Mihin ifconfig katosi?

Pelkkä "ip a" riittää. Muistisääntönä voi käyttää ipa-kaljaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pelkkä "ip a" riittää. Muistisääntönä voi käyttää ipa-kaljaa.

Ei löytynyt alkosta pullokaljaa, piti ostaa viinapullo. Aiemmin oli valikoimassa 6pack pullokaljaa, nyt ei ollut yhtään mitään. Pullosta nautittuna kalja on herkullisinta, nyt alko pakottaa ostamaan per pullo jotain kallista litkua :-(. Ei tuo ole tosiammattilaisten kauppa, eli "alanharrastajan", vaan vain joku viininlatkijoille suunnattu puliveivariliike.

Ja jos haluaa etsiä tiettyjä ohjelmapaketteja, tai komentoja/tiedostoja, voi aina hyödyntää sivustoa
packages.debian.org sopivilla hakutermeillä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos haluaa etsiä tiettyjä ohjelmapaketteja, tai komentoja/tiedostoja, voi aina hyödyntää sivustoa
packages.debian.org sopivilla hakutermeillä.

Kylläpä Depian osaa yllättää, kokeilin hakea "ScanGear", heti sain sekakielisen vastauksen;

You have searched for files named ScanGear in suite buster, kaikki osastot, and kaikki arkkitehtuurit.

Haullasi ei löytynyt yhtään tulosta

Se niistä Depianeista sitten, turhaa vaivaa typerän näköisellä sivustolla, eivät taida osata edes hakusivustoa rakentaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä Depian osaa yllättää, kokeilin hakea "ScanGear", heti sain sekakielisen vastauksen;

You have searched for files named ScanGear in suite buster, kaikki osastot, and kaikki arkkitehtuurit.

Haullasi ei löytynyt yhtään tulosta

Se niistä Depianeista sitten, turhaa vaivaa typerän näköisellä sivustolla, eivät taida osata edes hakusivustoa rakentaa.

Lue lisää

Kyllä Depianillakin pärjää, kun ei ole ronkeli, testasin Majaron pamac-manager pakettihallintaa samalla hakusanalla ja 28 pakettia HP kirjoittimille ja Skannereille tarjosi asennettavaksi. Jokainen paketti näytti sisältävän jonkin HP:een sarjan ajureita.

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä Depian osaa yllättää, kokeilin hakea "ScanGear", heti sain sekakielisen vastauksen;

You have searched for files named ScanGear in suite buster, kaikki osastot, and kaikki arkkitehtuurit.

Haullasi ei löytynyt yhtään tulosta

Se niistä Depianeista sitten, turhaa vaivaa typerän näköisellä sivustolla, eivät taida osata edes hakusivustoa rakentaa.

Lue lisää

Ei varmaan löydykkään mitään "Depianiin".

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä Depian osaa yllättää, kokeilin hakea "ScanGear", heti sain sekakielisen vastauksen;

You have searched for files named ScanGear in suite buster, kaikki osastot, and kaikki arkkitehtuurit.

Haullasi ei löytynyt yhtään tulosta

Se niistä Depianeista sitten, turhaa vaivaa typerän näköisellä sivustolla, eivät taida osata edes hakusivustoa rakentaa.

Lue lisää

Debianin ohjelmistolähteissä on haulla löydettävissä vain niitä paketteja, jotka Debian-projekti on ottanut mukaan jakeluunsa. Ne siis ovat projektin itsensä tukemia ja jossain määrin testaamia vaikka niitä on ihan hirmuinen määrä.

Hakemasi ohjelma ei ole Debian-projektin ylläpitämä. Se on Canonin laiteajuriohjelmisto Linuxille ja sitä ylläpitää Canon. Löydät sen Canonin sivujen kautta.

Toivottavasti tästä oli apua.

Anonyymi kirjoitti:

Debianin ohjelmistolähteissä on haulla löydettävissä vain niitä paketteja, jotka Debian-projekti on ottanut mukaan jakeluunsa. Ne siis ovat projektin itsensä tukemia ja jossain määrin testaamia vaikka niitä on ihan hirmuinen määrä.

Hakemasi ohjelma ei ole Debian-projektin ylläpitämä. Se on Canonin laiteajuriohjelmisto Linuxille ja sitä ylläpitää Canon. Löydät sen Canonin sivujen kautta.

Toivottavasti tästä oli apua.

Lue lisää

Noinhan se tahtoo olla yleensäkin, että mukana on vain ne paketit, jotka on otettu mukaan. Sinällään rauhoittavaa tietoa ettei Depianissa ole mukana sellaisiakin paketteja joita ei ole tarkoituksella mukaan otettu.

Se hakusivukin oli niin karsea, että on syytä olettaa sekin on Depianin itsensä toteuttama ja ylläpitämä. Tuli hakiessa mieleen kun tekijän tietää, jospa se sivukaan ei toimi järjestelmää paremmin.

Eikä tuosta sinun viestistäkään ollut mitään apua, koska olin jo testannut ettei Depianissa ole laiteajureita tuettu, vaan ne on etsittävä jokaisen itse jostakin päin maailmaa. Ei ne kirjoittimet, skannerit ja näytöt sillä tiedolla lähde toimimaan, että sanotaan Depianin testaavan tarpeetonta roskaa hirmuisia määriä.

En halua masentaa sinua enempää, kertomalla miten muissa toimivissa järjestelmissä, nämä samat asiat on hoidettu.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se tahtoo olla yleensäkin, että mukana on vain ne paketit, jotka on otettu mukaan. Sinällään rauhoittavaa tietoa ettei Depianissa ole mukana sellaisiakin paketteja joita ei ole tarkoituksella mukaan otettu.

Se hakusivukin oli niin karsea, että on syytä olettaa sekin on Depianin itsensä toteuttama ja ylläpitämä. Tuli hakiessa mieleen kun tekijän tietää, jospa se sivukaan ei toimi järjestelmää paremmin.

Eikä tuosta sinun viestistäkään ollut mitään apua, koska olin jo testannut ettei Depianissa ole laiteajureita tuettu, vaan ne on etsittävä jokaisen itse jostakin päin maailmaa. Ei ne kirjoittimet, skannerit ja näytöt sillä tiedolla lähde toimimaan, että sanotaan Depianin testaavan tarpeetonta roskaa hirmuisia määriä.

En halua masentaa sinua enempää, kertomalla miten muissa toimivissa järjestelmissä, nämä samat asiat on hoidettu.

Lue lisää

En oikein ymmärrä viestisi tarkoitusta. Otaksun sen olen jonkin sortin yritys humoristisesti "pilkata" Debiania kun tahallasi kirjoitat nimenkin jatkuvasti väärin.

Kun en voi olla varma tietotasostasi (vaikuttaa aika puutteelliselta) niin kerrottakoon, että Debianissa on toki laiteajureita mukana. Oletuksena ne ovat kaikki ns. vapaita ajureita. Jos esim. verkkokorttia varten tarvitsee jonkun ei-vapaan ajurin, on niitä varten oma pakettilähde valittavissa. Eli ajureita ei pääsääntöisesti metsästetä pitkin nettiä, niinkuin windowssin kanssa tehdään.

Esimerkiksi suuri osa tulostimista (jotka noudattavat avoimia ajapintoja) toimii ihan heittämällä Debianin kanssa. Sitten on välillä jotain tuommoisia perus koti-kuluttajalle suunnattuja laitteita, jotka on toteutettu ns. amatöörirajapintojen avulla. Ilmeisesti siksi, ettei niitä voi helposti hyödyntää ns. ammattilaissoftan kanssa. Joku sellainen kaupallinen strategia siellä lienee taustalla. Sellaisia vempaimia varten sitten voi joutua hakemaan ajurin valmistajan sivulta. Ihan kuin windowssin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se tahtoo olla yleensäkin, että mukana on vain ne paketit, jotka on otettu mukaan. Sinällään rauhoittavaa tietoa ettei Depianissa ole mukana sellaisiakin paketteja joita ei ole tarkoituksella mukaan otettu.

Se hakusivukin oli niin karsea, että on syytä olettaa sekin on Depianin itsensä toteuttama ja ylläpitämä. Tuli hakiessa mieleen kun tekijän tietää, jospa se sivukaan ei toimi järjestelmää paremmin.

Eikä tuosta sinun viestistäkään ollut mitään apua, koska olin jo testannut ettei Depianissa ole laiteajureita tuettu, vaan ne on etsittävä jokaisen itse jostakin päin maailmaa. Ei ne kirjoittimet, skannerit ja näytöt sillä tiedolla lähde toimimaan, että sanotaan Depianin testaavan tarpeetonta roskaa hirmuisia määriä.

En halua masentaa sinua enempää, kertomalla miten muissa toimivissa järjestelmissä, nämä samat asiat on hoidettu.

Lue lisää

Mitä ihmettä oikein selität? Ensinnäkin Debiania käyttäessäsi sun ei ole mikään pakko etsiä ohjelmapaketteja minkään webbisivun kautta, ei Debianin eikä muunkaan sivuston. Voit tehdä ohjelmien etsimisen suoraan käyttäen Debianin omia paketinhallintatyökaluja, jotka on täsmälleen samat kuin muissa Debianiin perustuvissa distroissa. Eli voit esimerkiksi etsiä ohjelmapaketteja komentoriviltä näin:

apt search hakuehto


Tai voit etsiä ohjelmia käyttämällä graafisia paketinhallintatyökaluja kuten Synaptic ja Gnome Software. Webbisivujen kauta ohjelmien etsimisessä distron paketinhallinnasta on harvoin järkeä, koska saman voi tehdä kätevämmin käyttäen distron omia paketinhallintatyökaluja. Graafisia paketinhallintatyökaluja käytettäessä voit myös suoraan valita löytämäsi paketin asennettavaksi. On hyvä, että myösDebianin webbisivujen kautta voi hakea ohjelmia, mutta siihen on hyvin harvoin tarvetta ja kätevämmin haut tapahtuu Debianin paketinhallintatyökaluja käyttäen.
Webbisivujen kautta tehdyille hauille ei ole yleensä tarvetta edes sillon kun halutaan tietää löytyykö jokin paketti vaikka Debianin testing tai unstable -kehitysversioista. Hakuja ei tarvitse tehdä webbisivujen kautta, koska Debianissa on erittäin kätevä paketinhallintatyökalu nimeltä apt-venv, jolla voi helposti tarkistaa esimerkiksi sen löytyyko paketti testingistä, tai mikä versio paketista on unstablessa jne. Sen voi tehdä helposti näin:

1) apt-venv testing
2) apt update
apt show paketi

tai esim

apt search hakuehto



apt-venv -työkalua käytettäessä voi käyttää samoja paketinhallinan toimintoja kuin yleensäkin sitä lukuunottamatta ettei ohjelmapakettien asentaminen ieenkään onnistu. Esim testingistä voi kuitenkin ladata jonkin ohjelmapaketin käytettäessä apt-venv -työkalua normaaliin tapaan komennolla:

apt download paketti


Mitä sitten tulee ajureihin, niin väitteesi on silkkaa hölynpölyä. Debianista kyllä löytyy samat ajurit kuin muistakin distroista. Debianin main -repositoryssä on vain vapaita avoimia ajureita ja firmwareja, mutta se ei tarkota että Debianissa ei olisi saatavilla distron repositoryistä myös suljetut ajurit. Kyllä ne on saatavilla. Ne vain on Debianinmuissa repositoyissä. Ottamalla käyttöön Debianin contrib ja non-free -repositoryt saadaan käyttöön myös ne suljetut ajurit jafirmwaret. Siellä on myös ne suljetut langattomien verkkojen ajurit ja firmwaret jne. Ja jos jostain syystä tarvitset uudemman kernelin, ajurin tai firmwaren niin sitä varten Debianissa on backports repository. Esimerkiksi kernelin osalta Debian Busterin main repositoryssä on kerneli 4.19, mutta Debian Busterin backports -repositoryssä on tällä hetkellä kernelin versio 5.8. Itselläni on se käytössä, ei kuitenkaan siksi että välttämättä tarvitsisin sitä, vaan enemmänkin kokeiluhalusta ja etenkin siksi, että uudemmat kernelit ei tarvitse enää erillistä kernelimoduulia Wireguard VPN -palvelimelle.

Mitä sitten tulee tulostimiin, niin itseasiassa Debian Busterista alkaen Debianissa ei tarvita minkäänlaisia tulostinajureita, jos tulostin on nykyaikainen Air Printiä tukeva tulostin, joka voidaan kytkeä lähiverkkoon. Air Printiä tukevat tulostimet tunnistuu Debianissa automaatisesti eikä vaadi mitään tulostinkohtaisia tulostinajureita.Esimerkiksi itselläni on sekä HP:n Pro -sarjan lasertulostin ja Canonin monitoimitulostin. Molemmat saa lähiverkkoon kiinni ja kumpikin tukee Air Printiä. Debian Buster näkee nuo automaattisesti ilman mitään säätöjä. Voit lukea lisää ajurittomasta tulostuksesta (Driveless printing) Debianin sivuilta jne.

T. miksuh

Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 10 (buster)
Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.8.0-0.bpo.2-amd64
Olen käytänyt Debiania: 22 vuotta, 3 kuukauta ja 9 päivää

Toi oli hyvä linkki. En vieläkään tajua miksi ip -komento on pitänyt tuoda syrjäyttämään ifconfig mutta oli tuo kuitenkin mielenkiintoista luettavaa.

Tuntuisi käyttäjä äkkiseltään siltä, että komento olisi pitänyt pysyä ennallaan ja siellä taustalla olevia "temppuja" olisi pitäny muuttaa. Mutta ei elämä tähän kaadu, opetellaan ip:tä käyttämään sitten. Oli varmaan joku hyvä syy tähän kaikkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Toi oli hyvä linkki. En vieläkään tajua miksi ip -komento on pitänyt tuoda syrjäyttämään ifconfig mutta oli tuo kuitenkin mielenkiintoista luettavaa.

Tuntuisi käyttäjä äkkiseltään siltä, että komento olisi pitänyt pysyä ennallaan ja siellä taustalla olevia "temppuja" olisi pitäny muuttaa. Mutta ei elämä tähän kaadu, opetellaan ip:tä käyttämään sitten. Oli varmaan joku hyvä syy tähän kaikkeen.

Lue lisää

En usko että tuo tulee poistumaan, mutta lähinnä tuossa on eräiden GUI-työkalujen ongelmat lukea ifconfig-tulostetta. Perinteisesti kun on ensin tehty teksti-työkalu ja sen päälle sitten graafinen kilke. Tästä on sitten seurannut mielenkiintoisia ongelmia, kun mm. laskurien koko loppunut kesken yms. hauskaa. Tuo ip-työkalu pitäisi olla ns. hyvän suunnittelun mukainen eli jäykähkö muuttumaan ja robusti siten GUI-työkalujen kannalta. Samalla tietysti eri asioiden komentaminen lokeroitu ja voidaan toteuttaa komennon tarkkuudella, mitä komentoja käyttäjä pystyy mm. suorittamaan liittymälle. Ei voi siis pistää vaikka atlantin ali menevää kaapelia poikki "vahingossa" ifconfig down:lla, kun ei pelimerkit riitä siihen. Toisaalta, ei ole mitään syytä em. käyttää jos on tottunut ifconfig:lla asiat hoitamaan - ja sen vielä saa asennettua, voi vaan osa jutuista jäädä tekemättä!

ss on se turvasana.

Kaikissa jakeluissa jokainen systeemin käpälöintiin kykenevä ohjelma vaatii ylläpitäjän oikeudet, näin se käytännössä homma toimii, että rajataan niitä virheitä, tai oikeammin virheensuorittajia.
T: Emä Munaus