Vinkkejä, kysymyksiä, paljastuksia. Ei draamaa. Pääkuvatekstit ovat toistokkaan kivat.
Is kovis 15.8.20
Anonyymi
46
53
Vastaukset
- Anonyymi
Oli kivat pääkuvalauseet, mutta kun yhden keksi, se auttoi turhan paljon muiden keksimisessä. Siitä johtui vaikeustaso, joka jäi 2 -tasoon.
- Anonyymi
Kyllä helposti löytyi sanat pääkuviin. Pientä hankaluutta kuvan alla oleviin kohtiin, sanotaanko että yskii. En pahastuisi jos apua saisin anasit-tamma, puhdistus kohtiin. Eipä tuo Andersson juttukaan ratkaistu ole.
- Anonyymi
luepa se anasit... toisin päin
- Anonyymi
Kuvan alapuoli minullekin vähän takkusi.
- Anonyymi
Leinosen Mantan Valinta viikonvaihteeksi ja Tavis oli myös kivasti haastetta.
Jos laadintatekniset asiat kiinnostavat, niistä löytyy kommentointia täältä:
https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/forums/topic/is-viikonloppu-15-16-8-2020/#post-19512- Anonyymi
Lienee aivan liikaa vaadittu, että edes kerran saisit laskettua keskipituuden ja piilokirjainten lukumäärän oikein.
Anonyymi kirjoitti:
Lienee aivan liikaa vaadittu, että edes kerran saisit laskettua keskipituuden ja piilokirjainten lukumäärän oikein.
Ihan pieniä heittoja voi olla. Mutta sain esim. Juha Hyvösen ristikosta aivan saman mitä laatija itse, joten erot eivät voi olla isoja. Piilokirjaimia tulee laitettua ehkä liian vähän, mutta merkitsen jokaisen numerolla, joten ainakaan en laita alimäärää.
Anonyymi kirjoitti:
Lienee aivan liikaa vaadittu, että edes kerran saisit laskettua keskipituuden ja piilokirjainten lukumäärän oikein.
Laskin vielä kerran piilokirjainten määrän. Niitä on 20 kpl. Jos niitä ei merkitse, jää erittäin helposti joku huomaamatta. Ja vaikka merkitseekin, silloinkin vaara jäädä huomaamatta, joten erityisesti niitä tulee helposti laskettua alakanttiin.
Mutta merkitsin jokaisen sanat numerolla. Jos ei merkitse, jokin sana saattaa jäädä laskuissa huomaamatta. Kun vertaan Jaskan laskelmiin, ero on ollut enimmillään 0,1. Mutta todennäköisemmin virhe on ollut Jaskan laskelmissa, sillä 0,1 liian suuri keskipituusarvo tarkoittaa sitä, että yksi sana on jäänyt pois laskuista. Näissä tekee helposti pieniä virheitä, mutta muutaman sadasosan ero ei ole merkityksellinen.Tapio-Huuhaa kirjoitti:
Ihan pieniä heittoja voi olla. Mutta sain esim. Juha Hyvösen ristikosta aivan saman mitä laatija itse, joten erot eivät voi olla isoja. Piilokirjaimia tulee laitettua ehkä liian vähän, mutta merkitsen jokaisen numerolla, joten ainakaan en laita alimäärää.
Olit oikeassa - yksi piilokirjain oli jäänyt huomaamatta 21 kpl oikea määrä.
Tapio-Huuhaa kirjoitti:
Laskin vielä kerran piilokirjainten määrän. Niitä on 20 kpl. Jos niitä ei merkitse, jää erittäin helposti joku huomaamatta. Ja vaikka merkitseekin, silloinkin vaara jäädä huomaamatta, joten erityisesti niitä tulee helposti laskettua alakanttiin.
Mutta merkitsin jokaisen sanat numerolla. Jos ei merkitse, jokin sana saattaa jäädä laskuissa huomaamatta. Kun vertaan Jaskan laskelmiin, ero on ollut enimmillään 0,1. Mutta todennäköisemmin virhe on ollut Jaskan laskelmissa, sillä 0,1 liian suuri keskipituusarvo tarkoittaa sitä, että yksi sana on jäänyt pois laskuista. Näissä tekee helposti pieniä virheitä, mutta muutaman sadasosan ero ei ole merkityksellinen.Erään ristikon kohdalla oli muutaman sadasosan ero minun ja jaskan laskelmissa. Yksi kirjain = 1 sadasosa eli jommalla kummalla oli 2-3 kirjaimen laskuvirhe. Jos oikea lukema on 6,12 ja saa 6,11, ero on merkityksetön.
- Anonyymi
Tapio-Huuhaa kirjoitti:
Erään ristikon kohdalla oli muutaman sadasosan ero minun ja jaskan laskelmissa. Yksi kirjain = 1 sadasosa eli jommalla kummalla oli 2-3 kirjaimen laskuvirhe. Jos oikea lukema on 6,12 ja saa 6,11, ero on merkityksetön.
Luuletko tosiaan, että kaikki laskusi ovat metsässä vain muutaman sadasosan verran?
Saat arvosanaksi alakoulun laskennosta 5, koska SUURIN OSA LASKUISTASI ON VÄÄRIN, jotkut suorastaan järkyttävän paljon. Ei pitäisi olla ylivoimaista laskea ratkaisusanojen lukumäärä, vastausruutujen lukumäärä ja piilokirjainten lukumäärä oikein. Kun ne on laskettu oikein, niin keskipituuskin tulee oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko tosiaan, että kaikki laskusi ovat metsässä vain muutaman sadasosan verran?
Saat arvosanaksi alakoulun laskennosta 5, koska SUURIN OSA LASKUISTASI ON VÄÄRIN, jotkut suorastaan järkyttävän paljon. Ei pitäisi olla ylivoimaista laskea ratkaisusanojen lukumäärä, vastausruutujen lukumäärä ja piilokirjainten lukumäärä oikein. Kun ne on laskettu oikein, niin keskipituuskin tulee oikein.Tämä on selkeää maalittamista ja mollaamista!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko tosiaan, että kaikki laskusi ovat metsässä vain muutaman sadasosan verran?
Saat arvosanaksi alakoulun laskennosta 5, koska SUURIN OSA LASKUISTASI ON VÄÄRIN, jotkut suorastaan järkyttävän paljon. Ei pitäisi olla ylivoimaista laskea ratkaisusanojen lukumäärä, vastausruutujen lukumäärä ja piilokirjainten lukumäärä oikein. Kun ne on laskettu oikein, niin keskipituuskin tulee oikein.Vertasin muutamia toisia laskuja tilanteessa, joissa oli toiset laskemat tarjota:
* Juha Hyvösen ristikko 6,38 - täysin sama eli laskin täysin oikein keskipituuden.
* eräs IS Jaskan laskelma oli 6,12, minulla 6,11 - ero johtuu yhden kirjaimen verran väärästä laskemisesta. Sadasosan ero on täysin merkityksetön.
* eräs IS Jaskan laskelma oli n. 5,85 ja minulla n. 5,75. Ero on yhden sanan verran väärin laskemisessa. Selvä väärin lasku jommalla kummalla, mutta ei vielä katastofaalisen suuri ero.
Noiden otosten perusteella mahdolliset virheet eivät ole suuria. Eivät ainakaan merkityksellisiä. Jos on vaikka yhden desimaalin tarkkuudella 5,8 ja laitan 5,7 se on kumminkin alle 6,0.
Jos väität laskuissa olevan noita mainittuja suurempia heittoja, yksilöi virheet äläkä yleistä. Minulle ei ole mitään hyötyä, jos tapauksia ei tarkasti yksilöidä. Muutaman kirjaimen verran eroa on täysin merkityksetöntä. Sanariksen foorumissa harrastettu sadasosien lasku on merkityksetöntä. Meinasin laittaa vain kymmenykset, sillä ne antavat suuntaa.
Piilokirjainten suhteen on turhan usein jokin piilokirjain jäänyt huomaamatta ja ilmoitusta on pitänyt jälkikäteen korjata.
Minusta oikea tapa laskea keskipituus on siten, että laskee kuinka monta sanaa on vaakasuuntaan ja kuinka monta kirjainta on näissä sanoissa. Vastaavasti laskemalla pystysuuntaan sanojen määrä ja niissä olevien kirjainten määrä. Lasketaan kirjaimet määrät yhteen ja sanojen määrät yhteen ja jaetaan kirjainten määrä sanojen määrällä.
Näin laskien tuli esim. Hyvösen ristikkoon täysin sama lukema kuin Hyvönen itse laski. Samoin aika lähelle Jaskan laskemia lukuja hänen laskemiinsa keskipituuksiin. Omasta ristikostani Ristikon akatelmian ja omat laskelmat olivat melkein samat. Pieniä, mutta varsin merkityksettömiä eroja tuli.
En nyt ymmärrä, missä olisi tullut järkyttävän suuri ero.
Vastausruutuja laskemalla ei kyllä tule käsitystä siitä, kuinka monta ratkaisusanaa yhteensä on vaaka- ja pystysanoilla. Se ei kerro myöskään ratkaisusanoissa olevien kirjainten lukumäärää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vertasin muutamia toisia laskuja tilanteessa, joissa oli toiset laskemat tarjota:
* Juha Hyvösen ristikko 6,38 - täysin sama eli laskin täysin oikein keskipituuden.
* eräs IS Jaskan laskelma oli 6,12, minulla 6,11 - ero johtuu yhden kirjaimen verran väärästä laskemisesta. Sadasosan ero on täysin merkityksetön.
* eräs IS Jaskan laskelma oli n. 5,85 ja minulla n. 5,75. Ero on yhden sanan verran väärin laskemisessa. Selvä väärin lasku jommalla kummalla, mutta ei vielä katastofaalisen suuri ero.
Noiden otosten perusteella mahdolliset virheet eivät ole suuria. Eivät ainakaan merkityksellisiä. Jos on vaikka yhden desimaalin tarkkuudella 5,8 ja laitan 5,7 se on kumminkin alle 6,0.
Jos väität laskuissa olevan noita mainittuja suurempia heittoja, yksilöi virheet äläkä yleistä. Minulle ei ole mitään hyötyä, jos tapauksia ei tarkasti yksilöidä. Muutaman kirjaimen verran eroa on täysin merkityksetöntä. Sanariksen foorumissa harrastettu sadasosien lasku on merkityksetöntä. Meinasin laittaa vain kymmenykset, sillä ne antavat suuntaa.
Piilokirjainten suhteen on turhan usein jokin piilokirjain jäänyt huomaamatta ja ilmoitusta on pitänyt jälkikäteen korjata.
Minusta oikea tapa laskea keskipituus on siten, että laskee kuinka monta sanaa on vaakasuuntaan ja kuinka monta kirjainta on näissä sanoissa. Vastaavasti laskemalla pystysuuntaan sanojen määrä ja niissä olevien kirjainten määrä. Lasketaan kirjaimet määrät yhteen ja sanojen määrät yhteen ja jaetaan kirjainten määrä sanojen määrällä.
Näin laskien tuli esim. Hyvösen ristikkoon täysin sama lukema kuin Hyvönen itse laski. Samoin aika lähelle Jaskan laskemia lukuja hänen laskemiinsa keskipituuksiin. Omasta ristikostani Ristikon akatelmian ja omat laskelmat olivat melkein samat. Pieniä, mutta varsin merkityksettömiä eroja tuli.
En nyt ymmärrä, missä olisi tullut järkyttävän suuri ero.
Vastausruutuja laskemalla ei kyllä tule käsitystä siitä, kuinka monta ratkaisusanaa yhteensä on vaaka- ja pystysanoilla. Se ei kerro myöskään ratkaisusanoissa olevien kirjainten lukumäärää.On tullut noita laskettua vain siksi, että Jaska ottaa esille keskipituudet VAIN jos ne ovat laatijan kannalta edullisia ts. lähellä arvoa 6,0 tai sen yli. Yhtään vaatimatonta ristikoiden keskipituutta hän ei ole koskaan ottanut esille. Jos ottaa esille IS:n keskipituuksia, kyllä niitä olisi syytä ottaa aina esille.
Mitä laitan tilastotietoa esille, pyrin laittamaan sen mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Normit on keskipituuksien osalta Jaskalta. Muuta arviointia olen yrittänyt luoda analysoimalla ristikoiden toteutuksia.
Kertomalla faktat joka kerta, ei ketään mollata tai maaliteta. Maalittaminen syntyy vain ja ainoastaan silloin, kun valikoiden otetaan esille keskimääräistä huonompia arvoja.
Vastaavalla tavallahan syntyy ylisuuri kehuminen, kun jätetään kertomatta.
Jotta käsittelyni olisi tasapuolista IS:n kovisten suhteen, minulla on suorastaan velvollisuus kertoa ristikoiden teknisestä toteutuksesta tietyt faktat. Jos faktoissa on laskuvirheitä, toivon sitä, että täsmällisesti osoitetaan, missä laskuvirhe on ja miten se on syntynyt ja mikä on kritisoijan mielestä oikea laskutulos. Sen jälkeen voi keskustella, mikä on oikea arvo.
En ole kuin kerran kokeillut vastaavaa Suomen Kuvalehden kohdalla ja siinäkin vain osittain. Ehkä en siinä edes jatka enempää, koska arvoja ei yleisesti edes Jaska seuraa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On tullut noita laskettua vain siksi, että Jaska ottaa esille keskipituudet VAIN jos ne ovat laatijan kannalta edullisia ts. lähellä arvoa 6,0 tai sen yli. Yhtään vaatimatonta ristikoiden keskipituutta hän ei ole koskaan ottanut esille. Jos ottaa esille IS:n keskipituuksia, kyllä niitä olisi syytä ottaa aina esille.
Mitä laitan tilastotietoa esille, pyrin laittamaan sen mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Normit on keskipituuksien osalta Jaskalta. Muuta arviointia olen yrittänyt luoda analysoimalla ristikoiden toteutuksia.
Kertomalla faktat joka kerta, ei ketään mollata tai maaliteta. Maalittaminen syntyy vain ja ainoastaan silloin, kun valikoiden otetaan esille keskimääräistä huonompia arvoja.
Vastaavalla tavallahan syntyy ylisuuri kehuminen, kun jätetään kertomatta.
Jotta käsittelyni olisi tasapuolista IS:n kovisten suhteen, minulla on suorastaan velvollisuus kertoa ristikoiden teknisestä toteutuksesta tietyt faktat. Jos faktoissa on laskuvirheitä, toivon sitä, että täsmällisesti osoitetaan, missä laskuvirhe on ja miten se on syntynyt ja mikä on kritisoijan mielestä oikea laskutulos. Sen jälkeen voi keskustella, mikä on oikea arvo.
En ole kuin kerran kokeillut vastaavaa Suomen Kuvalehden kohdalla ja siinäkin vain osittain. Ehkä en siinä edes jatka enempää, koska arvoja ei yleisesti edes Jaska seuraa.Mikä tässä tarkastelussa on väärää:
* Vaikka ristikossa on pitkiä sanoja ja siinä on avaruutta, sanojen keskipituus jää yllättävän alhaiseksi ollen 5,61.
* Piilokirjaimia on 21 kpl, mutta siinä tulee ottaa huomioon ristikoiden pieni sanalukumäärä. Piilokirjaimia on silti suhteellisen vähän.
* Piilokirjaimissa ei ole alku- tai loppupiiloja.
* Yläreuna ja vasen reuna ovat siistit.
* Ristikon sisällä ei ole labyrinttejä eikä onkaloita.
* Vasen reuna on hieman lokeroitunut, sillä kaikissa kohdissa liittymiä toisiin alueisiin on vain kaksi, kun hyväksi katsomassani tapauksessa liittymiä pitäisi mielestäni olla vähintään kolme. Se, että vihjeiden KESKEISTÄ ja PUHDISTUS sanat menivät alueesta toiseen, helpotti kyllä ongelmaa. Täten lokeroitumisaste jäi vähäiseksi. Rakenteeseen on vaikuttanut ison kuvan sijoittaminen keskelle alalaitaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On tullut noita laskettua vain siksi, että Jaska ottaa esille keskipituudet VAIN jos ne ovat laatijan kannalta edullisia ts. lähellä arvoa 6,0 tai sen yli. Yhtään vaatimatonta ristikoiden keskipituutta hän ei ole koskaan ottanut esille. Jos ottaa esille IS:n keskipituuksia, kyllä niitä olisi syytä ottaa aina esille.
Mitä laitan tilastotietoa esille, pyrin laittamaan sen mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Normit on keskipituuksien osalta Jaskalta. Muuta arviointia olen yrittänyt luoda analysoimalla ristikoiden toteutuksia.
Kertomalla faktat joka kerta, ei ketään mollata tai maaliteta. Maalittaminen syntyy vain ja ainoastaan silloin, kun valikoiden otetaan esille keskimääräistä huonompia arvoja.
Vastaavalla tavallahan syntyy ylisuuri kehuminen, kun jätetään kertomatta.
Jotta käsittelyni olisi tasapuolista IS:n kovisten suhteen, minulla on suorastaan velvollisuus kertoa ristikoiden teknisestä toteutuksesta tietyt faktat. Jos faktoissa on laskuvirheitä, toivon sitä, että täsmällisesti osoitetaan, missä laskuvirhe on ja miten se on syntynyt ja mikä on kritisoijan mielestä oikea laskutulos. Sen jälkeen voi keskustella, mikä on oikea arvo.
En ole kuin kerran kokeillut vastaavaa Suomen Kuvalehden kohdalla ja siinäkin vain osittain. Ehkä en siinä edes jatka enempää, koska arvoja ei yleisesti edes Jaska seuraa.Ihan kaikella rakkaudella, maalittamatta ja mollaamatta. Miten joku toinen voi tietää missä ja miten olet laskenut väärin? Myös se, että sinulla on velvollisuus tehdä laskelmia on vähintäänkin outo lausahdus.
Anonyymi kirjoitti:
On tullut noita laskettua vain siksi, että Jaska ottaa esille keskipituudet VAIN jos ne ovat laatijan kannalta edullisia ts. lähellä arvoa 6,0 tai sen yli. Yhtään vaatimatonta ristikoiden keskipituutta hän ei ole koskaan ottanut esille. Jos ottaa esille IS:n keskipituuksia, kyllä niitä olisi syytä ottaa aina esille.
Mitä laitan tilastotietoa esille, pyrin laittamaan sen mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Normit on keskipituuksien osalta Jaskalta. Muuta arviointia olen yrittänyt luoda analysoimalla ristikoiden toteutuksia.
Kertomalla faktat joka kerta, ei ketään mollata tai maaliteta. Maalittaminen syntyy vain ja ainoastaan silloin, kun valikoiden otetaan esille keskimääräistä huonompia arvoja.
Vastaavalla tavallahan syntyy ylisuuri kehuminen, kun jätetään kertomatta.
Jotta käsittelyni olisi tasapuolista IS:n kovisten suhteen, minulla on suorastaan velvollisuus kertoa ristikoiden teknisestä toteutuksesta tietyt faktat. Jos faktoissa on laskuvirheitä, toivon sitä, että täsmällisesti osoitetaan, missä laskuvirhe on ja miten se on syntynyt ja mikä on kritisoijan mielestä oikea laskutulos. Sen jälkeen voi keskustella, mikä on oikea arvo.
En ole kuin kerran kokeillut vastaavaa Suomen Kuvalehden kohdalla ja siinäkin vain osittain. Ehkä en siinä edes jatka enempää, koska arvoja ei yleisesti edes Jaska seuraa.Voi olla, että noita ei kannata esittää. Pitäisikö sitten toimia kuten Jaska, joka mainitsee sanojen keskipituuden vain kun se on lähellä arvoa 6,0 tai sen yli? Vai pitäisikö keskipituuksien maininta jättää vain Jaskan tehtäväksi?
Karkeata arvioita voisi tehdä niin, että kp. 5,0-5,4 on alhainen, 5,5-5,9 kohtuullinen ja 6,0 ja sitä suurempi valioarvo.
Piilokirjainten suhteen en nyt tiedä, miten niitä pitäisi järkevällä tavalla arvioida. Skytän ristikot ovat hyviä, mutta niiden piilokirjainmäärät ovat korkeita. Sen nyt yksin ei tee ristikosta rakenteellisesti huonoa.
Tässä ristikossa oli kyllä useampikin rakenneheikkous, joten millään perusteilla tätä ristikkoa ei voi rakenteellisesti pitää valiotasoisena. Olisiko nämä rakenneheikkoudet pitänyt jättää kertomatta, koska ne eivät ketään kiinnosta?- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko tosiaan, että kaikki laskusi ovat metsässä vain muutaman sadasosan verran?
Saat arvosanaksi alakoulun laskennosta 5, koska SUURIN OSA LASKUISTASI ON VÄÄRIN, jotkut suorastaan järkyttävän paljon. Ei pitäisi olla ylivoimaista laskea ratkaisusanojen lukumäärä, vastausruutujen lukumäärä ja piilokirjainten lukumäärä oikein. Kun ne on laskettu oikein, niin keskipituuskin tulee oikein.Yksi kymmenesosan virhe löytyi. Olin laskenut aiemmin n. 5,1, mutta kun tarkistin, oikea lukema on 5,21 sadasosissa laskettuna. 0,1 ero tarkoittaa käytännössä sitä, että olin laskenut jonkun sanan vahingossa kahteen kertaan. Tuo on selvä virhe, mutta jos otetaan suuruusluokka, ei mikään katastrofaalisen iso virhe. Suurempaa huolellisuutta pitää silti harrastaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan kaikella rakkaudella, maalittamatta ja mollaamatta. Miten joku toinen voi tietää missä ja miten olet laskenut väärin? Myös se, että sinulla on velvollisuus tehdä laskelmia on vähintäänkin outo lausahdus.
Myönnän, että jos tekee laskuja, pitäisi olla huolellisempi. Mutta kertaakaan laskuvirhe ei ole ollut sellainen, että sillä olisi mitään merkitystä ristikon kokonaisarvion suhteen. Kaskut ovat kokonaisarvion tekemisen suhteen olleet aina riittävän tarkkoja. Mahdollisille lukijoille heitot ovat olleet täysin merkityksettömiä. Olen kyllä korjannut joitakin hieman virheellisiä lukuja.
Velvollisuus on sitä, että jos teen laskelmat jostakin koviksesta, eikö laskelmat pitäisi aina tehdä, jotta ilmoitetut arvot olisivat vertailukelpoisia?
Tosin kyllä minulla nyt keskimääräisistä luvuista on jokin käsitys. Kahden kuukauden otannan perusteella IS:n kovisten keskimääräinen sanapituus on n. 5,8. Ristikoissa on keskimäärin 25-26 piilokirjainta.
Jos ilmoittaa keskiarvot, ei joka kerta ole tarvetta tarkastella tilastodataa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko tosiaan, että kaikki laskusi ovat metsässä vain muutaman sadasosan verran?
Saat arvosanaksi alakoulun laskennosta 5, koska SUURIN OSA LASKUISTASI ON VÄÄRIN, jotkut suorastaan järkyttävän paljon. Ei pitäisi olla ylivoimaista laskea ratkaisusanojen lukumäärä, vastausruutujen lukumäärä ja piilokirjainten lukumäärä oikein. Kun ne on laskettu oikein, niin keskipituuskin tulee oikein.Olet oikeassa joidenkin ristikoiden suhteen. Heittoa oli joidenkin kohdalla enemmän kuin 0,1. Erään kohdalla jopa n. 0,4. mikä kuitenkaan ei sekään vaikuttanut kokonaisarviooni. Tulit näemmä esittämään korjauspyynnön foorumiini tietyistä ristikoista. Ihan hyvä yksilöidä ristikot, joissa on eniten virheitä. Hyvä, että teit niin.
Merkkasin tällä kertaa entistä enemmän kirjaimien lukumääriä, ettei mene laskuissa sekaisin. Jotenkin vähän samaa ilmiötä kuin väärin tekstin kirjoittamisessa.
- Anonyymi
Ohjaa harhaan? Mekkokuvan alla hankalaa tietää osin mitä tulee mihinkin?Kaveri dokailee.
- Anonyymi
Kyllä kuvan vihjeet ovat mielestäni ihan kohdillaan. Vitsi on vain siinä, että joistakin vihjeistä tulee 2-3 ratkaisusanaa.
- Anonyymi
"Kaveri dokailee."
Ei hän alkoholia juo, vaan muuta juotavaa. Katsopas minkäs väristä juoma on?
- Anonyymi
Olen nyt ratkonut ristikon täysin oikein. Voin auttaa mollaamatta laatijoita, koska olen hyvä ihminen toisin kuin moni muu virheiden etsijä ja keskiarvojen laskija.
- Anonyymi
Tapio
Kun nyt joku kirjoitti, että laskelmissa on virheitä, tarkistin vielä tämän ristikon tiedot:
* vaakasuuntaan sanoja on 41 kpl ja niissä on kirjaimia 247 kpl, keskipituus 6,02
* pystysuuntaan sanoja 47 kpl ja niissä kirjaimia 248 kpl, keskipituus 5,28
* ratkaisusanoja yhteenstä 88 kpl ja ratkaisusanoissa olevia kirjaimia yhteensä 495 kpl, jolloin sanojen keskipituus on 5,63.
Edellisessä laskelmalla oli 1-2 kirjaimen ja pyöristettynä kahden sadasosan heitto. Voi olla vieläkin tuota suuruusluokkaa oleva heitto, mutta se on täysin merkityksetön valiotasoa arvioidessa. Se ei ole sadasosista kiinni.- Anonyymi
Tapio
Joka tapauksessa lasken aina samalla tavalla. Kaikki luvut ovat ainakin keskenään täysin vertailukelpoisia ja tarkkuus on riittävä. Se on myös ollut täsmälleen tai hyvin lähellä muiden samasta ristikosta arvoja laskeneiden kanssa sama.
Minun arvioni ovat siis valioluokalle. Ristikko voi olla teknisesti myös hyvää tasoa, vaikka ei missään suhteessa yltäisi tekniselle valiotasolle. Mikä on teknisesti hyvin, keskinkertaisesti tai huonosti laadittu ristikko, en osaa määritellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapio
Joka tapauksessa lasken aina samalla tavalla. Kaikki luvut ovat ainakin keskenään täysin vertailukelpoisia ja tarkkuus on riittävä. Se on myös ollut täsmälleen tai hyvin lähellä muiden samasta ristikosta arvoja laskeneiden kanssa sama.
Minun arvioni ovat siis valioluokalle. Ristikko voi olla teknisesti myös hyvää tasoa, vaikka ei missään suhteessa yltäisi tekniselle valiotasolle. Mikä on teknisesti hyvin, keskinkertaisesti tai huonosti laadittu ristikko, en osaa määritellä.Mikä on valioluokan määritelmä ja mikä auktoriteetti sen on määrittänyt?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on valioluokan määritelmä ja mikä auktoriteetti sen on määrittänyt?
Itse asiassa valioluokka on määritetty vain keskimääräiselle sanapituuksille. Oletan Jaskan valioluokan olevan Ristikkoakatemian kanssa yhtenevä.
Teknisessä arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös piilokirjaimiin ja erityisesti loppupiiloja pidetään pahoina. Piilokirjainten kokonaismäärälle ja alkupiilojen määrälle ei ole olemassa lukuja. Vedin omat lukuni ns. mututuntumalla ihan vaan tarkastelemalla eri ristkoita. Jos ne koetaan väärinä, niitä voi muuttaa.
Teknistä arviointia on myös ristikon visuaalinen eheys. Isot kolot reunoilla sekä onkalot/labyrintit ristikon sisällä tekevät ristikosta (alku- ja loppupiilojen ohella) risaisen oloisen. Arvot, jotka asetin nousevat ristikouden rakenteiden arvioinneista.
Vielä pitää nostaa eheysnäkölulmana sanojen liittymistä toisiin vihjealueisiin. Lokeroitumista pidetään pahana asiana. Ristikkoalueilla pitää olla useita liittymiä toisiin alueisiin. Asettamani raja on kohtuullinen ja lähes kaikki ristikot ovat tässä suhteessa kunnollisia.
Asettamani kuusi kohtaa ovat työkaluja. Mutta jos haluan kohdella kaikkia tasapuolisesti, rajat vaan tulee määrittää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa valioluokka on määritetty vain keskimääräiselle sanapituuksille. Oletan Jaskan valioluokan olevan Ristikkoakatemian kanssa yhtenevä.
Teknisessä arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös piilokirjaimiin ja erityisesti loppupiiloja pidetään pahoina. Piilokirjainten kokonaismäärälle ja alkupiilojen määrälle ei ole olemassa lukuja. Vedin omat lukuni ns. mututuntumalla ihan vaan tarkastelemalla eri ristkoita. Jos ne koetaan väärinä, niitä voi muuttaa.
Teknistä arviointia on myös ristikon visuaalinen eheys. Isot kolot reunoilla sekä onkalot/labyrintit ristikon sisällä tekevät ristikosta (alku- ja loppupiilojen ohella) risaisen oloisen. Arvot, jotka asetin nousevat ristikouden rakenteiden arvioinneista.
Vielä pitää nostaa eheysnäkölulmana sanojen liittymistä toisiin vihjealueisiin. Lokeroitumista pidetään pahana asiana. Ristikkoalueilla pitää olla useita liittymiä toisiin alueisiin. Asettamani raja on kohtuullinen ja lähes kaikki ristikot ovat tässä suhteessa kunnollisia.
Asettamani kuusi kohtaa ovat työkaluja. Mutta jos haluan kohdella kaikkia tasapuolisesti, rajat vaan tulee määrittää.En ainakaan määritä valiorajoja itselleni edullisiksi niin, että ennen kaikkea omat ristikkoni niihin yltäisivät. Joiltakin osin ristikkoni yltävät määrittämilleni valiorajoille, mutta eivät kaikilta osin. Omiin ristikkoihin en osaa määrittää teknistä arvosanaa kouluarvosanoja käyttäen.
- Anonyymi
Oiko tämä ristikko laadintateknisesti 8 luokkaa, sanaston osalta 10, vihjeitykseltä 9 (ei osunut annettuun vaikeustasoon), kuvitukselta 10-. Kokonaisarvio jotain yhdeksän luokkaa.
- Anonyymi
Tuo ei ole mitään mollaamista eikä maalittamista varsinkaan. Maalittaminen ilmaisuna kuuluu enemmän Sanariksen foorumin hyökkäysarsenaaliin, kun ristikkoa jollakin tavalla kritisoi. Jospa epäasiallista toisen foorumin hyökkäysarsenaalia ei käytettäisi täällä.
On ihan hyödytöntä silittää laatijoita ja kuvittajia, sillä siitä ei saa kunnon palautetta. Asiallinen palaute on aina tarpeen, joskin minun palautettani välillä pidetään pikkumaisena. - Anonyymi
On jossakin määrin totta, että etsin virheitä.
Mutta en vihjeityksestä enkä ratkaisusanoista. Jos vastaan tulee vihje tai ratkaisusana, jota en pidä hyvänä, kommentoin, mutta en etsimällä etsi virheitä.
Sen sijaan kyllä tarkastelen kuvitusta hyvinkin tiukalla sihdillä ja etsin siitä virheitä. Näin siksi, että kuvittajat alkaisivat laittamaan vihjeet mahdollisimman hyvin, ettei ratkojan tarvitse tarpeettomasti ihmetellä, mikä vihje liittyy mihinkin ratkaisusanaan.
Tässä ristikossa oli pieni huomauttamisen aihe. Mutta Pupe 5/2020 s. 31-32 en huomauttamista löytänyt, vaikka sitä etsimällä etsin.- Anonyymi
Hyvä Tapsa! Jatka samaan malliin. Ilman poliisia yhteiskunta ei toimi. Ilman ristikkopoliisia alalla bisnestä tekevät oppisivat alta aikayksikön menemään siitä missä aita on matalin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä Tapsa! Jatka samaan malliin. Ilman poliisia yhteiskunta ei toimi. Ilman ristikkopoliisia alalla bisnestä tekevät oppisivat alta aikayksikön menemään siitä missä aita on matalin.
Älkää nyt yllyttäkö sitä. Se ottaa kaikki tosissaan.
- Anonyymi
En nyt ihan kaikkea ota tosissaan, mutta varmasti liikaa.
Mitä tulee suomalaisiin ristikkosanoihin, Vuokila joskus totesi, että aikuisten kuvaristikot ovat poikkeus. Toinen asia, mitä hän tai joku muu totesi on se, että vihjeet on lokeroitu. Näin ei synny sitä suomalaisissa ristikoissa hyvin tyypillistä ilmiötä, että ratkoja ei tiedä, mihin ratkaisusana tulee. Lokeroiminen olisi kyllä ongelma, jos on pitkiä vihjeitä. Ne eivät yksinkertaisesti aina mahdu lokeroihinsa. Laatijoiden tulisi lyhentää kovin pitkiä vihjeitä. Rajoittaisi myös kuvien kokoa. Mutta jos vihje tulee useaan ratkaisusanaan, selkeyttäisi kyllä todella paljon.- Anonyymi
Lokeroiminen tämän ristikon kohdalla näyttäisi vasemmalla ylhäällä olevan pääkuvan osalta tältä:
https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/wp-content/uploads/Untitled1160_20200817103906.png - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lokeroiminen tämän ristikon kohdalla näyttäisi vasemmalla ylhäällä olevan pääkuvan osalta tältä:
https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/wp-content/uploads/Untitled1160_20200817103906.pngNo niin, nyt tulee pari viikkoa lokeroinnista joka kantilta. Enkö sanonut, että älkää yllyttäkö!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No niin, nyt tulee pari viikkoa lokeroinnista joka kantilta. Enkö sanonut, että älkää yllyttäkö!
Vaarana on, mutta tuo on liioittelua. Tein nyt toisenkin esimerkin, miltä vihjeiden lokerointi näyttäisi:
https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/wp-content/uploads/Untitled1161_20200817134802.png
Kari Vaalamon PuPe 4/2020 s. 12 vihjeet on osittain lokeroitu., mutta ei kauttaaltaan. Anonyymi kirjoitti:
Vaarana on, mutta tuo on liioittelua. Tein nyt toisenkin esimerkin, miltä vihjeiden lokerointi näyttäisi:
https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/wp-content/uploads/Untitled1161_20200817134802.png
Kari Vaalamon PuPe 4/2020 s. 12 vihjeet on osittain lokeroitu., mutta ei kauttaaltaan.Lokerointi rumentaisi ristikoita liikaa - mutta kuvittajat voisivat kyllä kuvitella ristikoihin lokeroita, jolloin vihjeet asettuisivat nykyistä paremmin kohdilleen.
Tekstimuotoisten pystyvihjeiden laittaminen rinnakkain tekee parantaa vihjeiden sijoittumista paremmin ratkaisusanoihin. Mutta runsas tavuttaminen laskee visuaalista arvoa. Päällekkäin laittaminen on nätimpää, mutta se aiheuttaa erittäin helposti epäselvyyttä, jos kuvittaja ei ole tarkkana.
- Anonyymi
Tapio
Olen nyt varmaan liikaa viimeaikoina kiinnittänyt huomiota laadintateknisiin seikkoihin. Teen tätä myös siksi, että yritän saada kuvan siitä, millaiseen tekniseen tasoon kannattaa itse pyrkikä, jos ristikoita laatii.
Suurin ongelma valiorajoissa on piilokirjainten kokonaismäärään suhtautumisessa. Tällä on merkitystä myös siihen, jos alkaisin itse laatia enemmänkin ristikoita. Miten minun tähän asiaan tulidi suhtautua.
Tutkin vielä toukokuun IS:n koviset ihan vain kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Ei Skytälläkään aina kp ole korkea. Toukokuussa 5,51. Kyseisessä tehtävässä oli eniten piilokirjaimia, mitä koviksissa on tähän mennessä tullut vastaan eli 41 kpl.
3 kk otoksella ratkaisusanojen kp on IS:n koviksissa n. 5,8.
Piilokirjaimissa tunnutaan IS:n kovisissa vältettävän ehdottomasti loppupiiloja. Alkupiiloja ei juuri löydy. Hyvösen ristikossa, jossa on vain puolet keskimääräisestä piilokirjainäärästä (28) niitä oli kaksi.
Tämän perusteella minun ei kannata lainkaan välittää piilokirjainten kokonaismäärästä vaan vain siitä, että ei tule kahta alkupiiloa enempää. Runsaasta määrästä alku- ja loppupiiloja sain kritiikkiä, en niiden kokonaismäärästä. Tokan ristikon piilokirjainten kokonaismäärä oli itse asiassa suurin piirtein sama kuin IS:n koviksissa keskimäärin. Ei pieni, mutta ei myöskään kohtuuttoman iso.
Reilusti yli 30 kpl piilokirjaimia/ristikko tuntuu kyllä aika isolta määrältä. Mutta ehkä tälle pitää panna vähiten painoarvoa. Tiedä häntä, miten paljon kannattaa jatkossa arvioida kovisten laadintateknisiä piirteitä. Pitkäisikö niihin Jaskan lailla kiinnittää huomiota vain satunnaisesti? - Anonyymi
Pekka joutsilla on lokeroidut vihjeet, joten hänen ristikkonsa ovat vihjeiden sijoiitelun osalta ylivoimaisesti netin parhaita.
- Anonyymi
Lokerointi on yliarvostettua ja oikeastaan halpamaista tehtävän helpotusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lokerointi on yliarvostettua ja oikeastaan halpamaista tehtävän helpotusta.
Nykyisin katdotasn, että on vihjeet tulee sijoittaa mahdollisimman hyvin. Tehtävän vaikeuttaminen harhaanjohtavalla sijoittelulla oli ennen yleinen vaikeutustapa. Nykyisin se on huonoa laadintaa. Tästä asiasta on Ristikkoakatemiassa ohjeet, joita hyvän kuvittajan olisi syytä noudattaa. Niilläkään ohjeilla ri todin päästä Joutsin tasoiseen selkeyteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyisin katdotasn, että on vihjeet tulee sijoittaa mahdollisimman hyvin. Tehtävän vaikeuttaminen harhaanjohtavalla sijoittelulla oli ennen yleinen vaikeutustapa. Nykyisin se on huonoa laadintaa. Tästä asiasta on Ristikkoakatemiassa ohjeet, joita hyvän kuvittajan olisi syytä noudattaa. Niilläkään ohjeilla ri todin päästä Joutsin tasoiseen selkeyteen.
Mikä ihmeen auktoriteetti ristikkoakatemia. Mistä se on saanut mandaattinsa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ihmeen auktoriteetti ristikkoakatemia. Mistä se on saanut mandaattinsa?
Ei mistään. Sen esittämät näkökulmat ovat lähinnä suosituksia. Juha Hyvönen omilla verkkosivuilla mainitsee, että muistaakseni 1980 vihjeiden harhaanjohtava sijoittelu oli yleistä ja sitä oli hänenkin ristikoissaan. Sanalla hän muistuttaa, että sitä ei nykyisin pidetä hyväksyttävänä ristikoiden vaikeutustapana. Hyvösen ristkoiden tekninen toteutus on valioluokkaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4134349
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2392143Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.681580Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1581401Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin
Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti2561129Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu671077Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää1371054Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.1671045Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔54939- 117933