"Kulttuuriluterilaisuus", mikä se on?

Anonyymi

Törmäsin täällä eilen tällaiseen uustermiin. Tuota julistaneen kirjoituksesta käsitin, että kyseessä olisi etenkin luterilaisen hengellisyyden vastainen, jokin, niin mikä, "luterilaisuus". Ateistinen luterilaisuus? Jota kirkon kristityt eivät saisi arvostella. Kristittyjä taas, kuten tiedämme, saa aina arvostella. No, me kestämmekin sen, ainakin pitäisi kestää.

Sallikaa minun kovin ihmetellä.

Mitä olisi "kulttuuriateismi"? Esiinnytään ateistina, kun ympäristökin sitä on, kuitenkin tunnustamatta ateismin syvintä olemusta? Sen sisällä salassa häärien ateismia vastaan? Tuollaisesta kun käry kävisi...

Luterilaisuus on ensisijaisesti kirkkokunta, jossa julistetaan Jeesusta Kristusta, siten kuin Raamattu, pyhät apostolit ja luterilainen teologia evankeliumin esittää. Näin mentiinkin n. 500 vuotta, kunnes kirkko huiputettiin hyväksymään Raamatun ja näin ollen Jumalan oman sanan vastainen naispappeus. Muistan hyvin, mitä kaikkea naispapit tuolloin vannoskelivat, kun pelättiin, mitä muuta Raamatun sanan vastaista he toisivat mukanaan. No, nyt tiedämme.

Ateismia ei kristinuskoinen luterilaisuus voi mitenkään olla, kuten ei ateismi kristinuskoa.

128

95

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Olette ottaneet naispappien maailman halailun agendaksenne.
      Minä ateistina en usko jumalaan, enkä pappien minkäänlaiseen höpinään.

      • Anonyymi

        Ei kun luterilaiset naispapit itse ottivat maailman halailun omaksi agendakseen.

        Itseasiassa, raamatullisesti, naispappia ei ole edes olemassa, ei juutalaisuudessa, eikä kristinuskossa.

        Käsittääkseni kristinuskoisissa, esim. Katolisissa ja ainakaan Ortodoksisissa kirkoissa ei ole naispappeutta. Anglikaanisessa kirkossa taitaa olla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kun luterilaiset naispapit itse ottivat maailman halailun omaksi agendakseen.

        Itseasiassa, raamatullisesti, naispappia ei ole edes olemassa, ei juutalaisuudessa, eikä kristinuskossa.

        Käsittääkseni kristinuskoisissa, esim. Katolisissa ja ainakaan Ortodoksisissa kirkoissa ei ole naispappeutta. Anglikaanisessa kirkossa taitaa olla.

        Ilman naispappeja kirkolta loppuisivat papit. Näin olisi jouduttu tinkimään teologisen loppututkinnon vaatimuksesta, ja supervanhoillisia pappeja olisi ollut pakko värvätä raamattuopistoista. Tällä tiellä kirkon jäseniä olisi enää alle 50 %, ja uskonlahkot riemuitsisivat.


    • Hiukan huvittava aloitus koska jos tarkalle laitetaan niin suurinosa suomalaisista on kulttuurikristittyjä niin myös sinä. Tuon lisäksi ihminen voi olla sitten enemmän tai vähemmän uskonnollinen.

      Kulttuurikritillisyys sitoutuu kuitenkin ennen kaikkea kulttuuriseen perimään. Se ei kerro mistään muusta kuin kulttuurista jossa ihminen on kasvanut.

      • Anonyymi

        Vähän huvittaa taas sinun kommenttisi 😂. Uskonnollisuus ei tee kenestäkään kristittyä vaan sen tekee usko ja henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähän huvittaa taas sinun kommenttisi 😂. Uskonnollisuus ei tee kenestäkään kristittyä vaan sen tekee usko ja henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen.

        Voi nenukki. Enhän minä sellaista väittänytkään.

        Sinä et vaan taas osannut lukea 😂


      • Anonyymi
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Voi nenukki. Enhän minä sellaista väittänytkään.

        Sinä et vaan taas osannut lukea 😂

        Kyllä sinä Tolkuton väitit, aitoja kristittyjä ei ainakaan sinun mukaasi ole kuin murto-osa, eihän Tolkuton?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sinä Tolkuton väitit, aitoja kristittyjä ei ainakaan sinun mukaasi ole kuin murto-osa, eihän Tolkuton?

        En sanonut tuollaistakaan. Yritäppä lukea vielä kerran jos sitten aukeaisi.


      • Anonyymi
        TolkunIhminen kirjoitti:

        En sanonut tuollaistakaan. Yritäppä lukea vielä kerran jos sitten aukeaisi.

        Olet taas aivan Tolkuton!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olet taas aivan Tolkuton!

        Ei siis auennut. On se kyllä kumma vaikka sinuunkin on varmaan yritetty ajaa lukutaitoa
        vuosikausia niin ei se vaan kaikkiin tartu. Joillakin se vain aiheuttaa tuollaisen kimmokkeen.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Ei siis auennut. On se kyllä kumma vaikka sinuunkin on varmaan yritetty ajaa lukutaitoa
        vuosikausia niin ei se vaan kaikkiin tartu. Joillakin se vain aiheuttaa tuollaisen kimmokkeen.

        Olet taas kovin riidanhaluinen 😸 onko myrkkykeittosi porisemassa ❓


      • Anonyymi
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Ei siis auennut. On se kyllä kumma vaikka sinuunkin on varmaan yritetty ajaa lukutaitoa
        vuosikausia niin ei se vaan kaikkiin tartu. Joillakin se vain aiheuttaa tuollaisen kimmokkeen.

        Mutta kun se pakkoruotsi sekoittaa turhuudellaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kun se pakkoruotsi sekoittaa turhuudellaan.

        Siksi en luekaan Saviksen Guds Gallupeja.

        👍


      • RepeRuutikallo
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähän huvittaa taas sinun kommenttisi 😂. Uskonnollisuus ei tee kenestäkään kristittyä vaan sen tekee usko ja henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen.

        Kerrohan usko.vainen objektiivinen mittari, jolla selvitetään onko ihmisellä hallussa usko ja henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen. Kuka tahansahan voi väittää ne omaavansa ja ladella uskontunnustuksia perään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähän huvittaa taas sinun kommenttisi 😂. Uskonnollisuus ei tee kenestäkään kristittyä vaan sen tekee usko ja henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen.

        Uskonnollisuus on käsite, joka viittaa uskontoon perustuvaan tai sille ominaiseen asiaan tai ihmisiin, joiden elämässä uskonto on tärkeässä asemassa, uskovaisiin.

        Näin kielitoimisto määrittelee sanan uskonnollisuus.


      • Anonyymi
        Siirtolapuutarha kirjoitti:

        Uskonnollisuus on käsite, joka viittaa uskontoon perustuvaan tai sille ominaiseen asiaan tai ihmisiin, joiden elämässä uskonto on tärkeässä asemassa, uskovaisiin.

        Näin kielitoimisto määrittelee sanan uskonnollisuus.

        Kielitoimisto itse on uskonnoton, joten sen määritelmät uskonnollisuudesta ovat tietenkin toiset kuin miten eri kirkkokuntien ja lahkojen, eriasteisesti uskonnolliset ihmiset sen itse määrittelevät. He, joita asia suoraan koskettaa.

        Uskonnollisuus on maltillista uskoon ja uskontoon tukeutumista. Semmosta "harrasta mieltä". Sitten ovat he / me, joile usko on ehkä hiukan voimakkaampi kokemus. Tätä joukkoa on yleensä kutsuttu "uskovaisiksi", nykyään "äärikristityiksi", joka on ateistien meille antama, järjetön sanapari ja jota voi vapaasti väärinkäyttää, eikä kuulu itse kristinuskon omiin termeihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi en luekaan Saviksen Guds Gallupeja.

        👍

        Lennonin palvoja. Oletko hankkinut samanlaiset pyöreät rillitkin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kielitoimisto itse on uskonnoton, joten sen määritelmät uskonnollisuudesta ovat tietenkin toiset kuin miten eri kirkkokuntien ja lahkojen, eriasteisesti uskonnolliset ihmiset sen itse määrittelevät. He, joita asia suoraan koskettaa.

        Uskonnollisuus on maltillista uskoon ja uskontoon tukeutumista. Semmosta "harrasta mieltä". Sitten ovat he / me, joile usko on ehkä hiukan voimakkaampi kokemus. Tätä joukkoa on yleensä kutsuttu "uskovaisiksi", nykyään "äärikristityiksi", joka on ateistien meille antama, järjetön sanapari ja jota voi vapaasti väärinkäyttää, eikä kuulu itse kristinuskon omiin termeihin.

        Tietysti maltillinen on vain sinun ja ehkä uskonnollisen viiteryhmäsi lisäämä määre kyseiseen sanaan.

        Toisaalta kirjoituksesi nosti esille jälleen sen asian, että sanat ovat symboleja jostakin asiasta. Olen tästä kirjoittanut kohtuullisen useasti palstalla vaikkapa Raamatunkin kohdalla. Senkin sanoja tulkitaan jokaisen omista lähtökohdista.


    • Anonyymi

      Kulttuuriluterilaisuus on eräänlaista nimikristillisyyttä, missä ei todellisuudessa uskota kuin tämän maailman asioihin ja niiden eteen uhrataan kaikki aika ja elömä.

      Jumala on jonkinlainen liturginen esine mitä liikutellaan pappien käskystä sinne ja tänne kunhan vaan pysyy poissa kulttuuriluterilaisten tieltä.

      Kirkoissa istutaan muutaman kerran vuodessa pakkotilanteissa tyhjin katsein ja vakavin ilmein ymmärtämättä ja muistamatta tippaakaan mitä liturginen pappi sanoo ja puuhailee.

      Pappien puhetapa on opittua viestintätyyliä, missä miehet usein suhauttelee toisesta suupielestä sanomisiaan lauseen loppusuhausta mitenkään unohtamatta. Naiset sulkee suun tiukasti lauseen loputtua että joskus huulet ja poski suorastaan lumpsahtaa äänekkäästi. Sama systeemi miten medioissa viestintä joskus tapahtuu. Tuo pappien opittu tapa viestiä ja puhua on asia mikä vieroittaa ihmiset kaikesta siitä mitä papit sanovat, koska ihmiset vaistoaa teennäisyyden. Sinänsä on hyvä asia että ihmiset eivät koskaan muista tai tiedosta mitä papit ovat sanoneet. Kiittelevät vaan hyvästi puheesta aina joskus kun tapana on.

      Tässä pientä kuvausta kulttuuriluterilaisuudesta.

      • Voi kun Evlut. kaikki papit tulisivat uskoon ja uudestisyntyisivät. Voi kun niiden annettaisiin puhua sydämestä, eikä käsketä kaavojen mukaista liturgiaa.

        Tässä mielessä vapaan suunnan kristilliset kirkot ja seurakunnat ovat aidompia, kuten esim. helluntailaiset, baptistit ja vapaakirkko.


      • RepeRuutikallo

        Ihmeen paljon on Korkkiruuvi käynyt luterilaisissa kirkoissa ollakseen huonohkosti liikkuva helluntaikirkon jäsen. Toki kirkko on kaikille avoin. 😊


    • "Kulttuuriluterilaisuus" lienee uuskieltä jo ennen käytetyn termin "tapakristitty" tilalle. Kuten vanha nimikin kertoo, termi kattaa kaikki kristityt kirkot ja luonnollisesti laajempana käsitteenä myös muiden uskontojen organisoidut yhteisöt.

      Aihe on kuuma peruna kirkoille yleisesti ja "valtionkirkoille" erityisesti, sillä kylmä tosiasia on, että Suomenkin evankelis-luterilaisessa kirkossa on satojatuhansia, jäseniä, jotka eivät usko kirkkonsa opetuksiin, mutta syystä tai toisesta eivät eroakaan siitä.

      Onhan jokaisen järjestön, organisaation ja yrityksenkin tavoitteena se, että jokainen mukanaoleva uskoisi yhteisiin asioihin, agendaan ja tavoitteisiin mutta todellisuus on raadollisempaa.

      • Koska kirkolla on verotusoikeus, tärkeintä lienee että siitä ei erota ja eronneita saadaan liittymään takaisin. Tämä on suuri ero järjestöihin ja muihin organisaatioihin.

        Ihan hihuttajalahkojen luotaantyöntävien palstamannekiinien kiusallakin toivon nykyään salaa että kirkosta erottaisiin mahdollisimman vähän, vaikka itse olenkin eronnut enkä konsa takaisin liity.


    • On aina hauskaa seurata joidenkin uskovien epärehellistä ja epäjohdonmukaista sepitystä miten asiat milloinkin ovat. Nimittäin välillä asia on muka niin, että Suomessa suurin osa väestöstä kuuluisi johonkin "kristilliseen viitekehykseen". Politiikassa joskus konservatiivisempaa laitaa edustavat ateistit saattavat luokitella itsensä kulttuurikristityiksi. Kaikki tämä on monille kristityille aivan OK.

      Mutta annas olla kun kulttuurikristillisyyttä, tässä tapauksessa sen alamuotoa kulttuuriluterilaisuus, käytetään argumenttina sitä koskien, että kai tässä nyt on oikeus keskustella tälläkin palstalla, niin alkaa kauhea poru siitä, miten tuollaista ei voi ollakaan. No miten kävi kaiken sen, että "Suomi on kristillinen maa" ja "suomalaiset elävät kristillisessä viitekehyksessä"? Mitä helvettiä tuo kaikki tarkoittaa, jos ei kulttuurikristillisyyttä? Mikä on Suomessa vallitsevin kristillisyyden muoto? Olisiko se luterilaisuus? Eli miksi ei voi olla kulttuuriluterilainen?

      Ja kuulkaa: minä voin yhdellä ehdolla muuttaa kantani ja todeta, että tämmöiset kulttuuri-etuliitteet eivät tarkoitakaan mitään. Se ehto on se, että täällä aletaan pikkuhiljaa muuttaa sävyä siinä uhossa ja retostelussa, että Suomi olisi jokin kristillinen maa. Jos kristillisyys ei ole mitään muuta kuin jotain lahkolaisten uskoa, niin kristillisyyttä on maassamme aivan häviävän vähän. Hyvä on! Niin olkoon! Muistakaa se sitten vain jatkossakin.

      • Tämän jutun taustallahan oli jälleen kerran lahkolaisten loppumaton halua tehdä itsestään sitä "parempaa väkeä"

        Noinhan se tosiaan on. Tuolle köörille kelpaa kaikki luterilaiset siinä vaiheessa jos sillä pitää yrittää perustella jotakin . Aitoaviokin kuvitteli saavansa vetoapuja "suurelta hiljaiselta enemmistöltä" Eli tuossa vaiheessa olisi kaikki kelvanneet mukaan.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Tämän jutun taustallahan oli jälleen kerran lahkolaisten loppumaton halua tehdä itsestään sitä "parempaa väkeä"

        Noinhan se tosiaan on. Tuolle köörille kelpaa kaikki luterilaiset siinä vaiheessa jos sillä pitää yrittää perustella jotakin . Aitoaviokin kuvitteli saavansa vetoapuja "suurelta hiljaiselta enemmistöltä" Eli tuossa vaiheessa olisi kaikki kelvanneet mukaan.

        Lahkolainen 😸❓ eikös koko luterilainen kirkko ole katolisuuden lahko 😸❓
        Mikään muu kristillinen kirkko ei muuten pidä avioliittoa muuna kuin aitona pl. muutama pilalle liberalisoitunut evl.lut kirkko.

        Eiks muuten oo jännää, että mitä liberaalimpi kirkko on sitä suurempi on sen jäsenkato 😼❓ ei taida liberaalisuus houkutella.....


      • ”No miten kävi kaiken sen, että "Suomi on kristillinen maa" ja "suomalaiset elävät kristillisessä viitekehyksessä"?”

        Näinpä, sillä niin kulttuurikristityt kuin liberaalikristityt sekä ne, joita keskenään eripuraiset suuntaukset eivät muuten hyväksy joukkoonsa, tässä yhteydessä kyllä kelpaa. Eli nuo väitteet ovat osaksi oikeastaan täyttä ilmaa, vain osa pitää paikkansa.

        ”Jos kristillisyys ei ole mitään muuta kuin jotain lahkolaisten uskoa, niin kristillisyyttä on maassamme aivan häviävän vähän.”

        Koska nuo eri suuntaukset sekä ryhmät ovat vielä aika eripuraisia, eivät he hyväksy aina edes toisiaan kristityiksi, vaan kiivaasta ovat sulkemassa toinen toisiaan pois.


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Lahkolainen 😸❓ eikös koko luterilainen kirkko ole katolisuuden lahko 😸❓
        Mikään muu kristillinen kirkko ei muuten pidä avioliittoa muuna kuin aitona pl. muutama pilalle liberalisoitunut evl.lut kirkko.

        Eiks muuten oo jännää, että mitä liberaalimpi kirkko on sitä suurempi on sen jäsenkato 😼❓ ei taida liberaalisuus houkutella.....

        >Eikä muuten oo jännää, että mitä liberaalimpi kirkko on sitä suurempi on sen jäsenkato 😼❓ ei taida liberaalisuus houkutella.....

        Yksinkertainen ajattelu tuottaa tällaista ”logiikkaa”. Todellisuudessa kirkko olisi jo paljon pienempi, jos se olisi etääntynyt kauemmas jäsenistönsä ajattelusta. Kun kirkko oli suuri ja nykyistä vanhoillisempi, uskonnonvapauskin oli de facto vasta lain kirjain, mutta ei vielä sitä kovaa käytännön todellisuutta joksi se tällä vuosituhannella on muodostunut.

        Mikäs se puhdasoppisen lähetyshiipparikunnan jäsenmäärä taas olikaan? Joko on paljonkin yli 2000?


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Lahkolainen 😸❓ eikös koko luterilainen kirkko ole katolisuuden lahko 😸❓
        Mikään muu kristillinen kirkko ei muuten pidä avioliittoa muuna kuin aitona pl. muutama pilalle liberalisoitunut evl.lut kirkko.

        Eiks muuten oo jännää, että mitä liberaalimpi kirkko on sitä suurempi on sen jäsenkato 😼❓ ei taida liberaalisuus houkutella.....

        Aika hyvä on tilanne jos verrataan vaikkapa helluntailaisiin. Perinteikkäät konservatiivi kirkkolaiset ( ne aidot ) ovat viimeinen ryhmä joka kirkosta lähtee joten sellaisesta heidän antamasta vetoavusta kirkon hylkäämiseen teikäläisten on turha unelmoida.

        He ovat myös ryhmä joka ei käytä aikaansa aktiiviseen homouden vastustamiseen. Heille riittää se, ettei noita pareja vihitä kirkossa ja he erottavat maallisen lain omasta uskonnollisesta vakaumuksesta .


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Aika hyvä on tilanne jos verrataan vaikkapa helluntailaisiin. Perinteikkäät konservatiivi kirkkolaiset ( ne aidot ) ovat viimeinen ryhmä joka kirkosta lähtee joten sellaisesta heidän antamasta vetoavusta kirkon hylkäämiseen teikäläisten on turha unelmoida.

        He ovat myös ryhmä joka ei käytä aikaansa aktiiviseen homouden vastustamiseen. Heille riittää se, ettei noita pareja vihitä kirkossa ja he erottavat maallisen lain omasta uskonnollisesta vakaumuksesta .

        Hellareita on enemmän kuin luterilaiset ja heidän määränsä kasvaa voimakkasti kun taas luterilaisten laskee kuin lehmän häntä 😼


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        >Eikä muuten oo jännää, että mitä liberaalimpi kirkko on sitä suurempi on sen jäsenkato 😼❓ ei taida liberaalisuus houkutella.....

        Yksinkertainen ajattelu tuottaa tällaista ”logiikkaa”. Todellisuudessa kirkko olisi jo paljon pienempi, jos se olisi etääntynyt kauemmas jäsenistönsä ajattelusta. Kun kirkko oli suuri ja nykyistä vanhoillisempi, uskonnonvapauskin oli de facto vasta lain kirjain, mutta ei vielä sitä kovaa käytännön todellisuutta joksi se tällä vuosituhannella on muodostunut.

        Mikäs se puhdasoppisen lähetyshiipparikunnan jäsenmäärä taas olikaan? Joko on paljonkin yli 2000?

        Höpöhöpö! Konservatiiviset kirkot kasvavat 😺


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Hellareita on enemmän kuin luterilaiset ja heidän määränsä kasvaa voimakkasti kun taas luterilaisten laskee kuin lehmän häntä 😼

        No tuo on yhtä mystistä kuin patmoksen lanseeraama hiljainen enemmistö.

        Onko tuo siis näkymätön enemmistö ?


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        TolkunIhminen kirjoitti:

        No tuo on yhtä mystistä kuin patmoksen lanseeraama hiljainen enemmistö.

        Onko tuo siis näkymätön enemmistö ?

        Ei mitään mystistä vaan tosiasia 😺


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Höpöhöpö! Konservatiiviset kirkot kasvavat 😺

        Lukutaidottomien esi-isienpalvojien keskuudessa kyllä, mutta Suomessa homovastaiset lahkonne kutistuvat vuosi vuodelta. Ennen aikaan monikin tunsi helluntailaisia, nyt paljon harvempi. Ja paljonkos se lähetyshiipparikunnan jäsenmäärä taas olikaan?


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Lukutaidottomien esi-isienpalvojien keskuudessa kyllä, mutta Suomessa homovastaiset lahkonne kutistuvat vuosi vuodelta. Ennen aikaan monikin tunsi helluntailaisia, nyt paljon harvempi. Ja paljonkos se lähetyshiipparikunnan jäsenmäärä taas olikaan?

        Ei suinkaan, Honey 😺 vaan niitä tulee koko ajan lisää.


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Ei suinkaan, Honey 😺 vaan niitä tulee koko ajan lisää.

        Ei todellakaan tule, mikä näkyy hyvin poliittisessa kehityksessä. Otatte turnipsiin lujaa joka asiassa ja olette menettäneet yhteiskunnasta kohta kaiken teille rakkaimman syrjintä- ja alistuslainsäädännön alkaen homostelun laillistamisesta 1971.

        Yksi tuleva kova isku on oleva Päivi Räsäsen putoaminen eduskunnasta 2023, mikä on 90-prosenttisen varmaa kun se viimeksikin oli jo lähellä.

        Ei käy kateeksi, mutta eipä kyllä myötätuntokaan pyri pintaan.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Ei todellakaan tule, mikä näkyy hyvin poliittisessa kehityksessä. Otatte turnipsiin lujaa joka asiassa ja olette menettäneet yhteiskunnasta kohta kaiken teille rakkaimman syrjintä- ja alistuslainsäädännön alkaen homostelun laillistamisesta 1971.

        Yksi tuleva kova isku on oleva Päivi Räsäsen putoaminen eduskunnasta 2023, mikä on 90-prosenttisen varmaa kun se viimeksikin oli jo lähellä.

        Ei käy kateeksi, mutta eipä kyllä myötätuntokaan pyri pintaan.

        Et sinä, Honey tiedä yhtään mitään 😹


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Et sinä, Honey tiedä yhtään mitään 😹

        Nyt alkaa taas tulla sitä ylivoimaista usko.vais-argumentaatiota. Ai että sattui taas nenuun! 😅


      • Anonyymi
        TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Hellareita on enemmän kuin luterilaiset ja heidän määränsä kasvaa voimakkasti kun taas luterilaisten laskee kuin lehmän häntä 😼

        Hellareiden kadvu on siinä suhteessa hyvä että he ei hyväksy syntisiä, ei porttoja, ei liberaaleja, ei kulttuuri- ja tapakristittyjä, eikä naispappeja riveihinsä. Ainoastaan vain aidosti uskoon tulleita uskonveljiä.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Nyt alkaa taas tulla sitä ylivoimaista usko.vais-argumentaatiota. Ai että sattui taas nenuun! 😅

        No sitten sinun onkin vaadittava tämäkin nikkini banniin, Honey 😹


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        No sitten sinun onkin vaadittava tämäkin nikkini banniin, Honey 😹

        Miksei. Se oliskin ensimmäinen nikkisi, jota vaadin banniin. Voishan tuota kokeilla, mutta jospa jätän tälläkin kertaa väliin.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        Anonyymi kirjoitti:

        Hellareiden kadvu on siinä suhteessa hyvä että he ei hyväksy syntisiä, ei porttoja, ei liberaaleja, ei kulttuuri- ja tapakristittyjä, eikä naispappeja riveihinsä. Ainoastaan vain aidosti uskoon tulleita uskonveljiä.

        Eihän mainitsemasi ryhmät ole uskovia 😼 miksi siis heitä pitäisi pitää uskovina ❓


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hellareiden kadvu on siinä suhteessa hyvä että he ei hyväksy syntisiä, ei porttoja, ei liberaaleja, ei kulttuuri- ja tapakristittyjä, eikä naispappeja riveihinsä. Ainoastaan vain aidosti uskoon tulleita uskonveljiä.

        Eivät ota myöskään homoja, eivät ota leboja, eibät transuja, eivät nuoria, eivät syntistä maailmanmusiikkia kuuntelevia, eivät etnisiä, eivät pakolaisia, eivätkä käännynnäisiä. Helluntaisuus on puhdas valkoisten oikeiden heteroseksuaalisten kristitryjen pohdas yhteisö jossa johtava asema ja perheen pää on palautettu takaisin miehille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hellareiden kadvu on siinä suhteessa hyvä että he ei hyväksy syntisiä, ei porttoja, ei liberaaleja, ei kulttuuri- ja tapakristittyjä, eikä naispappeja riveihinsä. Ainoastaan vain aidosti uskoon tulleita uskonveljiä.

        Miksei, mutta kun hellarit vähenee eikä lisäänny. Kiihkouskovaisuus on jopa vankiloissa poissa muodista.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Miksei. Se oliskin ensimmäinen nikkisi, jota vaadin banniin. Voishan tuota kokeilla, mutta jospa jätän tälläkin kertaa väliin.

        😹 puhut taas kuin rahaton hevosen ostaja, Honey.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät ota myöskään homoja, eivät ota leboja, eibät transuja, eivät nuoria, eivät syntistä maailmanmusiikkia kuuntelevia, eivät etnisiä, eivät pakolaisia, eivätkä käännynnäisiä. Helluntaisuus on puhdas valkoisten oikeiden heteroseksuaalisten kristitryjen pohdas yhteisö jossa johtava asema ja perheen pää on palautettu takaisin miehille.

        Mitä pahaa on uskovaisessa lihaa syövässä valkoisessa aviossa olevassa heteromiehessä 😺❓


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        😹 puhut taas kuin rahaton hevosen ostaja, Honey.

        Et taida tietääkään, että tuota käyttämääsi hellittelysanaa toistetaan pääasiassa silloin kun halutaan päästä ns. pukille. Voin vakuuttaa, että et tule siinä onnistumaan, oletpa mitä sukupuolta tahansa. 😎


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Et taida tietääkään, että tuota käyttämääsi hellittelysanaa toistetaan pääasiassa silloin kun halutaan päästä ns. pukille. Voin vakuuttaa, että et tule siinä onnistumaan, oletpa mitä sukupuolta tahansa. 😎

        Sinun sanankäyttösi ei minua kiinnosta, Honey 😹


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Sinun sanankäyttösi ei minua kiinnosta, Honey 😹

        Etkä sinä pääse pukille vaikka kuinka siinä hanittelisit. Melko varmasti kenenkään muunkaan... 😏


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Etkä sinä pääse pukille vaikka kuinka siinä hanittelisit. Melko varmasti kenenkään muunkaan... 😏

        Tyydy torreen vaan 😹


      • Anonyymi
        TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Mitä pahaa on uskovaisessa lihaa syövässä valkoisessa aviossa olevassa heteromiehessä 😺❓

        Ei kerrassaan mikään armon veli. Se pahuus on syvällä niissä jotka eivät ole tavallisia valkoisia lihaa syöviä heteromiehiä. He ovat jo syntyessään myyneet sielunsa Saatannalle.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kerrassaan mikään armon veli. Se pahuus on syvällä niissä jotka eivät ole tavallisia valkoisia lihaa syöviä heteromiehiä. He ovat jo syntyessään myyneet sielunsa Saatannalle.

        😼 ehkä mutta ei varmasti.


      • Anonyymi
        TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Tyydy torreen vaan 😹

        Et koskaan ymmärrä mitä sanotaan, mistä puhutaan. Miten sen teet? Lahja vai kovan harjoittelun tulos?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eivät ota myöskään homoja, eivät ota leboja, eibät transuja, eivät nuoria, eivät syntistä maailmanmusiikkia kuuntelevia, eivät etnisiä, eivät pakolaisia, eivätkä käännynnäisiä. Helluntaisuus on puhdas valkoisten oikeiden heteroseksuaalisten kristitryjen pohdas yhteisö jossa johtava asema ja perheen pää on palautettu takaisin miehille.

        ”Helluntaisuus on puhdas valkoisten oikeiden heteroseksuaalisten kristitryjen pohdas yhteisö…”

        Tuo taitaa olla jo ironiaa?


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        ”Helluntaisuus on puhdas valkoisten oikeiden heteroseksuaalisten kristitryjen pohdas yhteisö…”

        Tuo taitaa olla jo ironiaa?

        Totiset aidot kristityt ovat Jeesuksen omat, uudelleen syntyneitä tavallisia valkoisia lihaa syöviä naisen kanssa olevia synnittömiä heteromiehiä jotka ovat olleet uskossa äidin rintamaidosta asti.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        ”No miten kävi kaiken sen, että "Suomi on kristillinen maa" ja "suomalaiset elävät kristillisessä viitekehyksessä"?”

        Näinpä, sillä niin kulttuurikristityt kuin liberaalikristityt sekä ne, joita keskenään eripuraiset suuntaukset eivät muuten hyväksy joukkoonsa, tässä yhteydessä kyllä kelpaa. Eli nuo väitteet ovat osaksi oikeastaan täyttä ilmaa, vain osa pitää paikkansa.

        ”Jos kristillisyys ei ole mitään muuta kuin jotain lahkolaisten uskoa, niin kristillisyyttä on maassamme aivan häviävän vähän.”

        Koska nuo eri suuntaukset sekä ryhmät ovat vielä aika eripuraisia, eivät he hyväksy aina edes toisiaan kristityiksi, vaan kiivaasta ovat sulkemassa toinen toisiaan pois.

        >keskenään eripuraiset suuntaukset eivät muuten hyväksy joukkoonsa,<

        Omaa eripuraa et koskaan mainitse, aina ne on nuo toiset.

        Sinä et hyväksy niitä, jotka Jeesus hyväksyy tai peräti vaatii eli uudestisyntyneitä. Heitä vastaan kapinoit ja vastaanpanet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        >keskenään eripuraiset suuntaukset eivät muuten hyväksy joukkoonsa,<

        Omaa eripuraa et koskaan mainitse, aina ne on nuo toiset.

        Sinä et hyväksy niitä, jotka Jeesus hyväksyy tai peräti vaatii eli uudestisyntyneitä. Heitä vastaan kapinoit ja vastaanpanet.

        ”Omaa eripuraa et koskaan mainitse, aina ne on nuo toiset.”

        En ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Kuvaan tuossa eri kirkkokuntia sekä yhteisöjä, jotka eivät hyväksy toinen toisensa oppeja. Ajatellaan vaikka helluntailaisia, lestadiolaisia, Jehovan todistajia tai vaikka Lähetyshiippakuntaa.

        ”Sinä et hyväksy niitä, jotka Jeesus hyväksyy tai peräti vaatii eli uudestisyntyneitä. Heitä vastaan kapinoit ja vastaanpanet.”

        Miksi en hyväksyisi? Totta kai he ovat kristittyjä, eikä heissä ihmisinä ole mitään vikaa. Vaikka ei aina hyväksy toisen mielipiteitä, ei se tarkoita sitä, etteikö voisi häntä hyväksyä ihmisenä.

        Enkä ymmärrä tuota ”kapinoida” ilmaisua, samalla tavalla sinäkin ”kapinoit” minua vastaan!


    • "Kulttuuriluterilaisuus", mikä se on?

      Niin, tämä lienee jonkinlainen johdannos termistä ”kulttuurikristillisyys”.

      Näiden äärioikeistolaisten sekä uusnatsien aateveli on sen hyvin määritellyt:
      ”Jos sinulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan, olet uskonnollinen kristitty. Minulla itselläni ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan. Me uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurillisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä.” –Anders Behring Breivik

      Tämä on myös se ydin, miksi jotkut poliittiset kristityt ovat lähteneet näitä kannattamaan? Eli molemmilla tavallaan tavoite on samakuuloinen, joskin sisällöltään ei niinkään.

      ”Nykymaailmassa on noussut jonkinasteiseksi muoti-ilmiöksi tietynlainen kulttuurikristillisyys. Sillä ei ole mitään tekemistä vakaumuksellisen kristillisyyden tai ’uskovaisuuden’ kanssa, vaan se tarkoittaa sitä, että ollaan ’lähinnä’ kristittyjä. Siis siinä mielessä, ettei olla ainakaan muslimeita, juutalaisia tai hinduja.”

      Ideana on siis vastustaminen ja ihmisten nostaminen vihamieliseksi muita uskontoja yms. kohtaan.

      Erityisen voimakasta kulttuurikristillisyys on Yhdysvalloissa.

      ”Amerikkalaisessa yhteiskunnassa tilanne on se, että sekulaarinkin poliitikon on jossakin vaiheessa uraansa siteerattava raamatunlauseita ja puhuttava Jeesuksesta ”henkilökohtaisena vapahtajanaan” varmistaakseen uskovien äänet. Siitä huolimatta kristillisyys on heille vain osa poliittista profiilia, ei välttämättä syvä sydämen vakaumus.”
      Korpialttari ”Posts Tagged ‘Kulttuurikristillisyys’”

      Kristillisyys on siis kulttuuriin kuuluva, tapa, jota kaikkien odotetaan noudattavan. Vaikka moni uskova niin mielellään haluaisi, ei varsinaisensa uskovaisuudesta voi aina puhua, vaikka eri tilastoista sitten poimitaankin tueksi se, miten monta kristittyä missäkin on. Kuten vaikka Trumpin tapauksessa.

      • Anonyymi

        Ilahduin että Mummomuori ei ole täältä kaikonnut. Mukavaa että jaksat olla täällä vielä messissä palstan ilkeilläkseni öykkäreistä huolimatta. Voimia sinulle.


      • TänäänkinTaasNenuillaan

        Höpötät taas omiasi. Jeesus ei puhunut mitään tuollaista 😺


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ilahduin että Mummomuori ei ole täältä kaikonnut. Mukavaa että jaksat olla täällä vielä messissä palstan ilkeilläkseni öykkäreistä huolimatta. Voimia sinulle.

        Mummo on tiukka mutta asiallinen muija, joka ei hätkähdä törkeästäkään päälleen syljeskelystä. Toisin oli laita Pekka Reinikaisen, joka joskus viime vuosikymmenen puolivälissä kesti kreationistipalstalla viitisen tuntia, kun ei saanutkaan sitä palvontaa johon oli joukoissaan tottunut.


      • Anonyymi

        "Tämä on myös se ydin, miksi jotkut poliittiset kristityt ovat lähteneet näitä kannattamaan?"

        Sosiologiassa puhutaan nykyisin uskonnon kulttuuristamisesta. Se tarkoittaa sitä, että aiemmin uskonnolliset symbolit ja käytännöt määritetään uudelleen osaksi ns. perinteistä kulttuuria. Uskonnollisissa piireissä tätä tehdään yksinkertaisesti siksi, että pyritään säilyttämään uskonnon aiempi etuasema yhteiskunnassa muiden uskontojen ja sekularismin kustannuksella. Ilmiö on tyypillinen lähes kaikissa kristillisissä maissa. Asiaa on tutkinut em. Christian Joppke.

        Tyypillinen esimerkki tulee Saksasta. Saksa kielsi islaminuskoisia opettajia käyttämästä huivia koulussa, koska se oli uskonnollinen symboli, joka vaaransi koulutuksen puolueettomuuden. Samalla Saksa kuitenkin salli osavaltioille vapauden päättää itse siitä, saavatko katoliset nunnat käyttää pukuaan opettaessaan koulussa. Perusteluna oli se, että joillain alueilla nunnan asu oli osa "alueen kulttuuria ja perinteinen virka-asu".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ilahduin että Mummomuori ei ole täältä kaikonnut. Mukavaa että jaksat olla täällä vielä messissä palstan ilkeilläkseni öykkäreistä huolimatta. Voimia sinulle.

        Kiitos kannustuksesta. Kesä on aina kiireistä aikaa, joten käyn silloin tällöin täällä. Kunhan syksyllä taas on aikaa, enkähän ole aktiivisemmin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Tämä on myös se ydin, miksi jotkut poliittiset kristityt ovat lähteneet näitä kannattamaan?"

        Sosiologiassa puhutaan nykyisin uskonnon kulttuuristamisesta. Se tarkoittaa sitä, että aiemmin uskonnolliset symbolit ja käytännöt määritetään uudelleen osaksi ns. perinteistä kulttuuria. Uskonnollisissa piireissä tätä tehdään yksinkertaisesti siksi, että pyritään säilyttämään uskonnon aiempi etuasema yhteiskunnassa muiden uskontojen ja sekularismin kustannuksella. Ilmiö on tyypillinen lähes kaikissa kristillisissä maissa. Asiaa on tutkinut em. Christian Joppke.

        Tyypillinen esimerkki tulee Saksasta. Saksa kielsi islaminuskoisia opettajia käyttämästä huivia koulussa, koska se oli uskonnollinen symboli, joka vaaransi koulutuksen puolueettomuuden. Samalla Saksa kuitenkin salli osavaltioille vapauden päättää itse siitä, saavatko katoliset nunnat käyttää pukuaan opettaessaan koulussa. Perusteluna oli se, että joillain alueilla nunnan asu oli osa "alueen kulttuuria ja perinteinen virka-asu".

        ”…aiemmin uskonnolliset symbolit ja käytännöt määritetään uudelleen osaksi ns. perinteistä kulttuuria. Uskonnollisissa piireissä tätä tehdään yksinkertaisesti siksi, että pyritään säilyttämään uskonnon aiempi etuasema yhteiskunnassa muiden uskontojen ja sekularismin kustannuksella.”

        Kuten nimimerkki ”Antroposeeni” 28.07.2020 19:10 kommentissaan hyvin esille sen, ettei kaikki oikein ymmärrä aina, mistä on kyse: ”…kun on tämä omituinen ristiriita, että yhtäältä Suomi on kristitty maa ja suomalaiset kristittyä kansaa vähintään perinteiltään ja taustaltaan... mutta toisaalta tämä ei kelpaakaan vaan kristillisyyteen käsitteenä …” ja ”…vaan kristillisyys onkin vain harvojen ja valittujen oma pikku salaseura, parempaa porukkaa, johon on turhaa koettaa kuvitella kuuluvansa, ellei jaa juuri tuon lahkon kultinomaisia hengensaloja.”

        Mutta perinteet syntyvät hitaasti, vuosikymmenien aikana. Ja kuten ”Antroposeeni” tuumaa ”Suomen historiasta viimeiset 500 vuotta on ollut luterilaisen kristinuskon läpäisemää lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.”, niin aivan väkisinkin kulttuuriimme on luterilaisuus vaikuttanut erittäin vahvasti.

        Aina ei edes voida niin tarkkaan erotella, mikä on suomalaisten alkuperäiskulttuuria ja mikä kristinuskon mukanaan tuomaa kulttuuria. Voisi kai sanoa, että tottumus on toinen luonto.

        Mitä tulee siten joidenkin uskovien tapaan sulkea suurin osa kristityistä pois ja kieltää se heiltä, mutta samassa hengenvedolla ylpeillään sillä, miten paljon kristittyjä on.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        ”…aiemmin uskonnolliset symbolit ja käytännöt määritetään uudelleen osaksi ns. perinteistä kulttuuria. Uskonnollisissa piireissä tätä tehdään yksinkertaisesti siksi, että pyritään säilyttämään uskonnon aiempi etuasema yhteiskunnassa muiden uskontojen ja sekularismin kustannuksella.”

        Kuten nimimerkki ”Antroposeeni” 28.07.2020 19:10 kommentissaan hyvin esille sen, ettei kaikki oikein ymmärrä aina, mistä on kyse: ”…kun on tämä omituinen ristiriita, että yhtäältä Suomi on kristitty maa ja suomalaiset kristittyä kansaa vähintään perinteiltään ja taustaltaan... mutta toisaalta tämä ei kelpaakaan vaan kristillisyyteen käsitteenä …” ja ”…vaan kristillisyys onkin vain harvojen ja valittujen oma pikku salaseura, parempaa porukkaa, johon on turhaa koettaa kuvitella kuuluvansa, ellei jaa juuri tuon lahkon kultinomaisia hengensaloja.”

        Mutta perinteet syntyvät hitaasti, vuosikymmenien aikana. Ja kuten ”Antroposeeni” tuumaa ”Suomen historiasta viimeiset 500 vuotta on ollut luterilaisen kristinuskon läpäisemää lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.”, niin aivan väkisinkin kulttuuriimme on luterilaisuus vaikuttanut erittäin vahvasti.

        Aina ei edes voida niin tarkkaan erotella, mikä on suomalaisten alkuperäiskulttuuria ja mikä kristinuskon mukanaan tuomaa kulttuuria. Voisi kai sanoa, että tottumus on toinen luonto.

        Mitä tulee siten joidenkin uskovien tapaan sulkea suurin osa kristityistä pois ja kieltää se heiltä, mutta samassa hengenvedolla ylpeillään sillä, miten paljon kristittyjä on.

        "Aina ei edes voida niin tarkkaan erotella, mikä on suomalaisten alkuperäiskulttuuria ja mikä kristinuskon mukanaan tuomaa kulttuuria."

        Pitää varmasti paikkaansa, että on usein vaikeaa erottaa, mikä on jonkin toiminnon alkuperäinen kulttuurinen lähde.

        Mutta jos vaihdamme näkökulmaa?

        Kysymys uskonnon kulttuuristamisessa ei ole siitä, että mihin kulttuuriin jokin asia liittyy. Kysymys on uskonnonharjoittamisen esittämisestä kulttuuriin kuuluvana. Tietty asia on niin syvälle juurtunut perinne, että se esitetään kulttuuriin kuuluvaksi vaikka se on tosiasiassa edelleen uskonnonharjoittamista.

        Esimerkiksi päiväkodissa joulukuusen tähdellä on kristillinen tausta. Se kuvaa tähteä Jeesuksen seimen yllä Raamatussa. Se on siis näin tulkittuna kristillinen perinne, joka on juurtunut osaksi suomalaista kulttuuria. Mutta onko se uskonnonharjoittamista? Ei, se ei ole uskonnonharjoittamista vaan vain perinteinen symboli, jolla on kristillinen tausta. Tässä ei ole mitään vikaa muiden kuin kiihkeimpien vapaa-ajattelijoiden kohdalla.

        Esimerkiksi päiväkodissa ruokarukouksella on kristillinen tausta. Se juontaa juurensa myös Raamattuun. Se on siis näin tulkittuna kristillinen perinne, joka oli ainakin aiemmin juurtunut osaksi suomalaista kulttuuria. Mutta onko se uskonnon harjoittamista? Kyllä. Se on edelleen myös uskonnonharjoittamista, vaikka sitä tasaisin väliajoin yritetäänkin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvana esittää.

        Kun islamilaisen opettajan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan on osa uskonnon harjoittamista, niin miksi katolisen nunnan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan onkin osa kulttuuria?

        Kulttuuristamisella peitetään näin asian todellinen luonne, uskonnon harjoittaminen, ja sitä perustellaan perinteiseen kulttuuriin kuuluvaksi. Taktiikka on hyvin samanlainen kuin Yhdysvalloissa, jossa kreationismia yritetään esittää tieteellisenä teoriana, jota tulisi opettaa kouluissa.

        Mitä tulee varsinaiseen aiheeseen, niin jokainen kristitty on yhtäaikaa sekä oikeassa että väärässä uskossa. Jokainen kristitty on nimittäin aina vähemmistössä. Uskoipa hän miten tahansa, suurin osa kristityistä on hänen kanssaan eri mieltä jostain ja pitää hänen uskoaan jollain tavalla vääränä. Jokaisen kristityn mielestä liki kaikki muut kristityt ovat aina väärä-oppisia, käsittäneet jotain väärin tai eivät usko oikealla tavalla. Paitsi tietysti silloin kuin kristittyjen määrällä perustellaan jotain väitettä, jolloin asialla ei ole niin suurta väliä.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Mummo on tiukka mutta asiallinen muija, joka ei hätkähdä törkeästäkään päälleen syljeskelystä. Toisin oli laita Pekka Reinikaisen, joka joskus viime vuosikymmenen puolivälissä kesti kreationistipalstalla viitisen tuntia, kun ei saanutkaan sitä palvontaa johon oli joukoissaan tottunut.

        Vertaat mummoa Pekkalan 😹😹😹


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Vertaat mummoa Pekkalan 😹😹😹

        Vertaan Pekkalan mihin? Ja kuka on Pekkala? 😮

        Murskaavaa argumentointia taas kerran, kun vain lähtisi aukeamaan. 🧐


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Aina ei edes voida niin tarkkaan erotella, mikä on suomalaisten alkuperäiskulttuuria ja mikä kristinuskon mukanaan tuomaa kulttuuria."

        Pitää varmasti paikkaansa, että on usein vaikeaa erottaa, mikä on jonkin toiminnon alkuperäinen kulttuurinen lähde.

        Mutta jos vaihdamme näkökulmaa?

        Kysymys uskonnon kulttuuristamisessa ei ole siitä, että mihin kulttuuriin jokin asia liittyy. Kysymys on uskonnonharjoittamisen esittämisestä kulttuuriin kuuluvana. Tietty asia on niin syvälle juurtunut perinne, että se esitetään kulttuuriin kuuluvaksi vaikka se on tosiasiassa edelleen uskonnonharjoittamista.

        Esimerkiksi päiväkodissa joulukuusen tähdellä on kristillinen tausta. Se kuvaa tähteä Jeesuksen seimen yllä Raamatussa. Se on siis näin tulkittuna kristillinen perinne, joka on juurtunut osaksi suomalaista kulttuuria. Mutta onko se uskonnonharjoittamista? Ei, se ei ole uskonnonharjoittamista vaan vain perinteinen symboli, jolla on kristillinen tausta. Tässä ei ole mitään vikaa muiden kuin kiihkeimpien vapaa-ajattelijoiden kohdalla.

        Esimerkiksi päiväkodissa ruokarukouksella on kristillinen tausta. Se juontaa juurensa myös Raamattuun. Se on siis näin tulkittuna kristillinen perinne, joka oli ainakin aiemmin juurtunut osaksi suomalaista kulttuuria. Mutta onko se uskonnon harjoittamista? Kyllä. Se on edelleen myös uskonnonharjoittamista, vaikka sitä tasaisin väliajoin yritetäänkin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvana esittää.

        Kun islamilaisen opettajan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan on osa uskonnon harjoittamista, niin miksi katolisen nunnan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan onkin osa kulttuuria?

        Kulttuuristamisella peitetään näin asian todellinen luonne, uskonnon harjoittaminen, ja sitä perustellaan perinteiseen kulttuuriin kuuluvaksi. Taktiikka on hyvin samanlainen kuin Yhdysvalloissa, jossa kreationismia yritetään esittää tieteellisenä teoriana, jota tulisi opettaa kouluissa.

        Mitä tulee varsinaiseen aiheeseen, niin jokainen kristitty on yhtäaikaa sekä oikeassa että väärässä uskossa. Jokainen kristitty on nimittäin aina vähemmistössä. Uskoipa hän miten tahansa, suurin osa kristityistä on hänen kanssaan eri mieltä jostain ja pitää hänen uskoaan jollain tavalla vääränä. Jokaisen kristityn mielestä liki kaikki muut kristityt ovat aina väärä-oppisia, käsittäneet jotain väärin tai eivät usko oikealla tavalla. Paitsi tietysti silloin kuin kristittyjen määrällä perustellaan jotain väitettä, jolloin asialla ei ole niin suurta väliä.

        Hmm, eli ajattelet asiaa lähinnä ulkoisen uskonnonharjoittamisen kautta?

        ”Kulttuuristamisella peitetään näin asian todellinen luonne, uskonnon harjoittaminen, ja sitä perustellaan perinteiseen kulttuuriin kuuluvaksi.”

        Niin, tätä voi lähestyä useammasta suunnasta. Esim. miettimällä, missä määrin kulttuuri on vaikuttanut siihen, millainen pukeutuminen on muodostunut uskonnolliseksi?

        ”Kun islamilaisen opettajan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan on osa uskonnon harjoittamista, niin miksi katolisen nunnan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan onkin osa kulttuuria?”

        Joten tuossa on näemmä se ilmiö, että koska katolilaiset ovat tottuneet nunnan kaapuihin, se on omittu kulttuuriin. Mutta tuo islamilainen opettaja taas olisi vastaavassa asemassa siinä kulttuurissa, mihin liittyy tuollainen perinne.

        Mielestäni pukeutumiseen tulisi liittää myös uskonnonvapaus, silloin kun siitä ei ole mitään olennaista haittaa tai vaaraa. Kuten ekumenia. fi sivustolla on määritelty:
        ”Uskonnon harjoittamiselle, eli ulkoiselle uskonnonvapaudelle ”voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai moraalia tahi muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.” (ICCPR, 18. artikla, 2. kappale, Euroopan ihmisoikeussopimus, 9 artikla) Tämän kappaleen kaikkien kriteereiden tulee täyttyä, jotta rajoitus olisi oikeutettu. Tämän lisäksi rajoitusten tulee olla kohtuullisia ja sisältää mahdollisimman vähän puuttumista. Rajoituksia ei saa käyttää kenenkään syrjimiseen. (Human Rights Committee, General Comment no. 22, UN Doc. A/48/40, vol. I, annex VI, para. 8)”

        ”Jokaisen kristityn mielestä liki kaikki muut kristityt ovat aina väärä-oppisia, käsittäneet jotain väärin tai eivät usko oikealla tavalla.”

        Tuota en allekirjoita. Valta osa kristityistä toki ymmärtää eri oppien ja suuntausten painotusten erot, mutta perusasiat niissä on hyvin pitkälti samat. Mutta taustalla on kyllä monivuosisatainen kiista eri opeista.

        Riippuu hyvin pitkälti siitä, miten tiukasti siihen omaan oppiin samaistutaan siten, että muut koetaan uhkaksi. Näin ei siis suinkaan kaikki kristityt koe asiaa.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        Hmm, eli ajattelet asiaa lähinnä ulkoisen uskonnonharjoittamisen kautta?

        ”Kulttuuristamisella peitetään näin asian todellinen luonne, uskonnon harjoittaminen, ja sitä perustellaan perinteiseen kulttuuriin kuuluvaksi.”

        Niin, tätä voi lähestyä useammasta suunnasta. Esim. miettimällä, missä määrin kulttuuri on vaikuttanut siihen, millainen pukeutuminen on muodostunut uskonnolliseksi?

        ”Kun islamilaisen opettajan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan on osa uskonnon harjoittamista, niin miksi katolisen nunnan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan onkin osa kulttuuria?”

        Joten tuossa on näemmä se ilmiö, että koska katolilaiset ovat tottuneet nunnan kaapuihin, se on omittu kulttuuriin. Mutta tuo islamilainen opettaja taas olisi vastaavassa asemassa siinä kulttuurissa, mihin liittyy tuollainen perinne.

        Mielestäni pukeutumiseen tulisi liittää myös uskonnonvapaus, silloin kun siitä ei ole mitään olennaista haittaa tai vaaraa. Kuten ekumenia. fi sivustolla on määritelty:
        ”Uskonnon harjoittamiselle, eli ulkoiselle uskonnonvapaudelle ”voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai moraalia tahi muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.” (ICCPR, 18. artikla, 2. kappale, Euroopan ihmisoikeussopimus, 9 artikla) Tämän kappaleen kaikkien kriteereiden tulee täyttyä, jotta rajoitus olisi oikeutettu. Tämän lisäksi rajoitusten tulee olla kohtuullisia ja sisältää mahdollisimman vähän puuttumista. Rajoituksia ei saa käyttää kenenkään syrjimiseen. (Human Rights Committee, General Comment no. 22, UN Doc. A/48/40, vol. I, annex VI, para. 8)”

        ”Jokaisen kristityn mielestä liki kaikki muut kristityt ovat aina väärä-oppisia, käsittäneet jotain väärin tai eivät usko oikealla tavalla.”

        Tuota en allekirjoita. Valta osa kristityistä toki ymmärtää eri oppien ja suuntausten painotusten erot, mutta perusasiat niissä on hyvin pitkälti samat. Mutta taustalla on kyllä monivuosisatainen kiista eri opeista.

        Riippuu hyvin pitkälti siitä, miten tiukasti siihen omaan oppiin samaistutaan siten, että muut koetaan uhkaksi. Näin ei siis suinkaan kaikki kristityt koe asiaa.

        "Hmm, eli ajattelet asiaa lähinnä ulkoisen uskonnonharjoittamisen kautta?"

        Ajattelen lähinnä asiaa yksilönvapauden näkökulmasta. Sisäinen uskonnonvapaus on käytännössä sama asia kuin vapaus valita vakaumuksensa, luopua siitä ja vaihtaa se. Ulkoinen uskonnonvapaus on taas sen oman vakaumuksensa mukaan elämistä sekä yhteisössä että yhteiskunnassa.

        "Mielestäni pukeutumiseen tulisi liittää myös uskonnonvapaus, silloin kun siitä ei ole mitään olennaista haittaa tai vaaraa."

        Tämä on lähtökohta, joka ponnistaa juuri uskonnonvapaudesta. Sitä ei tule liittää, se on jo liitetty. Yksilönvapauksien näkökulmasta pelkkä perustelu, että jokin "ei kuulu kulttuuriin" tai "jokin kuuluu kulttuuriin" ei ole kestävä perustelu jonkin rajoittamiselle.

        Kulttuuristamisessa on myös kyse uskonnon ja sekularismin periaatteen hämärtämisestä. Sekularismissa uskonto kuuluu yksityisen alueelle, johon valtion tulee suhtautua puolueettomasti. Esittämällä uskonto ja sen arvot kulttuurina voidaan ajaa polittisesti asioita, joihin valtio ei muutoin voisi puuttua niiden uskonnollisen luonteen vuoksi.

        Erään suomalaisen puolueen sivuilta:

        "Maahanmuuttajien on täällä ollessaan kunnioitettava kansallista kulttuuriamme ja arvojamme, joihin kuuluu myös kristinusko ja sen vaikutuksesta syntyneet perinteet."

        "Islamilaisella kulttuurilla on vakavia ongelmia tulla toimeen kristinuskon piirissä syntyneiden läntisten tasavaltalaisten yhteiskunnallisten arvojen kanssa."

        Hyvä esimerkki siitä, miten kyseinen puolue hämärtää tietoisesti kulttuurin ja uskonnon rajaa. Omimalla valistusajan sekulaariset, yksilönvapaudelliset periaatteet ja esittämällä ne (historiaa vääristellen) kristinuskoon kuuluvina tasavaltalaisina arvoina, annetaan kristillisestä perinteestä kuva universaalina ja ihmisoikeuksia puolustavana "hyvänä ja oikeana" kulttuurina. Idea on täsmälleen sama, mikä löytyy vaikkapa massamurhaaja Breivikin kirjoituksista.

        Uskonnolliset arvot ovat se uskonnon elementti, jonka kautta uskonto vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan. Uskonnolliset arvot eivät muutu kulttuurisiksi arvoiksi sillä, että enemmistö elää niiden mukaan. Ne ovat edelleen uskonnollisia arvoja. Niiden tukeminen poliittisesti on vain kyseisen uskonnon asettamista etuasemaan muihin vakaumuksiin nähden.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Hmm, eli ajattelet asiaa lähinnä ulkoisen uskonnonharjoittamisen kautta?"

        Ajattelen lähinnä asiaa yksilönvapauden näkökulmasta. Sisäinen uskonnonvapaus on käytännössä sama asia kuin vapaus valita vakaumuksensa, luopua siitä ja vaihtaa se. Ulkoinen uskonnonvapaus on taas sen oman vakaumuksensa mukaan elämistä sekä yhteisössä että yhteiskunnassa.

        "Mielestäni pukeutumiseen tulisi liittää myös uskonnonvapaus, silloin kun siitä ei ole mitään olennaista haittaa tai vaaraa."

        Tämä on lähtökohta, joka ponnistaa juuri uskonnonvapaudesta. Sitä ei tule liittää, se on jo liitetty. Yksilönvapauksien näkökulmasta pelkkä perustelu, että jokin "ei kuulu kulttuuriin" tai "jokin kuuluu kulttuuriin" ei ole kestävä perustelu jonkin rajoittamiselle.

        Kulttuuristamisessa on myös kyse uskonnon ja sekularismin periaatteen hämärtämisestä. Sekularismissa uskonto kuuluu yksityisen alueelle, johon valtion tulee suhtautua puolueettomasti. Esittämällä uskonto ja sen arvot kulttuurina voidaan ajaa polittisesti asioita, joihin valtio ei muutoin voisi puuttua niiden uskonnollisen luonteen vuoksi.

        Erään suomalaisen puolueen sivuilta:

        "Maahanmuuttajien on täällä ollessaan kunnioitettava kansallista kulttuuriamme ja arvojamme, joihin kuuluu myös kristinusko ja sen vaikutuksesta syntyneet perinteet."

        "Islamilaisella kulttuurilla on vakavia ongelmia tulla toimeen kristinuskon piirissä syntyneiden läntisten tasavaltalaisten yhteiskunnallisten arvojen kanssa."

        Hyvä esimerkki siitä, miten kyseinen puolue hämärtää tietoisesti kulttuurin ja uskonnon rajaa. Omimalla valistusajan sekulaariset, yksilönvapaudelliset periaatteet ja esittämällä ne (historiaa vääristellen) kristinuskoon kuuluvina tasavaltalaisina arvoina, annetaan kristillisestä perinteestä kuva universaalina ja ihmisoikeuksia puolustavana "hyvänä ja oikeana" kulttuurina. Idea on täsmälleen sama, mikä löytyy vaikkapa massamurhaaja Breivikin kirjoituksista.

        Uskonnolliset arvot ovat se uskonnon elementti, jonka kautta uskonto vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan. Uskonnolliset arvot eivät muutu kulttuurisiksi arvoiksi sillä, että enemmistö elää niiden mukaan. Ne ovat edelleen uskonnollisia arvoja. Niiden tukeminen poliittisesti on vain kyseisen uskonnon asettamista etuasemaan muihin vakaumuksiin nähden.

        ”Ajattelen lähinnä asiaa yksilönvapauden näkökulmasta.”

        Ok. Eli tässä tullaan siihen dilemmaan, että mistä oma vapaus alkaa ja toisen vapaus päättyy. Vapautta johonkin tai jostakin. Miten pitkälle voi yksilö käyttää vapauksiaan siten, ettei se loukkaa toisen vapautta. Ei aina mitenkään helppo yhtälö.

        ”Yksilönvapauksien näkökulmasta pelkkä perustelu, että jokin "ei kuulu kulttuuriin" tai "jokin kuuluu kulttuuriin" ei ole kestävä perustelu jonkin rajoittamiselle. ”

        Tuo on aivan totta. Etenkin kun ei ole mitenkään yksikertaista määritellä, mikä on sitä kulttuuria ja mikä ei. Tai miten vaikka tuo pukeutuminen liittyy uskontoon ja sen harjoittamiseen. Itse olen suhteellisen vapaamielinen mutta järkiperäinen. Tilanne ja paikka määrittelee siis jonkin verran puketumista.

        ”Hyvä esimerkki siitä, miten kyseinen puolue hämärtää tietoisesti kulttuurin ja uskonnon rajaa. Omimalla valistusajan sekulaariset, yksilönvapaudelliset periaatteet ja esittämällä ne (historiaa vääristellen) kristinuskoon kuuluvina tasavaltalaisina arvoina, annetaan kristillisestä perinteestä kuva universaalina ja ihmisoikeuksia puolustavana "hyvänä ja oikeana" kulttuurina.”

        Juu, tämä ns. ”uudistettu” historia on nyt vallannut alaa. Ehkä se uppoaa niihin, jotka ovat tietämättömiä tai riittävän laiskoja ottamaan asioista selvyyttä.

        Uuskonservatiivinen äärioikeisto kristillisyys on alkanut tehtailla näitä uushistoriallisia teemoja. Ne kytketään milloin mitenkin Raamatun kautta, ja varsinaista tutkimuksellista historiaa saatetaan vääristellä välillä’ aika härskisti.

        ”Uskonnolliset arvot eivät muutu kulttuurisiksi arvoiksi sillä, että enemmistö elää niiden mukaan.”
        ”Niiden tukeminen poliittisesti on vain kyseisen uskonnon asettamista etuasemaan muihin vakaumuksiin nähden.”

        No jaa, tuosta olen osittain toista mieltä. Kulttuuri ottaa jatkuvasti virikkeitä ja muuttuu. Joten voi olla mahdollista, että uskonnolliset arvot muuttuvat joskus kulttuurisiksi arvoiksi.
        Mutta nyt on osa meistä kristityistä fundamentalisteja, jotka tavoittelevat juuri tällaista yhteiskuntaa. Eli he haluavat muuttaa asiat juuri tuohon suuntaan. Kutsun itse sitä poliittiseksi kristinuskoksi.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        Hmm, eli ajattelet asiaa lähinnä ulkoisen uskonnonharjoittamisen kautta?

        ”Kulttuuristamisella peitetään näin asian todellinen luonne, uskonnon harjoittaminen, ja sitä perustellaan perinteiseen kulttuuriin kuuluvaksi.”

        Niin, tätä voi lähestyä useammasta suunnasta. Esim. miettimällä, missä määrin kulttuuri on vaikuttanut siihen, millainen pukeutuminen on muodostunut uskonnolliseksi?

        ”Kun islamilaisen opettajan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan on osa uskonnon harjoittamista, niin miksi katolisen nunnan pukeutuminen uskontonsa sääntöjen mukaan onkin osa kulttuuria?”

        Joten tuossa on näemmä se ilmiö, että koska katolilaiset ovat tottuneet nunnan kaapuihin, se on omittu kulttuuriin. Mutta tuo islamilainen opettaja taas olisi vastaavassa asemassa siinä kulttuurissa, mihin liittyy tuollainen perinne.

        Mielestäni pukeutumiseen tulisi liittää myös uskonnonvapaus, silloin kun siitä ei ole mitään olennaista haittaa tai vaaraa. Kuten ekumenia. fi sivustolla on määritelty:
        ”Uskonnon harjoittamiselle, eli ulkoiselle uskonnonvapaudelle ”voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai moraalia tahi muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.” (ICCPR, 18. artikla, 2. kappale, Euroopan ihmisoikeussopimus, 9 artikla) Tämän kappaleen kaikkien kriteereiden tulee täyttyä, jotta rajoitus olisi oikeutettu. Tämän lisäksi rajoitusten tulee olla kohtuullisia ja sisältää mahdollisimman vähän puuttumista. Rajoituksia ei saa käyttää kenenkään syrjimiseen. (Human Rights Committee, General Comment no. 22, UN Doc. A/48/40, vol. I, annex VI, para. 8)”

        ”Jokaisen kristityn mielestä liki kaikki muut kristityt ovat aina väärä-oppisia, käsittäneet jotain väärin tai eivät usko oikealla tavalla.”

        Tuota en allekirjoita. Valta osa kristityistä toki ymmärtää eri oppien ja suuntausten painotusten erot, mutta perusasiat niissä on hyvin pitkälti samat. Mutta taustalla on kyllä monivuosisatainen kiista eri opeista.

        Riippuu hyvin pitkälti siitä, miten tiukasti siihen omaan oppiin samaistutaan siten, että muut koetaan uhkaksi. Näin ei siis suinkaan kaikki kristityt koe asiaa.

        > Valta osa kristityistä toki ymmärtää eri oppien ja suuntausten painotusten erot, mutta perusasiat niissä on hyvin pitkälti samat. <

        Kyllä se vuosia on vienyt, että mummo kirjoittaa noin! Kova oli vastustus mutta nyt on tapahtunut ihme. Näin on käynyt muissakin asioisssa, joissa on ensin vängännyt vastaan ja kun aikaa kuluu, on kääntänyt takkiaan. Vai onko tässä nyt vain ateistikoreutta – konservatiiveille vänkää toista mutta ateisteille toista. Hassua että on ateistien kanssa kimpassa ollut haukkmassa eri 'suuntauksia', että ovat kaikki eri mieltä.

        Ei ateisteillakaan kaikilla järki leikkaa ja näe tämän kirjoittajan kaksinaamaisuus. Onko se sitä kulttuuriluterilaisuutta..


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        ”Ajattelen lähinnä asiaa yksilönvapauden näkökulmasta.”

        Ok. Eli tässä tullaan siihen dilemmaan, että mistä oma vapaus alkaa ja toisen vapaus päättyy. Vapautta johonkin tai jostakin. Miten pitkälle voi yksilö käyttää vapauksiaan siten, ettei se loukkaa toisen vapautta. Ei aina mitenkään helppo yhtälö.

        ”Yksilönvapauksien näkökulmasta pelkkä perustelu, että jokin "ei kuulu kulttuuriin" tai "jokin kuuluu kulttuuriin" ei ole kestävä perustelu jonkin rajoittamiselle. ”

        Tuo on aivan totta. Etenkin kun ei ole mitenkään yksikertaista määritellä, mikä on sitä kulttuuria ja mikä ei. Tai miten vaikka tuo pukeutuminen liittyy uskontoon ja sen harjoittamiseen. Itse olen suhteellisen vapaamielinen mutta järkiperäinen. Tilanne ja paikka määrittelee siis jonkin verran puketumista.

        ”Hyvä esimerkki siitä, miten kyseinen puolue hämärtää tietoisesti kulttuurin ja uskonnon rajaa. Omimalla valistusajan sekulaariset, yksilönvapaudelliset periaatteet ja esittämällä ne (historiaa vääristellen) kristinuskoon kuuluvina tasavaltalaisina arvoina, annetaan kristillisestä perinteestä kuva universaalina ja ihmisoikeuksia puolustavana "hyvänä ja oikeana" kulttuurina.”

        Juu, tämä ns. ”uudistettu” historia on nyt vallannut alaa. Ehkä se uppoaa niihin, jotka ovat tietämättömiä tai riittävän laiskoja ottamaan asioista selvyyttä.

        Uuskonservatiivinen äärioikeisto kristillisyys on alkanut tehtailla näitä uushistoriallisia teemoja. Ne kytketään milloin mitenkin Raamatun kautta, ja varsinaista tutkimuksellista historiaa saatetaan vääristellä välillä’ aika härskisti.

        ”Uskonnolliset arvot eivät muutu kulttuurisiksi arvoiksi sillä, että enemmistö elää niiden mukaan.”
        ”Niiden tukeminen poliittisesti on vain kyseisen uskonnon asettamista etuasemaan muihin vakaumuksiin nähden.”

        No jaa, tuosta olen osittain toista mieltä. Kulttuuri ottaa jatkuvasti virikkeitä ja muuttuu. Joten voi olla mahdollista, että uskonnolliset arvot muuttuvat joskus kulttuurisiksi arvoiksi.
        Mutta nyt on osa meistä kristityistä fundamentalisteja, jotka tavoittelevat juuri tällaista yhteiskuntaa. Eli he haluavat muuttaa asiat juuri tuohon suuntaan. Kutsun itse sitä poliittiseksi kristinuskoksi.

        "Eli tässä tullaan siihen dilemmaan, että mistä oma vapaus alkaa ja toisen vapaus päättyy."

        Dilemma on tietysti olemassa, mutta eri paikassa. Jos ajattelemme em. nunnien ja muslimiopejen pukeutumista, niin kyse on vapaudesta ilmaista omaa vakaumustaan pukeutumisella. Ongelma ei ole se, mihin vapaus päättyy, vaan että vakaumuksia ei käsitellä samalla mittapuulla. Toinen puku on uskonnollinen symboli, toinen kulttuurinen, vaikka kyse on yksilön kannalta puhtaasti hänen omasta vakaumuksestaan.

        "Tai miten vaikka tuo pukeutuminen liittyy uskontoon ja sen harjoittamiseen"

        Tämä selviää kysymällä yksilön motiiveja pukeutumiselleen. En muista yhtään oikeustapausta, jossa ihminen olisi nostanut kanteen em. työnantajaa kohtaan siksi, että hän ei saa pukeutua oman kulttuurinsa tavalla. Sen sijaan on lukuisia tapauksia, joissa hän nostaa kanteen, koska ei saa pukeutua oman uskontonsa tavalla.

        "Joten voi olla mahdollista, että uskonnolliset arvot muuttuvat joskus kulttuurisiksi arvoiksi."

        Viittasin lähinnä perusteluun tässä. Se, että väitämme jonkin olevan osa kulttuuria, koska enemmistö arvostaa sitä, ei muuta asiaa kulttuuriseksi jos se asia on edelleen erotettavissa myös uskonnollisena arvostuksena (em. suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on hyvä esimerkki).

        Totta kai kulttuuri ottaa jatkuvasti virikkeitä ja muuttuu, mutta niin tietysti tekee uskontokin. Monet kristinuskon keskeiset uskomukset, kuten sielu-ruumis, absoluuttinen totuus, täydellinen taivas jne. tulevat kreikkalaisilta filosofeilta, pääasiassa Platonilta. Fundamentalismi ja liberaaliteologia ovat puolestaan molemmat vastareaktioita valistusajan jälkeläisiin kuten rationalismiin ja empirismiin, humanismiin ja ylipäätään tieteen kehittymiseen.

        Se ei ole siis vain kulttuuri, johon uskonto vaikuttaa, vaan kulttuuri vaikuttaa, kenties nykyisin jopa vielä radikaalimmin, uskontoon pakottaen sitä muuttumaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        > Valta osa kristityistä toki ymmärtää eri oppien ja suuntausten painotusten erot, mutta perusasiat niissä on hyvin pitkälti samat. <

        Kyllä se vuosia on vienyt, että mummo kirjoittaa noin! Kova oli vastustus mutta nyt on tapahtunut ihme. Näin on käynyt muissakin asioisssa, joissa on ensin vängännyt vastaan ja kun aikaa kuluu, on kääntänyt takkiaan. Vai onko tässä nyt vain ateistikoreutta – konservatiiveille vänkää toista mutta ateisteille toista. Hassua että on ateistien kanssa kimpassa ollut haukkmassa eri 'suuntauksia', että ovat kaikki eri mieltä.

        Ei ateisteillakaan kaikilla järki leikkaa ja näe tämän kirjoittajan kaksinaamaisuus. Onko se sitä kulttuuriluterilaisuutta..

        ”Kyllä se vuosia on vienyt, että mummo kirjoittaa noin! Kova oli vastustus mutta nyt on tapahtunut ihme.”

        :D Olet siis lukenut huolimattomasti sen, mitä olen kirjoittanut. Niin, tätä mieltä olen aina ollut.

        ”Hassua että on ateistien kanssa kimpassa ollut haukkmassa eri 'suuntauksia', että ovat kaikki eri mieltä.”

        Se mitä sinä pidät haukkumisena, on yksin oma tulkintasi. Jokaisessa uskonnossa on eri suuntauksia, näin myös kristinuskossa. Se, että kyseenalaistaa tai kritisoi joitakin muotoja sekä tapoja, ei todellakaan ole haukkumista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Eli tässä tullaan siihen dilemmaan, että mistä oma vapaus alkaa ja toisen vapaus päättyy."

        Dilemma on tietysti olemassa, mutta eri paikassa. Jos ajattelemme em. nunnien ja muslimiopejen pukeutumista, niin kyse on vapaudesta ilmaista omaa vakaumustaan pukeutumisella. Ongelma ei ole se, mihin vapaus päättyy, vaan että vakaumuksia ei käsitellä samalla mittapuulla. Toinen puku on uskonnollinen symboli, toinen kulttuurinen, vaikka kyse on yksilön kannalta puhtaasti hänen omasta vakaumuksestaan.

        "Tai miten vaikka tuo pukeutuminen liittyy uskontoon ja sen harjoittamiseen"

        Tämä selviää kysymällä yksilön motiiveja pukeutumiselleen. En muista yhtään oikeustapausta, jossa ihminen olisi nostanut kanteen em. työnantajaa kohtaan siksi, että hän ei saa pukeutua oman kulttuurinsa tavalla. Sen sijaan on lukuisia tapauksia, joissa hän nostaa kanteen, koska ei saa pukeutua oman uskontonsa tavalla.

        "Joten voi olla mahdollista, että uskonnolliset arvot muuttuvat joskus kulttuurisiksi arvoiksi."

        Viittasin lähinnä perusteluun tässä. Se, että väitämme jonkin olevan osa kulttuuria, koska enemmistö arvostaa sitä, ei muuta asiaa kulttuuriseksi jos se asia on edelleen erotettavissa myös uskonnollisena arvostuksena (em. suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on hyvä esimerkki).

        Totta kai kulttuuri ottaa jatkuvasti virikkeitä ja muuttuu, mutta niin tietysti tekee uskontokin. Monet kristinuskon keskeiset uskomukset, kuten sielu-ruumis, absoluuttinen totuus, täydellinen taivas jne. tulevat kreikkalaisilta filosofeilta, pääasiassa Platonilta. Fundamentalismi ja liberaaliteologia ovat puolestaan molemmat vastareaktioita valistusajan jälkeläisiin kuten rationalismiin ja empirismiin, humanismiin ja ylipäätään tieteen kehittymiseen.

        Se ei ole siis vain kulttuuri, johon uskonto vaikuttaa, vaan kulttuuri vaikuttaa, kenties nykyisin jopa vielä radikaalimmin, uskontoon pakottaen sitä muuttumaan.

        ”Jos ajattelemme em. nunnien ja muslimiopejen pukeutumista, niin kyse on vapaudesta ilmaista omaa vakaumustaan pukeutumisella. Ongelma ei ole se, mihin vapaus päättyy, vaan että vakaumuksia ei käsitellä samalla mittapuulla.”

        Juu, tuon kyllä ymmärsin. Ranskassa tilanne lienee vähän toinen kuin suomessa. Vaikka se on sekulaari maa, silti katolilaisuus on siellä vahvaa. Suomessa luterilaisuus liittyy yhä vahvasti kokonaiskulttuuriin, mutta uskonnollisuus ei juuri näy. Eikä luterilaisuuteen ole liittynyt mitään erityistä pukeutumissääntöjä.

        Läysin teologian tohtori, pastori Leena Sorsan tekemän tutkimuksen, jossa asiaa on käsitelty: Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja nro 55: Uskonnolliset tavat ja julkinen tila Suomessa, Leena Sorsa

        ”Uskonnollisen pukeutumisen rajoitukset olivat selvästi yleisimpiä Euroopassa ja Aasiassa, mutta rajoittamista tapahtui myös Australiassa, Kanadassa ja useissa Afrikan valtioissa. Uskonnolliseen pukeutumiseen pakottavaa säätelyä ilmeni erityisesti Lähi-idässä sekä muualla muslimienemmistöisissä maissa. Venäjällä oli alueita, joilla uskonnollista pukeutumista rajoitettiin sekä alueita, joilla naiset olivat pakotettuja käyttämään uskonnollista asua.”

        Miltei jokaisessa kulttuurissa on olemassa jonkinlaista uskontoon liittyvää pukeutumissääntöjä. Esim. ”Tummanpuhuva körttipuku muodostui 1800-luvun lopulta 1950-luvulle saakka heränneiden yhteiseksi tunnusmerkiksi.”
        ”Erityisesti esikoislestadiolaisuudessa naiset peittävät seuroissa päänsä huivilla eivätkä miehet käytä solmiota.”
        ”Esimerkiksi Jehovan todistajien ja helluntailaisuuden piirissä on esiintynyt tulkintoja, joiden mukaan naisen on käytettävä hametta.”

        Suomalaiset suhtatuvat asiaan melko neutraalisti, lukuun ottamatta kasvot peittävää naisten pukeutumista.

        ”Suomessa on usein päädytty siihen, ettei uskonnollisen perinteen toteuttamista ole kielletty kategorisesti. Sairaanhoitaja saa työskennellä huntu päässä, ellei työ vaadi erityistä suojavaatetusta. Turbaani voi kuulua työasuun(siirryt toiseen palveluun), jos bussinkuljettaja niin haluaa.”
        YLE Uskonnonvapauteen liittyvät kiistat yleistyvät, vaikka Suomi maallistuu: lait ovat kaikille samat – tulkinta vaihtelee
        24.2.2018

        ”En muista yhtään oikeustapausta, jossa ihminen olisi nostanut kanteen em. työnantajaa kohtaan siksi, että hän ei saa pukeutua oman kulttuurinsa tavalla. Sen sijaan on lukuisia tapauksia, joissa hän nostaa kanteen, koska ei saa pukeutua oman uskontonsa tavalla.”

        Niin, en tiedä miten esim. romaninaisten asuihin on puututtu, mutta jotain ongelmia niistä on ollut. En tiedä mitä kanteita on sitten ollut uskonnollisen pukeutumisen suhteen?


    • Anonyymi

      Jörmäys on seuraavana vuorossa.

      • Anonyymi

        Millon sulla mitään muuta oliskaan.


    • Anonyymi

      Se on esimerkiksi sitä kun pääsiäisyönä 1523 Luther salakuljetti 12 nunnaa ulos luostarissa sillirätynnyreissä ja vaikka Luther oli järjestänyt kaappauksen, josta laki määräsi kuolemanrangaistuksen, hän uskalsi tunnustaa oikeudessa olleensa laupias ryöväri ja vapauttaneensa naiset kirkon tyranniasta. Myöhemmin Luther meni naimisiin yhden kaappaamansa nunnan, Katariina Von Boran kanssa mikä oli vastoin papeille määrättyä selibaattia ja nunnien antamaa naimattomuuslupausta. Luther kannattajineen oli tuomittu kirkonkiroukseen, eikä heidän tarvinnut enää totella paavin johtaman kirkon sääntöjä.

    • Tästä kulttuuriluterilaisuudesta avaan vielä lisää näkemyksiäni jo esittelemästäni tulokulmasta käsin. Elikkä kun on tämä omituinen ristiriita, että yhtäältä Suomi on kristitty maa ja suomalaiset kristittyä kansaa vähintään perinteiltään ja taustaltaan... mutta toisaalta tämä ei kelpaakaan vaan kristillisyyteen käsitteenä ei edes etuliitteen muodossa saa liittää mitään sanaa kuvaamaan kristillisyyden vaikutusta tai sitä taustaa, josta äsken oltiin niin ylpeitä, vaan kristillisyys onkin vain harvojen ja valittujen oma pikku salaseura, parempaa porukkaa, johon on turhaa koettaa kuvitella kuuluvansa, ellei jaa juuri tuon lahkon kultinomaisia hengensaloja.

      Siis kristinusko on vaikuttanut Suomessa noin 1000 vuotta, ja luterilaista se on ollut sieltä 1500-luvulta saakka. Suomen historiasta viimeiset 500 vuotta on ollut luterilaisen kristinuskon läpäisemää lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Jokainen suomalainen syntyy maahan, missä tämä on realiteetti. Tunnemme tämän taustan lisäksi maailman taiteesta, filosofiasta ja jopa tieteestä seikkoja, joissa kristinuskon vaikutus näkyy. Korkeammasta kirjallisuudesta arkipäivän fraaseihin, siteeraamme vähän väliä Raamattua, suorasti tai epäsuorasti. Käymme luterilaisten perinteiden mukaisissa ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa. Vietämme kirkollisia juhlapyhiä, ja useimpien meidän maalliset jäänteet pannaan kirkkomaan kun sen aika tulee.

      Kaikki tämä toteutuu, vaikkemme olisi "uudestisyntyneitä Jeesuksessa Kristuksessa" tai "elävässä uskossa" tai mitä lie. Voiko olla täysin mahdoton ajatus, että kun puhutaan kulttuurikristillisyydestä tai tässä tapauksessa kulttuuriluterilaisuudesta, niin puhutaan siitä, että ymmärsimmepä tai emme, tai nautimmepa siitä tai emme tai hyväksyimmepä tai emme, niin me noudatamme todella monessa yhteiskunnallisen ja yksityisenkin elämämme aspektissa maamme kristinuskon suuntauksen, luterilaisuuden perinteitä?

      Mutta hei. Ei se mitään. Minulle on aivan OK, että jos ei haluta sitä, että "uskosta osaton" ei mitenkään identifioidu kristinuskoon, niin kyllä minä voin siitä irtisanoutua. Voin sanoa kaikelle kulttuurillenne, että pitäkää tunkkinne. Voin mennä tuonne pihalle ja tuikata vaikka kirkollisten toimitusten kirjan tuleen tai tehdä jonkun muun performanssin. Voin käydä jossain katumajärvessä pesemässä vertauskuvallisesti pois joskus saamani kasteen. Mutta häviääkö tällä persoonastani ja kansallisesta identiteetistäni kristillisyyden vaikutus?

      • Niin, kristillinen luterilaisuuden suuntaus on ollut merkittävä tekijä suomen kulttuurin kehittymisessä. Se tosiaan on, halusimmepa tai emme. Aika harva edes aina mieltää, miten joku liittyy kristinuskoon tai luterilaisuuteen.

        ”Mutta häviääkö tällä persoonastani ja kansallisesta identiteetistäni kristillisyyden vaikutus?”

        Tuskin, sillä suomessa erittäin harva on voinut välttyä omalta kasvuympäristön vaikutteilta.


    • Sitten toinen pointti asiaan liittyen, tällä kertaa vähän lyhyemmin. Kauhea telaketjuateisti, "evolutionisti" Richard Dawkins on luonnehtinut olevansa kulttuurianglikaani. Hän ei pelkästään allekirjoittane samantyyppisiä seikkoja liittyen historian vaikutuksesta kulttuuriin, kuin joita esittelin edellä. Hän on nimenomaisesti kertonut nauttivansa englantilaisista kirkkoseremonioista; kauniista rakennuksista, hengellisestäkin musiikista ja kirkollisten toimitusmenojen muista esteettisistä muodoista. Veikkaan, että tämä on tuota herraa koskien yllätys palstan niille uskoville, joiden käsitys ateisteista, varsinkin Dawkinsin kaltaisista perustuu demonisoiviin propagandakirjoituksiin ja -videoihin, joita he ammentavat lahkolaismedioistaan.

      Yritän tässä nyt vain mitä nöyrimmin avartaa maailmankuvaanne siitä, että asiat eivät ole aina ihan sitä miltä ne näyttävät mustavalkoiset lasit päähän kiinni hitsattuina. Eli ennen kuin alatte meuhkata, että kristillisyyttä on vain lahkonne kristinuskon tulkinta, niin opetelkaa toki miten kielessä ja kulttuurissa käsitteitä muodostetaan ja mitä niiden sisältö vastoin omia ennakkoluuloisia tulkintojanne voi olla. On olemassa ilmiöitä, joita tapahtuu ja joita koetaan, ja niille on nimiä. Se, että ne eivät ole sitä, mitä itse pidätte ainoana oikeana tapana kokea mitään, ei tarkoita, ettei niitä tapahtuisi ja olisi olemassa, ja etteikö niiden nimet olisi aivan paikallaan.

      • Minäkin veisaan virsiä niin komeasti että tuskin kukaan näillä palstoilla. Ja ulkomuistista! Uusia virsiä en osaa edes kirjan kaa, ellei niissä ole tuttu sävel.


      • ”Kauhea telaketjuateisti, "evolutionisti" Richard Dawkins on luonnehtinut olevansa kulttuurianglikaani.”
        ”Hän on nimenomaisesti kertonut nauttivansa englantilaisista kirkkoseremonioista; kauniista rakennuksista, hengellisestäkin musiikista ja kirkollisten toimitusmenojen muista esteettisistä muodoista…”

        Eikä se mielestäni ole millään tavalla huono asia. Näin kristittynä voisi sanoa, että hänellä on ovi hiukan raollaan kristinuskoon. Mutta tästä ei sen enempää.

        ”On olemassa ilmiöitä, joita tapahtuu ja joita koetaan, ja niille on nimiä.”

        Nyt muutamien vuosien aikana on alettu käyttämään tätä ”uuskieltä”, jossa varsinainen sisältö saa aivan toisen merkityksen kuin mitä se on perinteisesti ollut. Toinen juttu taitaa olla myös tietämättömyys, eli yleisivistystä ei ole hankittu senkään vertaa, että ymmärrettäisiin asioita oikein.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        ”Kauhea telaketjuateisti, "evolutionisti" Richard Dawkins on luonnehtinut olevansa kulttuurianglikaani.”
        ”Hän on nimenomaisesti kertonut nauttivansa englantilaisista kirkkoseremonioista; kauniista rakennuksista, hengellisestäkin musiikista ja kirkollisten toimitusmenojen muista esteettisistä muodoista…”

        Eikä se mielestäni ole millään tavalla huono asia. Näin kristittynä voisi sanoa, että hänellä on ovi hiukan raollaan kristinuskoon. Mutta tästä ei sen enempää.

        ”On olemassa ilmiöitä, joita tapahtuu ja joita koetaan, ja niille on nimiä.”

        Nyt muutamien vuosien aikana on alettu käyttämään tätä ”uuskieltä”, jossa varsinainen sisältö saa aivan toisen merkityksen kuin mitä se on perinteisesti ollut. Toinen juttu taitaa olla myös tietämättömyys, eli yleisivistystä ei ole hankittu senkään vertaa, että ymmärrettäisiin asioita oikein.

        Teikäläiset ootte sanoittaneet todella monta käsitystä uudelleen. Avioliitto, sukupuoli, jne..,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teikäläiset ootte sanoittaneet todella monta käsitystä uudelleen. Avioliitto, sukupuoli, jne..,

        Nimeomaan, ja entäs se intersektionaalinen feminismi, järkyttävää sanoilla kikkailua. Suoraan sylttytehtaalta eli natsi-Saksan ja Neuvostoliiton politiikkaa uusvasemmiston kierrätyskäytössä. Rasistisia käytänteitä, joilla luulevat tasa-arvoa saavan aikaiseksi mutta joka itsessään on rasistinen ideologia: kielletään sananvapaus niiltä, joilla ei ole uhriutumispisteitä. Vasemmistolaiset eivät kykene myöntämään oman puolen virheitä vaan syyttävät niistä äärioikeistoa, vaikkei meillä sellaista järin edes ole. Kaiken he sotkevat loogisuuden puutteessaan. Jotenkin vasemmistolaisuus on niin kykenemätön faktaperustaiseen argumentointiin kun se lähtee aatteesta ja siitä pidetään kiinni vaikka todellisuus, esim. tilastot ja tutkimukset, näyttää ihan toista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Teikäläiset ootte sanoittaneet todella monta käsitystä uudelleen. Avioliitto, sukupuoli, jne..,

        En tiedä, keitä ”teikäläisiä” tarkoitat, mutta käytän ilmaisuja, jotka ovat tavallisia normeja olleet tähän saakka. En siis keksi mitään omia sisältöjä.

        Ja mitä tulee ”Anonyymi” 2.8.2020 12:21 kommenttiin ”…entäs se intersektionaalinen feminismi, järkyttävää sanoilla kikkailua.” ilmaisee vain sen, että erilainen akateeminen maailma on täysin vierasta.

        Termin on kehittänyt – kuten moni tutkija tekee silloin, kun ei löydy kunnon ilmaisua sille, mistä tutkija haluaa kirjoittaa, Kimberlé Crenshaw vuonna 1989 . Sillä hän pyrki ilmaisemaan sitä että ”…mustien naisten kohtaama epätasa-arvo on luonteeltaan erilaista kuin mustien miesten tai valkoisten naisten kohtaama epätasa-arvo, koska siihen vaikuttaa sekä sukupuoli että ihonväri.”
        sorsafoundation.fi ”Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?”

        tämä termi, kuten lukuisa määrä muita termejä on sitten vähitellen tullut ns. arkikielenkäyttöön. Lyhyesti ilmaistuna kyse on tutkimustavasta, jolla epätasa-arvoa voidaan tunnistaa ja purkaa.

        Joten ei ehkä kannata antaa tuollaisia omia sepustuksia sinällään varsin selkeälle termille.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        En tiedä, keitä ”teikäläisiä” tarkoitat, mutta käytän ilmaisuja, jotka ovat tavallisia normeja olleet tähän saakka. En siis keksi mitään omia sisältöjä.

        Ja mitä tulee ”Anonyymi” 2.8.2020 12:21 kommenttiin ”…entäs se intersektionaalinen feminismi, järkyttävää sanoilla kikkailua.” ilmaisee vain sen, että erilainen akateeminen maailma on täysin vierasta.

        Termin on kehittänyt – kuten moni tutkija tekee silloin, kun ei löydy kunnon ilmaisua sille, mistä tutkija haluaa kirjoittaa, Kimberlé Crenshaw vuonna 1989 . Sillä hän pyrki ilmaisemaan sitä että ”…mustien naisten kohtaama epätasa-arvo on luonteeltaan erilaista kuin mustien miesten tai valkoisten naisten kohtaama epätasa-arvo, koska siihen vaikuttaa sekä sukupuoli että ihonväri.”
        sorsafoundation.fi ”Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?”

        tämä termi, kuten lukuisa määrä muita termejä on sitten vähitellen tullut ns. arkikielenkäyttöön. Lyhyesti ilmaistuna kyse on tutkimustavasta, jolla epätasa-arvoa voidaan tunnistaa ja purkaa.

        Joten ei ehkä kannata antaa tuollaisia omia sepustuksia sinällään varsin selkeälle termille.

        Sinulta pelkkää aatteen sokaisemaa valkopesua. Ahvion käyttämiä tieteellisiä termejä et ymmärrä, mutta onkin selkeä termi tämä sanahirviö intersektionaalinen feminismi. Sinulle ei akateeminen sanasto ole näyttäytynyt kirjoitustesi perusteella kovinkaan tutulta.


    • Anonyymi

      Entäs ne luterilaiset ketkä eivät ole kulttuuriluterilaisia? Ovatko he sitten barbaariluterilaisia?

    • Anonyymi

      Eiköhän tuossa ole kyse siitä, että nationalistit ovat taas keksineet uuden tavan puolustaa kansallista yhtenäisyyttä. Vaikka he eivät itse ole koskaan olleet uskovaisia eivätkä halua että heidät leimataan uskovaisiksi, niin uskonto käy kyllä hyvin verukkeeksi jolla puolustetaan kansallista yhtenäisyyttä globalisaatiota vastaan.

      • Varmasti siinä on sitäkin mutta hämmästyttävintä on olevinaan aitouskovaisten nationalismi. Köörin joka ei edes syystä tai toisesta ole viitsinyt käydä armeijaa huutaa ylinnä, että rajat kiinni.

        Ja kaikki tuokin tietenkin vain lähimmäisen rakkauden ja Raamatun nimissä.


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Varmasti siinä on sitäkin mutta hämmästyttävintä on olevinaan aitouskovaisten nationalismi. Köörin joka ei edes syystä tai toisesta ole viitsinyt käydä armeijaa huutaa ylinnä, että rajat kiinni.

        Ja kaikki tuokin tietenkin vain lähimmäisen rakkauden ja Raamatun nimissä.

        Mitä pahaa isänmaallisuudesta muka on 😼❓


      • TänäänkinTaasNenuillaan kirjoitti:

        Mitä pahaa isänmaallisuudesta muka on 😼❓

        Miten isänmaallisuus on näkynyt sinun elämässäsi ?


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Miten isänmaallisuus on näkynyt sinun elämässäsi ?

        Miten se ei ole siinä näkynyt ❓😼


      • TänäänkinTaasNenuillaan
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Miten isänmaallisuus on näkynyt sinun elämässäsi ?

        Se kysymys oli:
        Mitä pahaa isänmaallisuudesta muka on 😼❓


      • ”Eiköhän tuossa ole kyse siitä, että nationalistit ovat taas keksineet uuden tavan puolustaa kansallista yhtenäisyyttä.”

        Ei se oikeastaan ole uusitapa, vähän termejä on vain vaihdettu. Eli ajatus oman kulttuurin puolustamisesta liittyy siihen, että suomessa on niin paljon kristittyjä. Ei siis varsinaisesti uskontoon sinänsä.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        ”Eiköhän tuossa ole kyse siitä, että nationalistit ovat taas keksineet uuden tavan puolustaa kansallista yhtenäisyyttä.”

        Ei se oikeastaan ole uusitapa, vähän termejä on vain vaihdettu. Eli ajatus oman kulttuurin puolustamisesta liittyy siihen, että suomessa on niin paljon kristittyjä. Ei siis varsinaisesti uskontoon sinänsä.

        Kerros, mitä pahaa isänmaallisuudessa on.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kerros, mitä pahaa isänmaallisuudessa on.

        Niin, käytin tuossa nationalismi ilmaisua tästä nykyisestä tyylistä, joka lähentelee enemmän kansalliskiihkoa kuin isänmaallisuutta.

        Jos asiaa lähdetään ajatelmaan tästä näkökulmasta jonka Iso sivistyssanakirja (2008) ja Kielitoimiston sanakirja antavat, siis sisältö on aivan toinen kuin nyt:
        ”Nationalismi voi olla kansallismielisyyttä, oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostamista ja suosimista. Se voi tarkoittaa myös kansallisuusaatetta, vaatimusta oman kansan vapaudesta, oman kielen käyttämisestä ja oman kulttuurin kehittämisestä.”

        Tällä hetkellä nämä nationalistit eivät ole oikein missään kehittämässä suomen kieltä tai kulttuuria. Kovasti olen odotellut, vaan se ei taida olla heille kovin tärkeää. Vain vastustaminen, vihamielisyyksien luominen ja ihmisten erottelu huonoihin ja hyviin.


      • Anonyymi
        TolkunIhminen kirjoitti:

        Miten isänmaallisuus on näkynyt sinun elämässäsi ?

        Kuuntelen Imaginen ja saksalaisten marssilaulujen sijasta joka päivä vähintään kerran tätä

        https://www.youtube.com/watch?v=D7b8E2lgLY4

        Koti, uskonto ja isänmaa, nehän meillä kaikilla tavalla tai toisella ovat ja lukuunottamatta punaisten tai valkeiden ryssäpunikkien kiusaamia tai sotkemia ihmisiä, ne ovat myös tärkeitä asioita.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        Niin, käytin tuossa nationalismi ilmaisua tästä nykyisestä tyylistä, joka lähentelee enemmän kansalliskiihkoa kuin isänmaallisuutta.

        Jos asiaa lähdetään ajatelmaan tästä näkökulmasta jonka Iso sivistyssanakirja (2008) ja Kielitoimiston sanakirja antavat, siis sisältö on aivan toinen kuin nyt:
        ”Nationalismi voi olla kansallismielisyyttä, oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostamista ja suosimista. Se voi tarkoittaa myös kansallisuusaatetta, vaatimusta oman kansan vapaudesta, oman kielen käyttämisestä ja oman kulttuurin kehittämisestä.”

        Tällä hetkellä nämä nationalistit eivät ole oikein missään kehittämässä suomen kieltä tai kulttuuria. Kovasti olen odotellut, vaan se ei taida olla heille kovin tärkeää. Vain vastustaminen, vihamielisyyksien luominen ja ihmisten erottelu huonoihin ja hyviin.

        Missäs sinä olet kehittämässä kieltä ja kulttuuria?

        > Vain vastustaminen, vihamielisyyksien luominen ja ihmisten erottelu huonoihin ja hyviin. <

        Nuohan on omia tekojasi palstalla.
        Teet omiin kuvitelmiisi johtopäätöksiä todellisuudesta. Nyt tarvittaisiin vaan ne tahot selkeästi ilmaistuna, jotka tuota harrastaa. Mutut ei kelpaa vaan raaka fakta.

        Kieltä ja kulttuuria ei luoda silloin kun koko maa on vaarassa. Tarvitaan kansan herättelyä, tiedon levitystä, ehdokkaaksi asettumista vaaleissa, sananvapauden puolustamista, kaikkea noita on tehty. Älytön heittosi vailla realismin tajua. Ei suomalaisuuden puolustaminen merkitse, että pitäisi kehittää suomenkieltä tai kulttuuria! Sitä paitsi, sinähän syytät alinomaa, että kansallismieliset kehittää suomenkieltä luomalla uusia sanoja. Vaikka se on aivan toisinpäin, vihervasemmisto siihen syyllistyy, pahkasikamainen todellisuus on täällä.
        ttps://www.facebook.com/photo.php?fbid=4141459679229665&set=a.1004978919544439&type=3&theater&ifg=1

        Mitä pahaa on kansalliskiihkossa, että kiihkeästi on puhumassa oman kansan ja kulttuurin puolesta? Ei mitään jos ei mennä väkivaltaan, kuten äärivasemmisto eri puolilla maailmaa tekee. Mustat BLM-liikkeessä ja Antifa ovat tuhoamassa kulttuuria, jossa elävät. BLM-liike on marxilainen ryhmä, jota George Soros rahoittaa luomaan sekasortoa yhteiskuntaan. George Floydin murha on ollut tekosyy, ei syy aloittaa valtakunnallinen hyökkäys maan kaupunkeihin. Tämä on 100 miljoonan dollarin marxilainen PR-kampanja, jonka tarkoituksena on häiritä Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää ja Trumpin uudelleenvalintaa.
        ttps://www.commdiginews.com/politics-2/george-soros-gave-black-lives-matter-and-antifa-over-100-million-dollars-130048/

        ttps://en.wikipedia.org/wiki/List_of_monuments_and_memorials_removed_during_the_George_Floyd_protests

        ttps://blogit.perussuomalaiset.fi/kaj-granlund/kun-mustat-omistivat-mustia-orjia/


      • Anonyymi kirjoitti:

        Missäs sinä olet kehittämässä kieltä ja kulttuuria?

        > Vain vastustaminen, vihamielisyyksien luominen ja ihmisten erottelu huonoihin ja hyviin. <

        Nuohan on omia tekojasi palstalla.
        Teet omiin kuvitelmiisi johtopäätöksiä todellisuudesta. Nyt tarvittaisiin vaan ne tahot selkeästi ilmaistuna, jotka tuota harrastaa. Mutut ei kelpaa vaan raaka fakta.

        Kieltä ja kulttuuria ei luoda silloin kun koko maa on vaarassa. Tarvitaan kansan herättelyä, tiedon levitystä, ehdokkaaksi asettumista vaaleissa, sananvapauden puolustamista, kaikkea noita on tehty. Älytön heittosi vailla realismin tajua. Ei suomalaisuuden puolustaminen merkitse, että pitäisi kehittää suomenkieltä tai kulttuuria! Sitä paitsi, sinähän syytät alinomaa, että kansallismieliset kehittää suomenkieltä luomalla uusia sanoja. Vaikka se on aivan toisinpäin, vihervasemmisto siihen syyllistyy, pahkasikamainen todellisuus on täällä.
        ttps://www.facebook.com/photo.php?fbid=4141459679229665&set=a.1004978919544439&type=3&theater&ifg=1

        Mitä pahaa on kansalliskiihkossa, että kiihkeästi on puhumassa oman kansan ja kulttuurin puolesta? Ei mitään jos ei mennä väkivaltaan, kuten äärivasemmisto eri puolilla maailmaa tekee. Mustat BLM-liikkeessä ja Antifa ovat tuhoamassa kulttuuria, jossa elävät. BLM-liike on marxilainen ryhmä, jota George Soros rahoittaa luomaan sekasortoa yhteiskuntaan. George Floydin murha on ollut tekosyy, ei syy aloittaa valtakunnallinen hyökkäys maan kaupunkeihin. Tämä on 100 miljoonan dollarin marxilainen PR-kampanja, jonka tarkoituksena on häiritä Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää ja Trumpin uudelleenvalintaa.
        ttps://www.commdiginews.com/politics-2/george-soros-gave-black-lives-matter-and-antifa-over-100-million-dollars-130048/

        ttps://en.wikipedia.org/wiki/List_of_monuments_and_memorials_removed_during_the_George_Floyd_protests

        ttps://blogit.perussuomalaiset.fi/kaj-granlund/kun-mustat-omistivat-mustia-orjia/

        ”Kieltä ja kulttuuria ei luoda silloin kun koko maa on vaarassa. Tarvitaan kansan herättelyä, tiedon levitystä, ehdokkaaksi asettumista vaaleissa, sananvapauden puolustamista, kaikkea noita on tehty.”

        Oho!

        Oman äidinkielen vaaliminen ja sen kehittäminen on perustavaa laatua olevaa kulttuuria! Sen voi sanoa olevan yksi niistä, joka yhdistää meidät suomalaiset.

        Kyllä kirjallisuus, sen monivivahteisin muodoin silloin pitäisi olla yksi niistä, joissa ollaan innolla mukana. Samoin musiikki, kuvataide, arkkitehtuuri, elokuvat, muotoilu tai vaikka ruokakulttuuri ovat näitä tärkeitä seikkoja.

        Suomessa on tähän saakka myös vaikeina aikoina arvostettu kulttuuria. Jopa sotien aikana kulttuurielämä oli vilkasta ja uutta luotiin koko ajan. Myös kotirintamalla luettiin, katsottiin elokuvia, käytiin teattereissa (sekä harrastettiin sitä itse), musisoitiin jne.

        ”Sitä paitsi, sinähän syytät alinomaa, että kansallismieliset kehittää suomenkieltä luomalla uusia sanoja.”

        Eivät he kehitä, vaan raiskaavat sitä tai muuttavat sitä propagandaksi – toisin sanoen valheiksi ja väännöksiseksi, jotka eivät vastaa suomenkielen sovittuja sääntöjä.

        ”Mitä pahaa on kansalliskiihkossa, että kiihkeästi on puhumassa oman kansan ja kulttuurin puolesta?”

        Kiihkoilu on aina pahasta. Se ei tuo mitään hyvää, vaan pelkästään rikkoo ja tuhoaa.

        Olen ollut läpi elämäni innokas suomalaisen kulttuurin kannattaja. Rakastan äidinkieltäni, pyrin välttämään vierasperäisiä sanoja ja käyttämään niistä suomalaista vastinetta – aina se ikävä kyllä ei ole mahdollista. Samoin vierastan noita anglikanismeja, eli suoraan toisesta kielestä lainattuja sanoja. Murteista tykkään, tosin vain puhekielessä.

        Kyllä, minä puolustan suomalaista kulttuuria sen monipuolisissa muodoissaan. Ei ole tarvetta kiihkoilla, eikä etenkään alentaa muiden kulttuureja sen vuoksi.


    • Minä luulin, että kulttuuriluteraisuus viittaa niihin Luterilaiseen kirkkoon kuuluviin, jotka käyvät ehkä kerran vuodessa joulukirkossa, viettävät kirkkohäät, kastavat lapsensa ja laittavat heidät rippikouluun. Kaikki tämä, vaikka he eivät usko Jeesukseen Jumalan poikana tai Raamatun tarinoihin. Kulttuuriluterilaiset voivat olla ateisteja, mutta useammin he uskovat johonkin korkeampaan voimaan, mitä he kutsuvat Jumalaksi.

      • ”Minä luulin, että kulttuuriluteraisuus viittaa niihin Luterilaiseen kirkkoon kuuluviin, jotka käyvät ehkä kerran vuodessa joulukirkossa, viettävät kirkkohäät, kastavat lapsensa ja laittavat heidät rippikouluun.”

        Luulo ei ole tiedon väärti. Kulttuuri on huomattavan paljon laajempi asia. Tässä muutamia hyviä näkökulmia.

        Ajatellaan vaikka suomen kieltä sekä koululaitosta, missä näkyy luterilaisuuden perustaa: ”…esimerkiksi koululaitoksessa ja kielessä. Reformaatiossa syntyi kirjakieli, joka on siitä lähtien kehittynyt.”
        TS ”Suomessa ollaan luterilaisia, vaikka ei oltaisi tietoisia siitä”

        Eli Luther halusi, että jokainen saa lukea Raamattua itse, omalla kielellään. Siitä syntyi ensin tarve tehdä kirjakieli, eli varsinainen suomen kieli, mikä nyt tunnetaan.

        Keskitalo SK ”Suomi on luterilainen”BLOGIT RAJALLA 22.8.2017 ”Luterilaisesta lukkarinkoulusta” lukuharjoituksineen johtaakin pitkä linja Suomen hyviin Pisa-tuloksiin, vaikkei sitä ehkä nykyään tunnistetakaan.”

        Tarkoittaa sitä, että kansa olisi voinut lukea Raamattua, piti opetella lukemaan ja kirjoittamaan mahdollisimman kattavasti läpi suomen.

        Toinen puoli on asenteemme vähempiosaisiin.
        ”Pohjois-Saksan luterilaisten kaupunkien köyhäinkassat olivat varhainen sosiaaliturvan muoto. Luterilaisten reformaattorien myötä nämä ajatukset kantautuivat meillekin.”

        Kuten Mäkinen ilmaisee ”Lisäksi luterilainen sosiaalietiikka lähtee uudenlaisesta näköalasta, jonka mukaan köyhien ja heikossa asemassa olevien hoitaminen on yhteisellä vastuulla, eikä niin, että se perustuisi almun antamiseen tai hyväntekeväisyyteen.”
        TS ”Suomessa ollaan luterilaisia, vaikka ei oltaisi tietoisia siitä”

        Tämän vuoksi suomessa ei esim. kerjäämistä pidetä mitenkään hyvänä asiana.

        Sitten on puhuttu paljon työmoraalista.
        ”Luterilainen työn etiikka eroaa merkittävästi Max Weberin kuvaamasta hieman ilottomasta kalvinistisesta työn etiikasta, jota usein populaarijulkisuudessa markkinoidaan muka luterilaisena.”
        Keskitalo SK ”Suomi on luterilainen”BLOGIT RAJALLA 22.8.2017

        Eli suomessa arvostetaan työtä sen vuoksi, että se sinällään koetaan arvokkaaksi, ei siis vain rahan tai aseman vuoksi tehtyä työtä.


      • mummomuori kirjoitti:

        ”Minä luulin, että kulttuuriluteraisuus viittaa niihin Luterilaiseen kirkkoon kuuluviin, jotka käyvät ehkä kerran vuodessa joulukirkossa, viettävät kirkkohäät, kastavat lapsensa ja laittavat heidät rippikouluun.”

        Luulo ei ole tiedon väärti. Kulttuuri on huomattavan paljon laajempi asia. Tässä muutamia hyviä näkökulmia.

        Ajatellaan vaikka suomen kieltä sekä koululaitosta, missä näkyy luterilaisuuden perustaa: ”…esimerkiksi koululaitoksessa ja kielessä. Reformaatiossa syntyi kirjakieli, joka on siitä lähtien kehittynyt.”
        TS ”Suomessa ollaan luterilaisia, vaikka ei oltaisi tietoisia siitä”

        Eli Luther halusi, että jokainen saa lukea Raamattua itse, omalla kielellään. Siitä syntyi ensin tarve tehdä kirjakieli, eli varsinainen suomen kieli, mikä nyt tunnetaan.

        Keskitalo SK ”Suomi on luterilainen”BLOGIT RAJALLA 22.8.2017 ”Luterilaisesta lukkarinkoulusta” lukuharjoituksineen johtaakin pitkä linja Suomen hyviin Pisa-tuloksiin, vaikkei sitä ehkä nykyään tunnistetakaan.”

        Tarkoittaa sitä, että kansa olisi voinut lukea Raamattua, piti opetella lukemaan ja kirjoittamaan mahdollisimman kattavasti läpi suomen.

        Toinen puoli on asenteemme vähempiosaisiin.
        ”Pohjois-Saksan luterilaisten kaupunkien köyhäinkassat olivat varhainen sosiaaliturvan muoto. Luterilaisten reformaattorien myötä nämä ajatukset kantautuivat meillekin.”

        Kuten Mäkinen ilmaisee ”Lisäksi luterilainen sosiaalietiikka lähtee uudenlaisesta näköalasta, jonka mukaan köyhien ja heikossa asemassa olevien hoitaminen on yhteisellä vastuulla, eikä niin, että se perustuisi almun antamiseen tai hyväntekeväisyyteen.”
        TS ”Suomessa ollaan luterilaisia, vaikka ei oltaisi tietoisia siitä”

        Tämän vuoksi suomessa ei esim. kerjäämistä pidetä mitenkään hyvänä asiana.

        Sitten on puhuttu paljon työmoraalista.
        ”Luterilainen työn etiikka eroaa merkittävästi Max Weberin kuvaamasta hieman ilottomasta kalvinistisesta työn etiikasta, jota usein populaarijulkisuudessa markkinoidaan muka luterilaisena.”
        Keskitalo SK ”Suomi on luterilainen”BLOGIT RAJALLA 22.8.2017

        Eli suomessa arvostetaan työtä sen vuoksi, että se sinällään koetaan arvokkaaksi, ei siis vain rahan tai aseman vuoksi tehtyä työtä.

        Sekoitin kulttuuriluterilaisen tapaluterilaiseen... Kirkko ja kaupunki - lehti sanoo seuraavaan:

        ”Suomi on läpeensä luterilainen maa – tai ainakin kulttuuriluterilainen. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes 80 prosenttia.”

        Selvästikin kulttuuriluterilaisiksi lasketaan kaikki ne, ketkä noudattavat luterilaisia perinteitä. Termi näyttää olevan aika vähässä käytössä...


      • Järkisyitä kirjoitti:

        Sekoitin kulttuuriluterilaisen tapaluterilaiseen... Kirkko ja kaupunki - lehti sanoo seuraavaan:

        ”Suomi on läpeensä luterilainen maa – tai ainakin kulttuuriluterilainen. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes 80 prosenttia.”

        Selvästikin kulttuuriluterilaisiksi lasketaan kaikki ne, ketkä noudattavat luterilaisia perinteitä. Termi näyttää olevan aika vähässä käytössä...

        Hyvä havainto. Näin päin se menee.


      • Anonyymi
        Järkisyitä kirjoitti:

        Sekoitin kulttuuriluterilaisen tapaluterilaiseen... Kirkko ja kaupunki - lehti sanoo seuraavaan:

        ”Suomi on läpeensä luterilainen maa – tai ainakin kulttuuriluterilainen. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes 80 prosenttia.”

        Selvästikin kulttuuriluterilaisiksi lasketaan kaikki ne, ketkä noudattavat luterilaisia perinteitä. Termi näyttää olevan aika vähässä käytössä...

        > Minä luulin, että kulttuuriluteraisuus viittaa niihin Luterilaiseen kirkkoon kuuluviin, jotka käyvät ehkä kerran vuodessa joulukirkossa, viettävät kirkkohäät, kastavat lapsensa ja laittavat heidät rippikouluun. <

        Nuohan on luterilaisia tapoja ja kuuluvat luterilaiseen perinteeseen ja siten kulttuuriin. Älytöntä erottaa tapaluterilaiset ja kulttuuriluterilaiset. Jukka Keskitalo toi vain laajemmin historiallisia seikkoja esiin luterilaisuuden vaikutuksiin maassamme.

        Joillakin on vain kova halu erotella ihmisiä lohkoihin ja karsinoihin. Ja se joku ei ole Keskitalo.

        Kirjakielen käyttö, lukeminen, hyvinvointivaltion palvelujen käyttö ja työnteko ei tee kenestäkään luterilaista, ei tapa- eikä kultuuriluterilaista, vaikka niihin kirkko on historian kuluessa vaikuttanutkin. Sen sijaan kirkon palveluiden suoranainen käyttö kuten joulukirkko, kirkkohäät, kaste ja rippikoulu osoittavat tapa/kulttuuriluterilaisuutta, jos ei siis muuten olla kiinnostuttu kirkon opin sisällöstä.

        Ja kukahan siitä 80 prosentista erottelee tapa- ja kulttuuriluterilaiset erilleen? Vai onko tapaluterilaiset sitten siinä 20 prosentin joukossa yhdessä aitojen uudestisyntyneiden joukossa?

        Tällaista hassuutta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        > Minä luulin, että kulttuuriluteraisuus viittaa niihin Luterilaiseen kirkkoon kuuluviin, jotka käyvät ehkä kerran vuodessa joulukirkossa, viettävät kirkkohäät, kastavat lapsensa ja laittavat heidät rippikouluun. <

        Nuohan on luterilaisia tapoja ja kuuluvat luterilaiseen perinteeseen ja siten kulttuuriin. Älytöntä erottaa tapaluterilaiset ja kulttuuriluterilaiset. Jukka Keskitalo toi vain laajemmin historiallisia seikkoja esiin luterilaisuuden vaikutuksiin maassamme.

        Joillakin on vain kova halu erotella ihmisiä lohkoihin ja karsinoihin. Ja se joku ei ole Keskitalo.

        Kirjakielen käyttö, lukeminen, hyvinvointivaltion palvelujen käyttö ja työnteko ei tee kenestäkään luterilaista, ei tapa- eikä kultuuriluterilaista, vaikka niihin kirkko on historian kuluessa vaikuttanutkin. Sen sijaan kirkon palveluiden suoranainen käyttö kuten joulukirkko, kirkkohäät, kaste ja rippikoulu osoittavat tapa/kulttuuriluterilaisuutta, jos ei siis muuten olla kiinnostuttu kirkon opin sisällöstä.

        Ja kukahan siitä 80 prosentista erottelee tapa- ja kulttuuriluterilaiset erilleen? Vai onko tapaluterilaiset sitten siinä 20 prosentin joukossa yhdessä aitojen uudestisyntyneiden joukossa?

        Tällaista hassuutta.

        Nimikkeet ovat vain keskustelua helpottamaan. Ne ovat aika yksinkertaistuksia eikä pidä kuvitella, että ihmiset olisivat jotenkin lokeroitavissa. On olemassa paljon tapaluterilaisia, jotka eivät Jumalaan tai Jeesukseen jumalan poikana. Heidän kutsuminen luterilaisiksi kristityiksi on mielestäni harhaanjohtavaa. Kulttuuriluterilainen tai tapaluterilainen on parempi nimike.


      • Anonyymi
        Järkisyitä kirjoitti:

        Nimikkeet ovat vain keskustelua helpottamaan. Ne ovat aika yksinkertaistuksia eikä pidä kuvitella, että ihmiset olisivat jotenkin lokeroitavissa. On olemassa paljon tapaluterilaisia, jotka eivät Jumalaan tai Jeesukseen jumalan poikana. Heidän kutsuminen luterilaisiksi kristityiksi on mielestäni harhaanjohtavaa. Kulttuuriluterilainen tai tapaluterilainen on parempi nimike.

        >On olemassa paljon tapaluterilaisia, jotka eivät Jumalaan tai Jeesukseen jumalan poikana. Heidän kutsuminen luterilaisiksi kristityiksi on mielestäni harhaanjohtavaa. Kulttuuriluterilainen tai tapaluterilainen on parempi nimike. <

        Nimenomaan. Mutta että erottelee nämä kaksi erilaisiksi on sitä lohkoajattelua. Nehän merkitsee samaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        > Minä luulin, että kulttuuriluteraisuus viittaa niihin Luterilaiseen kirkkoon kuuluviin, jotka käyvät ehkä kerran vuodessa joulukirkossa, viettävät kirkkohäät, kastavat lapsensa ja laittavat heidät rippikouluun. <

        Nuohan on luterilaisia tapoja ja kuuluvat luterilaiseen perinteeseen ja siten kulttuuriin. Älytöntä erottaa tapaluterilaiset ja kulttuuriluterilaiset. Jukka Keskitalo toi vain laajemmin historiallisia seikkoja esiin luterilaisuuden vaikutuksiin maassamme.

        Joillakin on vain kova halu erotella ihmisiä lohkoihin ja karsinoihin. Ja se joku ei ole Keskitalo.

        Kirjakielen käyttö, lukeminen, hyvinvointivaltion palvelujen käyttö ja työnteko ei tee kenestäkään luterilaista, ei tapa- eikä kultuuriluterilaista, vaikka niihin kirkko on historian kuluessa vaikuttanutkin. Sen sijaan kirkon palveluiden suoranainen käyttö kuten joulukirkko, kirkkohäät, kaste ja rippikoulu osoittavat tapa/kulttuuriluterilaisuutta, jos ei siis muuten olla kiinnostuttu kirkon opin sisällöstä.

        Ja kukahan siitä 80 prosentista erottelee tapa- ja kulttuuriluterilaiset erilleen? Vai onko tapaluterilaiset sitten siinä 20 prosentin joukossa yhdessä aitojen uudestisyntyneiden joukossa?

        Tällaista hassuutta.

        ”Älytöntä erottaa tapaluterilaiset ja kulttuuriluterilaiset.”
        ”Sen sijaan kirkon palveluiden suoranainen käyttö kuten joulukirkko, kirkkohäät, kaste ja rippikoulu osoittavat tapa/kulttuuriluterilaisuutta, jos ei siis muuten olla kiinnostuttu kirkon opin sisällöstä.”

        No, oikeastaan teet sen myös itse. Kulttuuri on sen verran laajempi alue, että sieltä voidaan hahmottaa se, mitkä tekijät luterilaisuudessa ovat vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriin – ja päinvastoin.

        Se, miksi on erikseen ns. tapaluterilaisuus ilmaisuna, kuvaa ehkä sitä, miten varsinainen uskonnollisuus on vähän kuin sivuseikka, mutta kuitenkin jollain tasolla tärkeä.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        ”Älytöntä erottaa tapaluterilaiset ja kulttuuriluterilaiset.”
        ”Sen sijaan kirkon palveluiden suoranainen käyttö kuten joulukirkko, kirkkohäät, kaste ja rippikoulu osoittavat tapa/kulttuuriluterilaisuutta, jos ei siis muuten olla kiinnostuttu kirkon opin sisällöstä.”

        No, oikeastaan teet sen myös itse. Kulttuuri on sen verran laajempi alue, että sieltä voidaan hahmottaa se, mitkä tekijät luterilaisuudessa ovat vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriin – ja päinvastoin.

        Se, miksi on erikseen ns. tapaluterilaisuus ilmaisuna, kuvaa ehkä sitä, miten varsinainen uskonnollisuus on vähän kuin sivuseikka, mutta kuitenkin jollain tasolla tärkeä.

        Ne ovat vain nimikkeitä, ei sen kummemmin kerro muuta sisältöä. En lohko vaan kerroin, mitä tarkoitetaan tapa/kulttuuriluterilaisuudella. Ihan niin kuin on kulttuurikristitty tai kulttuurimuslimi -nimikkeet, jotka ovat vain noiden uskontojen ulkokohtaista hyväksymistä, ei omakohtaista uskon omaksumista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        >On olemassa paljon tapaluterilaisia, jotka eivät Jumalaan tai Jeesukseen jumalan poikana. Heidän kutsuminen luterilaisiksi kristityiksi on mielestäni harhaanjohtavaa. Kulttuuriluterilainen tai tapaluterilainen on parempi nimike. <

        Nimenomaan. Mutta että erottelee nämä kaksi erilaisiksi on sitä lohkoajattelua. Nehän merkitsee samaa.

        ”Nimenomaan. Mutta että erottelee nämä kaksi erilaisiksi on sitä lohkoajattelua. Nehän merkitsee samaa.”

        Näin ajattelin, mutta sitten mummomuori korjasi, että myös hartaat Jeesukseen uskovat uudestisyntyneet kristityt ovat kulttuuriluterilaisia. Tapaluterilaiset taas ovat niitä, joille kristinusko on lähinnä vain tapa.

        Huomaan, ettei näille termeille ole vakiintuneita tarkoituksia... Pitänee siis aina tarkentaa, mitä tarkoittaa, jos aikoo niitä käyttää.


      • Järkisyitä kirjoitti:

        ”Nimenomaan. Mutta että erottelee nämä kaksi erilaisiksi on sitä lohkoajattelua. Nehän merkitsee samaa.”

        Näin ajattelin, mutta sitten mummomuori korjasi, että myös hartaat Jeesukseen uskovat uudestisyntyneet kristityt ovat kulttuuriluterilaisia. Tapaluterilaiset taas ovat niitä, joille kristinusko on lähinnä vain tapa.

        Huomaan, ettei näille termeille ole vakiintuneita tarkoituksia... Pitänee siis aina tarkentaa, mitä tarkoittaa, jos aikoo niitä käyttää.

        "Pitänee siis aina tarkentaa, mitä tarkoittaa, jos aikoo niitä käyttää."

        Aivan, sillä näitä käytetään joskus merkityksissä, joilla ei ole oikein selkeää määritettä, mitä kukin milloinkin tarkoittaa.


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        "Pitänee siis aina tarkentaa, mitä tarkoittaa, jos aikoo niitä käyttää."

        Aivan, sillä näitä käytetään joskus merkityksissä, joilla ei ole oikein selkeää määritettä, mitä kukin milloinkin tarkoittaa.

        Mitä sinä tarkoitat fundamentalisti kristityllä, käytät sitä sanaa 😺❓
        Kerro muutama tälläinen suomalainen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä sinä tarkoitat fundamentalisti kristityllä, käytät sitä sanaa 😺❓
        Kerro muutama tälläinen suomalainen.

        Fundamentalistinen kristitty on ihan yleisesti käytetty termi, vaikkakaan eihän fundamentalistien ja maltillisten väliin voi vetää mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti fundamentalistit tulkitsevat Raamattua kirjaimellisemmin ja katsovat, että asiat ovat niin kuin Raamatussa lukee. Esimerkiksi homoseksuaalisuus on syntiä, koska Paavali näin kirjoitti. Maltilliset kristityt eivät anna Raamatulle tuollaista asemaa, vaan ovat valmiit tulkitsemaan Raamattua historiallisessa valossa ja usein korostavat enemmän Kultaista sääntöä ja suvaitsevaisuutta lähimmäisrakkauden hengessä.


      • Anonyymi
        Järkisyitä kirjoitti:

        ”Nimenomaan. Mutta että erottelee nämä kaksi erilaisiksi on sitä lohkoajattelua. Nehän merkitsee samaa.”

        Näin ajattelin, mutta sitten mummomuori korjasi, että myös hartaat Jeesukseen uskovat uudestisyntyneet kristityt ovat kulttuuriluterilaisia. Tapaluterilaiset taas ovat niitä, joille kristinusko on lähinnä vain tapa.

        Huomaan, ettei näille termeille ole vakiintuneita tarkoituksia... Pitänee siis aina tarkentaa, mitä tarkoittaa, jos aikoo niitä käyttää.

        Kokeillaanpa uudestaan. On kyllä herkkähipiäistä poistopolitiikkaa.

        > myös hartaat Jeesukseen uskovat uudestisyntyneet kristityt ovat kulttuuriluterilaisia. <

        Menit mum mon hal paan. Uudestisyntyneet ovat uudestisyntyneitä, ei kulttuuriluterilaisia. Missä hän muuten niin sanoi?

        Jukka Keskitalo kertoo kirkon vaikutuksista suomalaiseen kulttuuriin, esim. kirjakieli, lukeminen, hyvinvointivaltion palvelut ja työnteko. Kuten kirjoitin, ei mikään noista tee kenestäkään luterilaista, ei tapa- eikä kulttuuriluterilaista. Nuo kaksi tarkoittaa samaa asiaa: ihmistä, joka on ulkoisesti kiinnostunut kirkosta, kannattaa kristillisiä arvoja ja käyttää kirkon tarjoamia palveluita ilman henkilökohtaista uudestisyntymistä. Miten ihmeessä selittää kulttuuriluterilainen tuon Keskitalon kirjoituksen pohjalta? ? Kaikkihan me olemme osallisia noista yhteiskunnan tarjonnoista, niin ateistit kuin vaikka muslimit, mutta ei he mitään kulttuuriluterilaisia ole.

        Mum mo vää ris teli Keskitalon kirjoitusta tyy pilliseen tapaansa. Kan nattaa olla var uillaan kirjoituk sistaan.

        https://suomenkuvalehti.fi/rajalla/2017/08/22/suomi-on-luterilainen/


      • Järkisyitä
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokeillaanpa uudestaan. On kyllä herkkähipiäistä poistopolitiikkaa.

        > myös hartaat Jeesukseen uskovat uudestisyntyneet kristityt ovat kulttuuriluterilaisia. <

        Menit mum mon hal paan. Uudestisyntyneet ovat uudestisyntyneitä, ei kulttuuriluterilaisia. Missä hän muuten niin sanoi?

        Jukka Keskitalo kertoo kirkon vaikutuksista suomalaiseen kulttuuriin, esim. kirjakieli, lukeminen, hyvinvointivaltion palvelut ja työnteko. Kuten kirjoitin, ei mikään noista tee kenestäkään luterilaista, ei tapa- eikä kulttuuriluterilaista. Nuo kaksi tarkoittaa samaa asiaa: ihmistä, joka on ulkoisesti kiinnostunut kirkosta, kannattaa kristillisiä arvoja ja käyttää kirkon tarjoamia palveluita ilman henkilökohtaista uudestisyntymistä. Miten ihmeessä selittää kulttuuriluterilainen tuon Keskitalon kirjoituksen pohjalta? ? Kaikkihan me olemme osallisia noista yhteiskunnan tarjonnoista, niin ateistit kuin vaikka muslimit, mutta ei he mitään kulttuuriluterilaisia ole.

        Mum mo vää ris teli Keskitalon kirjoitusta tyy pilliseen tapaansa. Kan nattaa olla var uillaan kirjoituk sistaan.

        https://suomenkuvalehti.fi/rajalla/2017/08/22/suomi-on-luterilainen/

        Minä: ”Minä luulin, että kulttuuriluteraisuus viittaa niihin Luterilaiseen kirkkoon kuuluviin, jotka käyvät ehkä kerran vuodessa joulukirkossa, viettävät kirkkohäät, kastavat lapsensa ja laittavat heidät rippikouluun.”

        Mummo: ”Luulo ei ole tiedon väärti. Kulttuuri on huomattavan paljon laajempi asia.”

        Eli tämän määritelmän mukaan, jos tulkitsin Mummoa oikein, niin kulttuuriluterilainen on jokainen, joka elää Luterilaisen kulttuuriperinteen mukaan osallistuen kirkollisiin toimituksiin yms.


      • Järkisyitä kirjoitti:

        Fundamentalistinen kristitty on ihan yleisesti käytetty termi, vaikkakaan eihän fundamentalistien ja maltillisten väliin voi vetää mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti fundamentalistit tulkitsevat Raamattua kirjaimellisemmin ja katsovat, että asiat ovat niin kuin Raamatussa lukee. Esimerkiksi homoseksuaalisuus on syntiä, koska Paavali näin kirjoitti. Maltilliset kristityt eivät anna Raamatulle tuollaista asemaa, vaan ovat valmiit tulkitsemaan Raamattua historiallisessa valossa ja usein korostavat enemmän Kultaista sääntöä ja suvaitsevaisuutta lähimmäisrakkauden hengessä.

        "Maltilliset kristityt eivät anna Raamatulle tuollaista asemaa, vaan ovat valmiit tulkitsemaan Raamattua historiallisessa valossa ja usein korostavat enemmän Kultaista sääntöä ja suvaitsevaisuutta lähimmäisrakkauden hengessä."

        Toit hyvän esimerkin siitä, mitä eroa voi olla.


    • >> "Kulttuuriluterilaisuus", mikä se on? <<

      Jokainen on omaksunut enemmän tai vähemmän tämän maan luterilaisen kulttuurin, jota voisi uskonnottomalta osaltaan kutsua myöskin sosialidemokratiaksi.

      Jos usko luterilaiseen jumalaan on vähän hakusessa tai sitä ei ole ollenkaan, mutta luterilainen kulttuuri on omaksuttu, voimme puhua kulttuuriluterilaisesta.

      Vrt. kulttuurimuslimi, kulttuurijuutalainen (Ben Z.), kulttuuri sitä ja kulttuuri tätä.

      >> kirjoituksesta käsitin, että kyseessä olisi etenkin luterilaisen hengellisyyden vastainen <<

      Olet käsittänyt asian mielestäni täysin väärin. Kulttuuriluterilaisista löytyy jopa kovia kirkon puolustajia, joskin suurin osa heistä taitaa suhtautuu kirkkoon ja kristinuskoon hyvin neutraalisti. Tyydytään nykytilaan. Tämän voi päätellä siitä, ettei kirkko ole kovinkaan usein keskustelun kohteena. Se ei kiinnosta riittävästi hyvässä eikä pahassa suurta enemmistöä. Valtaosalle riittää, kun kirkko löytyy häihin ja hautajaisiin.

      >> Ateistinen luterilaisuus? Jota kirkon kristityt eivät saisi arvostella. <<

      Osa kirkon kulttuuriluterilaisista on varmasti ateisteja. Onhan kirkon sisällä ateisteja aika paljon. Kirkon sisällä ristiriitaa synnyttää nähdäkseni kylläkin enemmän liberaaliuden aste, ei niinkään jumaluskon puute.

      Kirkon konservatiivit saavat toki arvostella ja vastaavasti he saavat arvostelua. Esimerkkinä vaikkapa piispa Jari Jolkkonen, joka on kirjoittanut muutaman ateismikriittisen kirjoituksen.

      Mutta kaiken kaikkiaan keskustelu ateistien ja kirkon konservatiivien välillä on niin vähäistä, että sen tietomäärän voisi välittää vaikka savumerkein.

      • Anonyymi

        Juutalainen uskonto on tänä aikana pelkkä kulttuuriuskonto, jossa palvellaan ihmisen omien käsien töitä kuten Mooseksen aikana erämaassa, kun kansa siellä halusi saada vasikkaa (nuorta sonnivasikkaa - kanaanilaisten epäjumalaa) kuvaavan kultaisen patsaan.
        Farisealaisuuskin oli pelkkiin ulkonaisiin muotoihin takertunut liike ilman sydämenuskoa.
        Hillelin koulun filosofiset eli pelkkään ihmisviisauteen eli lihalliset järjen päättelyihin
        (ilman Jumalan Hengen ohjausta ja opetusta) perustuvat Jumalan lain ja perinnäissääntöjen selitykset olivat ja ovat vailla armoa ja totuutta. Siellä ihminen itse on korotettu "kultaiseksi vasikaksi", jota palvotaan. Juutalaisessa teologiassa on pelkästään lihallista, mikä erottaa sen kristinuskosta. Samalla tavalla kulttuurikristillisyys on pelkästään lihallista, kun se pohjaa Raamatun selittämisen pelkästään yliopistoteologian nykyisiin menetelmiin eikä Pyhä Henki ole ohjaamassa ja opettamassa eli avaamassa Jumalan sanaa ja sen ymmärrystä Jumalan tahdon mukaisesti. Eräs yliopistourallaan mainetta saavuttanut eksegeetti ilmoittautui kulttuurikristityksi eli pelkkien eräiden ulkonaisten tapojen noudattajaksi eläessään ja katsoi kuolemansa lähestyessä siinä olevan kaiken loppu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juutalainen uskonto on tänä aikana pelkkä kulttuuriuskonto, jossa palvellaan ihmisen omien käsien töitä kuten Mooseksen aikana erämaassa, kun kansa siellä halusi saada vasikkaa (nuorta sonnivasikkaa - kanaanilaisten epäjumalaa) kuvaavan kultaisen patsaan.
        Farisealaisuuskin oli pelkkiin ulkonaisiin muotoihin takertunut liike ilman sydämenuskoa.
        Hillelin koulun filosofiset eli pelkkään ihmisviisauteen eli lihalliset järjen päättelyihin
        (ilman Jumalan Hengen ohjausta ja opetusta) perustuvat Jumalan lain ja perinnäissääntöjen selitykset olivat ja ovat vailla armoa ja totuutta. Siellä ihminen itse on korotettu "kultaiseksi vasikaksi", jota palvotaan. Juutalaisessa teologiassa on pelkästään lihallista, mikä erottaa sen kristinuskosta. Samalla tavalla kulttuurikristillisyys on pelkästään lihallista, kun se pohjaa Raamatun selittämisen pelkästään yliopistoteologian nykyisiin menetelmiin eikä Pyhä Henki ole ohjaamassa ja opettamassa eli avaamassa Jumalan sanaa ja sen ymmärrystä Jumalan tahdon mukaisesti. Eräs yliopistourallaan mainetta saavuttanut eksegeetti ilmoittautui kulttuurikristityksi eli pelkkien eräiden ulkonaisten tapojen noudattajaksi eläessään ja katsoi kuolemansa lähestyessä siinä olevan kaiken loppu.

        Tuolla perusteellahan kaikki kristillisyys on pelkkää kulttuurikristillisyyttä. Ottaen huomioon että Pyhä Henki on mielikuvitusolento, joka tosiasiassa ei ohjaa yhdenkään kristillisen ajattelua, vaan he ihan itse kyllä ohjaavat omaa ajatteluaan vaikka muuta luulisivatkin.


      • ”Kulttuuriluterilaisista löytyy jopa kovia kirkon puolustajia, joskin suurin osa heistä taitaa suhtautuu kirkkoon ja kristinuskoon hyvin neutraalisti.”

        Niin, kuten tuolla jo kirjoitin ”mummomuori”28.07.2020 08:32
        Näiden äärioikeistolaisten sekä uusnatsien aateveli on sen hyvin määritellyt:
        ”Jos sinulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan, olet uskonnollinen kristitty. Minulla itselläni ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan. Me uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurillisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä.” –Anders Behring Breivik

        Eli nykyään suomessa niin äärioikeisto kuin oikeistopopulistit ovat hyvin pitkälle kulttuuriluterilaisia.

        ”Osa kirkon kulttuuriluterilaisista on varmasti ateisteja.”

        Ei ehkä ateisteiksi suoraan voi sanoa, mutta jonkinlaisia agnositkkoja.


      • mummomuori kirjoitti:

        ”Kulttuuriluterilaisista löytyy jopa kovia kirkon puolustajia, joskin suurin osa heistä taitaa suhtautuu kirkkoon ja kristinuskoon hyvin neutraalisti.”

        Niin, kuten tuolla jo kirjoitin ”mummomuori”28.07.2020 08:32
        Näiden äärioikeistolaisten sekä uusnatsien aateveli on sen hyvin määritellyt:
        ”Jos sinulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan, olet uskonnollinen kristitty. Minulla itselläni ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan. Me uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurillisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä.” –Anders Behring Breivik

        Eli nykyään suomessa niin äärioikeisto kuin oikeistopopulistit ovat hyvin pitkälle kulttuuriluterilaisia.

        ”Osa kirkon kulttuuriluterilaisista on varmasti ateisteja.”

        Ei ehkä ateisteiksi suoraan voi sanoa, mutta jonkinlaisia agnositkkoja.

        Noille natseille kirkko on pelkkä työkalu.

        Nimeään en nyt muista, mutta joku julkisuuden mieshenkilö se oli, kun puolusti kirkkoa ja sen nykyistä asemaa osana kulttuuriperimää ja vastaavin perusteluin.


    • Anonyymi

      Millaisen merkin laittaisit kun sanot uskovia vajakeiksi taikka huudahdat voi vee?

    • Anonyymi

      Missä yhteydessä "kulttuuriluterilaisuus esiintyy" ? Anna linkki ko. kirjoitukseen. Mahdotonta ottaa kantaa irralliseen sanaan, Mistä me tiedämme, missä yhteydessä sanaa on käytetty!

      • Tuokin on tärkeä puoli, sillä näitä viljellään vähän miten sattuu.


      • mummomuori kirjoitti:

        Tuokin on tärkeä puoli, sillä näitä viljellään vähän miten sattuu.

        Se taisi olla kulttuurikristitty, mutta kun ko. henkilö puolusti kovasti juuri luterilaista kirkkoamme, niin katsoisin, että kulttuuriluterilainen olisi ihan käypä määritelmä.

        Heikki Räisänen ei ollut tuo henkilö, mutta hän määritteli viimeisessä haastattelussaan, haimasyöpää sairastavana ja tietoisena lähestyvästä kuolemasta asian aikoinaan näin:

        "– Olisi aika helppohintaista ruveta nyt kaipaamaan kuolemanjälkeistä elämää. Minusta todennäköistä on, että kuolemaa ei seuraa mitään, mutta olisin positiivisesti yllättynyt jos niin olisi. Määrittelisin itseni agnostikoksi tai niin sanotuksi kulttuurikristityksi.

        Käsitteellä kulttuurikristitty Heikki Räisänen viittaa henkilöön, joka arvostaa kristillistä perintöään ja kamppailee sen kanssa, mutta ei osaa pitää kirkkojen opinkappaleita – joitakin niistä tai mitään niistä – oikeasti tosina."

        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/raamatuntutkija-heikki-raisasen-viimeinen-haastattelu#36223a65


    • Anonyymi

      Luterilaisuus koostuu luterilaisesta maailmankuvasta ja luterilaisesta kulttuurista. Jos ei usko luterilaisiin uskomuksiin eli Lutherin teeseihin joiden mukaan esim. sielua käristetään kuoleman jälkeen kiirastulessa ennen paratiisiin pääsyä, tällöin on pelkkä kulttuuriluterilainen joka noudattaa luterilaisia tapoja, mutta ei pidä uskomuksia tosina.

    • Anonyymi

      Kulttuuriluterilaisuus on ainakin irtautunut kirkon tunnustuskirjoista ja myös luterilaisuudesta ja muuttunut poliittisesti korrektiksi maalliseksi liikkeeksi, missä päähuomio on epätasa-arvoisella tavalla homoseksuaaleissa ym. vastaavissa ja jätetään huomiotta kirkon aktiivit, yleensä vanhemmat mummot, ja heidän pyhinä pitämät arvot.

      Kulttuuriluterilaisuus on siis lähinnä epätasa-arvon lietsontaa missä huomion ja painopisteen määrää maallinen marksilainen politiikka ja sen tuoma korrektius ja humaanius eli ihmiskeskeisyys.

      Kulttuuriluterilaisuuteen sisältyy myös nimikristillisyys, missä sinänsä kristinuskolla ei ole merkitystä, mutta joillain kirkon toiminnoilla ja tavoilla on väliaikainen merkitys joissain erityistilanteissa. Tapoihin kuuluu myös liturgia, mikä ei enää kosketa ketään ja jota kuunnellaan tyhjä katse silmissä ja lapset pannaan lukemaan tekstiä mistä eivät ymmärrä hönkäsen pöläystä. Papit latelee mantrojaan rakkaudesta, loputtomasta armosta vakuuttaen että saat olla sellainen kuin olet, sinä riität jne jne asioita millä ei myöskään ole merkitystä yhdellekään ihmisille maailmassa.

      Mutta kulttuuriluterilaisuus on vihervasemmistolainen vallankumousmarksilainen poliittinen liike, missä tavoitteena on robotisoida ihmiset ja tehdä heistä automaatteja marksilaisten ihmisten tarpeisiin.

      • Anonyymi

        Kulttuuriluterilaisuuteen kuuluu myös arkkitehtuuri - esim. Helsingin tuomiokirkko on vanhaa kulttuuriluterilaisuutta ja Tikkurilan uusi kirkko edustaa modernia kulttuuriluterilaista arkkitehtuuria.


    • Anonyymi

      Minäkin olen kulttuurisesti luterilainen. 🙂

      Erittäin "luterilaista" sukua; esi-isissä ja muussa suvussa pari pappiakin.

      Tunnustan alkuperäistä Lutherin ja tämän kirkon nk. vanhurskauttamisoppia.

      Koska mielestäni Suomen Ev.luterilainen kirkko itse on luopunut juuristaan ja opistaan, en, pari kertaa itse vapaaehtoisesti tähän kirkkoon itse (vanhempieni henk.koht. uskon tähden, ei kirkkoon kuuluneena) liittynyt ja eronnut, päätin pitää kiinni itse kirkon tunnustuksesta, mutta poistua mainitusta luopiokirkosta.

      En viitsi enää liittyä mihinkään kirkkokuntiin. Sielunpelastukseni tulee uskoni, ei kirkon jäsenkirjan kautta. Luther itsekin on varmaan samaa mieltä, lähtihän hän itsekin lätkimään room.kat.kirkosta, sen, ainakin tuolloisen, jumalattomuuden tähden.

      Kulttuurisesti olen siis vanhan ajan, Jeesuksen herruutta tunnustava, kulttuuri-lutherilainen.

      Tämä tiedoksenne saatettakoon. 😏
      ~

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ammuskelu Härmän häjyissä

      Onko jollain enempää tietoa?
      Seinäjoki
      317
      10696
    2. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      73
      2361
    3. Onneksi olkoon sait mut vittuuntumaan

      Sapettanu koko helvetin päivän.
      Ikävä
      43
      2189
    4. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      35
      1944
    5. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      79
      1868
    6. Oho! Varmistusta odotellaan.

      Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"
      NATO
      162
      1838
    7. Mitä sitten ikinä teetkin

      Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei
      Ikävä
      40
      1398
    8. Mies mistä oikein suutuit?

      Yhtäkkiä vaan häippäsit täältä... 😢
      Ikävä
      18
      1335
    9. Saanko selityksen?

      Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(
      Ikävä
      58
      1334
    10. Kun istuit

      vierelläni penkillä, olin hetken onnellinen. Se hetki kimaltelee mieleni sopukoissa ja valvottaa öisin. Salainen kaipau
      Ikävä
      58
      1329
    Aihe