HDD VS SSD

Mullakin levyvalo vilkuttaa ihan kokoajan, vaihkei koneella mitään tekiskään.
Ei w7 noin paha ollut kuin w10 nyt.

Aika harvassa on sitten taviskäyttäjät, olkaamme sitten erikoiskäyttäjiä

Koita keksiä jotain parempaa. Ihan vinkkinä, ei korruptoi.

Anonyymi kirjoitti:

Aika harvassa on sitten taviskäyttäjät, olkaamme sitten erikoiskäyttäjiä

Juuri tämä... melkein kuka tahansa peruskäyttäjä voi helposti tuntea eron näiden kahden välillä vaikkei välttämättä ymmärtäisi mistä ero johtuu.

Avaajalle:
Yleensä SSD-levy on paljon parempi ja nopeampi käytössä kuin ns. kovalevy (teknisesti ottaen tämä termi viittaa vain HDD:hen).

Joskin yleensä HDD:t ovat paljon halvempia per koko, joten yleensä ihmiset hommaavat tietokoneeseensa (jos budjetilla on väliä) pienemmän SSD-levyn, ja isomman kovalevyn johon voi laittaa kaiken mitä ei tarvitse olla saatavilla yhtä nopeasti. Esim. Windows asennettuna SSD:lle ja vaikka elokuvakokoelma tai Steam-kirjasto HDD:llä.

Tämän lisäksi on järjestelmiä joissa on yhdistettynä SSD ja HDD niin että kone automaattisesti aina siirtää useimmin käytetyt tiedostot SSD-puolelle jolloin saat edun nopeudessa verrattuna HDD:hen, ja edun SSD:hen hinnassa.

Windows 10 jatkuva tietojen vioittuminen SSD
Ok, viimeinen viestini oli pitkä ja ei ehkä kovin selvä, joten olen lähettänyt virheen uudelleen, toivottavasti selkeämmällä tavalla.

Kun OCZ vertex 4 ssd im saa jatkuvan BSOD: n, tietojen vioittuminen, Windows-sovellukset lakkaavat toimimasta ja Windows 10 ei voi enää aloittaa ongelmia järjestelmätiedostojen vioittumisen vuoksi.

Pitänyt joutua asentamaan Windows uudelleen vain useita kertoja saadaksesi samat ongelmat heti.
Asennetut ikkunat normaaliin kiintolevyyn ja olleet toistaiseksi kunnossa.

Olen suorittanut monia testejä ssd: lläni:

OCZ Guru sanoo, että ajaminen on terveellistä ja kuorma elämää jäljellä.
SeaToolsin "pitkä testi" sanoo, että 100%
läpäisymuistin RAM-muistissani läpäisee kaikki testit
chkdsk (kun virheitä saadaan, mutta ikkunat ovat silti käynnistyskelpoisia) sanoo, ettei virheitä ole
sfc (kun saadaan virheitä, mutta Windows on silti käynnistyskelpoinen) sanoo 100% ok
Malwarebytes (kun virheitä saadaan, mutta Windows on silti käynnistyskelpoinen) mitään ei löytynyt
Windows Defenderistä (kun virheitä saadaan, mutta Windows on silti käynnistyskelpoinen) mitään ei löydy

My ssd firmware on 1.5 (ajan tasalla)
MSI firmware myös ajan tasalla.

Anonyymi kirjoitti:

Windows 10 jatkuva tietojen vioittuminen SSD
Ok, viimeinen viestini oli pitkä ja ei ehkä kovin selvä, joten olen lähettänyt virheen uudelleen, toivottavasti selkeämmällä tavalla.

Kun OCZ vertex 4 ssd im saa jatkuvan BSOD: n, tietojen vioittuminen, Windows-sovellukset lakkaavat toimimasta ja Windows 10 ei voi enää aloittaa ongelmia järjestelmätiedostojen vioittumisen vuoksi.

Pitänyt joutua asentamaan Windows uudelleen vain useita kertoja saadaksesi samat ongelmat heti.
Asennetut ikkunat normaaliin kiintolevyyn ja olleet toistaiseksi kunnossa.

Olen suorittanut monia testejä ssd: lläni:

OCZ Guru sanoo, että ajaminen on terveellistä ja kuorma elämää jäljellä.
SeaToolsin "pitkä testi" sanoo, että 100%
läpäisymuistin RAM-muistissani läpäisee kaikki testit
chkdsk (kun virheitä saadaan, mutta ikkunat ovat silti käynnistyskelpoisia) sanoo, ettei virheitä ole
sfc (kun saadaan virheitä, mutta Windows on silti käynnistyskelpoinen) sanoo 100% ok
Malwarebytes (kun virheitä saadaan, mutta Windows on silti käynnistyskelpoinen) mitään ei löytynyt
Windows Defenderistä (kun virheitä saadaan, mutta Windows on silti käynnistyskelpoinen) mitään ei löydy

My ssd firmware on 1.5 (ajan tasalla)
MSI firmware myös ajan tasalla.

Lue lisää

w10 kova korruptoimaan ssd levyjä siis.

Oudoksuva kirjoitti:

Juuri tämä... melkein kuka tahansa peruskäyttäjä voi helposti tuntea eron näiden kahden välillä vaikkei välttämättä ymmärtäisi mistä ero johtuu.

Avaajalle:
Yleensä SSD-levy on paljon parempi ja nopeampi käytössä kuin ns. kovalevy (teknisesti ottaen tämä termi viittaa vain HDD:hen).

Joskin yleensä HDD:t ovat paljon halvempia per koko, joten yleensä ihmiset hommaavat tietokoneeseensa (jos budjetilla on väliä) pienemmän SSD-levyn, ja isomman kovalevyn johon voi laittaa kaiken mitä ei tarvitse olla saatavilla yhtä nopeasti. Esim. Windows asennettuna SSD:lle ja vaikka elokuvakokoelma tai Steam-kirjasto HDD:llä.

Tämän lisäksi on järjestelmiä joissa on yhdistettynä SSD ja HDD niin että kone automaattisesti aina siirtää useimmin käytetyt tiedostot SSD-puolelle jolloin saat edun nopeudessa verrattuna HDD:hen, ja edun SSD:hen hinnassa.

Lue lisää

Riippuu ihan siitä mitä tekee.

SSD:tä ollut iät ja ajat mutta meni suunnilleen viimeiset 13v sitten järkeväksi laittaa se läppäreihin ja myös muihin kohteisiin, kunhan vaan tilaa riitti koska piti kestää liikuttelua. Tiedostovarastolle ja varmuuskopionnissa sitten se HDD. Usein tilanpuute tehnyt sen, että jos tarvinnut medialle tai peliasennuksille tilaa niin ollut se HDD.

Suorituskyvyssä ei edes usein eroa näe tyypillisissä tilanteissa kunhan muistia on tarpeeksi ja laitteita käytetään kuten on tarkoitettu. HDD:ltä joku Windows käynnistyy hitaammin jos tekee kylmäkäynnistyksen mutta tarkoitus onkin että käytetään sleep tilaa niin ei tuolla sitten niin väliä. Ei myöskään yleensä ole ollut tarkoitus että kaikki toimisi samalta levyltä. Edes SSD:llä.

Nykyään tilanne on sellainen, että pelit ovat menneet vaativammaksi sen suhteen mitä edellyttää massamuistilaitteen suorituskyvyltä, että nykyään pitää olla huippunopea teratavun SSD. Ennen riitti kun oli tarpeeksi muistia.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu ihan siitä mitä tekee.

SSD:tä ollut iät ja ajat mutta meni suunnilleen viimeiset 13v sitten järkeväksi laittaa se läppäreihin ja myös muihin kohteisiin, kunhan vaan tilaa riitti koska piti kestää liikuttelua. Tiedostovarastolle ja varmuuskopionnissa sitten se HDD. Usein tilanpuute tehnyt sen, että jos tarvinnut medialle tai peliasennuksille tilaa niin ollut se HDD.

Suorituskyvyssä ei edes usein eroa näe tyypillisissä tilanteissa kunhan muistia on tarpeeksi ja laitteita käytetään kuten on tarkoitettu. HDD:ltä joku Windows käynnistyy hitaammin jos tekee kylmäkäynnistyksen mutta tarkoitus onkin että käytetään sleep tilaa niin ei tuolla sitten niin väliä. Ei myöskään yleensä ole ollut tarkoitus että kaikki toimisi samalta levyltä. Edes SSD:llä.

Nykyään tilanne on sellainen, että pelit ovat menneet vaativammaksi sen suhteen mitä edellyttää massamuistilaitteen suorituskyvyltä, että nykyään pitää olla huippunopea teratavun SSD. Ennen riitti kun oli tarpeeksi muistia.

Lue lisää

Olen osittain samaa mieltä kanssasi ja että yleensä optimaalinen ratkaisu on esim. SSD:lle windows ja joitain muita tärkeitä ohjelmia ja HDD:lle peliasennus jos budjetilla on väliä.

Kohta jossa olen eri mieltä on että on muuta syytä erotella käyttötarkoitus muuta kuin kustannukset. Esim. jo neljä vuotta vanhassa koneessani oli myös pelikirjasto teran SSD:llä.
Oliko se kalliimpi kuin vastaava kovalevy? Kyllä.
Käynnistyikö kaikki huomattavasti nopeammin kuin HDD? Myös kyllä.

Eli en ole ihan varma miksi sanot ettei se olisi SSD:n käyttötarkoitukseen sopiva jos se toimii HDD:tä paremmin. (SSHD:t myös toimivat paremmin esim. pelikirjastoja varten)

Se suurin ero tulee lähinnä jos joko kustannustehokkuus on tärkeää jolloin on järkevää erotella eri levyille/asemille asioita.
Tai esim. omassa käytössäni NAS käyttää vielä kovalevyjä.

Riippuu mikä järjestelmä koneessa on.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu mikä järjestelmä koneessa on.

Jos molemmissa on joko Windows 10, tai vaihtoehtoisesti kummassakin on Ubuntu. Kumpi kone on nopeampi?

Anonyymi kirjoitti:

Jos molemmissa on joko Windows 10, tai vaihtoehtoisesti kummassakin on Ubuntu. Kumpi kone on nopeampi?

Nopeus voidaan mitata eri tavalla. Esimerkiksi kuinka nopeasti järjestelmä ja ohjelmat käynnistyy tai kuinka hyvin pelit tai videoeditorit pyörii. Ensimmäiseen SSD vaikuttaa enemmän mutta toiseen suoritin tosin siinäkin SSD levyllä on oma osansa jos peleissä on paljon karttoja jotka ladataan pelin aikana levyltä eikä RAM muistista.

Eli voidaan sanoa että molemmat vaikuttaa nopeuteen yhtäpaljon tai vähän riippuen mitä tekee. Esimerkiksi Tesla on kiihdytyksissä nopeampi kuin nopein Ferrari mutta pidemmällä matkalla Ferrari menee ohi.

Ei sitä tuollain voi arvioida.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu mikä järjestelmä koneessa on.

Järjestelmästä riippuu kokonais nopeus ei ero.

Anonyymi kirjoitti:

Järjestelmästä riippuu kokonais nopeus ei ero.

Ubununtu on Tuplasti nopeempi kuin W10 noin yleisesti.
Mutta tässä tapauksessa w10 myllää enemmän levyä, joten ssd varmaan antaa suuremman edun w10ssä verrattuna pyörivään levyyn. ja nopeuskysyjän prossut niin hitaat ei w10 kelpoisia oikeestaan kumpikaan. ettei levye ero näy kuin levyn lukemisessa ja kirjoittamisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä tuollain voi arvioida.

Voihan.

Mitä sillä koneella pitäisi tehdä?

Yleensä nopeus ei ole ongelma.

Suomen kielessä on paljon sanoja joilla on monia merkityksiä.
Kannattaisi vaikkapa pienessä päässä miettiä.

Joku kiintolevy on aika myöhäinen keksintö kovalevyn nimeksi.

Mahdatko ymmärtää " Vain voi voi voittaa voin"?

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kielessä on paljon sanoja joilla on monia merkityksiä.
Kannattaisi vaikkapa pienessä päässä miettiä.

Joku kiintolevy on aika myöhäinen keksintö kovalevyn nimeksi.

Mahdatko ymmärtää " Vain voi voi voittaa voin"?

Lue lisää

Ei se ole mikään keksintö, upitollon tulkinta englanninkielisestä nimestä "hard disk", joka tulisi suomentaa "kiintolevy". :)

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole mikään keksintö, upitollon tulkinta englanninkielisestä nimestä "hard disk", joka tulisi suomentaa "kiintolevy". :)

Mikä on upitollo ( muu kuin sinä)?

Enkunkielellä kuitenkin Hard disk drive.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole mikään keksintö, upitollon tulkinta englanninkielisestä nimestä "hard disk", joka tulisi suomentaa "kiintolevy". :)

Hard disk tulee tietenkin siitä että kiintolevyt joissa oli pyörivä metallinen levy tulivat ikäänkuin vastakohdaksi lerpuille ja korpuille joissa tallennin on ohut taipuisa muovilevy.

Paajanen.

"HDD on sähkömekaninen kova-levy-massamuistiasema." ihme kun ei
muistilaite-kova-levy-massamuistiasema.

KIitos hyvästä kirjoituksesta, joskin nopeana kommenttina että mainitsemasi erot SLC, MLC ja TLC:n välissä olivat n. 5-6 vuotta sitten ja nyt on kadonnut oikeastaan olemattomaan.

Esimerkkinä uusimmat NVMe SSD:t Samsungilta ovat samoissa nopeuksissa sekä Evo (kuluttaja) että Pro (ammattilais) versioiltaan ja EVO on jopa ollut lievästi nopeampi joissain testeissä. Luotettavuudeltaankin EVO myös todennäköisesti kestää useita kymmeniä vuosia eikä se rikkoudu "äkillisesti" vaan vähitellen joutuu ottamaan piilotettua kapasiteettia käyttöön ja sitten vähitellen vähenee pitkän ajan kuluttua.

Myös vähän tarkennuksena siihen kun vertaat HDD:n ja SSD:n luotettavuus on on erilaisia, koska HDD:t kuluvat jo siitä että ovat päällä, niillä tärkein mittari rikkoutumisen kannalta on se, miten monta tuntia ne ovat olleet käytössä ja levyt liikkeessä.
SSD:ssä taas se mikä kuluttaa levyjä on vain kirjoittaminen.

Riippuu käyttötunneista. Mitä enemmän niitä on käytetty sitä herkemmin ne voi mennä rikki kun mekaanisia osia. Lisäksi ulkoiset levyt kulkee helposti duunarien mukana joten ei voi tietää kuinka paljon ne ovat altistuneet tärinälle.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu käyttötunneista. Mitä enemmän niitä on käytetty sitä herkemmin ne voi mennä rikki kun mekaanisia osia. Lisäksi ulkoiset levyt kulkee helposti duunarien mukana joten ei voi tietää kuinka paljon ne ovat altistuneet tärinälle.

Lue lisää

Eli meinaatko että on riskialtista arpapeliä tallentaa tuollaiseen satoja gigoja tiedostojaan, kun eihän myyjäliikekään todennäköisesti voi tietää että kuinka sitä on käytetty, ja eihän niissä ole tuntimittariakaan?

Levyn kestävyyteen vaikuttaa paljon ne jo aiemmin mainitut käyttötunnit ja mahdolliset saadut kolhut, toinen iso merkitys on myös sillä kuinka lämpimänä levy on käynyt. 3,5" levyillä käyntilämmöt eivät saisi nousta yli 50 asteen. Tämä on ulkoisilla levyillä monesti hyvin lähellä ja pitkään käynnissä oltuaan menee ylikin. Levyn S.M.A.R.T -tiedoista on kaivettavissa esiin levyn käyttötunnit ja paljon muutakin.

Anonyymi kirjoitti:

Levyn kestävyyteen vaikuttaa paljon ne jo aiemmin mainitut käyttötunnit ja mahdolliset saadut kolhut, toinen iso merkitys on myös sillä kuinka lämpimänä levy on käynyt. 3,5" levyillä käyntilämmöt eivät saisi nousta yli 50 asteen. Tämä on ulkoisilla levyillä monesti hyvin lähellä ja pitkään käynnissä oltuaan menee ylikin. Levyn S.M.A.R.T -tiedoista on kaivettavissa esiin levyn käyttötunnit ja paljon muutakin.

Lue lisää

Onkohan myyjäliikkeillä niiden kunnon arvioimiseen käytäntöä, vai meneekö ne vaan kaikki myyntiin?

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan myyjäliikkeillä niiden kunnon arvioimiseen käytäntöä, vai meneekö ne vaan kaikki myyntiin?

Luulisi että on mutta se kuinka ne on tehty on asia erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan myyjäliikkeillä niiden kunnon arvioimiseen käytäntöä, vai meneekö ne vaan kaikki myyntiin?

Käytännöt voivat olla hyvinkin monikirjavia. S.M.A.R.T tiedot pitäisi vähintäänkin tarkistaa, koska se kertoo paljon muutakin, kuin vain käyttötunnit, korkeimman lämpötilan jne. Tämä on ihan yrityksestä riippuvaista. Sitä en tiedä tarkistetaanko näitä tietoja, tai katsotaanko ainoastaan ulkoinen olemus, ja se, että laite tunnistuu, kun liitetään koneeseen. Ulkoiset levyt eivä uutena maksa hirveitä, Toshiban 1 TB:n ulkoista levyä myytiin Powerissa jossain vaiheessa 49€:lla.

Anonyymi kirjoitti:

Levyn kestävyyteen vaikuttaa paljon ne jo aiemmin mainitut käyttötunnit ja mahdolliset saadut kolhut, toinen iso merkitys on myös sillä kuinka lämpimänä levy on käynyt. 3,5" levyillä käyntilämmöt eivät saisi nousta yli 50 asteen. Tämä on ulkoisilla levyillä monesti hyvin lähellä ja pitkään käynnissä oltuaan menee ylikin. Levyn S.M.A.R.T -tiedoista on kaivettavissa esiin levyn käyttötunnit ja paljon muutakin.

Lue lisää

Noin on. Hyvä kommetti, ei lisättävää, mutta painottaisin sitä että yksikin kolhu saattaa lyhentää elinaikaa rajusti.

Itse en ostaisi mihinkään tarkoitukseen mitään käytettyä HDD:tä paitsi jos tarkasti tietäisin missä käytössä se on ollut. Vähän hirvittää ostaa kaupasta uusia kun en tiedä miten niitä paketteja on huollinnassa heitelty.

Esimerksi uusi 5TB:n HDD (USB3, 2.5 tuuman muotokerroin, ottaa virran USB:stä) maksaa 149eur. Ei ole erityisen kallis.

Anonyymi kirjoitti:

Noin on. Hyvä kommetti, ei lisättävää, mutta painottaisin sitä että yksikin kolhu saattaa lyhentää elinaikaa rajusti.

Itse en ostaisi mihinkään tarkoitukseen mitään käytettyä HDD:tä paitsi jos tarkasti tietäisin missä käytössä se on ollut. Vähän hirvittää ostaa kaupasta uusia kun en tiedä miten niitä paketteja on huollinnassa heitelty.

Esimerksi uusi 5TB:n HDD (USB3, 2.5 tuuman muotokerroin, ottaa virran USB:stä) maksaa 149eur. Ei ole erityisen kallis.

Lue lisää

Itse en ottaisi yhtä 5 TB:n levyä ja tunkisi sinne kaikkea. Levykehikon pitäisi pystyä tekemään RAID 1, eli tarvittaisiin kaksi identtistä levyä. Toisen hajotessa toinen jäisi ehjäksi, ja tiedot olisivat turvassa. Isolle tallennustilalle on melkein järkevämpää hankkia erillinen NAS, tai rakentaa sellainen itse FreeNAS:in päälle.

Anonyymi kirjoitti:

Itse en ottaisi yhtä 5 TB:n levyä ja tunkisi sinne kaikkea. Levykehikon pitäisi pystyä tekemään RAID 1, eli tarvittaisiin kaksi identtistä levyä. Toisen hajotessa toinen jäisi ehjäksi, ja tiedot olisivat turvassa. Isolle tallennustilalle on melkein järkevämpää hankkia erillinen NAS, tai rakentaa sellainen itse FreeNAS:in päälle.

Lue lisää

Mikään RAID, eli "Redundant Array of Inexpensive Disks", ei lainkaan ole backup menetelmä, vaan keino suojautua/varautua aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, halpalevyillä ilmenneiltä tallennuksen "soft" virheiltä, jotka ovat nykyajan laitteissa hyvin harvinaisia (sekä ei kovin tehokas keino nopetuttaa luku/kirjoitusaikoja).

Anonyymi kirjoitti:

Itse en ottaisi yhtä 5 TB:n levyä ja tunkisi sinne kaikkea. Levykehikon pitäisi pystyä tekemään RAID 1, eli tarvittaisiin kaksi identtistä levyä. Toisen hajotessa toinen jäisi ehjäksi, ja tiedot olisivat turvassa. Isolle tallennustilalle on melkein järkevämpää hankkia erillinen NAS, tai rakentaa sellainen itse FreeNAS:in päälle.

Lue lisää

"melkein järkevämpää hankkia erillinen NAS"

NAS, eli "Network Attached Storage" ei ole mikään backup menetelmä, tuo lyhenne ainoastaan kertoo hieman siitä miten massamuistiväline on kytketty sitä kayttäviin laitteisiin.

Verkkolevyt ovat huonoja backup-ratkaisuja koska ne tuppaavat olemaan aina virrallisia ja aina kiinni verkossa, joten ne ovat alttiina kaikelle mitä verkossa hiipii sekä kaikelle sille mitä virransyöttöpuolella paukkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään RAID, eli "Redundant Array of Inexpensive Disks", ei lainkaan ole backup menetelmä, vaan keino suojautua/varautua aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, halpalevyillä ilmenneiltä tallennuksen "soft" virheiltä, jotka ovat nykyajan laitteissa hyvin harvinaisia (sekä ei kovin tehokas keino nopetuttaa luku/kirjoitusaikoja).

Lue lisää

Tiedän ihan täysin RAID:in toimintamenetelmän, eli sitä ei tarvitse erikseen kertoa. RAID itsessään ei ole backup, senkin tiedän ihan täysin. Mitä varten RAID:ia sitten kuitenkin käytetään palvelimissa ihan järjestään, mikäli siitä ei olisi mitään hyötyä?

Anonyymi kirjoitti:

"melkein järkevämpää hankkia erillinen NAS"

NAS, eli "Network Attached Storage" ei ole mikään backup menetelmä, tuo lyhenne ainoastaan kertoo hieman siitä miten massamuistiväline on kytketty sitä kayttäviin laitteisiin.

Verkkolevyt ovat huonoja backup-ratkaisuja koska ne tuppaavat olemaan aina virrallisia ja aina kiinni verkossa, joten ne ovat alttiina kaikelle mitä verkossa hiipii sekä kaikelle sille mitä virransyöttöpuolella paukkuu.

Lue lisää

Termejä ei tarvitse erikseen minulle kertoa, tunnen ne ihan täysin. Ei sitä NAS:ia ole pakko pitää koko ajan päällä, en itsekkään pidä. Laitan silloin käyntiin, kun tarvitsen sitä. Mikäli rakentaa ylimääräisestä pc-koneesta NAS:in käyttäen FreeNAS:ia tai vastaavaa, niin tällaisen koneen voi tarvittaessa suojata UPS:lla.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään RAID, eli "Redundant Array of Inexpensive Disks", ei lainkaan ole backup menetelmä, vaan keino suojautua/varautua aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, halpalevyillä ilmenneiltä tallennuksen "soft" virheiltä, jotka ovat nykyajan laitteissa hyvin harvinaisia (sekä ei kovin tehokas keino nopetuttaa luku/kirjoitusaikoja).

Lue lisää

Kuvitellaan seuraava tilanne, meillä on serverinä Dell R730xd ja siinä levyohjaimena Dell PERC H730i. Levyinä 3x300 Gt 15K SAS levyt ja 8x2TB:n 15K SAS levyt. Tarkoituksena on luoda näistä levyistä vikasietoinen kokonaisuus, siten, että käyttöjärjestelmä olisi sijoitettu omalle levypakalle. Käyttöjärjestelmänä tulisi toimimaan Windows Server 2019. Miten rakennat tämän? Mitään muita työkaluja ei saisi käyttää, kuin palvelimen/käyttöjärjestelmän mukana tulevia.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään RAID, eli "Redundant Array of Inexpensive Disks", ei lainkaan ole backup menetelmä, vaan keino suojautua/varautua aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, halpalevyillä ilmenneiltä tallennuksen "soft" virheiltä, jotka ovat nykyajan laitteissa hyvin harvinaisia (sekä ei kovin tehokas keino nopetuttaa luku/kirjoitusaikoja).

Lue lisää

Niin RAID suojaa pieniltä virheiltä, mutta se suojaa myös siltä, että mikäli levypakasta hajoaa levy, niin tietoja ei menetetä. RAID 5:sta saa hajota yksi levy ja RAID 6:sta kaksi levyä. Pakoissa täytyy olla ns. varalevyjä eli hot spareja, mitkä otetaan käyttöön levyn rikkoonnuttua. Tämä käyttöön ottaminen tapahtuu täysin automaattisesti, mutta se voidaan myös tehdä manuaalisesti. Esim. sellaisessa tilanteessa, missä huomataan jonkun levyn toimivan epävakaasti. Riittävä syy saattaisi olla jo se, että tietyn levyn kohdalla tulee ilman järjellistä syytä "delayed write/read" herjoja.

Anonyymi kirjoitti:

Eli meinaatko että on riskialtista arpapeliä tallentaa tuollaiseen satoja gigoja tiedostojaan, kun eihän myyjäliikekään todennäköisesti voi tietää että kuinka sitä on käytetty, ja eihän niissä ole tuntimittariakaan?

Lue lisää

Se on kaikilla asemilla arpapeliä. Uusillakin. Ihan normia että jos ostaa uuden HDD kiintolevyn niin menee rikki 6kk aikana. Välillä sitten kestävät vuosia.

Sitä varten on varmuuskopiointi keksitty kun näitä hajoilee. Kiintolevyt ovat kulutustavaraa, vähän niinkuin WC-paperi.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään RAID, eli "Redundant Array of Inexpensive Disks", ei lainkaan ole backup menetelmä, vaan keino suojautua/varautua aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, halpalevyillä ilmenneiltä tallennuksen "soft" virheiltä, jotka ovat nykyajan laitteissa hyvin harvinaisia (sekä ei kovin tehokas keino nopetuttaa luku/kirjoitusaikoja).

Lue lisää

"Mikään RAID, eli "Redundant Array of Inexpensive Disks", ei lainkaan ole backup menetelmä,"

Tähän saakka oikein :)

" vaan keino suojautua/varautua aikoinaan, vuosikymmeniä sitten, halpalevyillä ilmenneiltä tallennuksen "soft" virheiltä, jotka ovat nykyajan laitteissa hyvin harvinaisia"

Tässä alkaa tosin mennä osittain pois polulta.
RAID ei suojaa pelkästään esim. kirjoitusvirheiltä vaan suojaa myös hajoavilta kovalevyiltä joka valitettavasti on suhteellisen yleisiä. Jos sinä olet onnistunut pysymään turvassa näiltä tai ainakin olet kunnolla backupannut, hyvät sinulle :)

"(sekä ei kovin tehokas keino nopetuttaa luku/kirjoitusaikoja)."

Millä perusteella teet tämän väitteesi? RAID:illa saat hajoitettua kirjoituksen ja lukemisen (investoimalla jonkin verran prosessointia) useammalle kovalevylle joten RAID:ista riippuu millainen tasapaino sinulla on tallennustilan, kirjoitusnopeuden, lukunopeuden ja rikkoutumisturvallisuuden kannalta.

Ei ne ole turhia, jos on tarve saada paljon levytilaa kotiverkkoon ja tähän tallennustilaan on pakko päästä usealta laitteelta. Monilla on kotona useampi tietokone, tabletti jne.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne ole turhia, jos on tarve saada paljon levytilaa kotiverkkoon ja tähän tallennustilaan on pakko päästä usealta laitteelta. Monilla on kotona useampi tietokone, tabletti jne.

Lue lisää

Ei ole turhia, ei, jos kerta monilla on kotona monta tietokonetta ja tablettia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne ole turhia, jos on tarve saada paljon levytilaa kotiverkkoon ja tähän tallennustilaan on pakko päästä usealta laitteelta. Monilla on kotona useampi tietokone, tabletti jne.

Lue lisää

Kyllä ne on täysin turhia..

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne on täysin turhia..

Niin tietysti, täysin turhia on, sitähän minä yritin sanoakin, ajatukset vain karkailee levottomasti, tulee sitten kirjoittaneeksi mitä sattuu.

Esimerkiksi Windowsin tietokoneen (siis tavallisen käyttäjän, eli client, ei tarvitse olla server) jakama levytila on NAS eli tietoverkkoon liitetty massamuistilaite. Meillä verkkolevyistä on hyötyä kotona koska on useita tietokoneita ja puhelimia joista käytetään samaa dataa.

RAID on wanha keksintö ajalta jolloin HDD:t olivat erittäin hitaita ja niiden luotettavuus oli kehno. Nyt HDD:t ovat hyvin luotettavia ja myös niin nopeita ettei RAID juurikaan _käytännössä_ anna nopeusetua. Nykyaikana RAID:t ovat yksi keino koota erittäin suuren tallennustilan omaavia massamuistiyksiköitä. Tietenkin RAID vähentää soft-vikoja (joita siis esiintyy nykyraudalla äärimmäisen vähän) mutta mikään RAID ei ole backup menetelmä, joissakin vikatapauksissa levyvirheet (tiedostorakennevirheet) peilautuvat saman tien jolloin redundanttilevy onkin ollut vain verkonpainona.


Tuo kaikesta töksäyttelijä, joka tietää kaiken kaikesta, ei sitten kumminkaan tietänyt töksäyttää korjausta esittämälleni RAID lyhenteen sanalliselle vinoilukuvaukselle. RAID tulee tietenkin sanoista "redundant array of independent disks" eikä "redundant array of inexpensive disks". HDD:t eivät todellakaan olleet halpoja silloin kun RAID tekniikoita patentoitiin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tietysti, täysin turhia on, sitähän minä yritin sanoakin, ajatukset vain karkailee levottomasti, tulee sitten kirjoittaneeksi mitä sattuu.

Siinä vaiheessa, kun ajatukset karkailee liikaa on parasta laittaa se pullonkorkki kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi Windowsin tietokoneen (siis tavallisen käyttäjän, eli client, ei tarvitse olla server) jakama levytila on NAS eli tietoverkkoon liitetty massamuistilaite. Meillä verkkolevyistä on hyötyä kotona koska on useita tietokoneita ja puhelimia joista käytetään samaa dataa.

RAID on wanha keksintö ajalta jolloin HDD:t olivat erittäin hitaita ja niiden luotettavuus oli kehno. Nyt HDD:t ovat hyvin luotettavia ja myös niin nopeita ettei RAID juurikaan _käytännössä_ anna nopeusetua. Nykyaikana RAID:t ovat yksi keino koota erittäin suuren tallennustilan omaavia massamuistiyksiköitä. Tietenkin RAID vähentää soft-vikoja (joita siis esiintyy nykyraudalla äärimmäisen vähän) mutta mikään RAID ei ole backup menetelmä, joissakin vikatapauksissa levyvirheet (tiedostorakennevirheet) peilautuvat saman tien jolloin redundanttilevy onkin ollut vain verkonpainona.


Tuo kaikesta töksäyttelijä, joka tietää kaiken kaikesta, ei sitten kumminkaan tietänyt töksäyttää korjausta esittämälleni RAID lyhenteen sanalliselle vinoilukuvaukselle. RAID tulee tietenkin sanoista "redundant array of independent disks" eikä "redundant array of inexpensive disks". HDD:t eivät todellakaan olleet halpoja silloin kun RAID tekniikoita patentoitiin.

Lue lisää

Montako kertaa tämä täytyy käydä läpi? RAID ei ole backupmenetelmä sen enempää, kuin ZFS -järjestelmä. Näillä on tarkoitus luoda vikasietoinen levypakka. Kuvitellaan tilanne, että sulla on 10 kpl 10 TB:n levyjä ja tarkoitus on saada aikaiseksi vikasietoinen kokonaisuus. Vaihtoehdot ovat RAID 6 tai ZFS:n kautta Raid-z2. Nämä voidaan luoda mekaanisilla levyillä tai vaikka SSD-levyillä. Palvelimissa käytetään nykyään SSD-levyjä, mutta nämä levyt ovat tehty tätä tarkoitusta varten, eli eivät ole mitään bulkkilevyjä.

Juu ei sitä muutamaa gigaa varten tarvitse. Sitä varten on pilvitallennus. Niissä vaan on teratavun raja, kaista rajoittaa ja maksaa kuukausimaksua jos enemmänkin.

Kotikäytössäkin voi olla vaikka videoita paljon, että tilaa tarvitsee niin sitten tarvitsee olla tallennusjärjestelmät.

Eipä siinä voi pahemmin mokata. Virtajohto ja SATA-kaapeli irti levystä, ja 4 ruuvia auki. Uuden levyn paikalleen laitto tee em. käänteisessä järjestyksessä. M.2 -liitäntäinen on vieläkin helpompi. Irroita yksi ruuvi, ja irroita levy liittimestä. Nyt liitä haluamasi uusi levy liittimeen ja ruuvaa kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä siinä voi pahemmin mokata. Virtajohto ja SATA-kaapeli irti levystä, ja 4 ruuvia auki. Uuden levyn paikalleen laitto tee em. käänteisessä järjestyksessä. M.2 -liitäntäinen on vieläkin helpompi. Irroita yksi ruuvi, ja irroita levy liittimestä. Nyt liitä haluamasi uusi levy liittimeen ja ruuvaa kiinni.

Lue lisää

Ei todellakaan voi mokata.

Minulla on kaksi läppäriä, kummassakin 2.5" SSD. Olen ottanut kevykolojen kannet sekä lukituskehysten ruuvit pois, levy pysyy hyvin paikoillaan kehyksen liukulukituksen avaulla. Noin siksi että joka yö ko läppärit tekevät levykuvan (fifo backup, 5 levyä) ja aika usein joudun hyppäämään eiliseen. Kun pääsy on avoin, SSD:n fyysinen vaihto kestää alle minuutin. Jos siirtäisin levykuvan kaapelia myöten koneessa olevalle levylle siinä kuluisi 20 minuuttia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan voi mokata.

Minulla on kaksi läppäriä, kummassakin 2.5" SSD. Olen ottanut kevykolojen kannet sekä lukituskehysten ruuvit pois, levy pysyy hyvin paikoillaan kehyksen liukulukituksen avaulla. Noin siksi että joka yö ko läppärit tekevät levykuvan (fifo backup, 5 levyä) ja aika usein joudun hyppäämään eiliseen. Kun pääsy on avoin, SSD:n fyysinen vaihto kestää alle minuutin. Jos siirtäisin levykuvan kaapelia myöten koneessa olevalle levylle siinä kuluisi 20 minuuttia.

Lue lisää

Moni valmistaja on lähtenyt samalle linjalle, kuin Apple, että käyttäjää ei mielellään haluta päästää koneen sisuksiin käsiksi. Näitä keinoja on mm. erikoisten ruuvien käyttö kannettavien pohjalevyissä. Vaihtokärkisiä meisseleitä saa hankittua helposti, eli sinänsä tämä on lähinnä kiusan tekoa.

Anonyymi kirjoitti:

Moni valmistaja on lähtenyt samalle linjalle, kuin Apple, että käyttäjää ei mielellään haluta päästää koneen sisuksiin käsiksi. Näitä keinoja on mm. erikoisten ruuvien käyttö kannettavien pohjalevyissä. Vaihtokärkisiä meisseleitä saa hankittua helposti, eli sinänsä tämä on lähinnä kiusan tekoa.

Lue lisää

Siksi suosion käytettyjä yritysläppäreitä. Niissä on yleensä omat avattavat luukut niin muisteille kuin kovalevylle. Helppo avata ja vaihtaa ilman koko koneen purkua.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi suosion käytettyjä yritysläppäreitä. Niissä on yleensä omat avattavat luukut niin muisteille kuin kovalevylle. Helppo avata ja vaihtaa ilman koko koneen purkua.

Itellä on firman puolesta työkoneena HP Elitebook 840 G5, ja tuo on ihan täysi yritysmalli. Pohja tuossa on alumiinia ja se on kiinni viidellä ruuvilla. HP siirtyi tähän pohja kiinni ruuveilla malliin juuri tässä G5 -versiossa. Aiemmissa pääsi sisuskaluihin käsiksi hyvinkin helposti. Zbookissa pohja oli ruuveilla jo G4 -versiossa. Työkoneeni on aikasen kallis, jos sen menisi Verkkokaupalta tilaamaan, kyseisellä kokoonpanolla hintaa olisi noin 1800€.

Anonyymi kirjoitti:

Itellä on firman puolesta työkoneena HP Elitebook 840 G5, ja tuo on ihan täysi yritysmalli. Pohja tuossa on alumiinia ja se on kiinni viidellä ruuvilla. HP siirtyi tähän pohja kiinni ruuveilla malliin juuri tässä G5 -versiossa. Aiemmissa pääsi sisuskaluihin käsiksi hyvinkin helposti. Zbookissa pohja oli ruuveilla jo G4 -versiossa. Työkoneeni on aikasen kallis, jos sen menisi Verkkokaupalta tilaamaan, kyseisellä kokoonpanolla hintaa olisi noin 1800€.

Lue lisää

No. sinä oletkin niin tärkeä mies, että pitää olla tuollaiset pelit. Minulla ei ole firmaa eikä firman konetta, ei ruuveja päällä eikä alla, mutta puhelin minulla on, ja osaan soittaa jos on tarvetta.

Anonyymi kirjoitti:

Itellä on firman puolesta työkoneena HP Elitebook 840 G5, ja tuo on ihan täysi yritysmalli. Pohja tuossa on alumiinia ja se on kiinni viidellä ruuvilla. HP siirtyi tähän pohja kiinni ruuveilla malliin juuri tässä G5 -versiossa. Aiemmissa pääsi sisuskaluihin käsiksi hyvinkin helposti. Zbookissa pohja oli ruuveilla jo G4 -versiossa. Työkoneeni on aikasen kallis, jos sen menisi Verkkokaupalta tilaamaan, kyseisellä kokoonpanolla hintaa olisi noin 1800€.

Lue lisää

Tämä on nykyään niin valmistaja kuin mallikohtaista eli ennen ostoa tulisi selvittää miten helposti perusosat saa vaihdettua.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on nykyään niin valmistaja kuin mallikohtaista eli ennen ostoa tulisi selvittää miten helposti perusosat saa vaihdettua.

Itellä ei onneksi ole tarvetta tuon työkoneen sisuksiin mennä, kun ovat leasingkoneita, ja talon oma IT hoitaa nuo asiat. Aika vähiin on käynyt ne kannettavat joihin pääset helposti käsiksi. Lenovo ja Dell saattavat olla ne viimeiset, joihin pääset helposti käsiksi. Ihan viimeisimmistä konemalleista ei ole itsellä kokemusta, niin menee arvailuksi.

Anonyymi kirjoitti:

Itellä ei onneksi ole tarvetta tuon työkoneen sisuksiin mennä, kun ovat leasingkoneita, ja talon oma IT hoitaa nuo asiat. Aika vähiin on käynyt ne kannettavat joihin pääset helposti käsiksi. Lenovo ja Dell saattavat olla ne viimeiset, joihin pääset helposti käsiksi. Ihan viimeisimmistä konemalleista ei ole itsellä kokemusta, niin menee arvailuksi.

Lue lisää

Lähinnä jos kone on oma niin silloin voi joutua vaihtamaan osia vuosien saatossa kun käyttötarkoitus voi muuttua tai osat hajota. Ei firman omistamiin yrityskoneisiin itse pidäkään osia vaihtaa. Se on firman homma se.

Anonyymi kirjoitti:

Lähinnä jos kone on oma niin silloin voi joutua vaihtamaan osia vuosien saatossa kun käyttötarkoitus voi muuttua tai osat hajota. Ei firman omistamiin yrityskoneisiin itse pidäkään osia vaihtaa. Se on firman homma se.

Lue lisää

Pöytäkoneita suosin pääasiassa, ja niihin voit vaihdella osia mielinmäärin. Ainoa kannettava on tämä muutaman vuoden ikäinen Macbook Pro, millä just kirjoitan. Kyllä tämänkin suht helpolla pääsi puhdistamaan pölyistä. Piti vaan ensin ostaa oikeanlainen ruuvimeisseli. Näissä koneissa ei mitään muuta vaihdettavaa olekkaan, kuin SSD. Loputkin onkin kiinteästi emolevyllä.

Anonyymi kirjoitti:

Pöytäkoneita suosin pääasiassa, ja niihin voit vaihdella osia mielinmäärin. Ainoa kannettava on tämä muutaman vuoden ikäinen Macbook Pro, millä just kirjoitan. Kyllä tämänkin suht helpolla pääsi puhdistamaan pölyistä. Piti vaan ensin ostaa oikeanlainen ruuvimeisseli. Näissä koneissa ei mitään muuta vaihdettavaa olekkaan, kuin SSD. Loputkin onkin kiinteästi emolevyllä.

Lue lisää

Pöytäkoneissakin kaikkien muiden osien paitsi keskusmuistin ja kovalevyn vaihto voi olla hankalaa koska kotelo ei välttämättä ole standardiluokkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pöytäkoneissakin kaikkien muiden osien paitsi keskusmuistin ja kovalevyn vaihto voi olla hankalaa koska kotelo ei välttämättä ole standardiluokkaa.

Kyllä se joissakin on varsin kettumaista siitä huolimatta että ovatkin standarikokoisia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se joissakin on varsin kettumaista siitä huolimatta että ovatkin standarikokoisia.

Ei ole silloin.

Anonyymi kirjoitti:

Pöytäkoneissakin kaikkien muiden osien paitsi keskusmuistin ja kovalevyn vaihto voi olla hankalaa koska kotelo ei välttämättä ole standardiluokkaa.

Sellaista koteloa ei itselle ole tullut vastaan ihan tässä lähivuosina. Joskus vielä, kun AT-malliset kotelot olivat yleisiä, niin näissä näki aika erikoisia virityksiä. M-ATX ja ATX ovat täysin standardin mukaisia. Tietty jotkut designkotelot, joiden muodot poikkeavat tavallisesta, niin asettavat omat haasteensa. He, jotka tällaisen ostavat, tiedostavat varmaankin sen, että koneen rakentaminen tähän saattaa olla hankalaa. Itse olen suosinut viime vuosina Fractal Designin koteloita, ja kasaaminen on aina ollut suoraviivaista. Aiemmin tuli suosittua Antecia, Chieftecia ja Compucasea.
Joistakin tornikoteloista saattaa joutua irroittamaan 3,5" levyille tehdyn kehikon, koska muuten näytönohjain ei mahdu paikoilleen/lisävirtakaapelia ei saa kytkettyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se joissakin on varsin kettumaista siitä huolimatta että ovatkin standarikokoisia.

Ainoa joiden kanssa on saanut kiroilla, niin on merkkivalmistajien omat koteloviritelmät. Koteloista todella harva on tavallisen ATX:n mukainen. Virtalähde on mallia valmistajan oma, tämä on tullut eteen HP:n ja Fujitsun kohdalla. Vahempiin Lenovon koneisiin pystyit laittamaan tavallisen ATX-virtalähteen.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaista koteloa ei itselle ole tullut vastaan ihan tässä lähivuosina. Joskus vielä, kun AT-malliset kotelot olivat yleisiä, niin näissä näki aika erikoisia virityksiä. M-ATX ja ATX ovat täysin standardin mukaisia. Tietty jotkut designkotelot, joiden muodot poikkeavat tavallisesta, niin asettavat omat haasteensa. He, jotka tällaisen ostavat, tiedostavat varmaankin sen, että koneen rakentaminen tähän saattaa olla hankalaa. Itse olen suosinut viime vuosina Fractal Designin koteloita, ja kasaaminen on aina ollut suoraviivaista. Aiemmin tuli suosittua Antecia, Chieftecia ja Compucasea.
Joistakin tornikoteloista saattaa joutua irroittamaan 3,5" levyille tehdyn kehikon, koska muuten näytönohjain ei mahdu paikoilleen/lisävirtakaapelia ei saa kytkettyä.

Lue lisää

Mulle tulee päivittäin. Todella yleistä markettikoneissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mulle tulee päivittäin. Todella yleistä markettikoneissa.

Markettikoneet ovat juuri niitä, mistä puhuin. Eli kotelot eivät noudata ATX:n mukaista linjaa, vaan ovat valmistajien omia mukaelmia. Tätä samaa outoa linjaa on nähtävissä myös yrityspuolen koneissa HP:ssa, Fujitsussa, Dellissä jne.

Anonyymi kirjoitti:

Markettikoneet ovat juuri niitä, mistä puhuin. Eli kotelot eivät noudata ATX:n mukaista linjaa, vaan ovat valmistajien omia mukaelmia. Tätä samaa outoa linjaa on nähtävissä myös yrityspuolen koneissa HP:ssa, Fujitsussa, Dellissä jne.

Lue lisää

Ja vaikka osat mahtuisi koteloon niin ilmanvaihto ja piuhojen paikat voi olla suunniteltu alkuperäisille osille eikä uusille kuten Standardi ATX koteloissa on.

Anonyymi kirjoitti:

Ja vaikka osat mahtuisi koteloon niin ilmanvaihto ja piuhojen paikat voi olla suunniteltu alkuperäisille osille eikä uusille kuten Standardi ATX koteloissa on.

Yleensä huonoistakin koteloista on löytynyt se 80 mm:n tuuletinpaikka tai kaksi. Kaapelien vetäminen siististi onkin oma ongelmansa. Tämä, että virtalähde on kotelon pohjalla, ja kaapelit saa piilotettua toisen kylkilevyn alle, on verrattain uusi juttu. Itse rakentanut koneita jo silloin, kun virtalähde tuli kotelon yläosaan, ja johdot tungettiin mihin ne parhaiten sopi. Yleensä ylimääräiset johdot tungettiin 5,25" -paikkoihin, ja laitettiin nippuun nippusiteellä. Toinen yleinen paikka oli nostaa ylimääräiset johdot CD- tai DVD-aseman päälle.