."liekko"
Mihin Kirjastoon viet peittosi kun se on valmis?
Missä kirjastossa se on kysytyin?
H.huruksz kirjoitti:
"liekko"
Mihin Kirjastoon viet peittosi kun se on valmis?
Missä kirjastossa se on kysytyin?
H.Meidän kylän kirjastossa on lankoja ja virkkuukoukkuja. Käydessään voi virkata isoäidin neliön, vaatimus että uloin kerros on vihreä. Neliöitä on jo iso pino, niistä tekevät kirjastoon joulukuusen sitten aikanaan.
Kuuntelen äänikirjoja virkatessani joten kirjallisuus aihekin tulee saman tien.
Nyt kuuntelen Areenasta Ryysyrannan Jooseppia.liekko kirjoitti:
Meidän kylän kirjastossa on lankoja ja virkkuukoukkuja. Käydessään voi virkata isoäidin neliön, vaatimus että uloin kerros on vihreä. Neliöitä on jo iso pino, niistä tekevät kirjastoon joulukuusen sitten aikanaan.
Kuuntelen äänikirjoja virkatessani joten kirjallisuus aihekin tulee saman tien.
Nyt kuuntelen Areenasta Ryysyrannan Jooseppia."liekko"
Noh.
Pienellä neulalla minä vain...
Pikkuisen pistelin.
Kuten olen kertonut, minä olen jo eronnut kirjoista.
Niin paljon kun niitä on tullut luettua.
Jospa löytäisit ääni-kirjan jossa kerrotaan Willis Waydesta.
H.huruksz kirjoitti:
"liekko"
Noh.
Pienellä neulalla minä vain...
Pikkuisen pistelin.
Kuten olen kertonut, minä olen jo eronnut kirjoista.
Niin paljon kun niitä on tullut luettua.
Jospa löytäisit ääni-kirjan jossa kerrotaan Willis Waydesta.
H.En ole ikinä kuullutkaan Willis Waydesta.
Onko hän joku urheilija?liekko kirjoitti:
En ole ikinä kuullutkaan Willis Waydesta.
Onko hän joku urheilija?"liekko"
Kirjassa kerrotaan vähän myös urheilustakin.
Aloitahan etsinnän Marathon. :)
EOC
H.huruksz kirjoitti:
"liekko"
Kirjassa kerrotaan vähän myös urheilustakin.
Aloitahan etsinnän Marathon. :)
EOC
H.Noh.
Hyvä on.
Yritä olla nopeampi kuin Paloma.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/587937
H.
Tuossa aloituksen listassa on myös Sally Rooneyn kirja Normaaleja ihmisiä.
Siihen pääsee kivasti kurkistamaan kun teeveestä tulee Normaaleja ihmisiä sarjana,
28 minuuttisissa pätkissä ja 12 osaa.
Areenastakin sen näkee, katsoin kaksi kaksitoista osaa yhteen putkeen, oli niin mielenkiintoinen ja liikuttava, irlantilaissarja, joka kertoo kahden nuoren kasvamisesta ja on rakkaustarina.- Anonyymi
Toimittaja Irina Hasalan juttu "Maagisen realismin pinnan alla"-otsikolla
Helsingin Sanomissa tänään 2.7 kertoo sivun verran
toimittaja Anna Valtosen kirjasta "Elämäni Kolumbia" (190 sivua)
Valtonen muutti Kolumbiaan ensimmäisen kerran kolumbialaisen poikaystävänsä perässä 1996. Nimensä mukaan kirja kertoo Kolumbiasta ja elämästä siellä
eri näkökulmista.
Mielenkiinnolla odotan tätäkin kirjaa kirjastosta.- Anonyymi
Hesarin jutusta saa kuvan, että kirja kertoo monipuolisesti Kolumbiasta,
ei ehkä henkilökohtaisia asioita paljokaan. Sitten näkee ! Tai paremminkin lukee.
Minun on nyt nähtävästi melkein pakko ostaa tuo Valtosen kirja.
Haluan verrata hänen kokemuksiaan ja elämäänsä Bogotassa omiin kokemuksiini ja elämääni Calissa.
" Ismi näkyy arkisissa yksityiskohdissa, kuten siinä, että naisten alushousuja ei pestä muun pyykin seassa – naiset kun ovat sukupuolista puhtaampi."
kirjoittaa Valtonen ja sehän ei pidä mitenkään yleisesti paikkaansa. Kaksitoista vuotta pyykkiä pesseenä Kolumbiassa en ole koskaan nähnyt kenenkään pesevän naisten alkkareita erikseen tai suihkussa. Me Naiset oli jo tehnyt haastattelun Valtosesta ja hänen kirjastaan ja se oli täynnä tämäntyyppisiä yleistyksiä ja oli saanut negatiivista palautetta juuri sen takia."Paloma01"
"Heja Svenska Kissa, ach så mycket värt att kyssa."
Nimmari näemmä vaihtui.
Mistä lie syystä.
-
Mutta.
Olethan sinä lähi-aikoina tuhlannut kirjoihin ainakin 5€?
Olethan?
:)
H.- Anonyymi
Voisiko Kolumbiassa olla erilaisia "ismejä" ?
Onhan Suomessakin.
Eräät perheet eivät syö lihaa niiltä lautasilta, joilta syödään ruokia joissa on maitoa
ja ne astiat tiskataankin eri tiskissä.
En nyt heti lähtisi tyrmäämään kirjaa/kirjoittajaa.
Se kertoo monista eri asioista laidasta laitaan Hesarin mukaan. Anonyymi kirjoitti:
Voisiko Kolumbiassa olla erilaisia "ismejä" ?
Onhan Suomessakin.
Eräät perheet eivät syö lihaa niiltä lautasilta, joilta syödään ruokia joissa on maitoa
ja ne astiat tiskataankin eri tiskissä.
En nyt heti lähtisi tyrmäämään kirjaa/kirjoittajaa.
Se kertoo monista eri asioista laidasta laitaan Hesarin mukaan.En voi tyrmätä kirjaa jota en ole lukenut. Olen nyt tilannut sen äänikirjana ja kun olen kuunnellut sen valmiiksi niin sitten minulla on varmastikin paljonkin sanottavaa, mutta ei vielä, liian aikaista. Tuohon naisten alushousujen pesuun erillään muusta pyykistä reagoin jo Me Naiset-lehden artikkelin luettuani. Sen on oltava joku paikalline tapa ja siksi yleistää ja sanoa eyyä Kolumbiassa tehdään niin tai näin, kun se pätee ehkä vai oman anopin huushollissa on harhaanjohtavaa. On muutenkin mielenkiintoisempaa lukea/kuulla Annin omista ajatuksista ja tunnelmista mitä paikallinen elämä ja tavat tuovat hänen mieleensä kuin tietoiskuja asioista joista voi lukea muualtakin.
- Anonyymi
Uteliaisuuttani kurkkasin mikä tämä kiinnostusta herättänyt tapaus on, kun en ole kuullut.
Me Naisten juttu olikin luettavissa netissä. Negatiivinen palaute koski enimmäkseen tapoja
ja siinä mentiin kirjan ohi, alettiin vertailemaan kolumbialaisten ja suomalaisten miesten ja naisten tapoja ynnä muuta siihen tyyliin, mikä on sopivaa käytöstä missäkin maassa.
Negatiivisin palaute taisi olla joltakin 30-vuotta Kolumbiassa asuneelta suomalaiselta,
joka oli itsekin kirjoittanut kirjan Kolumbiasta. Anonyymi kirjoitti:
Uteliaisuuttani kurkkasin mikä tämä kiinnostusta herättänyt tapaus on, kun en ole kuullut.
Me Naisten juttu olikin luettavissa netissä. Negatiivinen palaute koski enimmäkseen tapoja
ja siinä mentiin kirjan ohi, alettiin vertailemaan kolumbialaisten ja suomalaisten miesten ja naisten tapoja ynnä muuta siihen tyyliin, mikä on sopivaa käytöstä missäkin maassa.
Negatiivisin palaute taisi olla joltakin 30-vuotta Kolumbiassa asuneelta suomalaiselta,
joka oli itsekin kirjoittanut kirjan Kolumbiasta.Kolumpiasta, kolumpialaisista ja heidän tavoistaan mahtaa löytyä yhtä monenlaista versiota kuin on kirjoittajiakin.
Sama koskee suomalaisista, suomalaisten luonteesta ja tavoista kirjoittaessa.
Tälläkin palstalla on nähty kirjoitetun useinkin kovin yleistettynä minkälaisia suomalaiset ovat vaikka yleistäjä itse ei ole asunut Suomessa viiteenkymmeneen vuoteen.huruksz kirjoitti:
"Paloma01"
"Heja Svenska Kissa, ach så mycket värt att kyssa."
Nimmari näemmä vaihtui.
Mistä lie syystä.
-
Mutta.
Olethan sinä lähi-aikoina tuhlannut kirjoihin ainakin 5€?
Olethan?
:)
H.Nimmarin vaihto ei ollut minun vaan ylläpito teki mielivaltaisen muutoksen nimimerkkiini. Mistä syystä, sen he toivottavasti tietävät itse.
Haha, eilen taas tuhlasin euroja tai pikemminkin kruunuja, 200 kr äänikirjaan.
Kehnosti kirjoitettu juttu, täynnä yleistyksiä ja streotypioiden ruokintaa.
Sori Anni, mutta et kyllä vakuuta Kolumbian saatikka Latinalaisen Amerikan asiantuntijana.
"Jutusta huomaa tai ainakin saa sen kuvan, että Anni ei ole Kolumbian asioista kovinkaan hyvin perillä, mitä ei tietenkään voi olettaakaan, jos on asunut maassa vain lyhyen aikaa ja jo yli 20 vuotta sitten.
Yli 30 vuoden mittaisella kokemuksella kyseisestä maasta ja maan osasta voin vain todeta, että sekä Kolumbiassa että koko Latinalaisessa Amerikassa on lukemattomia erilaisia todellisuuksia.
Tässä jutussa on kerrottu vain yksi, erittäin kapea ja valitettavan yleistävä näkökulma. "
kirjoittaa nimimerkki no joda.
Ei ollut minun kynästäni ja tää oli mielestäni kaikkein negatiivisin palaute itse artikkelista tai kirjastaKauemminhan siitä on, kun sinä siellä olet asunut kuin hän.
12 vuotta asunut ja 30 vuoden kokemus maasta? Juupajuu.
Suomesta sinulla on 72 vuoden "kokemus", mutta silti yleistävät juttusi suomalaisista ja suomalaisuudesta eivät siellä asuvien palstalaisten mielestä vastaa todellisuutta.
Olisihan se kirja tosiaankin kiva lukea vertailukohteena siihen, mitä sinä täällä olet Kolumpiasta yleistäen satuillut..- Anonyymi
"Kehnosti kirjoitettu juttu, täynnä yleistyksiä ja stereotypioiden ruokintaa"
etkä ole vielä edes kirjaa lukenut.
Sitten siteraat omaa arvosteluasi kuin se olisi jonkun toisen kirjoittama ? Anonyymi kirjoitti:
"Kehnosti kirjoitettu juttu, täynnä yleistyksiä ja stereotypioiden ruokintaa"
etkä ole vielä edes kirjaa lukenut.
Sitten siteraat omaa arvosteluasi kuin se olisi jonkun toisen kirjoittama ?Älä höpise.
Tuo arvostelu ei todellakaan ollut minun.
Tuleehan selkeästi esille että allekirjoitan omat mielipiteeni kirjailijanimelläni.
Älä viitsi vääristellä asioita.
Verrattuna edelliseen, minun mielipiteeni olivat hyvin, hyvin hellävaraisia. Joten turha levitellä valheellisuuksia, Tellukka ja anonyymi.
"Anni sanoo että hän on latinokulttuurin "tärvelemä" Minä sanoisin että hän on sen rikastuttama. Dominikaaninen sananlasku sanoo että "santelipuu parfumoi ikuisiksi ajoiksi kirveen joka siihen iskee" (vapaasti käännettynä).
Kirja tulee varmaan ostettavaksi, koska haluan verrata omia kokemuksiani, omia muistelmiani Kolumbiasta hänen kertomaansa. Artikkeli keskittyi liikaa stereotypioihin, vastakohtiin, erilaisuuksiin, mutta varmastikin kirjassaan Anni syventyy enemmän kulttuurin ja yhteiskunnan olennaisuuksiin."- Anonyymi
Eikös tuo santelipuu-sanonta jota sinä aikaisemmin jossain olet käyttänyt
ollut juuri siinä negatiivisimmassa arvostelussa ?
Kumma yhteensattuma. - Anonyymi
"En voi tyrmätä kirjaa jota en ole lukenut. Olen nyt tilannut sen äänikirjana ja kun olen kuunnellut sen valmiiksi niin sitten minulla on varmastikin paljonkin sanottavaa, mutta ei vielä, liian aikaista."
"Kirja tulee varmaan ostettavaksi, koska haluan verrata omia kokemuksiani, omia muistelmiani Kolumbiasta hänen kertomaansa. Artikkeli keskittyi liikaa stereotypioihin, vastakohtiin, erilaisuuksiin, mutta varmastikin kirjassaan Anni syventyy enemmän kulttuurin ja yhteiskunnan olennaisuuksiin."
että miten se menikään....... Anonyymi kirjoitti:
Eikös tuo santelipuu-sanonta jota sinä aikaisemmin jossain olet käyttänyt
ollut juuri siinä negatiivisimmassa arvostelussa ?
Kumma yhteensattuma.Ei.
Käytin samaa sanontaa kuvatakseni sitä tosiasiaa että Anniin on jäänyt pysyvästi kulttuurin leima ja se positiivisessa mielessä.
Äläpä yritäkään hämmentää soppaa.Anonyymi kirjoitti:
"En voi tyrmätä kirjaa jota en ole lukenut. Olen nyt tilannut sen äänikirjana ja kun olen kuunnellut sen valmiiksi niin sitten minulla on varmastikin paljonkin sanottavaa, mutta ei vielä, liian aikaista."
"Kirja tulee varmaan ostettavaksi, koska haluan verrata omia kokemuksiani, omia muistelmiani Kolumbiasta hänen kertomaansa. Artikkeli keskittyi liikaa stereotypioihin, vastakohtiin, erilaisuuksiin, mutta varmastikin kirjassaan Anni syventyy enemmän kulttuurin ja yhteiskunnan olennaisuuksiin."
että miten se menikään.......Et ole joko ymmärtänyt lukemaasi tai sitten yrität johdattaa tahallisesti lukijoita harhaan.
Ensimmäinen sitaatti on minun kirjoittamani,
Toinen sitaatti on osa negatiivista arvostelua jonka kirjoitti nimimerkki "no joda"
En todellakaan minä.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Et ole joko ymmärtänyt lukemaasi tai sitten yrität johdattaa tahallisesti lukijoita harhaan.
Ensimmäinen sitaatti on minun kirjoittamani,
Toinen sitaatti on osa negatiivista arvostelua jonka kirjoitti nimimerkki "no joda"
En todellakaan minä.Eihän tuota voi tietää, jos ei lähdettä ilmoita......
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Et ole joko ymmärtänyt lukemaasi tai sitten yrität johdattaa tahallisesti lukijoita harhaan.
Ensimmäinen sitaatti on minun kirjoittamani,
Toinen sitaatti on osa negatiivista arvostelua jonka kirjoitti nimimerkki "no joda"
En todellakaan minä.Montako 30 vuotta Kolumbiassa asunutta suomalaista mahtaa olla olemassa,
jotka on kirjoittaneet sieltä kirjan ? Anonyymi kirjoitti:
Eihän tuota voi tietää, jos ei lähdettä ilmoita......
"Tässä jutussa on kerrottu vain yksi, erittäin kapea ja valitettavan yleistävä näkökulma. "
kirjoittaa nimimerkki no joda.
Olin jo maininnut että viittasin Me Naiset-lehdessä aikaisemmin ilmestyneeseen artikkeliin,Anonyymi kirjoitti:
Montako 30 vuotta Kolumbiassa asunutta suomalaista mahtaa olla olemassa,
jotka on kirjoittaneet sieltä kirjan ?Minun tietääkseni ei yhtään.
Olen nyt ladannut Annin kirjan ja kuunnellut noin puolen. Minun on helppo samaistua koska kokemuksemme monissa kohtaa ovat niin samanlaiset ja kirja on erittäin mielenkiintoinen. Hänen otteensa on toimittajana erilainen ja vaikka kirja kertoo paljon hänen omaa tarinaansa niin siinä on myös paljon asiatietoa Kolumbiasta.
Pari asiaa joista yhden olen jo maininnut: tuo naisten pikkareiden peseminen erikseen on mielestäni vain perinteinen kolumbialainen tapa hoitaa hienopesu: kolumbialainen nainen satsaa laatuun alusvaatteissaan ja sekä naisten alusvaatteet (myös rintaliivit) ja vauvanvaatteet pestään käsipesussa kookossaippualla. Aikaisemmin kun pesukoneet olivat harvinaisia, pyykkärit pesivät kaikki vaatteet pesupatiolla tai joella, hangaten ja hakaten saippuoituja vaatteita (sininen tanko- saippua jossa oli vahvoja optisisia kirkastajia) ja kylmä vesi) graniittipintaa vasten .
Mitään naisten korkeamman moraalin symboliikkaa siihen ei liity, ainakaan tavallisissa etelä-kolumbialaisissa perheissä.
Se että Anni Valtonen asui lähinnä Bogotassa ja tunsi myös paremmin karibialaisen kulttuurin tulee selkeästi ilmi: tavat ja uskomukset ovat vanhoillisempia ja myös se että hän asui Kolumbiassa yli kaksikymmentä vuotta minun jälkeeni muuttaa myös perspektiiviä: maa on muuttunut ja muutos oli juuri voimakkain noina aseellisen konfliktin, narkokulttuurin ja kartellien aikoina, kun maa tuli hyvin lähelle romahtamista oikeusvaltiona. (Anni Valtonen SYNTYI samana vuonna kun minä muutin Kolumbiaan!)
Kaikesta huolimatta ja ehkä vielä juuri tästä viimerisestä asiasta johtuen kuuntelenedelleen suurella mielenkiinnolla kirjaa. Pikkuisen häritsee lukijan (ei kirjoittaja itse) epäpuhdas espanjan ääntäminen, mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti.- Anonyymi
Törmäsin vahingossa tähän
Onko tämä valokuvasi Ploma elämäsi rakkaudesta?
Suomessa on tapa, toimittajat haastattelevat toimittajia ja joudut kärsimään elitistien myötäjuoksijoiden huijauksesta
Kun olet Kolumbian asiantuntija näet tässä miten toimittajat vetävät taviksia nenästä ja kirjoittavat toimittajakaveriensa kirjoista
Sinun kypsempää kirjaasi toimittajat eivät noteeraa mutta pikkuhousujen pesua
Ei kannata polttaa itseään kiivastumalla
a veces no pongas las cosas en su sitio, santelipuu voi hajustaa kirveen, mutta lusikka ei ymmärrä keiton makua vaikka likoaa siinä elämänsäNuoruudenkuva seurusteluajalta,
En ole edes markkinoinut kirjaani ja siitä tietävät vain pienenpieni lukijakuntani.
Ei minua harmita se että muut kirjoittavat myös kirjoja Kolumbiasta; meillä on jokaisella oma tarinamme jonka kerromme. Annin tarina ei ole minun, vaikka meillä on paljonkin yhteistä.- Anonyymi
Vain kirjan lukijoista yksi eli paloma on nostanut kalsareitten pesun kynnyskysymykseksi.
Anonyymi kirjoitti:
Vain kirjan lukijoista yksi eli paloma on nostanut kalsareitten pesun kynnyskysymykseksi.
No kun hän itse on pessyt Kolumpiassa kaksitoista vuotta kalsareita väärin muitten pyykkien seassa, niin pänniihän se, että toiset ovatkin pesseet ne hienopyykkinä ja erikseen ja siitä vielä joku riivattu kirjassaan mainitseekin.
Paloma01 kirjoitti:
Nuoruudenkuva seurusteluajalta,
En ole edes markkinoinut kirjaani ja siitä tietävät vain pienenpieni lukijakuntani.
Ei minua harmita se että muut kirjoittavat myös kirjoja Kolumbiasta; meillä on jokaisella oma tarinamme jonka kerromme. Annin tarina ei ole minun, vaikka meillä on paljonkin yhteistä."""En ole edes markkinoinut kirjaani ja siitä tietävät vain pienenpieni lukijakuntani."""
Et vai?
Ihan itsestään vain kirja työntynyt kirjakauppoihin ja kirjastoihin. Minkä verran sitten lukijakuntaa, niin voi tosiaankin olla pienen pieni.
Yhtä automaattisesti kuin Kattilakosken lohi rapulla olevaan säkkiin.- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
"""En ole edes markkinoinut kirjaani ja siitä tietävät vain pienenpieni lukijakuntani."""
Et vai?
Ihan itsestään vain kirja työntynyt kirjakauppoihin ja kirjastoihin. Minkä verran sitten lukijakuntaa, niin voi tosiaankin olla pienen pieni.
Yhtä automaattisesti kuin Kattilakosken lohi rapulla olevaan säkkiin.Markkinointi maksaa, mutta joka mahdollisessa ilmaispaikassa on kyseinen
kirjoittaja mainostanut kirjaansa.
Nyt Me Naiset lehdessä sekä lahjoittanut sen kirjastoon.
Ei kirjasto sitä ole tilannut tai pyytänyt. Nobelia ei tule. Anonyymi kirjoitti:
Markkinointi maksaa, mutta joka mahdollisessa ilmaispaikassa on kyseinen
kirjoittaja mainostanut kirjaansa.
Nyt Me Naiset lehdessä sekä lahjoittanut sen kirjastoon.
Ei kirjasto sitä ole tilannut tai pyytänyt. Nobelia ei tule.Olen lahjoittanut kahteen kirjastoon, mutta myynyt kolmeen muuhun , myös Helmet on ostanut sen.
Kirjoitin kirjan pienelle lukijakunnalle ja minulla ei ole mitään aikomusta edes markkinoida sitä isommasti, ainoastaan saada sen verran kaupaksi että painatuskustannukset saan takaisin.
Englanninkielinen versio joka ilmestyy vain e-kirjana on huomattavasti paremmin viimeistelty ja hiottu.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Olen lahjoittanut kahteen kirjastoon, mutta myynyt kolmeen muuhun , myös Helmet on ostanut sen.
Kirjoitin kirjan pienelle lukijakunnalle ja minulla ei ole mitään aikomusta edes markkinoida sitä isommasti, ainoastaan saada sen verran kaupaksi että painatuskustannukset saan takaisin.
Englanninkielinen versio joka ilmestyy vain e-kirjana on huomattavasti paremmin viimeistelty ja hiottu.Oli sinua etevämpi hioja ?
Paloma01 kirjoitti:
Olen lahjoittanut kahteen kirjastoon, mutta myynyt kolmeen muuhun , myös Helmet on ostanut sen.
Kirjoitin kirjan pienelle lukijakunnalle ja minulla ei ole mitään aikomusta edes markkinoida sitä isommasti, ainoastaan saada sen verran kaupaksi että painatuskustannukset saan takaisin.
Englanninkielinen versio joka ilmestyy vain e-kirjana on huomattavasti paremmin viimeistelty ja hiottu.Adlibris näkyy myyvän niitä sinun lahjoituksiasi (joita et mitenkään ole markkinoinut) 186kr kipale suuressa varastosiivouksessaan.
E-kirjana näkyy olevan se sama markkinoimaton 75kr.Anonyymi kirjoitti:
Oli sinua etevämpi hioja ?
Voi olla että etevämpikin.
Mutta ainakin kärsivällisempi.Tellukka kirjoitti:
Adlibris näkyy myyvän niitä sinun lahjoituksiasi (joita et mitenkään ole markkinoinut) 186kr kipale suuressa varastosiivouksessaan.
E-kirjana näkyy olevan se sama markkinoimaton 75kr.En minä ole Adlibrikselle mitään lahjoittanut. Painotalo hoitaa ne eteenpäin kauppoihin ja verkkosivuille.
Paloma01 kirjoitti:
En minä ole Adlibrikselle mitään lahjoittanut. Painotalo hoitaa ne eteenpäin kauppoihin ja verkkosivuille.
No niin.
Markkinoit heidän kauttaan. Ja paljonhan olet markkinoinut näillä palstoillakin.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
En minä ole Adlibrikselle mitään lahjoittanut. Painotalo hoitaa ne eteenpäin kauppoihin ja verkkosivuille.
suomi24:ssä ei saa mainostaa tai markkinoida mitään siksi oli ihmetteli, että joku on
niin härski vai onko tyhmä ettei ymmärrä lukemiaan sääntöjä että paloma jatkuvasti
teki sitä ja vastasi jollekin ottavansa tilauksenkin vastaan eli harjoitti myyntiäkin
tai yritti,
tuskin yhtä meni kaupaksi. Tellukka kirjoitti:
No niin.
Markkinoit heidän kauttaan. Ja paljonhan olet markkinoinut näillä palstoillakin.Informoinut.
Jakanut omaa hyvää mieltäni kirjani valmistumisesta.
Ei ole markkinointia tai mainostamista.Tellukka kirjoitti:
No niin.
Markkinoit heidän kauttaan. Ja paljonhan olet markkinoinut näillä palstoillakin.Pari mainintaa siitä miten harrastukseni edistyy ja se ilo minkä kirjan valmistuminen tuottaa minulle itselleni ovat asioita joita jaan palstalla, aina joskus. Markkinoinnin ja mainostamisen tekevät toiset.
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Informoinut.
Jakanut omaa hyvää mieltäni kirjani valmistumisesta.
Ei ole markkinointia tai mainostamista.Kyllä se oli suoranaista myyntiä sinulta näillä palstoilla. Annoit sähköpostios. josta voi tilata kyseisen läpyskän ja tämä tapahtui usein.
Onko sinun muistissa todella noin suuri ongelma? Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se oli suoranaista myyntiä sinulta näillä palstoilla. Annoit sähköpostios. josta voi tilata kyseisen läpyskän ja tämä tapahtui usein.
Onko sinun muistissa todella noin suuri ongelma?Sähköpostiosoitteeni on aina profiilissani. Mihin tahansa yhteydenottoon. Se ei ole tosin osoite jota käytän muuhun tarkoitukseen kuin lähinnä foorumi-ja somekontakteihin, goodreads-ilmoituksiin ja kaikkeen kirjoja käsitteleviin asioihin. Jos olet noin kiinnostunut harrastuksestani niin voit ottaa yhteyttä sinäkin. <muuten asia on puolestani loppuunkäsitelty.
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Sähköpostiosoitteeni on aina profiilissani. Mihin tahansa yhteydenottoon. Se ei ole tosin osoite jota käytän muuhun tarkoitukseen kuin lähinnä foorumi-ja somekontakteihin, goodreads-ilmoituksiin ja kaikkeen kirjoja käsitteleviin asioihin. Jos olet noin kiinnostunut harrastuksestani niin voit ottaa yhteyttä sinäkin. <muuten asia on puolestani loppuunkäsitelty.
Kyllä sinä levittelit s.postios. ihan keskusteluketjuissa.
Ihan piti katsoa profiilisi nyt ja jäit valheesta kiinni. Anonyymi kirjoitti:
Kyllä sinä levittelit s.postios. ihan keskusteluketjuissa.
Ihan piti katsoa profiilisi nyt ja jäit valheesta kiinni.Kivaa kun jaksat seurata minua. Oli jäänyt nyt se minun yahoo-ositteeni pois profiilista kun viimeiksi päivitin kuvausta ja laiton otoksen käännöksestäni.
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Kivaa kun jaksat seurata minua. Oli jäänyt nyt se minun yahoo-ositteeni pois profiilista kun viimeiksi päivitin kuvausta ja laiton otoksen käännöksestäni.
Onko sinun omahyväisyydellä mitään rajaa?
Jos lukee näitä ketjuja ja omaa vielä hyvän muistin, niin ei se todellakaan ole SINUN seuraamistasi.
(no toki nyt katsoin profiilisi, kun mainostit, että siellä on AINA sinun s.postios, mutta sen verran olen elämää elänyt ja maailman nähnyt, että en tuota pitäisi seuraamisena, mutta toki voit pitää harhaluulosi, jos se sinun mieltäsi nostattaa) Paloma01 kirjoitti:
Informoinut.
Jakanut omaa hyvää mieltäni kirjani valmistumisesta.
Ei ole markkinointia tai mainostamista.Voi kiitos!
Tu on jo niin hyvä, että sitä tulen käyttämään puhelinmyyjään, joka soittaa, että "minulla olisi nyt edullinen tarjous ..."
Siihen kysyn ihmetellen, että "Miksi sinä sitä minulle informoit, tuntemattomalle ihmiselle? Vai ehkä vain halusit jakaa hyvää mieltäsi? No olen ilonen puolestasi. Heippa."
- Anonyymi
Vain sinähän tiedät kaiken ja äännät "puhtaasti". (Hyvänen aika sentään mitä itsensä korostamista !) Sinunhan se olisikin pitänyt lukea espanjankieliset kohdat kirjasta.
Jokainen elää, kokee ja näkee asiat tavallaan.
Kenenkään "totuus" ei paina toista enemmän.
Pointti on se, miksi kukaan muu ei saa kokea eikä tietää mitään Kolumbiasta
kuin sinä
tai jos tietää, "tietää väärin" ?
Tunnetko sinä Kolumbian joka ikisen sopukan ja sen ihmiset ja tavat ?Lopeta tuo älytön jauhaminen.
Tottakai minä saan sanoa mielipiteeni kirjasta ja arvostellakin ja osoittaa sen heikkoudet ja vahvuudet siten kuin minä ne näen. Kysymys ei ole pissauskilpailusta, kuka osaa ja tietää enemmän. Ryhdistäydy. Kysymys ei ole minusta.
Todella tärkeää että äänikirjan lukija (kaupallinen tuote) hallitsee kielen painotukset.Turhaa tehdä siitä ad hominem. Jos lukisin äänikirjaa ja ottaisin siitä palkkion, niin minuakin saisi arvostella,
- Anonyymi
Ploma on hetkiä ihmiselämässä jolloin pitää pitää
si fuese tu ahora no responderia a estos comentarios en absoluto nada ainakin etäisyyttä kun ei uppoa jakeluun
Feikkimedia vetää näitä linssiin valitsemalla julkaistavat kirjat ja haastattelemalla sopivat, parhaiten sen näkee kun itse on asiantuntija tai menestynyt siinä kohdassa, huonosti mäkee kun on diletantti ja joutuu vain uskomaan- Anonyymi
Missä kohtaa se menestys on ? ploman kirja ei tainnut olla bestseller....?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä kohtaa se menestys on ? ploman kirja ei tainnut olla bestseller....?
Ei ollut bestseller, mutta ehkä myynti kasvaa nyt, kun hän pääsi sitä "mainostamaan"
Me Naiset-lehden kommenteissa, jotka koskivat Anna Valtosen kirjaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ollut bestseller, mutta ehkä myynti kasvaa nyt, kun hän pääsi sitä "mainostamaan"
Me Naiset-lehden kommenteissa, jotka koskivat Anna Valtosen kirjaa.Minäkin luin sen!
Paloma kertoi, miten toimitti rahalähetyksiä salaperäisille intiaaniheimoille ja häntä kuljetettiin usein vanhalla Escortilla.
Liittyyköhän se mitenkään niihin tajunnan räjäyttäviin palkokasveihin ja oliko heimopäälliköllä DNA vai Soneran liittymä?
- Anonyymi
Miten sen Me Naiset jutun löytää ?
- Anonyymi
Ensinnäkin kirjailija on nimeltään Anni Valtonen.
Pukkaa se googleen ja laita perään Me Naiset
tulee useampi samanlainen hakutulos
joissa artikkelin jatkona on eri kommentit Anni Valtosen kirjasta
ja muustakin. - Anonyymi
Otetaanko uusi aihe, koska Kolumbia on niin kaukana meistä, mutta persut on jos "perseessäkin" kiini!
"Perusta esitteli uutta tuotostaan, “filosofista tutkimusta” nimeltä Totuus kiihottaa. Kirjan on kirjoittanut Jukka Hankamäki, jota Perussuomalaiset kuvailee perussuomalaiseksi ajattelijaksi."
Ja näin se jatkuu;."
"Eniten tyrmistystä monissa herätti julkaisun osuus nimeltä “Naisten tyrannia ja seksuaalisuuden sosialisointi”. Hankamäki muun muassa arvioi, että jotkut suomalaisnaiset ovat halunneet kostaa suomalaiselle yhteiskunnalle pariutumalla ulkomaalaisen kanssa"
Otteita:
Samalla naiset ovat käyttäneet myös väestöpoliittista valtaa, sillä rajat ylittävillä pariutumisillaan he ovat muokanneet kansamme geeniperintöä tavalla, joka on rikkonut biologisen rodun, etnisesti määriteltävissä olevan kansan, valtio-opillisesti jäsenneltävissä olevan kansakunnan, juridisen kansalaisuuden ja valtiofilosofisesti voimassa olevan kansallisvaltion välisen ekvivalenssin sekä korrelatiivisen ja luottamuksellisen suhteen.
Nainen ei voi vastata aloitteiden teosta, sillä työn seksissä tekee fysiologisesti mies, ja näin ollen naisen tehtäväksi jää ajautua seksiin ”vahingossa”, toisin sanoen kieltäymyksestään ”huolimatta”, jolloin kaikki naisten ja miesten väliset win/win-tilanteet voidaan helposti lavastaa jälkeenpäin ”raiskauksiksi”.
*
Että sellaista.
Lainasin tämän aiheeksi ja haluan todellakin lainata tuon kirjan ja sitten voin kiukutella itsekseni kaiken sapen sisältäni pois, että ei tulisi niitä sappikiviä!- Anonyymi
Sairasta tekstiä, josta täyspäinen ei kiinnostu tai sitten ei ymmärrä ääripopulismin
tavotteita ja karkeinta luonnetta ollenkaan. - Anonyymi
Sappikivet on seuraus kolesterolista.
- Anonyymi
Enempää ei voisi taso enää laskea alemmaksi,
jos persujen tuotoksesta pitäisi alkaa keskustelemaan.
Jos persut vastaa tasoasi, tee ystävällisesti oma aloitus siitä. - Anonyymi
Karmea "tutkimus" jo lähtökohdiltaan,
joka palvelee persujen rasistisia ja asenteellisia
ihmis- ja naiskäsityksiä. Ei oikein"istu" tähän ketjuun,
mutta mikään ei estä jankkaamasta asiaa muualla.
Jotkuthan "rakastaa" naisasiaa liippaavia inttämisiä... Olen nyt kuunnellut Annin kirjan loppuun saakka ja kadun vähän etten kuitenkin tilannut sitä paperisena. Kirjan lukija ei ollut oikein mieleeni; mutta ehkä se johtuu siitä että en ole kuunnellut suomenkielisiä äänikirjoja juurikaan.
Muuten suosittelen kyllä kirjaa kenelle tahansa jota aihe kiinnostaa. Paljon samoista asioista olemme kirjoittaneet; kaksikymmentä vuotta on aikajanassa eroa ja onneksi olin silloin jo muuttanut pois sieltä kun tämä aika jota hän kuvaa alkoi. Merkkejä siitä oli jo silloin olemassa ja me valitsimme kasvattaa lapsemme rauhallisemmassa, turvallisemmassa paikassa.
Anni kirjoittaa Kolumbian elämästä, lähihistoriasta ja kulttuurista toimittajan otteella ja todellakin, yleistäen mielellään paikallisia ilmiöitä. Toimittajan ja yksityishenkilön roolit menevät välillä ristiin ja oikeastaan minä pidin enemmän niistä kohdista missä hän kertoo miten tavallinen perheen äiti vietti aikaansa ja kasvatti lapsiaan, miten hän näki machismin ja huumekulttuurin, mutta se todennäköisesti johtuu siitä että olen seurannut Kolumbian tapahtumia niin tiivisti niin monen vuosikymmenen ajan, että lähihistoria ja politiikka on kertauksen kertausta ja minua kiinnostaa tässä enemmän se henkilökohtaisempi, ihmisläheisempi aspekti.
Kaiken kaikkiaan, voin suositella Annin kirjaa.- Anonyymi
Voi herranen aika...
- Anonyymi
Kiitos, laajat, perusteellisemmat kuvaukset ja kommentit kirjoista ovat mukavia !
Luen niitä mielelläni. - Anonyymi
kyllä sä jaksat
- Anonyymi
Luin tuolta arvosteluista, kuinka tätä kirjan lukijaa kehuttiin ja hänen hyvää espanjankielen ääntämistä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luin tuolta arvosteluista, kuinka tätä kirjan lukijaa kehuttiin ja hänen hyvää espanjankielen ääntämistä
Hyvät hyssykät sentään!
- Anonyymi
Millä lailla roolit menevät "ristiin" ?
Ymmärsin niin, että Anni Valtosen tarkoitus on ollut nimenomaan valottaa sekä ihmisten tavallista elämää että poliittista elämää, kulttuuria ja "vähän kaikkea" suomalaiselle lukijalle.
Yhteen kirjaan se on aika suuri haaste ja jos hän onnistunut avamaan Kolumbiaa
monipuolisesti, sehän on hyvä. Anonyymi kirjoitti:
Millä lailla roolit menevät "ristiin" ?
Ymmärsin niin, että Anni Valtosen tarkoitus on ollut nimenomaan valottaa sekä ihmisten tavallista elämää että poliittista elämää, kulttuuria ja "vähän kaikkea" suomalaiselle lukijalle.
Yhteen kirjaan se on aika suuri haaste ja jos hän onnistunut avamaan Kolumbiaa
monipuolisesti, sehän on hyvä.No, tämä nyt oli vain minun näkemykseni kirjasta. Ei se huono ole ja ymmärrän kyllä että minulla on suuremmat vaatimukset kuin keskiverto suomalaisella mitä tulee Kolumbiaa koskevaan kirjallisuuteen. Rima on korkealla, koska tiedän "liikaa" Kolumbiasta,
Kirja on kirjoitettu enemmän toimittajan näkökulmasta kuin tavallisen suomalaisnaisen arkipäivästä, syventymättä kovin paljon kumpaankaan. Plussaa on García Marquezin tuotantoon keskittyvä kuvaus ja pohdinta ja vierailu hänen jalanjäljillään, loistava alkusitaatti Nobel-kirjailijalta joka toteaa että Elämä ei ole sitä mikä on eletty vaan sitä miten sen muistaa ja kertoo (Vivir para contarla) karkeasti mukaillen.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
No, tämä nyt oli vain minun näkemykseni kirjasta. Ei se huono ole ja ymmärrän kyllä että minulla on suuremmat vaatimukset kuin keskiverto suomalaisella mitä tulee Kolumbiaa koskevaan kirjallisuuteen. Rima on korkealla, koska tiedän "liikaa" Kolumbiasta,
Kirja on kirjoitettu enemmän toimittajan näkökulmasta kuin tavallisen suomalaisnaisen arkipäivästä, syventymättä kovin paljon kumpaankaan. Plussaa on García Marquezin tuotantoon keskittyvä kuvaus ja pohdinta ja vierailu hänen jalanjäljillään, loistava alkusitaatti Nobel-kirjailijalta joka toteaa että Elämä ei ole sitä mikä on eletty vaan sitä miten sen muistaa ja kertoo (Vivir para contarla) karkeasti mukaillen.On Valtosen kirja varmaan parempi kuin eräs toinen kirja Kolumbiasta,
jonka kirjoittajalla on ollut oman kirjansa suhteen rima tosi alhaalla ja
vaatimukset surkeat lopputuloksesta päätellen. Anonyymi kirjoitti:
Luin tuolta arvosteluista, kuinka tätä kirjan lukijaa kehuttiin ja hänen hyvää espanjankielen ääntämistä
Minäkin luin yhden arvostelun Goodreadesista, jossa lukijaa kehuttiin. No, se oli hänen mielipiteensä ja varmaankin useimpien mielestä ihan hyvä.
En pitänyt lukijan "koleasta" äänensävystä ja espanjankielen painotukset olivat monessa kohtaa vääräälä tavulla. Etenkin häiritsi vokaalin tarpeeton venytys painollisiss tavuissa, kuten esim 'padre', jonka painotettu 'a' on edelleen vain yksi , ei siitä tulee pitkää tai kahta aata.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
No, tämä nyt oli vain minun näkemykseni kirjasta. Ei se huono ole ja ymmärrän kyllä että minulla on suuremmat vaatimukset kuin keskiverto suomalaisella mitä tulee Kolumbiaa koskevaan kirjallisuuteen. Rima on korkealla, koska tiedän "liikaa" Kolumbiasta,
Kirja on kirjoitettu enemmän toimittajan näkökulmasta kuin tavallisen suomalaisnaisen arkipäivästä, syventymättä kovin paljon kumpaankaan. Plussaa on García Marquezin tuotantoon keskittyvä kuvaus ja pohdinta ja vierailu hänen jalanjäljillään, loistava alkusitaatti Nobel-kirjailijalta joka toteaa että Elämä ei ole sitä mikä on eletty vaan sitä miten sen muistaa ja kertoo (Vivir para contarla) karkeasti mukaillen.Olet ehkä lukenut sen toisenkin kirjan Kolumbiasta (vai montako niitä on kaikkiaan?)
mitä mieltä olet siitä, koska Kolumbia on sinulle niin tuttu ? Onko se objektiivisempi, "pätevämpi" ja asiantuntevampi heikkouksistaan huolimatta ? - Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Minäkin luin yhden arvostelun Goodreadesista, jossa lukijaa kehuttiin. No, se oli hänen mielipiteensä ja varmaankin useimpien mielestä ihan hyvä.
En pitänyt lukijan "koleasta" äänensävystä ja espanjankielen painotukset olivat monessa kohtaa vääräälä tavulla. Etenkin häiritsi vokaalin tarpeeton venytys painollisiss tavuissa, kuten esim 'padre', jonka painotettu 'a' on edelleen vain yksi , ei siitä tulee pitkää tai kahta aata.Goodreadesista,????? Kuka hän on?
Anonyymi kirjoitti:
On Valtosen kirja varmaan parempi kuin eräs toinen kirja Kolumbiasta,
jonka kirjoittajalla on ollut oman kirjansa suhteen rima tosi alhaalla ja
vaatimukset surkeat lopputuloksesta päätellen.Surkea on ihminen joka tulee yleiselle keskustelupalstalle sunnuntaisena kesäaamuna parjaamaan kirjaa kirjoittanutta käyttäjää ja aiheuttamaan pahaa mieltä. Et onnistunut kuitenkaan koska näen lävitsesi ja saat myötätuntoni ja säälini,
Anonyymi kirjoitti:
Goodreadesista,????? Kuka hän on?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Goodreads
Verkkoyhteisö kirjoista kiinnostuneille.
"Verkkosivustolla käyttäjät voivat lisätä kirjoja henkilökohtaisiin kirjahyllyihin, arvostella kirjoja, nähdä mitä heidän ystävänsä verkkosivustolla lukevat, osallistua keskusteluihin keskustelupalstoilla ja saada suosituksia, jotka perustuvat aikaisemmin luettuihin kirjoihin. Sivustolla on myös tietokilpailuja, triviaa kirjoista, lainauksia ja genreihin perustuvia kirjalistoja. [6] Goodreads-sivustolla on oma versionsa kirjailijoille, jotka haluavat tavoittaa kohdeyleisönsä paremmin. Kirjailijoihin, jotka käyttävät sivustoa tähän tarkoitukseen lukeutuvat muun muassa James Patterson ja Margaret Atwood. [7] [8]
Goodreads on läsnä Facebookissa, Pinterestissä, Twitterissä ja muilla sosiaalisilla verkkosivuilla. Käyttäjän Goodreads-tili on lisäksi mahdollista synkronoida Facebook-tilin kanssa."- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Minäkin luin yhden arvostelun Goodreadesista, jossa lukijaa kehuttiin. No, se oli hänen mielipiteensä ja varmaankin useimpien mielestä ihan hyvä.
En pitänyt lukijan "koleasta" äänensävystä ja espanjankielen painotukset olivat monessa kohtaa vääräälä tavulla. Etenkin häiritsi vokaalin tarpeeton venytys painollisiss tavuissa, kuten esim 'padre', jonka painotettu 'a' on edelleen vain yksi , ei siitä tulee pitkää tai kahta aata.Ihan pilalle meni mullakin koko kirja, kun oli 'a' painotettu väärin, ihan hirvittävää,
toivunkohan siitä koskaan, mutta pääsitpäs sanomaan.....siitäkin.
Miten kaikki muut, jotka uskaltavat jotain lausua Kolumbiasta, ovatkaan niiiiin huonoja ? - Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Surkea on ihminen joka tulee yleiselle keskustelupalstalle sunnuntaisena kesäaamuna parjaamaan kirjaa kirjoittanutta käyttäjää ja aiheuttamaan pahaa mieltä. Et onnistunut kuitenkaan koska näen lävitsesi ja saat myötätuntoni ja säälini,
Anteeksi, jos olen jotakuta loukannut.
Onko minun ymmärrettävä niin,
että kirjan kirjoittaja on joku tästä ryhmästä vai jonkun ystävä tms ?
Anteeksi vain, mutta ei se kuitenkaan muuta rehellistä
mielipidettäni kirjasta, on sen kirjoittaja kuka vain. Anonyymi kirjoitti:
Ihan pilalle meni mullakin koko kirja, kun oli 'a' painotettu väärin, ihan hirvittävää,
toivunkohan siitä koskaan, mutta pääsitpäs sanomaan.....siitäkin.
Miten kaikki muut, jotka uskaltavat jotain lausua Kolumbiasta, ovatkaan niiiiin huonoja ?Ja kesäisenä sunnuntaipäivänä vielä ilkiää parjata toisen vieraskielistä painotusta.
On se niin surkuteltavaa ...Anonyymi kirjoitti:
Ihan pilalle meni mullakin koko kirja, kun oli 'a' painotettu väärin, ihan hirvittävää,
toivunkohan siitä koskaan, mutta pääsitpäs sanomaan.....siitäkin.
Miten kaikki muut, jotka uskaltavat jotain lausua Kolumbiasta, ovatkaan niiiiin huonoja ?Sanoa 'paaadre' 'padre'n sijasta ei ole standardiespanjaa, missään murteessa. Särähtää korvaan. Tuo nyt jäi mieleen, mutta useita muitakin painotusvirheitä oli. Kysymys on nyt kuitenkin kaupallisesta ammattimaisesta työsuorituksesta.
Paloma01 kirjoitti:
Sanoa 'paaadre' 'padre'n sijasta ei ole standardiespanjaa, missään murteessa. Särähtää korvaan. Tuo nyt jäi mieleen, mutta useita muitakin painotusvirheitä oli. Kysymys on nyt kuitenkin kaupallisesta ammattimaisesta työsuorituksesta.
Tavallaan ymmärränkin.
Särähti minullakin pahasti silmään, kun eräs (nimeä mainitsematta) kymmeniä vuosia Ruotsissa asunut kirjoitti "skin på näsan", missä se skin lausutaan pitkällä vokaalilla ja jonka merkitysero lyhyellä vokaalilla lausuttuun "skinn" on aivan toinen.
- Anonyymi
Onpas täällä taas "räkyttäjät" olleet innoissaan. Isot plussat Palomalle, joka ei vähästä hätkähdä eikä varsinkaan menetä malttiaan, oli haukkumiset ja irvailut kuinka ilkeitä tai jopa kammottavia (ainakin meikäläisen mittapuulla) tahansa.
Kuka lukee kirjan mitenkin. Minä luin Paloman Tuulet... kirjan nimenomaan ikätoverin elämänkuvauksena olosuhteissa, joita en olisi voinut kohdalleni kuvitellakaan. Mielenkiintoista! Toiset taas näköjään lukee kaivelemalla virheitä tekstistä yms. ja keskittymällä niihin. Eihän Paloman teksti mitenkään viimeisteltyä ollut, mutta kirjahan oli omakustanne eikä siis ollut käynyt läpi painotalon tarkistuksia, fiilauksia ja korjauksia. Vrt. esim. kirja Villi vaellus...- Anonyymi
Aivan niin, kuka mitenkin lukee ja kuka mistäkin pitää.
Älä kirjoita kirjaa, äläkä myy ja markkinoi sitä, jos et kestä arvostelua.
En usko, että sinäkään kaikista kirjoista pitänyt, joita olet lukenut. - Anonyymi
Paloma itse kaivelee virheitä Valtosen kirjasta.
- Anonyymi
Kirjaa, joka ei ole käynyt läpi kustannustoimittajan viimeistelyä,
ei ole ollenkaan otettu kustannettavaksi, koska siitä ei ole katsottu tulevan
sittenkään mitään myyntikelpoista.
Kirjaa ei oteta kustannettavaksi, jos katsotaan, että kirjan myynti ei tule kattamaan
paino-, markkinointi- ym. kustannuksia.
Kirjan on tarkoitus tuottaa rahaa kustantajalle, ei tappiota. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjaa, joka ei ole käynyt läpi kustannustoimittajan viimeistelyä,
ei ole ollenkaan otettu kustannettavaksi, koska siitä ei ole katsottu tulevan
sittenkään mitään myyntikelpoista.
Kirjaa ei oteta kustannettavaksi, jos katsotaan, että kirjan myynti ei tule kattamaan
paino-, markkinointi- ym. kustannuksia.
Kirjan on tarkoitus tuottaa rahaa kustantajalle, ei tappiota.Kirjailijanura lähti lentoon kuin siivetön ruokki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paloma itse kaivelee virheitä Valtosen kirjasta.
Miksi takertua yleensä isojen kielien ääntämiseen ; espanjaa puhutaan useissa maissa, sekä hieman erilailla mantereen eri maissa. Sama on englannin suhteen, mikä on se oikea puhe, jota Paloma on korostanut , ehkä emämaassa Espanjassa?
Sanovat prinssi Charles ääntää puhtaasti !? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi takertua yleensä isojen kielien ääntämiseen ; espanjaa puhutaan useissa maissa, sekä hieman erilailla mantereen eri maissa. Sama on englannin suhteen, mikä on se oikea puhe, jota Paloma on korostanut , ehkä emämaassa Espanjassa?
Sanovat prinssi Charles ääntää puhtaasti !?Se on itsensäkorostamista., harvapa tekisi asiasta numeroa muuten numeroa.
Anonyymi kirjoitti:
Miksi takertua yleensä isojen kielien ääntämiseen ; espanjaa puhutaan useissa maissa, sekä hieman erilailla mantereen eri maissa. Sama on englannin suhteen, mikä on se oikea puhe, jota Paloma on korostanut , ehkä emämaassa Espanjassa?
Sanovat prinssi Charles ääntää puhtaasti !?Samassa maassakin painotetaan sanoja ja venytellään vokaaleja eri tavalla eri murteissa, niinkuin esim. Suomessa ja Ruotsissakin.
- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Samassa maassakin painotetaan sanoja ja venytellään vokaaleja eri tavalla eri murteissa, niinkuin esim. Suomessa ja Ruotsissakin.
Aikamoinen ero kuunnellessa tukholmalaisen puhumaa ruotsia kuin rannikkoruotsia Suomessa.
Anonyymi kirjoitti:
Aikamoinen ero kuunnellessa tukholmalaisen puhumaa ruotsia kuin rannikkoruotsia Suomessa.
Ja Tukholman murteessakin on eroja riippuen siitä, mistä kaupunginosasta on kotoisin.
Etenkin Östermalmin murteen erottaa helposti muista tukholmalaisista.
Vaikea uskoa, että espanjankielessäkään olisi vain yksi ja ainut oikea lausumistapa, niin monella suunnalla kun sitä puhutaan, koska ei muissakaan kielissä ole.
Muistan, kun ollessani pentuna meillä oli helsinkiläisiä kesävieraita ja puhuivat heijnäseijpäistä, kun meilläpäin ne olivat heenäseepäetä.Anonyymi kirjoitti:
Miksi takertua yleensä isojen kielien ääntämiseen ; espanjaa puhutaan useissa maissa, sekä hieman erilailla mantereen eri maissa. Sama on englannin suhteen, mikä on se oikea puhe, jota Paloma on korostanut , ehkä emämaassa Espanjassa?
Sanovat prinssi Charles ääntää puhtaasti !?Puutun yleensä vain virheisiin ääntämisessä jos on kysymys eri foneemeista, elikkä jos ääntämisvirhe muuttaa sanan merkitystä. Sanojen oikea painottaminen on puhutussa kielessä (oli se mikä tahansa) erittäin tärkeää. On totta että on olemassa eri murteita ja espanjan amerikkalaiset variaatiot poikkeavat usein ääntämisen ja savaraston suhteen manner-espanjasta, mutta kysymys ei ole samasta asiasta, kuin painottaa väärää tavua tai keinotekoisesti venyttää painotettuja vokaaleja, jotka taas ovat tyypillisä virheitä joita tekevät espanjankielen puhujat joiden kieli ei ole täysin puhdasta.
Normaalisti kiinnitän tällaisiin asioihin vain hyvin vähän huomiota , ainoa mikä on tärkeää on että tulee ymmärretyksi ja ymmärtää, mutta äänikirjoissa tällainen on häiritsevää.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Puutun yleensä vain virheisiin ääntämisessä jos on kysymys eri foneemeista, elikkä jos ääntämisvirhe muuttaa sanan merkitystä. Sanojen oikea painottaminen on puhutussa kielessä (oli se mikä tahansa) erittäin tärkeää. On totta että on olemassa eri murteita ja espanjan amerikkalaiset variaatiot poikkeavat usein ääntämisen ja savaraston suhteen manner-espanjasta, mutta kysymys ei ole samasta asiasta, kuin painottaa väärää tavua tai keinotekoisesti venyttää painotettuja vokaaleja, jotka taas ovat tyypillisä virheitä joita tekevät espanjankielen puhujat joiden kieli ei ole täysin puhdasta.
Normaalisti kiinnitän tällaisiin asioihin vain hyvin vähän huomiota , ainoa mikä on tärkeää on että tulee ymmärretyksi ja ymmärtää, mutta äänikirjoissa tällainen on häiritsevää.Ja monesko äänikirja tämä nyt oli, kun yksi kirjain oli väärin äännetty ?
Sinuahan sen ei pitäisi haitata mitenkään kun osaat kieltä 200%:sti oikein
eikä erehtymisen vaaraa ole, että ymmärrät väärin.
Yhtä vähän haittaa niitä, jotka ei kieltä ymmärrä ollenkaan. - Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Puutun yleensä vain virheisiin ääntämisessä jos on kysymys eri foneemeista, elikkä jos ääntämisvirhe muuttaa sanan merkitystä. Sanojen oikea painottaminen on puhutussa kielessä (oli se mikä tahansa) erittäin tärkeää. On totta että on olemassa eri murteita ja espanjan amerikkalaiset variaatiot poikkeavat usein ääntämisen ja savaraston suhteen manner-espanjasta, mutta kysymys ei ole samasta asiasta, kuin painottaa väärää tavua tai keinotekoisesti venyttää painotettuja vokaaleja, jotka taas ovat tyypillisä virheitä joita tekevät espanjankielen puhujat joiden kieli ei ole täysin puhdasta.
Normaalisti kiinnitän tällaisiin asioihin vain hyvin vähän huomiota , ainoa mikä on tärkeää on että tulee ymmärretyksi ja ymmärtää, mutta äänikirjoissa tällainen on häiritsevää.Aivan, paino on niin tärkeä espanjassa että kun toimittaja ääntää väärin galapagos korjaan ääneen itselleni ettei jää korvaan väärin mutta Ploma eiköhän se nyt ole niin että es importante que conozcas que no sirve de nada explicar cuando el otro ha decidido no entender nada ei hirveästi siis hyödytä ajankäytön mielessä
Anonyymi kirjoitti:
Aivan, paino on niin tärkeä espanjassa että kun toimittaja ääntää väärin galapagos korjaan ääneen itselleni ettei jää korvaan väärin mutta Ploma eiköhän se nyt ole niin että es importante que conozcas que no sirve de nada explicar cuando el otro ha decidido no entender nada ei hirveästi siis hyödytä ajankäytön mielessä
Olet edelleen oikeassa. No hay peor sordo que el que no quiere oir.
Eikä enemmän sokeaa kuin se joka ei halua nähdä.
Parempi siirtyä nyt muihin keskusteluihin.
***
Olen loppusivuilla Lori Nelson Spielmanin kirjaa Toscanan tytöt. Lämminhenkistä, kevyttä kesälukemista. Italiaa voisi oppia seuraavaksi. Seitsemänkymmenen ja haudan välissä :)
Svt näyttää mielenkiintoista italialaista sarjaa "El miracolo" Neitsyt Marian patsaasta joka itkee verta.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan, paino on niin tärkeä espanjassa että kun toimittaja ääntää väärin galapagos korjaan ääneen itselleni ettei jää korvaan väärin mutta Ploma eiköhän se nyt ole niin että es importante que conozcas que no sirve de nada explicar cuando el otro ha decidido no entender nada ei hirveästi siis hyödytä ajankäytön mielessä
Samahan se meillä muilla, ajanhaaskausta.
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Olet edelleen oikeassa. No hay peor sordo que el que no quiere oir.
Eikä enemmän sokeaa kuin se joka ei halua nähdä.
Parempi siirtyä nyt muihin keskusteluihin.
***
Olen loppusivuilla Lori Nelson Spielmanin kirjaa Toscanan tytöt. Lämminhenkistä, kevyttä kesälukemista. Italiaa voisi oppia seuraavaksi. Seitsemänkymmenen ja haudan välissä :)
Svt näyttää mielenkiintoista italialaista sarjaa "El miracolo" Neitsyt Marian patsaasta joka itkee verta.Oletteko varma, ettei viittauksesi osu itseesi ?
Jeramias 5:21
Kuulkaa te tyhmä ja ymmärtämätön kansa,
te, joilla on silmät,
mutta ette näe,
joilla on korvat,
mutta ette kuule. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletteko varma, ettei viittauksesi osu itseesi ?
Jeramias 5:21
Kuulkaa te tyhmä ja ymmärtämätön kansa,
te, joilla on silmät,
mutta ette näe,
joilla on korvat,
mutta ette kuule.Dorkat ylimieliset itsetyytyväiset eivät tajua, että alunperin esp.kielinen sarjan nimi
"No hay peor sordo que el que quire oir"
perustuu Raamatunlauseeseen.
Sillä luulevat pistävänsä halvalla muita täällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dorkat ylimieliset itsetyytyväiset eivät tajua, että alunperin esp.kielinen sarjan nimi
"No hay peor sordo que el que quire oir"
perustuu Raamatunlauseeseen.
Sillä luulevat pistävänsä halvalla muita täällä.Meni viimeinenkin maku Rouva itse Täydellisyyteen.
Matteus 23:12 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meni viimeinenkin maku Rouva itse Täydellisyyteen.
Matteus 23:12Älä muuta virka, jos se tekee ihmisestä ylivoimaisen expertin, että asuu jossain maassa
ja puhuu jotain kieltä, niin niitä ylivoimaisia experttejä on maailmassa yli
seitsemän miljardia ja nerous vain lisääntyy, koska maailman väkiluku kasvaa koko ajan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meni viimeinenkin maku Rouva itse Täydellisyyteen.
Matteus 23:12Vieläkin pappia esitetään. Tai melkein pappia, niinhän se taisi mennäkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan niin, kuka mitenkin lukee ja kuka mistäkin pitää.
Älä kirjoita kirjaa, äläkä myy ja markkinoi sitä, jos et kestä arvostelua.
En usko, että sinäkään kaikista kirjoista pitänyt, joita olet lukenut.Ai minäkö? No en todellakaan ole pitänyt kaikista kirjoista jotka olen lukenut. Tylsimmät ja vähemmän mielenkiintoiset olen jättänyt raakeasti kesken, vaikka kieli olisi ollut loppuun asti hiottua ja jopa juoni jonniinmoinen.
Paloman elämästään Kolumbiassa kirjoittama kirja on mielenkiintoinen eikä mitenkään itsetehostuksen aatteilla kirjoitettu, vaikka siitäkin täällä on muistettu haukkua. Aihe ja faktat ovat tärkeitä. Sekin on mukavaa että kirjoittaja on kanssani samaa ikäluokkaa, voi miettiä mitä itse teki niinä ja noina vuosina :)
Pidän myös ns. selviämistarinoista. Esimerkiksi natsien keskitysleireiltä hengissä selvinneiden elämästä kertovat kirjat ovat sellaisia, koska on huojentavaa lukea että sieltä oli mahdollista selvitä hengissä. Ja jopa täysjärkisenä. Lukekaapa vaikka kirja nimeltä Sitten juoksin pakoon. Ja onhan näitä kirjaesimerkkejä lähempääkin...
- Anonyymi
Espanjaa puhuu noin 470 miljoonaa ihmistä maailmassa,
mutta täydellisesti vain yksi suomalainen,
joka etsii muista vikoja kuin neulaa heinäsuovasta
omaa paremmuuttaan korostaakseen.
Suhteellisuudentaju ja itsekritiikki on pettänyt,
jos yhden kirjaimen "virhe" saa kohtuuttoman merkityksen.
Mikäänhän ei ole täydellistä tässä maailmassa
- paitsi täydellisenä itseään pitävät erehtymättömät ihmiset.- Anonyymi
Ei Suomalainen vaan Ruotsalainen
- Anonyymi
Pääasia, että tulee ymmärretyksi, muuhan on saivartelua.
- Anonyymi
Yhdysvaltojen noin 330 miljoonasta asukkaasta on alunperin suurin osa
siirtolaisia, jotka tulivat ummikkona Yhdysvaltoihin ja
oppivat puhumaan englantia.
Pitäisikö alkaa ymmärtää pitää sitä ihmeenä ja erikoisuutena,
että yksinkertaisimmatkin ihmiset oppivat puhumaan sen maan kieltä
jossa asuivat ?- Anonyymi
No ei todellakaan täysi-ikäinen ummikko koskaan oppinut kieltä läheskään täydellisesti, vaikka toimeen tuli. Fingelskasta on paljon hauskoja juttuja.
Seuraava eli siellä syntynyt sukupolvi oppi useimmiten kielen hyvin, vaikka kotona puhuttiinkin suomea. Ja pystyi kouluttautumana hyviin ammatteihin.
- Anonyymi
Ei ne tietenkää oppineet, jotka enimmäkseen keskenään olivat
niinkuin jotkut suomalaiset metsissä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1432946- 502432
- 1072391
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382101- 981627
Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2341614Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää141478Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä4101472Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j81449R.I.P. Kristian Antila
Entinen huippumaalivahti ja -kiekkoilija menehtyi äkillisesti 44-vuotiaana. Kunnia muistolleen. https://www.iltalehti.fi191251