Poronpolku MTB-reitti, Loppi.

Nyt Keskiviikkona saapuu sitten tuo pitkään havittelemani/odottamani uusi (sähköavusteinen)maastopyöräni.
Muutama päivää tulee varman testattua ja säädettyä sitä tutuilla lähireiteillä, mutta koska Sunnuntaille lupailee oikein hyvää syksyistä ajokeliä, niin tekee mieli pakata pyörä autoon ja lähteä ajamaan johonkin ennen kokemattomaan paikkaan, itselle tuntemattomia maastoja.
Ajopaikka tulisi sijaita Hämeessä taikka Uudellamaalla (ei jaksaisi liian pitkää automatkaa) ja tuossa kun olen koittanut vähän vaihtoehtoja haarukoida, niin useammassakin paikassa olen törmännyt kehuttavan Lopella (Hämeenlinnan ja Forssan välissä) sijaitsevaa Poronpolku maastopyörälenkkiä, jonka pituus on noin 30km.
Onko kokemuksia reitistä ja olisiko sopiva uuden pyörän "neitsytmatkaksi"?

Jos muita vastaavia, mutta omasta mielestä parempia pyörälenkkejä (Häme-Uusimaa akselilla) on ehdottaa, niin kiitollisena otan ehdotuksia vastaan.

43

1489

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      • Anonyymi

        KarkkiSeija on kyllä kova nainen sarjassaan. Jos enemmän olisi tuollaisia seijoja Suomen terveydenhuollon kustannukset olisivat sangen pienet. Siinä on haastetta miten saadaan läskit moottoripyörillä haisevat ja vanhoilla paskamersuilla löyhkäävät kuntoilemaan, luonnontuhoamisen sijaan.


    • Anonyymi

      Sielläpäin sähkömaastopyöräilijöitä liikkuu. Muutenkin messevät maisemat jos vaikka lähdet Räyskälän mäkisiä kyläteitä nousemaan. Mutta, minkäs sitten lopulta ostit?

      • Cuben Stereo Hybrid 140 HPC Race tuli sitten valittua (Eli Bosch 4gen.moottori Kiox 625Mh. akulla , Sram Eagle 1*12, Rock Shox 35Gold keulassa ja Deluxe takana sekä Hiilikuiturunko).

        Tänäin kävin (helvetin ison) paketin hakemassa terminaalista, mutta huomiselle menee että ehtii kasata, säätää ja testata. Sitten varmastikkin lähimaastoja testaamaan. Mutta viikonlopuksi tosiaan kiinnostaisi lähteä jonnekkin pidemmällä uusia maastoja kokemaan uudella pyörällä. Tuo Poronpolku vaikuttaisi hyvältä ja on kohtuullisella etäisyydellä (reilun tunnin automatkan päässä). Tuo Fiskarsin ruukin alue myös kiinnostaisi, mutta sinne noin kahden tunnin matka, niin niin pitkälle ei viitsi lähteä.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Cuben Stereo Hybrid 140 HPC Race tuli sitten valittua (Eli Bosch 4gen.moottori Kiox 625Mh. akulla , Sram Eagle 1*12, Rock Shox 35Gold keulassa ja Deluxe takana sekä Hiilikuiturunko).

        Tänäin kävin (helvetin ison) paketin hakemassa terminaalista, mutta huomiselle menee että ehtii kasata, säätää ja testata. Sitten varmastikkin lähimaastoja testaamaan. Mutta viikonlopuksi tosiaan kiinnostaisi lähteä jonnekkin pidemmällä uusia maastoja kokemaan uudella pyörällä. Tuo Poronpolku vaikuttaisi hyvältä ja on kohtuullisella etäisyydellä (reilun tunnin automatkan päässä). Tuo Fiskarsin ruukin alue myös kiinnostaisi, mutta sinne noin kahden tunnin matka, niin niin pitkälle ei viitsi lähteä.

        Onnittelut uuden polkupyörän johdosta, ei johdoista, vaikka sähköavusteinen polkupyörä onkin. Kuten huomaatte olen myös jonkinlainen huumorimies. Itsekin teinniin sanotusti päivitystä gravelpyörääni. Mm Schwalbe g-one microskin tl-easy 40 millin renkaat. Haisee pahalle, helppo asentaa vanteelle, kunhan ensin muotoilee. Tulevathan ne pitkälle lötkölle taivutteluna. En ryhtynyt litkuttelemaan, vaan asensin suosiolla sisäkumeilla. Vaikuttaa kestäviltä, kevyeiltä, hyvin rullaavilta. Vanteille asettelemisessa on vielä tekemistä, nyt vielä kiemurtelevat ikävästi, vaan eiköhän tuo tuosta. Myös Easton ea70 ax disc- kiakot. Näitten kohdalla tuli ylläripylläri. Ensinnäkin ovat keskuslukitusmallia. Sama avain käy kumpaankin. Enkös sanonutkin olevani huumorimiehiä? Joudun hankkimaan adapterit jotta saan, toivottavasti, kaapista löytyvät kuusiruuviset levyt kiinni ja toimiviksi. Mutta mitä ihmettä? Vapaarataskin on mallia DX. Eihän siihen käykään nykyaikainen kasetti. Joudun tilaamaan yhteen kokonaisuuteen niitatun kasettimötikän jotta saan hänet kierteille. Kaikkea yllätystä tulee vastaan ,sellaisia, joita tiennyt olevan olemassakaan. Myös maantiepolkimet, maantiepyöräilykengät, mtb- polkimet, merinovillakerrasto, ketjuja. Kyllä nyt kelpoo, vai kelpooko sittenkään? Sen näemme seuraavasta finnitveks- lehdestä. Enkös sanonutkin olevani? Kyllä sanoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onnittelut uuden polkupyörän johdosta, ei johdoista, vaikka sähköavusteinen polkupyörä onkin. Kuten huomaatte olen myös jonkinlainen huumorimies. Itsekin teinniin sanotusti päivitystä gravelpyörääni. Mm Schwalbe g-one microskin tl-easy 40 millin renkaat. Haisee pahalle, helppo asentaa vanteelle, kunhan ensin muotoilee. Tulevathan ne pitkälle lötkölle taivutteluna. En ryhtynyt litkuttelemaan, vaan asensin suosiolla sisäkumeilla. Vaikuttaa kestäviltä, kevyeiltä, hyvin rullaavilta. Vanteille asettelemisessa on vielä tekemistä, nyt vielä kiemurtelevat ikävästi, vaan eiköhän tuo tuosta. Myös Easton ea70 ax disc- kiakot. Näitten kohdalla tuli ylläripylläri. Ensinnäkin ovat keskuslukitusmallia. Sama avain käy kumpaankin. Enkös sanonutkin olevani huumorimiehiä? Joudun hankkimaan adapterit jotta saan, toivottavasti, kaapista löytyvät kuusiruuviset levyt kiinni ja toimiviksi. Mutta mitä ihmettä? Vapaarataskin on mallia DX. Eihän siihen käykään nykyaikainen kasetti. Joudun tilaamaan yhteen kokonaisuuteen niitatun kasettimötikän jotta saan hänet kierteille. Kaikkea yllätystä tulee vastaan ,sellaisia, joita tiennyt olevan olemassakaan. Myös maantiepolkimet, maantiepyöräilykengät, mtb- polkimet, merinovillakerrasto, ketjuja. Kyllä nyt kelpoo, vai kelpooko sittenkään? Sen näemme seuraavasta finnitveks- lehdestä. Enkös sanonutkin olevani? Kyllä sanoin.

        Tänään sitten etunenässä hikipäässä yritin tuntitolkulla noita Schwalbe g-one microskin tl-easy 40 millin renkaita saada suoristettua. Ei tyystin onnistunut, takarengas heittelee enemmän kuin eturengas. Tunnin pähkäilin myös Keo 2 max- polkimien vaiheilla. Sain nimittäin päähäni että kenkien klossit asennetaan väärinpäin polkimiin. Vängällä änkesin kenkää klosseineen noin polkimeen. Sitten ihmettelin kun ei irronnut kuin lievää väkivaltaa käyttämällä. Ryhdyin asentamaan polkimia polkupyörään. Yritin asentaa oikeaa poljinta vasemmalle puolelle. Eihän se mennyt. Moitin jo ranskalaisiakin kun yritin pyörittää jenkoja väärin päin. Kuin tanskalainen änkeämässä palloa laatikkoon Palle Ramstet pannakakka sohwssa. Eihän siitä mitään tullut. Lopulta hokasin että kun vaihtaa poljinta meneekin oikein hienosti jengoille. Silloin ymmärsin että olinkin koko ajan ängennyt klosseja väärin päin polkimiin. Laitoin näin ollen maantiekengät jalkaan. Niissä on sellainen boa-tyyppinen kiristys. Joskus kun ostin sellaiset katkaisin saksilla siimat kun kuvittelin olevan turhia naruja. Sen jälkeen en sitten saanutkaan kenkiä kiristettyä. Käyttökelvottomiksi meni. Tällä kertaa en niin tehnyt vaan kiristelin kengät koipiin. Hyvin toimittivatkin asiansa. Tarkkana saa tosin olla ettei nyrjäytä nilkkojaan jalkautuessa. On kovin korkeat nuo klossit. Schwalbe g-one microskin tl-easy 40 millin renkaat toimi hienosti kun niitä sisään ajoin 74 kilometriä. Kun oli tottunut noihin Shwalbe marathon plus perfonmance- renkaisiin oli meno suorastaan lentävää noihin rohkakkeisiin verrattuna. Mäet nousi komiasti, alamäet kevyesti. Hyvän tuntuinen rengas ja hiljainen näppylärenkaaksi. Kiemurteluakaan ei huomannut. Olenkin tottunut siihen että uudet renkaat tykkää kiemurrella aina jonkun verran, käytettäessä kiemurtelu vähenee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään sitten etunenässä hikipäässä yritin tuntitolkulla noita Schwalbe g-one microskin tl-easy 40 millin renkaita saada suoristettua. Ei tyystin onnistunut, takarengas heittelee enemmän kuin eturengas. Tunnin pähkäilin myös Keo 2 max- polkimien vaiheilla. Sain nimittäin päähäni että kenkien klossit asennetaan väärinpäin polkimiin. Vängällä änkesin kenkää klosseineen noin polkimeen. Sitten ihmettelin kun ei irronnut kuin lievää väkivaltaa käyttämällä. Ryhdyin asentamaan polkimia polkupyörään. Yritin asentaa oikeaa poljinta vasemmalle puolelle. Eihän se mennyt. Moitin jo ranskalaisiakin kun yritin pyörittää jenkoja väärin päin. Kuin tanskalainen änkeämässä palloa laatikkoon Palle Ramstet pannakakka sohwssa. Eihän siitä mitään tullut. Lopulta hokasin että kun vaihtaa poljinta meneekin oikein hienosti jengoille. Silloin ymmärsin että olinkin koko ajan ängennyt klosseja väärin päin polkimiin. Laitoin näin ollen maantiekengät jalkaan. Niissä on sellainen boa-tyyppinen kiristys. Joskus kun ostin sellaiset katkaisin saksilla siimat kun kuvittelin olevan turhia naruja. Sen jälkeen en sitten saanutkaan kenkiä kiristettyä. Käyttökelvottomiksi meni. Tällä kertaa en niin tehnyt vaan kiristelin kengät koipiin. Hyvin toimittivatkin asiansa. Tarkkana saa tosin olla ettei nyrjäytä nilkkojaan jalkautuessa. On kovin korkeat nuo klossit. Schwalbe g-one microskin tl-easy 40 millin renkaat toimi hienosti kun niitä sisään ajoin 74 kilometriä. Kun oli tottunut noihin Shwalbe marathon plus perfonmance- renkaisiin oli meno suorastaan lentävää noihin rohkakkeisiin verrattuna. Mäet nousi komiasti, alamäet kevyesti. Hyvän tuntuinen rengas ja hiljainen näppylärenkaaksi. Kiemurteluakaan ei huomannut. Olenkin tottunut siihen että uudet renkaat tykkää kiemurrella aina jonkun verran, käytettäessä kiemurtelu vähenee.

        Samoista asioista kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja sittenhän sinulla on varma tieto. Tänään asensin Sram cs xg 1150 yksitoistarattaisen tuohon Eastonin DX-vapaarattasseen. Ensinnäkin neljä Newtonia aiheutti päänvaivaa, tai oikeastaan lopuksi, kun ei ole momenttia. Pakan kierteet oli valmiiksi rasvassa joten en lisännyt rasvaa vapaarattaan kierteisiin. Sram on ollut minulle aina jotenkin mysteeri, nytkin yritin äheltää sovitusholkin reikiin häntä oikeeseen asentoon. Eihän siitä mitään tullut. Lopulta oli tyytyminen, loksahdusta odotellessa, siihen että siinä missä vähän upposi otin pakka-avaimen ja ryhdyin kiristämään. Hyvin se upposikin. Ihmettelin tosin sitä kierrosmäärää joka tarvittiin kiristämiseen. Laitoin kiekon polkupyörän haarukkaan ja kokeilin. Liian ulkona. Taas kiristelemään, ihan hampaat irvessä ei tietenkään uskaltanut. Kiekko kiinni ja suureksi hämmästyksekseni huomasinkin uponneen tarpeeksi syvälle. Tässä mötikässä hampaat on 10-42. Niin taisi olla alkuperäisessäkin jonka vaihdoin kymppitattaiseksi syystä että en saanut ketjua pysymään suurimmalla rattaalla. Nyt pysyi hienosti. Pienen säädön jälkeen kaikki yksitoista ratasta on käytössä täydellisesti. Uskon tämän johtuvan yhtenäisen mötikän tuomasta autuudesta.. jäykkä kun on. Joudun vielä odottelemaan adaptereita centerlock-systeemiin, mutta jo nyt tuntuu että vahingossa hankkimani deeäxä onkin oikea onnenpotku tälle 1x11- järjestelmälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoista asioista kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja sittenhän sinulla on varma tieto. Tänään asensin Sram cs xg 1150 yksitoistarattaisen tuohon Eastonin DX-vapaarattasseen. Ensinnäkin neljä Newtonia aiheutti päänvaivaa, tai oikeastaan lopuksi, kun ei ole momenttia. Pakan kierteet oli valmiiksi rasvassa joten en lisännyt rasvaa vapaarattaan kierteisiin. Sram on ollut minulle aina jotenkin mysteeri, nytkin yritin äheltää sovitusholkin reikiin häntä oikeeseen asentoon. Eihän siitä mitään tullut. Lopulta oli tyytyminen, loksahdusta odotellessa, siihen että siinä missä vähän upposi otin pakka-avaimen ja ryhdyin kiristämään. Hyvin se upposikin. Ihmettelin tosin sitä kierrosmäärää joka tarvittiin kiristämiseen. Laitoin kiekon polkupyörän haarukkaan ja kokeilin. Liian ulkona. Taas kiristelemään, ihan hampaat irvessä ei tietenkään uskaltanut. Kiekko kiinni ja suureksi hämmästyksekseni huomasinkin uponneen tarpeeksi syvälle. Tässä mötikässä hampaat on 10-42. Niin taisi olla alkuperäisessäkin jonka vaihdoin kymppitattaiseksi syystä että en saanut ketjua pysymään suurimmalla rattaalla. Nyt pysyi hienosti. Pienen säädön jälkeen kaikki yksitoista ratasta on käytössä täydellisesti. Uskon tämän johtuvan yhtenäisen mötikän tuomasta autuudesta.. jäykkä kun on. Joudun vielä odottelemaan adaptereita centerlock-systeemiin, mutta jo nyt tuntuu että vahingossa hankkimani deeäxä onkin oikea onnenpotku tälle 1x11- järjestelmälle.

        Lukevan yleisön toiveista johtuen, oi Teofilus, tarkennan vielä edellä kertomaani. Sattui hauska sattumus, kun olin asentamassa tuota Sram cs xg 1150 yksitoistarattaista kierrepakkaa, nimittäin otin ensin aivan vahingossa käsiini etukiekon ja ryhdyin asentamaan kasemattia jarrulevyn keskuslukkokierteille. Hämmästelin vallan kauheasti miten sen saa mukamas naaraskierteille. Hetkellisen äheltämusen jälkeen hokasin, että minullahan on etukkekko käsissä, eikä tämä nyt ole vapaaratas ensinkään. Sen jälkeen edellä kerrottuun. Nythän nuo Schwalbe g-one microskin tl- easy 40-millin renkaat on noissa Mavicin aksiumin vanteilla. Eilen sain sentään reunaviivat kohdilleen, vaan siitäkin huolimatta varsinkin takarengas heittää jonkun verran vieläkin. Niin, saattaa olla niinkin, koska Mavic on muistaakseni sisäleveydeltään 17 milliä kun taas Easton ea70 24 milliä, on ero niin huomattava, että kenties kenties nuo Schwalbe g-one microskin tl-easy 40-milliset renkaat asentuvat noille leveyksille huomattavasti paremmin. Mene ja tiedä. Paljon on myös kyselty noista Northwave Extreme GT 2 roadshoe 20- pyöräilykengistä. Koska olen isokenkäinen, vaikka se lompakossa näykään, kenkien pituus aiheuttaa sen, että koska polkupyörässäni on niin sanotusti eteen työnnetty asema oikealla, hipoi oikean jalan kengän sisempi kantasivu jatkuvasti kiinni tuohon takaa jyrkästi sivulle levitettyyn alavaakaputkeen. Niinpä asensin uutta reissua varten klossit niin jyrkästi vinoon kuin suinkin, josko auttaisi asiaa. Ihmettelen, ainakin jossain määrin etten liikaa sanoisi, tuota Serious grafix pro auringonnousu- sorapolkupyörän takavaakaputkea. Uskon että, vaikka standardi näyttäisi nykyään olevan 12x142 milliä, melko pitkälti, ei siihen viistoputkeen olisi tarvinnut noin pitkälle eteen työntyvää levennystä tehdä. Toinen asia koskee näitä postimyyntifirmojen epämääräisiä sepustuksia myytävistä kiekoista. Jos on kysymyksessä läpiskseli/pistoakseli, niin miksi vielä samassa yhteydessä höpistään qr-akselista? Jos mukana tulee kuristuskappaleet quuärrälle se vielä akselista automaattisesti quuärrää tee. Kävi nimittäin kerran niinkin päin, että saksalaisessa verkkokaupassa puhuttiin pistoakselista, ja se olinkin oikeasti paikoilleen asennettu qr, ja sitähän kuristuskappaletta irti saanutkaan. Sen sijaan kiekot sai lähteä takaisin Saksaan. Noista Northwave Extreme GT 2 roadshoe 20- pyöräilykengistä vielä sen verran, että vaikka vasen jalka istuu siihen kuin hansikas, onhan he kapeat Italiassa valmistetut, oikea liikavarpainen levitys ei niinkään. Olisikin suotavaa, että eriparia oleville koiville myytäisiin mahdollisuutta hankkia erilevyisellä lestillä olevia pareja kenkiä. Onhan se tietysti nykyäänkin mahdollista, mutta silloin on hankittava kahdet (kalliit) kenkäparit. Näistä asioista soisi suuresti arvostamani hra Veloginkin valmistavan videontynkää, joka näin ystävällisenä pyyntönä hänelle välitettäköön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lukevan yleisön toiveista johtuen, oi Teofilus, tarkennan vielä edellä kertomaani. Sattui hauska sattumus, kun olin asentamassa tuota Sram cs xg 1150 yksitoistarattaista kierrepakkaa, nimittäin otin ensin aivan vahingossa käsiini etukiekon ja ryhdyin asentamaan kasemattia jarrulevyn keskuslukkokierteille. Hämmästelin vallan kauheasti miten sen saa mukamas naaraskierteille. Hetkellisen äheltämusen jälkeen hokasin, että minullahan on etukkekko käsissä, eikä tämä nyt ole vapaaratas ensinkään. Sen jälkeen edellä kerrottuun. Nythän nuo Schwalbe g-one microskin tl- easy 40-millin renkaat on noissa Mavicin aksiumin vanteilla. Eilen sain sentään reunaviivat kohdilleen, vaan siitäkin huolimatta varsinkin takarengas heittää jonkun verran vieläkin. Niin, saattaa olla niinkin, koska Mavic on muistaakseni sisäleveydeltään 17 milliä kun taas Easton ea70 24 milliä, on ero niin huomattava, että kenties kenties nuo Schwalbe g-one microskin tl-easy 40-milliset renkaat asentuvat noille leveyksille huomattavasti paremmin. Mene ja tiedä. Paljon on myös kyselty noista Northwave Extreme GT 2 roadshoe 20- pyöräilykengistä. Koska olen isokenkäinen, vaikka se lompakossa näykään, kenkien pituus aiheuttaa sen, että koska polkupyörässäni on niin sanotusti eteen työnnetty asema oikealla, hipoi oikean jalan kengän sisempi kantasivu jatkuvasti kiinni tuohon takaa jyrkästi sivulle levitettyyn alavaakaputkeen. Niinpä asensin uutta reissua varten klossit niin jyrkästi vinoon kuin suinkin, josko auttaisi asiaa. Ihmettelen, ainakin jossain määrin etten liikaa sanoisi, tuota Serious grafix pro auringonnousu- sorapolkupyörän takavaakaputkea. Uskon että, vaikka standardi näyttäisi nykyään olevan 12x142 milliä, melko pitkälti, ei siihen viistoputkeen olisi tarvinnut noin pitkälle eteen työntyvää levennystä tehdä. Toinen asia koskee näitä postimyyntifirmojen epämääräisiä sepustuksia myytävistä kiekoista. Jos on kysymyksessä läpiskseli/pistoakseli, niin miksi vielä samassa yhteydessä höpistään qr-akselista? Jos mukana tulee kuristuskappaleet quuärrälle se vielä akselista automaattisesti quuärrää tee. Kävi nimittäin kerran niinkin päin, että saksalaisessa verkkokaupassa puhuttiin pistoakselista, ja se olinkin oikeasti paikoilleen asennettu qr, ja sitähän kuristuskappaletta irti saanutkaan. Sen sijaan kiekot sai lähteä takaisin Saksaan. Noista Northwave Extreme GT 2 roadshoe 20- pyöräilykengistä vielä sen verran, että vaikka vasen jalka istuu siihen kuin hansikas, onhan he kapeat Italiassa valmistetut, oikea liikavarpainen levitys ei niinkään. Olisikin suotavaa, että eriparia oleville koiville myytäisiin mahdollisuutta hankkia erilevyisellä lestillä olevia pareja kenkiä. Onhan se tietysti nykyäänkin mahdollista, mutta silloin on hankittava kahdet (kalliit) kenkäparit. Näistä asioista soisi suuresti arvostamani hra Veloginkin valmistavan videontynkää, joka näin ystävällisenä pyyntönä hänelle välitettäköön.

        Eihän tästä mitään tule. Täytynee vaihtaa pitempivarsisiin mtb-polkimiin. Kenkä hankaa edelleen, nyt jo polvikin kipeytyy yrittäessä vääntää kantaa ulospäin. Piti tehdä pitempikin lenkki vaan kolmenkymmenenyhden kilometrin pituiseksi jäi. Korvaukseksi hain soratien joka oli juuri täytetty enimmäkseen niin sanotulla tappajasoralla. Ihan vaan testatakseni noita Schwalbe g-one microskin tl- easy 40-millin renkaita. Vauhdikas kymmenisen kilometrin eekoo jossa panin kumit koville. Murikat kolisi tuohon paljon kärsineeseen polkupyöränrunkoon kun jopa 32 kilometriä tunnissa kolistelin menemään. Rengas piti hyvin pieninäppyläiseksi renkaaksi. Vain kerran vauhdikkaassa kaarteessa sai hetken hakea irtosoran keskellä parempaa pitua. Myös ylämäissä pudkelta revittäessä takarengas piti hyvin otteensa tiessä. Renkaat eivät myöskään olleet terävistä kiveksistä milläänsäkään, mikä on hyvä saavutus kun ottaa huomioon ajajan painon, noin sata kiloa. Kotona vielä tarkastelin renkaita ja mitään viiltoja ei näkynyt, ei myöskään kumiin painuneita kiveksiä. Ilman muuta hyvä suoritus. Huomasinkin että enää vajaa 1800 kilometriä, niin on kuusituhattakilometriä sotkettuna tuolla sorapyörällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän tästä mitään tule. Täytynee vaihtaa pitempivarsisiin mtb-polkimiin. Kenkä hankaa edelleen, nyt jo polvikin kipeytyy yrittäessä vääntää kantaa ulospäin. Piti tehdä pitempikin lenkki vaan kolmenkymmenenyhden kilometrin pituiseksi jäi. Korvaukseksi hain soratien joka oli juuri täytetty enimmäkseen niin sanotulla tappajasoralla. Ihan vaan testatakseni noita Schwalbe g-one microskin tl- easy 40-millin renkaita. Vauhdikas kymmenisen kilometrin eekoo jossa panin kumit koville. Murikat kolisi tuohon paljon kärsineeseen polkupyöränrunkoon kun jopa 32 kilometriä tunnissa kolistelin menemään. Rengas piti hyvin pieninäppyläiseksi renkaaksi. Vain kerran vauhdikkaassa kaarteessa sai hetken hakea irtosoran keskellä parempaa pitua. Myös ylämäissä pudkelta revittäessä takarengas piti hyvin otteensa tiessä. Renkaat eivät myöskään olleet terävistä kiveksistä milläänsäkään, mikä on hyvä saavutus kun ottaa huomioon ajajan painon, noin sata kiloa. Kotona vielä tarkastelin renkaita ja mitään viiltoja ei näkynyt, ei myöskään kumiin painuneita kiveksiä. Ilman muuta hyvä suoritus. Huomasinkin että enää vajaa 1800 kilometriä, niin on kuusituhattakilometriä sotkettuna tuolla sorapyörällä.

        Jännitys kohosi huippuunsa saatuani lopultakin, oi korkea-arvoinen Feelix, tuon Shimano jarrulevyadapteriCenterlock, SM-RTAD05 käsiini. Suureksi hämmästyksekseni se sopikin Easton EA70 AX disc 12x100/12x142 XD 28″- keskuslukituskartioon. Olkoonkin että kartion yläpuolen holkkeihin tulevat kuusiruuvisia pitelevät telineet omasivat joltisenkin toleranssin. Etukiekkoon änkeemäni oli niin tiukka että piti vasaroida pohjaan, takakiekkoon panemani holahti kerralla pohjaan, jäipä veltosti antamaan klappikakin. Levyt kiinni, ja päälle sisempiin kierteisiin kierrettävät lukitushökötykset. Niihin olisi tarvittu joku erikoistyökalu kiristämistä varten, mutta ratkaisin ongelman kahdella kartioavaimella. Asetin nyt kartioavaimen toisen kulmakörjen vasemmalla puolella oleviin reikiin ja toisen samalla tavalla oikealla oleviin. Sitten väänsin hampaat irvessä saadenkin lukitusrenkaan koko lailla kiristettyä. Sitten otin Shwalbe Tire G-ONE Speed Microskin TL-easy 40-622 -renkaat Mavicin vanteilta, ja kyllä, leveämmille vanteille ne asentuivat kerralla suoriksi, pyöriviksi tuoreeksi terveeksi. Nämä on ne varsinaiset vanteet joihin voi kaataa maitoa sisään, kun on hyllylöitä, mutta aasensin tietenkin sisärenkailla. Totuuden nimissä on sanottava että ovat kauniit vanteet, ja nyt renkaat kiekot teippauksineen ja rungon väritys soi komiasti yhteen. Rataspakasta puhumattakaan. Entäs sitten jarrujen keskitys? No, takajarrujen keskittäminen oli yksinkertaista, oi Teofiilus, mutta alati hankala etujarru teki tepposia kepposia. Oli siinä askartelua paskartelua. Onneksi olin katsonut velogin herkistelyopetuksen. Kyyneleet valuen purin, ensimmäistä kertaa elämässäni, jarrupalat (valokuvasin ne) ja koitin miten männät painuu. Jumittihan ne. Ei ollut Sramin jarrunesteitä, joten suihkutin aseöljyä talouspaperiin ja niillä yritin sörkkiä mäntiä. Ei tainnut paljoa hyödyttää, ehkä vähän kumminkin. Säädin ja pähkäilin, mutta edelleen ottaa jarrulevy lievästi kiinni paikoin. Etujarrun kanssa on muutenkin ollut aina ongelmia tuossa polkupyörässä. Yleensäkään en ymmärrä miksi takana pitää olle 140 millimetriä halkaisijaltaan olevat, ja edessä 160 millimetriä olevat jarrulevyt. Lisäksi säätöruuvit takana on mallia kuusikulma ja edessä torxi. Kaikkea sitä. Nyt on kuitenkin hyvä aloittaa syyskausi ja katsoa miten kaikki remeleet pelaa. Jos ei, niin säädetään, säädetään. Eikö niin? Kyllä vain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jännitys kohosi huippuunsa saatuani lopultakin, oi korkea-arvoinen Feelix, tuon Shimano jarrulevyadapteriCenterlock, SM-RTAD05 käsiini. Suureksi hämmästyksekseni se sopikin Easton EA70 AX disc 12x100/12x142 XD 28″- keskuslukituskartioon. Olkoonkin että kartion yläpuolen holkkeihin tulevat kuusiruuvisia pitelevät telineet omasivat joltisenkin toleranssin. Etukiekkoon änkeemäni oli niin tiukka että piti vasaroida pohjaan, takakiekkoon panemani holahti kerralla pohjaan, jäipä veltosti antamaan klappikakin. Levyt kiinni, ja päälle sisempiin kierteisiin kierrettävät lukitushökötykset. Niihin olisi tarvittu joku erikoistyökalu kiristämistä varten, mutta ratkaisin ongelman kahdella kartioavaimella. Asetin nyt kartioavaimen toisen kulmakörjen vasemmalla puolella oleviin reikiin ja toisen samalla tavalla oikealla oleviin. Sitten väänsin hampaat irvessä saadenkin lukitusrenkaan koko lailla kiristettyä. Sitten otin Shwalbe Tire G-ONE Speed Microskin TL-easy 40-622 -renkaat Mavicin vanteilta, ja kyllä, leveämmille vanteille ne asentuivat kerralla suoriksi, pyöriviksi tuoreeksi terveeksi. Nämä on ne varsinaiset vanteet joihin voi kaataa maitoa sisään, kun on hyllylöitä, mutta aasensin tietenkin sisärenkailla. Totuuden nimissä on sanottava että ovat kauniit vanteet, ja nyt renkaat kiekot teippauksineen ja rungon väritys soi komiasti yhteen. Rataspakasta puhumattakaan. Entäs sitten jarrujen keskitys? No, takajarrujen keskittäminen oli yksinkertaista, oi Teofiilus, mutta alati hankala etujarru teki tepposia kepposia. Oli siinä askartelua paskartelua. Onneksi olin katsonut velogin herkistelyopetuksen. Kyyneleet valuen purin, ensimmäistä kertaa elämässäni, jarrupalat (valokuvasin ne) ja koitin miten männät painuu. Jumittihan ne. Ei ollut Sramin jarrunesteitä, joten suihkutin aseöljyä talouspaperiin ja niillä yritin sörkkiä mäntiä. Ei tainnut paljoa hyödyttää, ehkä vähän kumminkin. Säädin ja pähkäilin, mutta edelleen ottaa jarrulevy lievästi kiinni paikoin. Etujarrun kanssa on muutenkin ollut aina ongelmia tuossa polkupyörässä. Yleensäkään en ymmärrä miksi takana pitää olle 140 millimetriä halkaisijaltaan olevat, ja edessä 160 millimetriä olevat jarrulevyt. Lisäksi säätöruuvit takana on mallia kuusikulma ja edessä torxi. Kaikkea sitä. Nyt on kuitenkin hyvä aloittaa syyskausi ja katsoa miten kaikki remeleet pelaa. Jos ei, niin säädetään, säädetään. Eikö niin? Kyllä vain.

        Minuakin hämmästyttäneestä valtavasta mielenkiinnosta johtuen kerron vielä seuraavaa. Nythän tuo jarrulevyadapteri Shimano sm-RTAD05 istuu takana sen verran letkeästi jotta antaa millin myöten aina jarruttaessa. Tositilanteessa tuota ei edes huomaa mutta ehkäpä aikojen kuluessa muoviholkit kuluu. Oletin 74 kilometrin lenkin jälkeen etujarrun ikään kuin laukeavan. Mitä vielä, edelleen ottaa yhestä kohtaa kierrosta kiinni. Käytännössä tuosta ei ole haittaa ja luulenpa, jos kilometrejä kertyy, pala kuluu hinkatessa sen verran että asia ikään kuin raukeaa. Muuten nuo Eastonit kiekkoina vaikuttaa laadukkailta. Napa pyörii hyörii nöyrästi äänettömästi ja vanne on jäykkää sorttia. Vanteen jäykkyydellä on merkitystä. Tuntuu että näin hyvin poljinvoima ei ole ennen siirtynyt työntövoimaksi. Osansa lienee tuolla jäykällä yhteismötikälläkin joka vaihdekasetin virkaa toimittaa. Nyt vaihtaminen on todella nopeaa ja täsmällistä jouhevaa. Tuntuu että tästä ei graaveli enää parane. Ainoa murhe on polveni, joka vain vihoittelee. Niinpä hankin apteekista ratiopharmin kylmägeeliä, josta tuntuukin olevan myös hyötyä, ainakin jossain määrin, etten liikaa sanoisi. Asensin myös polvituen polven ympärille kun läksin polkemaan. Näillä keinoin selvisinkin lenkistä säällisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minuakin hämmästyttäneestä valtavasta mielenkiinnosta johtuen kerron vielä seuraavaa. Nythän tuo jarrulevyadapteri Shimano sm-RTAD05 istuu takana sen verran letkeästi jotta antaa millin myöten aina jarruttaessa. Tositilanteessa tuota ei edes huomaa mutta ehkäpä aikojen kuluessa muoviholkit kuluu. Oletin 74 kilometrin lenkin jälkeen etujarrun ikään kuin laukeavan. Mitä vielä, edelleen ottaa yhestä kohtaa kierrosta kiinni. Käytännössä tuosta ei ole haittaa ja luulenpa, jos kilometrejä kertyy, pala kuluu hinkatessa sen verran että asia ikään kuin raukeaa. Muuten nuo Eastonit kiekkoina vaikuttaa laadukkailta. Napa pyörii hyörii nöyrästi äänettömästi ja vanne on jäykkää sorttia. Vanteen jäykkyydellä on merkitystä. Tuntuu että näin hyvin poljinvoima ei ole ennen siirtynyt työntövoimaksi. Osansa lienee tuolla jäykällä yhteismötikälläkin joka vaihdekasetin virkaa toimittaa. Nyt vaihtaminen on todella nopeaa ja täsmällistä jouhevaa. Tuntuu että tästä ei graaveli enää parane. Ainoa murhe on polveni, joka vain vihoittelee. Niinpä hankin apteekista ratiopharmin kylmägeeliä, josta tuntuukin olevan myös hyötyä, ainakin jossain määrin, etten liikaa sanoisi. Asensin myös polvituen polven ympärille kun läksin polkemaan. Näillä keinoin selvisinkin lenkistä säällisesti.

        Uuauua u.u.u! Edes 120 kilometrin polkupyöräily ei laukaissut tuota etujarrua. Asia on tietenkin kosmeettinen, mutta melkein yhtä suurena perfektionistina kuin mr velogi, asia jäi kalvamaan mieltäni. Vedin näin ollen vielä kerran jos toisenkin jarrupalat esiin, hioin hartsia karkealla hiomapaperilla, ja silkkisemmällä päälle. Vedin palat oikein telineistään, asensin takaisin, ei ratkaisevaa parannusta. Otin, asioitten näin ollen, kiekon irti, ja katsoin mitä kaapista löytyy. Löytyi tf2 perfonmance -öljyä. Varsin opettavaisella herkistelyvideolla sangen suuresti kunnioittamani jne. Velogi varoittaa turvautumasta vierasaineisiin, jotta aine ei menisi mäntien kautta hydraliikkaöljyä pilaamaan. Hätäpäissäni kumminkin kastelin talouspaperinpalan tuohon öljyyn ja kävin mäntiä rassaamaan. Oikea ei mielellään pullahda esiin, vasen on aktiivisempi. Jouduin, asioitten näin ollen, painamaan kauhan varrella vasenta saadakseni jarrukahvaa painelemalla oikeankin pilkahtamaan. Näin toimien pääsin lääppimään öljyeisellä paperilla nyt kumpaakin mäntää. Sitten, niin kuin neuvottu on, painelin kummatkin koloihinsa. Jarrupalat ja kiekon pantuani, huomasiinkin joltesinkin herkustyneen. Vielä otti oikeanpuolinmaiseen, joten kokeilin jarrulevyjen vääntämistäkin tongeilla, josta harmituksekseni ollut vastaavaa hyötyä. Joten palat pois ja oikeanpuolenmaista santapaperilla hiomaan. Eipä paljoa jäänyt pintaa, kummallekaan puolelle, kun asensin palat takaisin, mutta eipä ota enää kiinnikään lainkaan. Tehtävä suoritettu, kyllä nyt kelpoo! Seuraavaksi hankin tähän Sramin systeemiin oikein ilmausvehkeet ruiskuineen, sekä sitä dot5.1 -öljyä. Merkkituotetta edullisemminnkin nuo saa, kun googlettaa dot5.1. Joka näin vinkkinä tietoosi saatettakoon, oi korkea-arvoinen Festus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuauua u.u.u! Edes 120 kilometrin polkupyöräily ei laukaissut tuota etujarrua. Asia on tietenkin kosmeettinen, mutta melkein yhtä suurena perfektionistina kuin mr velogi, asia jäi kalvamaan mieltäni. Vedin näin ollen vielä kerran jos toisenkin jarrupalat esiin, hioin hartsia karkealla hiomapaperilla, ja silkkisemmällä päälle. Vedin palat oikein telineistään, asensin takaisin, ei ratkaisevaa parannusta. Otin, asioitten näin ollen, kiekon irti, ja katsoin mitä kaapista löytyy. Löytyi tf2 perfonmance -öljyä. Varsin opettavaisella herkistelyvideolla sangen suuresti kunnioittamani jne. Velogi varoittaa turvautumasta vierasaineisiin, jotta aine ei menisi mäntien kautta hydraliikkaöljyä pilaamaan. Hätäpäissäni kumminkin kastelin talouspaperinpalan tuohon öljyyn ja kävin mäntiä rassaamaan. Oikea ei mielellään pullahda esiin, vasen on aktiivisempi. Jouduin, asioitten näin ollen, painamaan kauhan varrella vasenta saadakseni jarrukahvaa painelemalla oikeankin pilkahtamaan. Näin toimien pääsin lääppimään öljyeisellä paperilla nyt kumpaakin mäntää. Sitten, niin kuin neuvottu on, painelin kummatkin koloihinsa. Jarrupalat ja kiekon pantuani, huomasiinkin joltesinkin herkustyneen. Vielä otti oikeanpuolinmaiseen, joten kokeilin jarrulevyjen vääntämistäkin tongeilla, josta harmituksekseni ollut vastaavaa hyötyä. Joten palat pois ja oikeanpuolenmaista santapaperilla hiomaan. Eipä paljoa jäänyt pintaa, kummallekaan puolelle, kun asensin palat takaisin, mutta eipä ota enää kiinnikään lainkaan. Tehtävä suoritettu, kyllä nyt kelpoo! Seuraavaksi hankin tähän Sramin systeemiin oikein ilmausvehkeet ruiskuineen, sekä sitä dot5.1 -öljyä. Merkkituotetta edullisemminnkin nuo saa, kun googlettaa dot5.1. Joka näin vinkkinä tietoosi saatettakoon, oi korkea-arvoinen Festus.

        Ehkä kestätte hiukan mielettömyyttäkin, kun itse olette niin mieleviä. Olenhan puhunut totta, en valhettele. Sen sijaan tämäkin kommentointi nostaa kymmenen vuosien takaa tongittua. Kaiken maailman santtujen insinöörien ja antisemitistisatanistifillarilehdenfoorumilaisten toimesta.

        Siinä alkukaneetti, mutta nyt asiaan. Rupesin nimittäin miettimään tuolla 114- kilometrin polkupyöräilylenkillä tulevaa, mahdollista, polkupyörähankintaa. Noissa nousumetreissä joita tänään kiskoin menemään, tuli eittämättä mieleen Trek Emonda, sillä kun kuulemma svengaa kuin hirvi. Domanessa olisi se isospeed vaimennus edessä ja takana. Röpelöisellä asfaltilla ja soratiellä mieleen vilahti Trek Boone6. Siitä yksinkertaisesta syystä että se on hiilikuiturunkoisena kevyt ja siinäkin on tärinänvaimennusta persustan alla. Lisäksi se on osasarjoiltaan jokseenkin sama kuin hra velogin Orbea (hää on miun idoli) joka kuulemma on kestävä ja pestävä. Lisäksi se on mainio 1x11 vaihteistoltaan. Muutaman kerran olen ajanut Emondaa ja Domanee lyhkäisen lenkin, joista Emondasta tykkäsin kovin. Kuitenkin koko ajan sekoilin eturattaiden, niiden kahden kanssa. Tulin siihen tulokseen että vaatisi sähköisen vaihtajan, jotta eturatasongelma poistuisi. Nykyisessä polkupyörässäni on 1x11 mutta tämä Sramin vaihtaja ei ole mikään Sramin penaalin terävin kynä. Nyt huomasin ketjun hyppäävän tärisevällä hiekktienjyrkällä pois isoimmalta rattaalta. Asfaltilla pysyi kyllä.

        Nyt olisi mukava tietää hra velogin kokemuksia GRX RX810-vaihtajasta (tosin hän ei vastaa koska pitää minua vähä-älyisenä. Onhan hän sentään insinööri) Myös vastenmieliset kokemukset kouluajan liikuntotunneilta voi olla esteenä. Ne muistot kalvaa tosin minuakin. Reservin kapteeni, liikunnon opettaja, pakotti minut lihavan tekemään jaloista nostamalla voltin rekillä. Nikamathan siinä rusahtelivat, ja ovat vieläkin hartoista joka päätä pitelee, kovin yliliikkuvat. Lihavana, ja myöhemmin painoponnistelujen seurauksena reisi ja pohje kehittyivät huomattaviksi voimantuotoltaan. Yläpää ei niinkään.

        Se siitä. Läträsin ennen lähtöä kylmägeelin kanssa, ja suureksi hämmästyksekseni huomasinkin polven olevan nyt jokseenkin oireeton. Vain kaksi kertaa jouduin nousemaan polkupyörän päältä hieman verryttelemään. Kotioloissa lenkin jälkeen kokeilin hieman etupyörän liikkuvuutta. Hitusen ottaa taas levy palaan. Luulen että mäntä oikein palaudu. Ehkä johtuu siitäkin että kokeillessani takakiakon pyörivyyttä sohelsin hätäpäissäni etujarrukahvan kanssa kun etukiakko oli sentään vallan irti, ja palojen välissä mitään. Ehkäpä täytyy hankkia nyt vaan se ilmaussarja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä kestätte hiukan mielettömyyttäkin, kun itse olette niin mieleviä. Olenhan puhunut totta, en valhettele. Sen sijaan tämäkin kommentointi nostaa kymmenen vuosien takaa tongittua. Kaiken maailman santtujen insinöörien ja antisemitistisatanistifillarilehdenfoorumilaisten toimesta.

        Siinä alkukaneetti, mutta nyt asiaan. Rupesin nimittäin miettimään tuolla 114- kilometrin polkupyöräilylenkillä tulevaa, mahdollista, polkupyörähankintaa. Noissa nousumetreissä joita tänään kiskoin menemään, tuli eittämättä mieleen Trek Emonda, sillä kun kuulemma svengaa kuin hirvi. Domanessa olisi se isospeed vaimennus edessä ja takana. Röpelöisellä asfaltilla ja soratiellä mieleen vilahti Trek Boone6. Siitä yksinkertaisesta syystä että se on hiilikuiturunkoisena kevyt ja siinäkin on tärinänvaimennusta persustan alla. Lisäksi se on osasarjoiltaan jokseenkin sama kuin hra velogin Orbea (hää on miun idoli) joka kuulemma on kestävä ja pestävä. Lisäksi se on mainio 1x11 vaihteistoltaan. Muutaman kerran olen ajanut Emondaa ja Domanee lyhkäisen lenkin, joista Emondasta tykkäsin kovin. Kuitenkin koko ajan sekoilin eturattaiden, niiden kahden kanssa. Tulin siihen tulokseen että vaatisi sähköisen vaihtajan, jotta eturatasongelma poistuisi. Nykyisessä polkupyörässäni on 1x11 mutta tämä Sramin vaihtaja ei ole mikään Sramin penaalin terävin kynä. Nyt huomasin ketjun hyppäävän tärisevällä hiekktienjyrkällä pois isoimmalta rattaalta. Asfaltilla pysyi kyllä.

        Nyt olisi mukava tietää hra velogin kokemuksia GRX RX810-vaihtajasta (tosin hän ei vastaa koska pitää minua vähä-älyisenä. Onhan hän sentään insinööri) Myös vastenmieliset kokemukset kouluajan liikuntotunneilta voi olla esteenä. Ne muistot kalvaa tosin minuakin. Reservin kapteeni, liikunnon opettaja, pakotti minut lihavan tekemään jaloista nostamalla voltin rekillä. Nikamathan siinä rusahtelivat, ja ovat vieläkin hartoista joka päätä pitelee, kovin yliliikkuvat. Lihavana, ja myöhemmin painoponnistelujen seurauksena reisi ja pohje kehittyivät huomattaviksi voimantuotoltaan. Yläpää ei niinkään.

        Se siitä. Läträsin ennen lähtöä kylmägeelin kanssa, ja suureksi hämmästyksekseni huomasinkin polven olevan nyt jokseenkin oireeton. Vain kaksi kertaa jouduin nousemaan polkupyörän päältä hieman verryttelemään. Kotioloissa lenkin jälkeen kokeilin hieman etupyörän liikkuvuutta. Hitusen ottaa taas levy palaan. Luulen että mäntä oikein palaudu. Ehkä johtuu siitäkin että kokeillessani takakiakon pyörivyyttä sohelsin hätäpäissäni etujarrukahvan kanssa kun etukiakko oli sentään vallan irti, ja palojen välissä mitään. Ehkäpä täytyy hankkia nyt vaan se ilmaussarja.

        Mieltä jäi vaivaamaan, jaa nousuprosentit vai? Ei vaan nykyaikaisen polkuoyörän koostumus, ja se ristiriitaisuudet. Katselin jälleen tuota velogin ( hää on miun idoli) Orbea-videota. Mitä ihmettä? Kyllä, näytti siltä että olisi polkenut menemään ihan maantiepolkimilla. Kuten olenkin kertonut, tuohon nykyiseen Serioukseeni ne eivät oikein luonnistu, jonka estää eteen työnnetty asema oikealla olevassa takahaarukan alaputken takaosassa. Vaikka leveys on sama kuin Orbeassa, 142 millimetriä, niin näyttää siltä että nykyään tuollaisen cyklon tai sorapyörän tapaisen takahaarukan alaputken takaosassa, ja sen peräpäässäkin, on saatu pidettyä putkilo sangen litteänä. Tämähän ratkaisi ongelman. Voin asioitten näit ollen, hyvinkin polkupyöräillä nyt noilla hankkimillani maantiepolkimillakin jos hankin Trek Boone 6- polkupyörän. Ryhdyin sitten tarkastelemaan erinäisiä osioita tuosta Boone kutosesta. Hiilikuitu näyttää olevan sangen korkeatasoista. Erityinen huomioni kiinnittyi nyt kirjaimiin bb90, joka on Trekin keskiövastaus Shimanon standardiin. Koska asia askarrutti luin asiasta Matti Rakastajan artikkelin. On mainio asia tämä kansainvälinen yhteys nykyaikana, ei ole mikään nyt fillarifoorumin ja ylimielisten piipunpolttajien sekä laavullaistujien takana, joiden tehtävänä on lähinnä toimia suomalaiskansallisen poliittisen oikeaoppisuuden vahtikoirina. Suomalaiset ylipäätään ovat erinomaisia kolmessa asiassa. Nimittäin korruptiossa ja tiedon panttaamisessa sekä nettikiusaamisessa, työpaikkakiusaaminen mukaan luettuna.

        Niin, piti jatkamani keskiöistä, miten nyt hairahduinkin vallan harhapoluille. Tämä bb90 on ilmeisesti umpilaakeri joka kiinnitetään suoraan rungon hiilikuituisille kierteille. Saattaa olla ongelmallinen jos hiilikuitu kuluu ympäriltä sittemmin. Mikäli mitään Rakastajan selityksistä ymmärsin, asiaan on olemassa ratkaisu. Nimittäin kirjaimet T47. Koko nimeltään ceramic speed shimano coated t47 inboard bottom bracket. Nyt tietysti ihmetyttää miksi halvemmassa alumiinirunkoisessa crockett- polkupyörässä sellainen on jo vakiona. Syy lienee se, että hiilikuiturunkoisessa Boonessa on haluttu säästää painossa ja asennettu bb90. Asia on tietysti ratkaistavissa sillä, että asennuttaa sellaisen (T47) suomalaisessa hyvämaineisessa polkupyöräliikkeessä polkupyörää ostettaessa, tai asentaa itse kotona. Kyllä sekin varmaan onnistuisi päivän ähellyksen tuloksena. Lisähintaa tullee kenties 370 rahan verran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieltä jäi vaivaamaan, jaa nousuprosentit vai? Ei vaan nykyaikaisen polkuoyörän koostumus, ja se ristiriitaisuudet. Katselin jälleen tuota velogin ( hää on miun idoli) Orbea-videota. Mitä ihmettä? Kyllä, näytti siltä että olisi polkenut menemään ihan maantiepolkimilla. Kuten olenkin kertonut, tuohon nykyiseen Serioukseeni ne eivät oikein luonnistu, jonka estää eteen työnnetty asema oikealla olevassa takahaarukan alaputken takaosassa. Vaikka leveys on sama kuin Orbeassa, 142 millimetriä, niin näyttää siltä että nykyään tuollaisen cyklon tai sorapyörän tapaisen takahaarukan alaputken takaosassa, ja sen peräpäässäkin, on saatu pidettyä putkilo sangen litteänä. Tämähän ratkaisi ongelman. Voin asioitten näit ollen, hyvinkin polkupyöräillä nyt noilla hankkimillani maantiepolkimillakin jos hankin Trek Boone 6- polkupyörän. Ryhdyin sitten tarkastelemaan erinäisiä osioita tuosta Boone kutosesta. Hiilikuitu näyttää olevan sangen korkeatasoista. Erityinen huomioni kiinnittyi nyt kirjaimiin bb90, joka on Trekin keskiövastaus Shimanon standardiin. Koska asia askarrutti luin asiasta Matti Rakastajan artikkelin. On mainio asia tämä kansainvälinen yhteys nykyaikana, ei ole mikään nyt fillarifoorumin ja ylimielisten piipunpolttajien sekä laavullaistujien takana, joiden tehtävänä on lähinnä toimia suomalaiskansallisen poliittisen oikeaoppisuuden vahtikoirina. Suomalaiset ylipäätään ovat erinomaisia kolmessa asiassa. Nimittäin korruptiossa ja tiedon panttaamisessa sekä nettikiusaamisessa, työpaikkakiusaaminen mukaan luettuna.

        Niin, piti jatkamani keskiöistä, miten nyt hairahduinkin vallan harhapoluille. Tämä bb90 on ilmeisesti umpilaakeri joka kiinnitetään suoraan rungon hiilikuituisille kierteille. Saattaa olla ongelmallinen jos hiilikuitu kuluu ympäriltä sittemmin. Mikäli mitään Rakastajan selityksistä ymmärsin, asiaan on olemassa ratkaisu. Nimittäin kirjaimet T47. Koko nimeltään ceramic speed shimano coated t47 inboard bottom bracket. Nyt tietysti ihmetyttää miksi halvemmassa alumiinirunkoisessa crockett- polkupyörässä sellainen on jo vakiona. Syy lienee se, että hiilikuiturunkoisessa Boonessa on haluttu säästää painossa ja asennettu bb90. Asia on tietysti ratkaistavissa sillä, että asennuttaa sellaisen (T47) suomalaisessa hyvämaineisessa polkupyöräliikkeessä polkupyörää ostettaessa, tai asentaa itse kotona. Kyllä sekin varmaan onnistuisi päivän ähellyksen tuloksena. Lisähintaa tullee kenties 370 rahan verran.

        Ollessani jälleen 114 km pyöräilylenkillä, joka oli sama kuin kaksi päivää sitten, mutta kiertosuunta päinvastainen, olin otettu oikein löytämästäni kierroksesta. Raskas mäkineen, mutta mielenkiintoinen. Puin myös ensimmäistä kertaa Sastan merinovillaisen aluspaidan päälle. Sen päälle vain tuulitakki. Olen kuullut sanottavan; se kutissoo, mutta minä todistan, vaan todistanko väkevästi? Kyllä todistan; ei kutise lainkaan, vaikka olen herkkänahkaista sorttia. Erittäin hyvä ja pysyy kyllä kuivana.

        Näyttää siltä että televiissioaika noille tienoille, oli nyt täyttänyt tienoot, jä lähitienoot, ulkoilijoista sekä maastopolkuoyöräilijöistä. Erään kanssa ryhdyin juttusillekin kun häntä olin ohittamassa. Oli oikein Cube maastopolkuoyörä, vailla sähköjä. Arvelin jo santuksi, mutta ei. Puhui osin sekavia, en usko siksi että olisi fillarilehden fillarifoorumilainen ja olisi näin ollen ollut kaljoissa, vaan kenties hapenpuutteen johdosta. Kuitenkin ihan kiva juttutuokio. Erkaannuttuamme läksin menemään suuntaani, ja tapasinkin komeissa harjumaisemissa monia polkupyöräilijöitä, jopa ryhmiä. Väläytin tietenkin kaikille harvinaislaatuisen irvistykseni ja morjestelin mennessäni. Melkein kaikki olikin iloisissa tunnelmissa kauniissa maisemissa raikkaassa ilmassa. Vain muutaman synkän maantiepolkuoyöräilijän kohtasin, eivätkä tietenkään tervehtineet lainkaan. Eittämättä fillarilehden fillarifoorumilaisia, kenties jopa kaljoissa, ja joiden intohimona kotimaisemissa on solvata vallittua ja pilkata kenties Jumalaakin. Lehdessä jossa on tosin kauniita nelivärikuviakin, ja kehuipa suuresti jne hra velogikin päässeensä oikein pääkirjoittatoimittajan mainitsemaksi. Lehteä en tietenkään tilaa, en todellakaan istu siellä kussa pilkkaajat istuvat, mutta kävin lainastossa lukemassa kirjoituksen. On todettava velogistakin; sen lauluja laulat jne, ja mistähän syystä tuokin kelvoton toimitus häntä nyt niin kehuu? MOT Muutenkin lievästi ihmettelen hra velogin kommenttia ulkomaalaisilla sivuilla kolme vuotta sitten. Kas näin ”I just tested my trek crockett with road tyres -not a big difference from a proper rod bike” En tietenkään ymmärrä englanninkieltä, mutta arvelen hänen tarkoittavan jotain tämän kaltaista;” testasin justiinsa mun trek crockettia autostradarenkailla ei suurtakaan eroa autostradapolkupyörään.” No, entäs sitten? No, niinpä niin.

        Kaiken kaikkiaan oli hieno nähdä kansaa sankoin joukoin korvessa, joista useimmat luultavasti aina isolta kirkolta saakka. Tämmöinen omilla jaloillaan liikkuva ihmisjoukko toivottavasti dominoi haisevat autoilijat ja etenkin moittoripyöräilijät siirtymään muualle saastuttamaan. Saataisiin sinnekin sellaista Amerikan Yhdysvaltain kaltaista siistiä ja kaunista kansallispuistotunnelmaa.

        Muutoin polvikaan ei oikein enää jaksanut vaivata, mutta nyt pysähtyneisyyden tilassa muistuttaa taas itsestään. Muistelin myös hra velogin Orbeaa ( hää on jne) ja sen etuhaarukkaa. Sieltähän on näemmä hydrauliukkainen etupyörän jarrauletku vedetty etuhaarukan sisään, josta putkahtaa juuri ennen jarrusatulaa ulos ja satulaan. Tämä on nykyaikana sääntö varsinkin maantiepolkupyörissä. Luulisi reijän heikentävän etuhaarukkaa. Taakse menevien letkun ja vaihdevaijerin rungonsisäinen siirto on sen sijaan järkevää ja siistiä. Trek Boone 6 polkupyörässä se on myös juuri näin, sen sijaan etujarruletku kulkee ulkona, vailla etuhaarukkareikää. Tämä on mielestäni sangen jörkevää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ollessani jälleen 114 km pyöräilylenkillä, joka oli sama kuin kaksi päivää sitten, mutta kiertosuunta päinvastainen, olin otettu oikein löytämästäni kierroksesta. Raskas mäkineen, mutta mielenkiintoinen. Puin myös ensimmäistä kertaa Sastan merinovillaisen aluspaidan päälle. Sen päälle vain tuulitakki. Olen kuullut sanottavan; se kutissoo, mutta minä todistan, vaan todistanko väkevästi? Kyllä todistan; ei kutise lainkaan, vaikka olen herkkänahkaista sorttia. Erittäin hyvä ja pysyy kyllä kuivana.

        Näyttää siltä että televiissioaika noille tienoille, oli nyt täyttänyt tienoot, jä lähitienoot, ulkoilijoista sekä maastopolkuoyöräilijöistä. Erään kanssa ryhdyin juttusillekin kun häntä olin ohittamassa. Oli oikein Cube maastopolkuoyörä, vailla sähköjä. Arvelin jo santuksi, mutta ei. Puhui osin sekavia, en usko siksi että olisi fillarilehden fillarifoorumilainen ja olisi näin ollen ollut kaljoissa, vaan kenties hapenpuutteen johdosta. Kuitenkin ihan kiva juttutuokio. Erkaannuttuamme läksin menemään suuntaani, ja tapasinkin komeissa harjumaisemissa monia polkupyöräilijöitä, jopa ryhmiä. Väläytin tietenkin kaikille harvinaislaatuisen irvistykseni ja morjestelin mennessäni. Melkein kaikki olikin iloisissa tunnelmissa kauniissa maisemissa raikkaassa ilmassa. Vain muutaman synkän maantiepolkuoyöräilijän kohtasin, eivätkä tietenkään tervehtineet lainkaan. Eittämättä fillarilehden fillarifoorumilaisia, kenties jopa kaljoissa, ja joiden intohimona kotimaisemissa on solvata vallittua ja pilkata kenties Jumalaakin. Lehdessä jossa on tosin kauniita nelivärikuviakin, ja kehuipa suuresti jne hra velogikin päässeensä oikein pääkirjoittatoimittajan mainitsemaksi. Lehteä en tietenkään tilaa, en todellakaan istu siellä kussa pilkkaajat istuvat, mutta kävin lainastossa lukemassa kirjoituksen. On todettava velogistakin; sen lauluja laulat jne, ja mistähän syystä tuokin kelvoton toimitus häntä nyt niin kehuu? MOT Muutenkin lievästi ihmettelen hra velogin kommenttia ulkomaalaisilla sivuilla kolme vuotta sitten. Kas näin ”I just tested my trek crockett with road tyres -not a big difference from a proper rod bike” En tietenkään ymmärrä englanninkieltä, mutta arvelen hänen tarkoittavan jotain tämän kaltaista;” testasin justiinsa mun trek crockettia autostradarenkailla ei suurtakaan eroa autostradapolkupyörään.” No, entäs sitten? No, niinpä niin.

        Kaiken kaikkiaan oli hieno nähdä kansaa sankoin joukoin korvessa, joista useimmat luultavasti aina isolta kirkolta saakka. Tämmöinen omilla jaloillaan liikkuva ihmisjoukko toivottavasti dominoi haisevat autoilijat ja etenkin moittoripyöräilijät siirtymään muualle saastuttamaan. Saataisiin sinnekin sellaista Amerikan Yhdysvaltain kaltaista siistiä ja kaunista kansallispuistotunnelmaa.

        Muutoin polvikaan ei oikein enää jaksanut vaivata, mutta nyt pysähtyneisyyden tilassa muistuttaa taas itsestään. Muistelin myös hra velogin Orbeaa ( hää on jne) ja sen etuhaarukkaa. Sieltähän on näemmä hydrauliukkainen etupyörän jarrauletku vedetty etuhaarukan sisään, josta putkahtaa juuri ennen jarrusatulaa ulos ja satulaan. Tämä on nykyaikana sääntö varsinkin maantiepolkupyörissä. Luulisi reijän heikentävän etuhaarukkaa. Taakse menevien letkun ja vaihdevaijerin rungonsisäinen siirto on sen sijaan järkevää ja siistiä. Trek Boone 6 polkupyörässä se on myös juuri näin, sen sijaan etujarruletku kulkee ulkona, vailla etuhaarukkareikää. Tämä on mielestäni sangen jörkevää.

        Sääkin näytit ihan siedettävältä joten rohkenin lähteä tälleen polkupyöräilemään. Laitoin vallan mainion Endura primaloft- takin, jonka alle vain Sastan merinovillaa. Rohkenin laittaa pyöräilyhousujen alle myös Sastan merinovillaiset, mikä osoittautuikin oivalliseksi valinnaksi. Sen sijaan Northwave husky arctic ei ollut yhtään hyvä valinta. Antin valinta. Olisi vaatinut nuo 45NRTH Wölvhammer- saappaat. Kerta kaikkiaan, viime talvena käytin noita, ikinä ei varpaat palelleet, koskaan ei vesi päässyt sisään. Ilmojen kylmetessä otetaan taas käyttöön. Niin, nuo Northwavet vuosi joistain reijistä ja maanteiden vesi pääsi sisään. Inhan ihanaa polkupyöräillä jalkaterät märkinä ja jääkylminä kun vesi lilluu saappaissa. Ensimmäinen virhe oli tietenkin lähteä vailla lokasuojia. Nyt niille olisi ollut totisesti käyttöä. Pääsipä ripsauttamaankin tuolla kaakon kulmilla. Takarenkaasta lensi lieju niin, että olin pian kurassa niskaa myöten, samoin eturengas syyllistyi jalkojeni kasteluun.

        Mainituista syistä johtuen polkupyöräilin vain 73 kilometriä, suunnittelemani 120 sijaan. Kotona olinkin aivan loppu, ehäkäpä sellainen tila, josta velogikin varoittaa on lähellä. Vaatteet pyykkiin, lukuinottamatta Sastaa, merinovillaa ei tarvitse juuri pestä, otin ne käyttöönkin pesemättä. Märkänä haissoo pahalle, kuivana ei millekään, joten laitoin kuivumaan. Niin, hra velogi on taas ladannut semmoisen videon, näyttää olevan Leivonmäki. Niitä on meditionaalista katsella, varsinkin nyt kun on rentoutumassa raskaasta polkupyöräilyretkestä. Hän käyttää paljon vaivaa miellyttävän katsojakokemuksen aikaansaamiseksi. Ihmetellä täytyy että viihtyy fillarifoorumin nazien seurassa, noinkin miellyttävän tuntuinen mies. Raivoni rankkeni tuolla polkupyöräillessä, saavuttaenkin täyden määrän ja purkautuenkin täysimääräisenä noiden Jumalanpilkkaajien juutalaisia halveksivien ja vallittua vihaavien niskaan. Vain kunniasäädökset estävät minua tarttumasta lihan käsivarteen noita kunniottomia kohtaan. Mutta heidän perikatonsa ei torku, ja loppunsa tulee olemaan hermunen.

        Voi voi, kuinkas minä nyt tuolla lailla, ”katson peiliin ja silmäni suljen outoo katsetta oudoksuen.” Mutta kiivaus hänen huoneensa puolesta kuluttaa minua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sääkin näytit ihan siedettävältä joten rohkenin lähteä tälleen polkupyöräilemään. Laitoin vallan mainion Endura primaloft- takin, jonka alle vain Sastan merinovillaa. Rohkenin laittaa pyöräilyhousujen alle myös Sastan merinovillaiset, mikä osoittautuikin oivalliseksi valinnaksi. Sen sijaan Northwave husky arctic ei ollut yhtään hyvä valinta. Antin valinta. Olisi vaatinut nuo 45NRTH Wölvhammer- saappaat. Kerta kaikkiaan, viime talvena käytin noita, ikinä ei varpaat palelleet, koskaan ei vesi päässyt sisään. Ilmojen kylmetessä otetaan taas käyttöön. Niin, nuo Northwavet vuosi joistain reijistä ja maanteiden vesi pääsi sisään. Inhan ihanaa polkupyöräillä jalkaterät märkinä ja jääkylminä kun vesi lilluu saappaissa. Ensimmäinen virhe oli tietenkin lähteä vailla lokasuojia. Nyt niille olisi ollut totisesti käyttöä. Pääsipä ripsauttamaankin tuolla kaakon kulmilla. Takarenkaasta lensi lieju niin, että olin pian kurassa niskaa myöten, samoin eturengas syyllistyi jalkojeni kasteluun.

        Mainituista syistä johtuen polkupyöräilin vain 73 kilometriä, suunnittelemani 120 sijaan. Kotona olinkin aivan loppu, ehäkäpä sellainen tila, josta velogikin varoittaa on lähellä. Vaatteet pyykkiin, lukuinottamatta Sastaa, merinovillaa ei tarvitse juuri pestä, otin ne käyttöönkin pesemättä. Märkänä haissoo pahalle, kuivana ei millekään, joten laitoin kuivumaan. Niin, hra velogi on taas ladannut semmoisen videon, näyttää olevan Leivonmäki. Niitä on meditionaalista katsella, varsinkin nyt kun on rentoutumassa raskaasta polkupyöräilyretkestä. Hän käyttää paljon vaivaa miellyttävän katsojakokemuksen aikaansaamiseksi. Ihmetellä täytyy että viihtyy fillarifoorumin nazien seurassa, noinkin miellyttävän tuntuinen mies. Raivoni rankkeni tuolla polkupyöräillessä, saavuttaenkin täyden määrän ja purkautuenkin täysimääräisenä noiden Jumalanpilkkaajien juutalaisia halveksivien ja vallittua vihaavien niskaan. Vain kunniasäädökset estävät minua tarttumasta lihan käsivarteen noita kunniottomia kohtaan. Mutta heidän perikatonsa ei torku, ja loppunsa tulee olemaan hermunen.

        Voi voi, kuinkas minä nyt tuolla lailla, ”katson peiliin ja silmäni suljen outoo katsetta oudoksuen.” Mutta kiivaus hänen huoneensa puolesta kuluttaa minua.

        Tänään huoltopäivä, joten kiekot irti ja pessuun, jaa takapuoleen vai? Ei vaan suihkuun. Ämäpäri vettä ja liraus pinelinee. Rataspakka harjataan, muuten sienellä lääpitään. Ketju irti ja liuotinpesuun. Sitten runko ja samat toimet. Mutta mitä ihmettä? Easton ea70 dx- takarataspakka jumittaa kun sormien välissä akselia pyöritteleepi. Vapaaratas vain naksuu, ja välillä rataspakkakin lähtee pyörimään jolloin vapaaratas ikään kuin laukeaa. Irrotin näin ollen pakan ja laitoinpa välikappaleen alle. Kiristin pakan hampaat irvessä että varmasti pysyy, no, sen jälkeen jumittikin jatkuvasti. Yritin irtottaa mutta jengat on varmaankin mennyt sijoiltaan. Väänsin voimalla ja ketjuruoskakin siinä sitten hajosi. Harmillista, hyvä kiekko muuten, mutta taidan heittää roskiin koko hökötyksen. Mäskis män. Viisisataa euroa kankkulan kaivoon, tai puolet, sillä etukiekko toimii edelleen oivallisesti.

        Jouduin asioitten näit ollen irrottamaan Schwalbe Tire G-ONE Speed Microskin TL-easy 40-622 -renkaan ja asentamaan sen takaisin Mavicin vanteelle. Olipas hankala irroittaa tuosta kun on noita hyllylöitä. Onneksi en pelaa litkujen kanssa, olisi ollut vielä hankalampaa. Mavicille meni kevyesti, mutta voi tuota kiemurtelua. En edes tällä kertaa jaksa perehtyä, kiemurrelkoon, korjataan joskus. Nyt joudun käyttämänn eriparia olevia kiekkoja. Talvea odotellessa täytynee viedä tuo alexrims rihdattavaksi, niin saa siihen talvirenkaat taakse ja toiseen Maviciin eteen. Onneksi löytyy kahdet jarrulevyt ja kymppipakka Sramin perinteiselle, joten hätäkös tässä.

        Sitten asensin ikivanhat muoviset lokasuojat, ja kylläpäs taas mokasin noittenkin kanssa. Monta tuntia meni säätämisessä mutta nyt pelaa kaikki taas, että muuta kuin paanalle. Muistakaa nostaa taas monia keskusteluja, kyllä tämäkin nousee vielä, jos santtu suo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään huoltopäivä, joten kiekot irti ja pessuun, jaa takapuoleen vai? Ei vaan suihkuun. Ämäpäri vettä ja liraus pinelinee. Rataspakka harjataan, muuten sienellä lääpitään. Ketju irti ja liuotinpesuun. Sitten runko ja samat toimet. Mutta mitä ihmettä? Easton ea70 dx- takarataspakka jumittaa kun sormien välissä akselia pyöritteleepi. Vapaaratas vain naksuu, ja välillä rataspakkakin lähtee pyörimään jolloin vapaaratas ikään kuin laukeaa. Irrotin näin ollen pakan ja laitoinpa välikappaleen alle. Kiristin pakan hampaat irvessä että varmasti pysyy, no, sen jälkeen jumittikin jatkuvasti. Yritin irtottaa mutta jengat on varmaankin mennyt sijoiltaan. Väänsin voimalla ja ketjuruoskakin siinä sitten hajosi. Harmillista, hyvä kiekko muuten, mutta taidan heittää roskiin koko hökötyksen. Mäskis män. Viisisataa euroa kankkulan kaivoon, tai puolet, sillä etukiekko toimii edelleen oivallisesti.

        Jouduin asioitten näit ollen irrottamaan Schwalbe Tire G-ONE Speed Microskin TL-easy 40-622 -renkaan ja asentamaan sen takaisin Mavicin vanteelle. Olipas hankala irroittaa tuosta kun on noita hyllylöitä. Onneksi en pelaa litkujen kanssa, olisi ollut vielä hankalampaa. Mavicille meni kevyesti, mutta voi tuota kiemurtelua. En edes tällä kertaa jaksa perehtyä, kiemurrelkoon, korjataan joskus. Nyt joudun käyttämänn eriparia olevia kiekkoja. Talvea odotellessa täytynee viedä tuo alexrims rihdattavaksi, niin saa siihen talvirenkaat taakse ja toiseen Maviciin eteen. Onneksi löytyy kahdet jarrulevyt ja kymppipakka Sramin perinteiselle, joten hätäkös tässä.

        Sitten asensin ikivanhat muoviset lokasuojat, ja kylläpäs taas mokasin noittenkin kanssa. Monta tuntia meni säätämisessä mutta nyt pelaa kaikki taas, että muuta kuin paanalle. Muistakaa nostaa taas monia keskusteluja, kyllä tämäkin nousee vielä, jos santtu suo.

        Ollessani jne 114 km huomasin syksyn lisääntyvän raakuuden tekevän suoritukseen puolitoistakertaisen lisän. Laittoi mitä tahansa päälle alussa on lämmin ja lopussa kylmä. Loppukympin alkaessa aurinkokin oli jo kerinnyt laskea. Onneksi on tuo punainen takavalo ja edessä tehokasta valkoista valoa. Yhdistetyllä kevyen liikenteen väyllä oli pakko panna jopa 1500 lumenia. Musta asfaltti imi kaiken valon, ja mustiin pukeutuneet jalankulkijat toikkaroivat edes takaisin. Lumeenista huolimatta jouduin vähentämään vauhtia, niin äkkiä mustat hahmot ilmestyivät eteen. Pimentyminen sinällään tuo aina virtabuustin. Ennen sitä olin aivan poikki ja energiat syöty, mutta pimeys, suden hetki, innoitti kiipeämään viimeisimmät nousut apinan raivolla. Reidet huusi apua ja keuhkoista tuli ohivirtausmoottorit, mutta niin vain mentiin.

        Mutta mitä ihmettä? Sastan merinovillaisissa kalsareissa on jo reikä ja kaksi reikää perusuksissa. Ei taida oikein sietää istumista. Sen sijaan kiemurtelevaan renkaaseen, nyt kun toinen Easton on poissa pelistä, löysin ratkaisun. Painoin menemään ilmaa aina seitsemään baariin saakka. Ritinä vaan kuului kun rengas nousi. Hetken päästä päästin painetta 4.5 baariin ja nyt rengas pyörii aivan suoraan. Erinomaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ollessani jne 114 km huomasin syksyn lisääntyvän raakuuden tekevän suoritukseen puolitoistakertaisen lisän. Laittoi mitä tahansa päälle alussa on lämmin ja lopussa kylmä. Loppukympin alkaessa aurinkokin oli jo kerinnyt laskea. Onneksi on tuo punainen takavalo ja edessä tehokasta valkoista valoa. Yhdistetyllä kevyen liikenteen väyllä oli pakko panna jopa 1500 lumenia. Musta asfaltti imi kaiken valon, ja mustiin pukeutuneet jalankulkijat toikkaroivat edes takaisin. Lumeenista huolimatta jouduin vähentämään vauhtia, niin äkkiä mustat hahmot ilmestyivät eteen. Pimentyminen sinällään tuo aina virtabuustin. Ennen sitä olin aivan poikki ja energiat syöty, mutta pimeys, suden hetki, innoitti kiipeämään viimeisimmät nousut apinan raivolla. Reidet huusi apua ja keuhkoista tuli ohivirtausmoottorit, mutta niin vain mentiin.

        Mutta mitä ihmettä? Sastan merinovillaisissa kalsareissa on jo reikä ja kaksi reikää perusuksissa. Ei taida oikein sietää istumista. Sen sijaan kiemurtelevaan renkaaseen, nyt kun toinen Easton on poissa pelistä, löysin ratkaisun. Painoin menemään ilmaa aina seitsemään baariin saakka. Ritinä vaan kuului kun rengas nousi. Hetken päästä päästin painetta 4.5 baariin ja nyt rengas pyörii aivan suoraan. Erinomaista.

        Se on, kun tuuli työntää selästä jopa neljän boforin voimalla tuntuu menevältä silloin. Niin kuin KA asian ilmaisee; jos polkupyöräily tuntuu kevyeltä, niin älä huoli, myötätuuli se vaan on. Kun tulin puolimatkan krouviin, puolimatkan mies olen aina ollut, huomasinkin mitä se on kun jopa neljä boforia iskee vastaan, ja vielä hyytävällä tavalla. Kylmenevässä polkupyöräily ei oikeastaan ole mikään nautinto, ja samaten matalalta paistava tuo omat haasteensa. Välillä näe mitään, vaikka kuinka olisi aurinkolasit. Samoja teitä kaluaminen ei minua kyllästytä, ja olen oppinut tuntemaan joka kuopan mutkan hirrenpätkän sahanpurun. ”Kyllä minä voin teille säästää hiukan sahanpurua.” Tällä kertaa en pysähtynyt kertaakaan, vaan painelin menemään samassa putkessa.

        Tänään jot 74 kilometriä. Laskin juuri, että olen sotkenut tuota Serious grafix pro auringonnousu-polkupyörää nyt jokseenkin kolmetoista kuukautta, yhteensä 6902 kilometriä. Josta tänä vuonna 4976, tavoitteen ollessa kuusituhatta. Ei ihan mahdoton saavuttaa. Panin nuo varsin mainiot, mutta raskaat viidenkymmenen numeron wölvhammerit jalkoihin. Vain ohut sukka tällä kertaa, ja olipas taas lämpimät jalat. Nuo Shimano pdm-8100 polkimet ovat varsin hyvät. Niissä on niin pitkä tuo varsi, joka kehtoa keinuttaa, jotta isojenkaan monojen kantapäät yhtään hanganneet tuota takaarukan alavaakaputken eteen työnnettyä asemaa. Käytin pitkään halvempia Shimanon polkimia jolloin wövhammerit etenkin hankasivat alvariinsa. Tulipa saappaisiin jäljet ja polkupyörän takahaarukan alavaakaputkeen hankaumat, että ihan maali alumiinin päältä lähti.

        Nostakaa taas aloituksia, niin tulee parempi mieli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on, kun tuuli työntää selästä jopa neljän boforin voimalla tuntuu menevältä silloin. Niin kuin KA asian ilmaisee; jos polkupyöräily tuntuu kevyeltä, niin älä huoli, myötätuuli se vaan on. Kun tulin puolimatkan krouviin, puolimatkan mies olen aina ollut, huomasinkin mitä se on kun jopa neljä boforia iskee vastaan, ja vielä hyytävällä tavalla. Kylmenevässä polkupyöräily ei oikeastaan ole mikään nautinto, ja samaten matalalta paistava tuo omat haasteensa. Välillä näe mitään, vaikka kuinka olisi aurinkolasit. Samoja teitä kaluaminen ei minua kyllästytä, ja olen oppinut tuntemaan joka kuopan mutkan hirrenpätkän sahanpurun. ”Kyllä minä voin teille säästää hiukan sahanpurua.” Tällä kertaa en pysähtynyt kertaakaan, vaan painelin menemään samassa putkessa.

        Tänään jot 74 kilometriä. Laskin juuri, että olen sotkenut tuota Serious grafix pro auringonnousu-polkupyörää nyt jokseenkin kolmetoista kuukautta, yhteensä 6902 kilometriä. Josta tänä vuonna 4976, tavoitteen ollessa kuusituhatta. Ei ihan mahdoton saavuttaa. Panin nuo varsin mainiot, mutta raskaat viidenkymmenen numeron wölvhammerit jalkoihin. Vain ohut sukka tällä kertaa, ja olipas taas lämpimät jalat. Nuo Shimano pdm-8100 polkimet ovat varsin hyvät. Niissä on niin pitkä tuo varsi, joka kehtoa keinuttaa, jotta isojenkaan monojen kantapäät yhtään hanganneet tuota takaarukan alavaakaputken eteen työnnettyä asemaa. Käytin pitkään halvempia Shimanon polkimia jolloin wövhammerit etenkin hankasivat alvariinsa. Tulipa saappaisiin jäljet ja polkupyörän takahaarukan alavaakaputkeen hankaumat, että ihan maali alumiinin päältä lähti.

        Nostakaa taas aloituksia, niin tulee parempi mieli.

        Olipa päivä. Aamusta asti polkupyörän kimpussa. Ensin vein Easton ea 70 ax xd- kiekon polkupyöräkorjaamoon. Pätevä ja asiansa osaava väänsikin kierrapakan auki, ja käden käänteessä. Monin todistein todistikin vapaarattaan toimivan moitteetta, toisin kuin itse luulin. Hyvä etten heittänyt roskiin koko kiakkoa. Kotona otin sen välikappaleen alta pois ja kiersin taas pakan vapaarattaaseen. Nyt menikin tarpeeksi syvälle. Seuraavaksi ja suureksi riemukseni totesin saavani taas polkupyörään samaa paria olevat kiekot. Kunhan ensin otan Schwalbe g one speed microskin tl easy- renkaan Mavicista ja asennan sen Easton 70 ax xd- vanteelle. Mutta mitä ihmettä? Kumi olikin niin muotoutunut Mavicille että ei mennytkään Easton 70 ax xd- vanteelle lainkaan. Käytin parikymmentä nippusidettä, tuhottomasti saippuavettä. Hajotin kolme susäkumia, mutta ei, tuntien ähellyksen jälkeen oli pakko antaa periksi.

        Ratkaisu ingelmaan oli ilmeinen. Koska jääräpäisesti halusin samaa paria, revin Schwalbe g one speed microskin tl easy kumin etuvanteeltakin, ja ähelsin senkin Mavicille, samoin tein takavanteelle. Sitten hain Suomi tyres w240 - nastarenkaat, ja väänsin ne kumpaiseenkin Eastoniin. Nyt on perunoita, ja hyviä perunoita. Kiekot jääkelille ja tuhnulle. Vain pientä säätöä vaatii kun kiekkoja vaihtelee. Onhan toinen takakappalainen nyt kymmenenrattainen ja toinen yksitoista. Pieni vaiva kuitenkin siihen nähten että ei tarvitse äheltää renkaiden kimpussa. Miten kaikki taas kääntyikin parhain päin. Kiitos Jeesus! Aina hän kuljettaa minuakin ja voittosaatossa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olipa päivä. Aamusta asti polkupyörän kimpussa. Ensin vein Easton ea 70 ax xd- kiekon polkupyöräkorjaamoon. Pätevä ja asiansa osaava väänsikin kierrapakan auki, ja käden käänteessä. Monin todistein todistikin vapaarattaan toimivan moitteetta, toisin kuin itse luulin. Hyvä etten heittänyt roskiin koko kiakkoa. Kotona otin sen välikappaleen alta pois ja kiersin taas pakan vapaarattaaseen. Nyt menikin tarpeeksi syvälle. Seuraavaksi ja suureksi riemukseni totesin saavani taas polkupyörään samaa paria olevat kiekot. Kunhan ensin otan Schwalbe g one speed microskin tl easy- renkaan Mavicista ja asennan sen Easton 70 ax xd- vanteelle. Mutta mitä ihmettä? Kumi olikin niin muotoutunut Mavicille että ei mennytkään Easton 70 ax xd- vanteelle lainkaan. Käytin parikymmentä nippusidettä, tuhottomasti saippuavettä. Hajotin kolme susäkumia, mutta ei, tuntien ähellyksen jälkeen oli pakko antaa periksi.

        Ratkaisu ingelmaan oli ilmeinen. Koska jääräpäisesti halusin samaa paria, revin Schwalbe g one speed microskin tl easy kumin etuvanteeltakin, ja ähelsin senkin Mavicille, samoin tein takavanteelle. Sitten hain Suomi tyres w240 - nastarenkaat, ja väänsin ne kumpaiseenkin Eastoniin. Nyt on perunoita, ja hyviä perunoita. Kiekot jääkelille ja tuhnulle. Vain pientä säätöä vaatii kun kiekkoja vaihtelee. Onhan toinen takakappalainen nyt kymmenenrattainen ja toinen yksitoista. Pieni vaiva kuitenkin siihen nähten että ei tarvitse äheltää renkaiden kimpussa. Miten kaikki taas kääntyikin parhain päin. Kiitos Jeesus! Aina hän kuljettaa minuakin ja voittosaatossa!

        Eilen kun kävin 78 kilometrin polkupyörälenkillä mietin pukeutumisen merkitystä pitkähköllä matkalla. Huomasin että vähempi on parempi. Laitoin nimittäin, nollakelistä ja hyisestä viimasta huolimatta, vain ohuen merinovilla-aluspaidan, sekä Endura talvitakin ylävartaloni peitoksi, ja viimeistelin merinovillaisella kaulurilla. Muutaman kerran olen laittanut myös paidan aluspaidan ja takin väliin. Ongelma on siinä, että paita kastuu hiestä ja lopulta tulee kylmä. Nyt vähäisemmissä ei tullut vilu lainkaan, koska pyöräilytakki hengittää hyvin ja merinovilla pysyy kuivana. Aatokseni lensi myös polkupyöriin. Aloin nimittäin miettimään niitä hiilikuituja sekä alumiineja ja mitä Velogi tekisi. Huomaan hänenkin vierastavan hiilikuitukkekkoja, valitsipa Orbeaankin dt swissin alumiiniikiekot. Ehkäpä se onkin järkevää. Kaikin puolin. Repesin ja rupesin katselemaan Checkpoint SL 6 tai SL 5- mallia. Kyllä graveli on vaan äijä polkupyöräksi. Vaihteeksi alkanut domane ja boone tuntumaan tyttöilyltä, emondasta puhumattakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eilen kun kävin 78 kilometrin polkupyörälenkillä mietin pukeutumisen merkitystä pitkähköllä matkalla. Huomasin että vähempi on parempi. Laitoin nimittäin, nollakelistä ja hyisestä viimasta huolimatta, vain ohuen merinovilla-aluspaidan, sekä Endura talvitakin ylävartaloni peitoksi, ja viimeistelin merinovillaisella kaulurilla. Muutaman kerran olen laittanut myös paidan aluspaidan ja takin väliin. Ongelma on siinä, että paita kastuu hiestä ja lopulta tulee kylmä. Nyt vähäisemmissä ei tullut vilu lainkaan, koska pyöräilytakki hengittää hyvin ja merinovilla pysyy kuivana. Aatokseni lensi myös polkupyöriin. Aloin nimittäin miettimään niitä hiilikuituja sekä alumiineja ja mitä Velogi tekisi. Huomaan hänenkin vierastavan hiilikuitukkekkoja, valitsipa Orbeaankin dt swissin alumiiniikiekot. Ehkäpä se onkin järkevää. Kaikin puolin. Repesin ja rupesin katselemaan Checkpoint SL 6 tai SL 5- mallia. Kyllä graveli on vaan äijä polkupyöräksi. Vaihteeksi alkanut domane ja boone tuntumaan tyttöilyltä, emondasta puhumattakaan.

        Ymmärrän huolestuneisuuden koska en ole antanut merkkiä, mutta olipa pakkokin pitää kolmen päivän tauko, koska peräpukamani hirtettiin. Pari ensimmäistä päivää menikin kipuloissa, vatsanväänteissä. Toissapäivänä polkupyöräilin 83 ja tänään 89 kilometriä. Uskon tehneeni kaikkien aikojen rekordin, jo tähän mennessä. Kukaan ei koskaan ole polkupyöräillyt luomugraavelilla kuminarut peräpukamissa 83 89. Tarjoankin, asioitten näit ollen, itselleni Suomalainen Sisuteko- palkinnon. Kiitos ja kumarrus, nui ikkään. Kyllä kelpoo.

        Pitkään pähkäilinkin mitä laittaa päälle. Onneksi valitsin Enduran talvitakin, tuulitakin sijaan, sillä ripsauttihan taas tuolla kaakon kulmalla. Nykyään on joko tai, nytkin piti oleman pilvipoutaa. Meteorologi P. Takalan aikoina oli sentään toisin. Hän nimittäin tiesi että tuolla kaakon kulmalla saattaa ripsauttaa, ja olikin oikeassa. Itseasiassa tuolla kaakonkulmalla päivystää alinomaa pilvi joka kyllä sitten ripsauttaakin. Tänään vähän enemmänkin kylmää tihkua ripsautti. Onneksi tuo Endura Primaloft pitää melko hyvin vettä. Alla vain merinovillaa, ei tullut kylmä. Jalkoihin panin, onneksi, Wölvhammerit. Saappaat oli kotiin tullessa aivan ravassa, mutta yhtään vettä ei pääse sisään. Ne on myös helppo pestä. Saappaat hanan alle, ja taas on puhtaat. Kunhan ei sisäosia kastele. Upeeta mahtavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän huolestuneisuuden koska en ole antanut merkkiä, mutta olipa pakkokin pitää kolmen päivän tauko, koska peräpukamani hirtettiin. Pari ensimmäistä päivää menikin kipuloissa, vatsanväänteissä. Toissapäivänä polkupyöräilin 83 ja tänään 89 kilometriä. Uskon tehneeni kaikkien aikojen rekordin, jo tähän mennessä. Kukaan ei koskaan ole polkupyöräillyt luomugraavelilla kuminarut peräpukamissa 83 89. Tarjoankin, asioitten näit ollen, itselleni Suomalainen Sisuteko- palkinnon. Kiitos ja kumarrus, nui ikkään. Kyllä kelpoo.

        Pitkään pähkäilinkin mitä laittaa päälle. Onneksi valitsin Enduran talvitakin, tuulitakin sijaan, sillä ripsauttihan taas tuolla kaakon kulmalla. Nykyään on joko tai, nytkin piti oleman pilvipoutaa. Meteorologi P. Takalan aikoina oli sentään toisin. Hän nimittäin tiesi että tuolla kaakon kulmalla saattaa ripsauttaa, ja olikin oikeassa. Itseasiassa tuolla kaakonkulmalla päivystää alinomaa pilvi joka kyllä sitten ripsauttaakin. Tänään vähän enemmänkin kylmää tihkua ripsautti. Onneksi tuo Endura Primaloft pitää melko hyvin vettä. Alla vain merinovillaa, ei tullut kylmä. Jalkoihin panin, onneksi, Wölvhammerit. Saappaat oli kotiin tullessa aivan ravassa, mutta yhtään vettä ei pääse sisään. Ne on myös helppo pestä. Saappaat hanan alle, ja taas on puhtaat. Kunhan ei sisäosia kastele. Upeeta mahtavaa.

        Hyvässä vauhdissa kohti tavoitetta ja sen yli. 105 kilometriä tänään, ja mehustellaanpa vähän. Onhan näitä kuudentonnin saavuttajia, yhden vuoden sotkemisen tuloksena, joskin Nikkorin 15-105, hyvä turistilasi, sanoisi extyökköri. Niin, monet sotkee sen jopa kolmella. On maantiepyörää, maastopyörää, sorapyörää. Minä aion tehdä sen yhdellä ainoalla sorapyörällä. Se on saavutus se. Ainoa asia, esteenä, muiden ohella, saattaa olla ulkoisten peräpukamien poisto peräaukosta. ”Ja kun veitsi viiltää on tuska polttava, vaan tapahtuu se sinun parhaakseesi!” Nykyään on tosin puudutusaineet. Tänäänkin polkupyöräilin kuminarut sisäisissä peräpukamissa. Joutaisivat jo tipahtamaankin, ja eiköhän niin piankin tapahtune.

        Ilma oli sangen sopiva, mitä nyt taaskin ripsautti hieman tuolla kaakon kulmalla. Melko tömäkkää vastatuulta, että ihan miehekkäästi vinkui korvissa ja hartioissa, hamaan viisikymmentä kilometriä. Sitten kun sopivasti saapui noin puolimatkaan, oli kuin fillarifoorumi olisi jäänyt taakse. Mikä rauha ja hiljaisuus, kun ryhtyikin puskemaan selästä. Kuin pimeydestä valoon, maailman saastasta ja melskeistä pois. Kokonaisuudessaan melko rasittava kokemus, ja olenkin huomannut painoni pudonneen jo pariksi kuukaudeksi 93 kilon pintaan. Entinen sata kiloa nöyttää olevan tällä rääkillä saavutettomissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvässä vauhdissa kohti tavoitetta ja sen yli. 105 kilometriä tänään, ja mehustellaanpa vähän. Onhan näitä kuudentonnin saavuttajia, yhden vuoden sotkemisen tuloksena, joskin Nikkorin 15-105, hyvä turistilasi, sanoisi extyökköri. Niin, monet sotkee sen jopa kolmella. On maantiepyörää, maastopyörää, sorapyörää. Minä aion tehdä sen yhdellä ainoalla sorapyörällä. Se on saavutus se. Ainoa asia, esteenä, muiden ohella, saattaa olla ulkoisten peräpukamien poisto peräaukosta. ”Ja kun veitsi viiltää on tuska polttava, vaan tapahtuu se sinun parhaakseesi!” Nykyään on tosin puudutusaineet. Tänäänkin polkupyöräilin kuminarut sisäisissä peräpukamissa. Joutaisivat jo tipahtamaankin, ja eiköhän niin piankin tapahtune.

        Ilma oli sangen sopiva, mitä nyt taaskin ripsautti hieman tuolla kaakon kulmalla. Melko tömäkkää vastatuulta, että ihan miehekkäästi vinkui korvissa ja hartioissa, hamaan viisikymmentä kilometriä. Sitten kun sopivasti saapui noin puolimatkaan, oli kuin fillarifoorumi olisi jäänyt taakse. Mikä rauha ja hiljaisuus, kun ryhtyikin puskemaan selästä. Kuin pimeydestä valoon, maailman saastasta ja melskeistä pois. Kokonaisuudessaan melko rasittava kokemus, ja olenkin huomannut painoni pudonneen jo pariksi kuukaudeksi 93 kilon pintaan. Entinen sata kiloa nöyttää olevan tällä rääkillä saavutettomissa.

        Tällä kertaa vastaan katsojien kysymyksiin parhaani mukaan.

        Polkupyöräilitkö tänään?
        -kyllä, 114 kilometriä
        Olet asettanut tavoitteeksesi polkuoyöräillä kuluvan vuoden aikana 6000 kilometriä. Paljonko tavoitteeseen on matkaa?
        -juuri nyt 555 kilometriä
        Kuulemma olet joutunut polkupyöräilemään jo viikon kuminarut peräpukamissa. Miten sujuu?
        -kiitos kysymästä, itseasiassa yllättävänkin hyvin. Ehkäpä pukamat ovatkin jo pudonneet
        Haistotko tuoksuja lenkin aikana?
        -itse asiassa kyllä. Omenaa, erilaisia parfyymeja, jopa viinin tuoksua
        Mistä se kertoo?
        -jaa-a, kenties löhestyvästä kuolemasta
        Paljonko on 2 2?
        -en ymmärrä kysymystä
        Olitko hiestä märkä polkupyöräilyn jälkeen?
        -kyllä
        Mikä oli keskituntinopeutesi?
        -23.64kmh
        Eikö se ole melko heikko?
        -puolustaudun sillä että mittarini mittaa kaiken, niin kaupunkiliikenteen pysähtymisineen kuin kaiken muunkin vähäisenkin liikkeen. Fillarifoorumilaiset laittavat mittariinsa alarajan nopeudelle, jolloin saavat keskituntinopeudeksi aivan hurjia lukemia. Näin toimien voivat rehvastella toisilleen kun niitä jossain stravassa vertailevat. Lapsellista porukkaa, poislukien Iisakkila. Tuollaisten vuoksi en koskaan julkaise ajamiani lenkkejä enkä mitään tietoja niistä.
        Se onkin viisautta, kuunnelkaa, entä Schwalbe Tire G-ONE Speed Microskin TL-easy 40-622 renkaat, lentääkö kiviä?
        -kyllä vain, piuuu vaan! Käytänkin usenmiten lähellä maksimia olevia paineita, joten varsinkin soralla piuuu vaan! Pitävät muuten hyvin märälläkin ja jopa lehtipinnalla.
        Mikä oli mitattu huippunopeutesi tänään?
        -vähän vajaa 55 kmh, velogiki pisteli joskus Bianchilla menemään alamäkeen jopa lähes 80 kmh. Ryhtyi runko elämään ja velogia pelottamaan. Ilmankos hukkasikin naurettavan Bianchinsa.
        Harmittaako sinua kun fillarifoorumilaiset käyvät kilvan nostelemassa omiaan heti kun kirjoitat asiaa?
        -ei lainkaan, heitä vaan hävettää oma itsensä niin paljon kun peiliin katsovat. heti tulee säpinää kun tämäkin ykköseksi lövöhtää. Suomi24 kiittää klikkauksista. Minä myös.
        Ottaako santtu päähän?
        -ei, hyvä että ajelee sähköavusteisella ja kertoo asiosta. Eittämättä fillarifoorumilainen. Tänään itseasiassa tapasinkin kaksi vakiopyörällä ajelijaa. Kaakon kulmalla, jossa vähän yritti ripsauttaakin, vaan ei jaksanut. Oikein mieltä lämmitti. Vastasivatkin harvinaiseen irvistykseeni. Sen sijaan kolme maantiepyöräilijää ei tervehtinyt, tiedätte kyllä mistä foorumista semmoiset ovat.
        Oletko tyytyväinen Serious gravel- polkupyörääsi? Hankitko seuraavankin polkupyörän bikesterista?
        -olen nyt polkupyöräillyt tuolla yli 7000 kilometriä, kokonaisuutena olen hintaansa nähten tyytyväinen, tähän mennessä. En hanki.
        Oletko tyytyväinen suoritukseesi polkupyöräilyn saralla, tähän tullessa?
        -mikä ettei. Kaikki hyvin nyt taas, normaaleja pahanolon tunteista huolimatta, joita koin noissa jatkuvissa kovissa nousuissa.
        Oliko evästä mukana?
        -vettä puolitoista litraa, sekä yksi pieni tomaatti. Niillä pärjäsin. Yleensä tuollainen vähän yli sata kilometriä menee kyllä. Jälkeenpäin paino putosikin 91 kiloon. Nyt perunaa, kanaa, ja salmiakkijäätelöä puoli litraa jotta pääsee taas ainakin 93 kiloon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä kertaa vastaan katsojien kysymyksiin parhaani mukaan.

        Polkupyöräilitkö tänään?
        -kyllä, 114 kilometriä
        Olet asettanut tavoitteeksesi polkuoyöräillä kuluvan vuoden aikana 6000 kilometriä. Paljonko tavoitteeseen on matkaa?
        -juuri nyt 555 kilometriä
        Kuulemma olet joutunut polkupyöräilemään jo viikon kuminarut peräpukamissa. Miten sujuu?
        -kiitos kysymästä, itseasiassa yllättävänkin hyvin. Ehkäpä pukamat ovatkin jo pudonneet
        Haistotko tuoksuja lenkin aikana?
        -itse asiassa kyllä. Omenaa, erilaisia parfyymeja, jopa viinin tuoksua
        Mistä se kertoo?
        -jaa-a, kenties löhestyvästä kuolemasta
        Paljonko on 2 2?
        -en ymmärrä kysymystä
        Olitko hiestä märkä polkupyöräilyn jälkeen?
        -kyllä
        Mikä oli keskituntinopeutesi?
        -23.64kmh
        Eikö se ole melko heikko?
        -puolustaudun sillä että mittarini mittaa kaiken, niin kaupunkiliikenteen pysähtymisineen kuin kaiken muunkin vähäisenkin liikkeen. Fillarifoorumilaiset laittavat mittariinsa alarajan nopeudelle, jolloin saavat keskituntinopeudeksi aivan hurjia lukemia. Näin toimien voivat rehvastella toisilleen kun niitä jossain stravassa vertailevat. Lapsellista porukkaa, poislukien Iisakkila. Tuollaisten vuoksi en koskaan julkaise ajamiani lenkkejä enkä mitään tietoja niistä.
        Se onkin viisautta, kuunnelkaa, entä Schwalbe Tire G-ONE Speed Microskin TL-easy 40-622 renkaat, lentääkö kiviä?
        -kyllä vain, piuuu vaan! Käytänkin usenmiten lähellä maksimia olevia paineita, joten varsinkin soralla piuuu vaan! Pitävät muuten hyvin märälläkin ja jopa lehtipinnalla.
        Mikä oli mitattu huippunopeutesi tänään?
        -vähän vajaa 55 kmh, velogiki pisteli joskus Bianchilla menemään alamäkeen jopa lähes 80 kmh. Ryhtyi runko elämään ja velogia pelottamaan. Ilmankos hukkasikin naurettavan Bianchinsa.
        Harmittaako sinua kun fillarifoorumilaiset käyvät kilvan nostelemassa omiaan heti kun kirjoitat asiaa?
        -ei lainkaan, heitä vaan hävettää oma itsensä niin paljon kun peiliin katsovat. heti tulee säpinää kun tämäkin ykköseksi lövöhtää. Suomi24 kiittää klikkauksista. Minä myös.
        Ottaako santtu päähän?
        -ei, hyvä että ajelee sähköavusteisella ja kertoo asiosta. Eittämättä fillarifoorumilainen. Tänään itseasiassa tapasinkin kaksi vakiopyörällä ajelijaa. Kaakon kulmalla, jossa vähän yritti ripsauttaakin, vaan ei jaksanut. Oikein mieltä lämmitti. Vastasivatkin harvinaiseen irvistykseeni. Sen sijaan kolme maantiepyöräilijää ei tervehtinyt, tiedätte kyllä mistä foorumista semmoiset ovat.
        Oletko tyytyväinen Serious gravel- polkupyörääsi? Hankitko seuraavankin polkupyörän bikesterista?
        -olen nyt polkupyöräillyt tuolla yli 7000 kilometriä, kokonaisuutena olen hintaansa nähten tyytyväinen, tähän mennessä. En hanki.
        Oletko tyytyväinen suoritukseesi polkupyöräilyn saralla, tähän tullessa?
        -mikä ettei. Kaikki hyvin nyt taas, normaaleja pahanolon tunteista huolimatta, joita koin noissa jatkuvissa kovissa nousuissa.
        Oliko evästä mukana?
        -vettä puolitoista litraa, sekä yksi pieni tomaatti. Niillä pärjäsin. Yleensä tuollainen vähän yli sata kilometriä menee kyllä. Jälkeenpäin paino putosikin 91 kiloon. Nyt perunaa, kanaa, ja salmiakkijäätelöä puoli litraa jotta pääsee taas ainakin 93 kiloon.

        Nyt sulla on oikea blokki päällä, levätä ei kannata, katoaa hulluuushuuurut päästä. tdf ODOTTAA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt sulla on oikea blokki päällä, levätä ei kannata, katoaa hulluuushuuurut päästä. tdf ODOTTAA.

        Valitettavasti viestisi voi poistua piankin, joten vastaan nopeasti. En ole hullu korkea-arvoinen Feelix, vaan se on nyt taottava kun rauta kuumenee. Siinä se kaikessa lyhykäisyydessään. Terveisiä foorumille, muistakaa rauhoittaa pyhäinmiestenpäivä, jota ette jumalattomissa halloissa tuetenkään tee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti viestisi voi poistua piankin, joten vastaan nopeasti. En ole hullu korkea-arvoinen Feelix, vaan se on nyt taottava kun rauta kuumenee. Siinä se kaikessa lyhykäisyydessään. Terveisiä foorumille, muistakaa rauhoittaa pyhäinmiestenpäivä, jota ette jumalattomissa halloissa tuetenkään tee.

        Laskinkin juurikin tämänkin kuunkin polkupyöräilykilometrit yhteen. Suureksi hämmästyksekseni onkinkin nousevakin. Tämä kuukausikin olikin poikkeuksellisenkin hyväkin polkupyöräilykuukaudeksi. Kuin koko syksykin. Esitän viimeisimmät kuukaudet ensin, ja sitten kilometrit. Kaikki tämä, kuin koko vuosikin yhdellä ja samalla luomusorapolkupyörällä. Elokuu-syyskuu-lokakuu. 1063-1103-1152


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laskinkin juurikin tämänkin kuunkin polkupyöräilykilometrit yhteen. Suureksi hämmästyksekseni onkinkin nousevakin. Tämä kuukausikin olikin poikkeuksellisenkin hyväkin polkupyöräilykuukaudeksi. Kuin koko syksykin. Esitän viimeisimmät kuukaudet ensin, ja sitten kilometrit. Kaikki tämä, kuin koko vuosikin yhdellä ja samalla luomusorapolkupyörällä. Elokuu-syyskuu-lokakuu. 1063-1103-1152

        Kylläpäs olikin hankalaa nousta sohvalta ja motivoida itsensä lähtemään polkupyöräilemään. Alkuvenytyksiä tehdessä ryhtyikin ajatukset selkeytymään, joten läksin juuri sinne, minne olikin kolmekymmentä ensimmäistä kilometriä myötätuulta. Ohentelin roimasti vaatekertaa. Sastaa alle, ja vain tuulitakki päälle. Nyt tarkeni hyvin. Mutta voi! No, mitä nyt taas? Poljinkeskiö taitaa vedellä viimeisiään. Pitkän aikaa oletin, että mavicin vapaaratas ei oikein ota kiinni, kun löi toisinaan tyhjää. Viimelenkin jälkeen keksin kokeilla poljinkeskiötä, katseltuani jälleen Hiironniemen keskiönvaihtovideon. Ravistelin kammesta, ja totta tosiaan, keskiö lonksuu sivuttaissuunnassa. Kiristelin kampeakin, ei vaikutusta. Periksi antamisen lisäksi näin ollen selvä merkki. Onhan tuo naksunut ja rutissut jo pitemmän aikaa. Otin bikesteriin yhteyttä, ja vastasivatkin nopeasti. Takuu ei korvaa vasta vuoden käytössä ollutta keskiölaakerisysteemiä. Kuluva osa kuulemma, ja tuohon käy kuulemma vain, kun Sramin kampia käyttää, GXP 68/73. Noin nopeasti kuluva paljon luottamusta herätä, mutta pakko-ostos, kuin myös keskiöavain.

        Aion tosin nitkuttaa vuoden loppupyöräilyt tuolla vanhalla keskiöllä. Kun tavoite on saavutettu jHs, niin täytyykin tehdä suurempi remontti. Keskiö ja jarrunesteiden vaihto paloineen nyt ainakin.

        Ai juu, jäi kerskumatta. Tänään yhteensä 83 kilometriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylläpäs olikin hankalaa nousta sohvalta ja motivoida itsensä lähtemään polkupyöräilemään. Alkuvenytyksiä tehdessä ryhtyikin ajatukset selkeytymään, joten läksin juuri sinne, minne olikin kolmekymmentä ensimmäistä kilometriä myötätuulta. Ohentelin roimasti vaatekertaa. Sastaa alle, ja vain tuulitakki päälle. Nyt tarkeni hyvin. Mutta voi! No, mitä nyt taas? Poljinkeskiö taitaa vedellä viimeisiään. Pitkän aikaa oletin, että mavicin vapaaratas ei oikein ota kiinni, kun löi toisinaan tyhjää. Viimelenkin jälkeen keksin kokeilla poljinkeskiötä, katseltuani jälleen Hiironniemen keskiönvaihtovideon. Ravistelin kammesta, ja totta tosiaan, keskiö lonksuu sivuttaissuunnassa. Kiristelin kampeakin, ei vaikutusta. Periksi antamisen lisäksi näin ollen selvä merkki. Onhan tuo naksunut ja rutissut jo pitemmän aikaa. Otin bikesteriin yhteyttä, ja vastasivatkin nopeasti. Takuu ei korvaa vasta vuoden käytössä ollutta keskiölaakerisysteemiä. Kuluva osa kuulemma, ja tuohon käy kuulemma vain, kun Sramin kampia käyttää, GXP 68/73. Noin nopeasti kuluva paljon luottamusta herätä, mutta pakko-ostos, kuin myös keskiöavain.

        Aion tosin nitkuttaa vuoden loppupyöräilyt tuolla vanhalla keskiöllä. Kun tavoite on saavutettu jHs, niin täytyykin tehdä suurempi remontti. Keskiö ja jarrunesteiden vaihto paloineen nyt ainakin.

        Ai juu, jäi kerskumatta. Tänään yhteensä 83 kilometriä.

        On taas katsojakysymysten aika, koska kysymyksiä ja kannustusta on kertynyt paljonkin.
        Täällä meitä on monia jotka pitelevät peukaloita, ja rukoilevatkin puolestasi ennätyksesi tiimoilla. Miltä tavoitteen saavuttaminen näyttää juuri nyt?
        -paljon kiitoksia rukouksista, kannustuksesta, mitä kysymykseen tulee, niin näyttää melko hyvältä. Olen pannut polkupyörään vauhtia, ja keskiön rutisemaan viime aikoina. Tänäänkin 120 kilometriä. Enää 278 kilometriä polkemista, ja vuoden tavoite on tosi asiaa.
        Mikäs se tavoite olikaan?
        -kyllä se on 6000 kilometriä polkemista Serious graavelilla. Vuoden aikana.
        Vieläkö tomaatilla pärjäilet koko lenkin, vai joko munalla töihin?
        -ei aivan munalla, mutta tänään otin mukaan tuttifrutti-karamelliä. Vettä myös pari litraa. Huomasi kyllä kun kuudenkympin kohdalla ahmi namuskuukkelia, antoi se piankin jytyä reisiin. Sokerilla jaksaa painaa pitkää päivää.
        Miten peräpukamat?
        -Ei vaivaa, mutta ihmettelen josko olisivat nyt sitten hirttäytyneet. Tähän liittyy myös merkittävin näköpiirissä oleva uhka. Persus rullataan lähipäivinä. Ulkoiset pukamat ja sormet halkaistaan ja poistetaan. Sen jälkeen saattaa olla paha mennä ottamaan lisäpolkupyöräilykilometrejä. Tosin aikaakin on runneltua perusta parannella sitten. Vuoden loppu ei ole ihan lähellä.
        Velogi vai Hiironniemi?
        -molempi parempi. Ehkä nykyään pikemminkin Hiironniemi.
        Miksi?
        -Hiironniemen opetukset on jotenkin maanläheisempiä. Mielestäni. Lisäksi esittelee paljon myös Sramia. Ei myöskään ole sitoutunut mihinkään mainosmieheksi. Käsittääkseni.
        Onko santun 35 kilometriä riittävästi?
        -mikäs siinä, hän näkee valoja, ja kaikki poljetut kilometrit on poljettuja kilometrejä, olkoonkin sähköavusteinen. Minä en sähköavusteiseen koske. Toistaiseksi.
        Oletko kyllästynyt bikesteriin?
        -en lainkaan. Vastaavat kyselyihin nopeasti, ja pyrkivät ratkaisemaan ongelmia. Tavarakin aivan laadukasta.
        Mistä kannattaa ostaa perunoita?
        -liiteristä ilman muuta. On ollut viime aikoina vain 65 centtiä kilo.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On taas katsojakysymysten aika, koska kysymyksiä ja kannustusta on kertynyt paljonkin.
        Täällä meitä on monia jotka pitelevät peukaloita, ja rukoilevatkin puolestasi ennätyksesi tiimoilla. Miltä tavoitteen saavuttaminen näyttää juuri nyt?
        -paljon kiitoksia rukouksista, kannustuksesta, mitä kysymykseen tulee, niin näyttää melko hyvältä. Olen pannut polkupyörään vauhtia, ja keskiön rutisemaan viime aikoina. Tänäänkin 120 kilometriä. Enää 278 kilometriä polkemista, ja vuoden tavoite on tosi asiaa.
        Mikäs se tavoite olikaan?
        -kyllä se on 6000 kilometriä polkemista Serious graavelilla. Vuoden aikana.
        Vieläkö tomaatilla pärjäilet koko lenkin, vai joko munalla töihin?
        -ei aivan munalla, mutta tänään otin mukaan tuttifrutti-karamelliä. Vettä myös pari litraa. Huomasi kyllä kun kuudenkympin kohdalla ahmi namuskuukkelia, antoi se piankin jytyä reisiin. Sokerilla jaksaa painaa pitkää päivää.
        Miten peräpukamat?
        -Ei vaivaa, mutta ihmettelen josko olisivat nyt sitten hirttäytyneet. Tähän liittyy myös merkittävin näköpiirissä oleva uhka. Persus rullataan lähipäivinä. Ulkoiset pukamat ja sormet halkaistaan ja poistetaan. Sen jälkeen saattaa olla paha mennä ottamaan lisäpolkupyöräilykilometrejä. Tosin aikaakin on runneltua perusta parannella sitten. Vuoden loppu ei ole ihan lähellä.
        Velogi vai Hiironniemi?
        -molempi parempi. Ehkä nykyään pikemminkin Hiironniemi.
        Miksi?
        -Hiironniemen opetukset on jotenkin maanläheisempiä. Mielestäni. Lisäksi esittelee paljon myös Sramia. Ei myöskään ole sitoutunut mihinkään mainosmieheksi. Käsittääkseni.
        Onko santun 35 kilometriä riittävästi?
        -mikäs siinä, hän näkee valoja, ja kaikki poljetut kilometrit on poljettuja kilometrejä, olkoonkin sähköavusteinen. Minä en sähköavusteiseen koske. Toistaiseksi.
        Oletko kyllästynyt bikesteriin?
        -en lainkaan. Vastaavat kyselyihin nopeasti, ja pyrkivät ratkaisemaan ongelmia. Tavarakin aivan laadukasta.
        Mistä kannattaa ostaa perunoita?
        -liiteristä ilman muuta. On ollut viime aikoina vain 65 centtiä kilo.

        En oikein tajua mikä tarve on miettiä jonkin toisen ajamia taikka ajamattomia kilometrejä ja verrata niitä omiin. Etenkin jos toinen ajaa pääosin maastossa ja toinen maantiellä. Jotenkin ei vain tuo asia "aukea", mutta jokainen saa hupinsa omalla tavallaan.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        En oikein tajua mikä tarve on miettiä jonkin toisen ajamia taikka ajamattomia kilometrejä ja verrata niitä omiin. Etenkin jos toinen ajaa pääosin maastossa ja toinen maantiellä. Jotenkin ei vain tuo asia "aukea", mutta jokainen saa hupinsa omalla tavallaan.

        Tarve tulee kiihoittumisesta. On kiihoittavaa verrata itseään toisten tekemisiin. Minulle esimerkiksi ei koskaan olisi tullut pakkomielteeksi sotkea kuuttatuhatta kilometriä jos en olisi kuullut mr velogin niin tehneen. Hän kuulemma ensimmäisenä pyrkimyksissään osti cyklon syksyksi, vain siksi että saisi poljettua sen kuusitonnia vuoden loppuun mennessä. Lienee siihen mennessä koko kesän ajanut sillä Bianchillaan, jonka sittemmin myi pois. Päätin laittaa paremmaksi ja ajaa koko kuusitonnisen yhdellä gravelilla. Sittemmin velogi lienee polkenut joskus kymppitonniakin vuodessa. Se olkoon seuraava päähänpinttymäni.

        Häntä saan kiittää että innostuin näinkin paljon polkupyöräilystä. Ärsyttävää sekin, että olen tullut ajatukseen hankkia seuraavaksi crockett 5- cyklon, joka nykyään on Saram rivalin osasarjalla. Korpii siksi, että velogilla oli aikoinaan sama, joskin vanhanaikaisempi esitys samasta polkupyörästä. Mahdollisen tulevan hankinnan jälkeen irrottaudun kyllä, jotta tauti ei enää pahene, enkä hanki mitään maantiepyörää sähköisillä vaihtajilla. Täysin turha, kun kuitenkin Suomen tiet on mitä on, ja usein vielä sorapintaisiakin.

        Muuten santulle hyviä sähköpyöräilyhetkiä. Fanitan sinuakin ihan kympillä. Tahdot tahi et. Kauttasi olen oppinut paljon sähkömaastopolkupyöräilyn ihmeellisestä maailmasta.


    • Anonyymi

      Joskus tuolla on tullut vastaan nuotiopaikalla lauma poroja, jäkälät oli tuotu Eestinlaivoilta.

    • Anonyymi

      Lenkistä en tiedä, mutta noilla lähireiteilläkin on omat vahvuudet.

      Tykkään joskus kiertää lyhyttä lenkkiä, esim. Oittaan mtb rata.

      Lajivertauksena tuohon sopii motocross vs. enduro.

      Lyhyessä lenkissä (motocross) oppii hyvin tekniikkaa, kun rata on entuudestaan tuttu. Samoin pyörän säädöt on helpompi tehdä tutulla radalla :)

      Enskassa oppii sitten muita asioita. Sinä ajat niinkuin enskaa, kokeile joskus myös crossia :)

      Suosittaisin siis myös Oittaan rataa.

      Molempi parempi :)

      • Katsoin muutaman videon tuolta Oittaan pikkulenkeiltä, ihan mukavannäköinen paikka, mutta ei silti mitään kauhean ihmeellistä, että sinne asti tuon takia viitsisi ajella.
        Itse en siis asu pääkaupunkiseudulla vaan Lahdessa. Ja ajomaastoista ei sinänsä ole pulaa, kun nuo Salpausselän (Tapanila-Messilä-Hälvälä) ihan tunnetut ja suositut ajomaastot alkavat tuossa alle kilometrin päässä kotiovelta. Alue jossa on kymmeniä polkukilometrejä metsämaastoa isohkoilla korkeusvaihteluilla joita on erittäin mukava ajaa (alueellahan järjestetään useitakin eri tasoisia MTB kilpailuja vuosittain).
        Mutta kun pelkästään noilla alueilla on tämän vuoden aikana tullut luokkaa 1000km. niin hieman vaihteluja tahtoisi ajomaastoihin/kohteisiin.


    • Velogi
      • Tuon videon juuri katsoin eilennä (olen kanavasi tilaaja ja tulee kaikki videosi katsottua, kiitoksia niistä) ja siitä tuli mieleen että tuo voisi olla juuri sopiva kohde uuden pyörän ensimmäiselle hieman pidemmälle ajolenkille.


      • Tuli tänäin käytyä tuo Pronpolku ajamassa (mittariin noin 31km.), kiitoksia velogille vielä tuosta videostaan minkä perusteella tuo paikka valikoitui tämän päivän ajokohteeksi.
        Reitti oli suhteellisen kaksijakoinen, oli tasaista baanaa keskellä metsää, joissa sai ajaa suhteellisen kovaakin ja sitten oli taas vastapainona kivikkoja/juurakkoja joissa kuskin taidot olivat koetuksella (kiitos uuden pyörän, niistäkin selvittiin lähes kaikista ilman talutushommia).
        Jälkikäteen katsoin reittitietoja, niin korkeusvaihteluita reitillä kyllä piisasi, voipi olla että ainakin itseltä olisi jäänyt luomulla ajamatta, tai sitten olisi talutettu lähes kaikki mäet.

        Voi hyvin suositella tuota ajokohdetta, mutta ainakaan tuo 28km. lenkki mitä itse ajoin, ei kyllä mielestäni sovellu ihan vasta-alkajille, vaan kuskilla olisi hyvä olla jonkinmoinen määrä ajokokemusta takana, reitille lähtiessä.


    • Anonyymi

      Harmi tuossa maastopyöräilyssä että autolla joutuu kuskailemaan pyörää ajopaikalle. Kiinnostaisi kyllä mutta ei ole minun tapani harrastaa tuo autolla ajelu pyörän kanssa.

      • Anonyymi

        Reitti 2000 pitkin pääsee Steissiltä lähelle Poronpolun alkua, polkemista vaille vain.


    • Anonyymi

      Kyllä näin on

    • Anonyymi

      Ehkäpä ehkäpä

    • Anonyymi

      Hyvä teitti kun reitti

    • Anonyymi

      On tullut tosiaan käytyä, nimim tahkoa kiertänyt

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      18
      5323
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      116
      2770
    3. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      11
      2330
    4. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      592
      2037
    5. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      123
      1756
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      70
      1352
    7. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      42
      1325
    8. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      1098
    9. Veda uskonto vs. muut uskonnot

      Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan
      Ateismi
      393
      1063
    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1057
    Aihe