Ikuisesti kiitollinen?

Viisi vuotta on yritetty, mutta riidat eivät lopu. Ihan pikkuasioista niitä tulee, ja heti menee henkilökohtaiseksi. Olemme asuneet erillään, mutta minä olen käynyt tämän naisen luona joka viikonloppu ja lomat on vietetty yhdessä ja sellaista. Hänellä on kouluikäinen lapsi.

Hän yleensä on halunnut päättää kaikesta, ja hän yleensä on oikeassa kaikessa. Hänen mielipidettään ei kykene muuttamaan millään. Jos yritän liian sitkeästi, olen kuulemma sosiaalisesti kyvytön, autistinen, ei kokemusta parisuhteista, murrosikäinen ja vaikka mitä.

Kun tapasimme, minulla oli vain joitakin lyhytaikaisia töitä. Olin ns. pitkäaikaistyötön. Tosin palkkatyön ulkopuolella äärimmäisen aktiivinen erilaisissa seuroissa ja harrastuksissa. Ja siis kuitenkin myös ainakin osapäivätyössä.
Hänen kannustamanaan suoritin aikoinaan keskeyttämäni tutkinnon loppuun (en nyt sano minkä, mutta se oli todella iso vääntö), menin terapiaan, ja olen nyt saanut aika säännöllistä joskin edelleen osapäiväistä työtä.

Hänen käyttäytymistään en vain enää siedä. Olen monta kertaa mennyt hänen kotiinsa, ajatellen, etten halua mennä sinne enää, mutta jos nyt koettaisin vielä. Koetan olla oikein ystävällinen ja kunnioittava, ja ehkäpä ilmapiiristä tulee samanlainen. Se ei onnistu koskaan. Ennemmin tai myöhemmin hän suuttuu jostakin, ja tällä tarkoitan ihan mitä sattu viatonta asiaa, kuten esim. pidän jostakin hänen profiilikuvastaan enemmän kuin toisesta.

Joten haluan erota. Hän on ennenkin vedonnut syyllisyydentuntoon sanoen, että minun pitää olla hänelle ikuisesti kiitollinen siitä mitä hän on minun hyväkseni tehnyt; hän on kuulemma "vetänyt minut katuojasta". Kuitenkin minusta tuntuu, että minä ihan todella itse pänttäsin kaikki opiskelumateriaalit ja tein lopputyön ja hankin työpaikkani, ja hän lähinnä oli vihainen, kun koko päivän opiskeltuani en heti hänet tavattuani kyennyt menemään moodiin, jossa kuuntelen hänen työpaikkakemiaansa. Mielestäni olen itse tukenut häntä kuuntelemalla loputtomat tunnit hänen ihmissuhdemurheitaan ja työhuoliaan.

Niin että pitääkö minun olla hänelle ikuisesti kiitollinen? Onko minun jäätävä hänen luokseen kärsimään, koska olen hänelle VELASSA?

3

160

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • No et tosiaan ole velassa, ellei tuo nainen ihan itse opiskellut sinun opintojasi puolestasi loppuun.

      Tukeminen, kannustaminen, auttaminen kuuluvat normaaliin parisuhteeseen ja jos niistä aletaan pitämään kirjaa velkamielessä, niin jotain on korvien välissä vinossa ja pahasti.

      Olen aikanaan ollut suhteessa hieman saman tapaisen naisen kanssa ja se suhde päättyi (olisi päättynyt muutenkin) siihen, kun erään kerran peruin ennalta sovitun, yhteisen viikonlopun (lapsi oli mukana). Olin vain totaalisen loppu ja tarvitsin hetken täysin omaa aikaa (mökillä), mutta se ei käynyt, oli kuulemma paskin selitys ikinä. Sen jälkeen en saanut ihmistä enää puhelimella kiinni, en tavaroitani hänen asunnostaan, ei mitään enää koskaan. Mikä selkeästi oli todella hyvä juttu :)

    • Anonyymi

      Aivan ensimmäiseksi:
      Naisella on LAPSI!
      On kaamean vastuuntunnotonta tuolta naiselta raahata miehiä kotiinsa ja alkaa riitelemään heidän kanssaan!
      #2
      Sinä edustat huonoa esimerkkiä lapselle, rampatessasi naisen kotona ja saadessasi ( eihän tuo naikkonen yksin voi riidellä) epäsopua lapsen kodin ilmapiiriin!
      #3
      Nainen aiheetta syyttelee sinua saamattomuudesta. Teethän töitä ja olet saanut opintosi päätokseen.
      #4
      Nainen selvästi on hyvin stressaantunut. Hän tarvitsee omaa aikaa ikioman ja huolellisesti hankkimansa lapsensa kanssa. Sinä et selvästikään kuulu tuohon yhtälöön.
      #5
      Laskisit jo naisen rauhoittumaan, keskittäytymään velvollisuuteensa lapsen aitinä.
      Ilman vieraita miehiä. Sinua.
      #6
      Ala keskittäytymään omaan elämääsi. Hanki lisää harrastuksia, vapaaehtoishommia, jatka opintojasi -- vaikka se tuntuisikin tervan juonnilta.
      JA lopeta tuon naisen perässä roikkuminen! Vai vaihda jo suuntaa.

    • Anonyymi

      Et ole velassa. Ei hän ole opiskeluja puolestasi hoitanut. Ei toista ihmistä voi omistaa, vaikka olisi tehnyt mitä tämän puolesta. Edes lastaan ei voi omistaa ja yleensä lasten puolesta on kuitenkin tehnyt ihan kaikkensa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hyvää syntymäpäivää Sanna 40 vee!!!!

      ᕼᗩᑭᑭY ᗷIᖇTᕼᗞᗩY Sister ❣️🥰 🎉🎂✨🍰🥳 🥳🎂🥂 🎉🎊🎁🎈🎂
      Maailman menoa
      62
      5148
    2. Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata

      Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai
      Maailman menoa
      55
      4606
    3. Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi

      Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas
      Maailman menoa
      123
      4559
    4. Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?

      Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san
      Ikävä
      304
      1835
    5. Kerro kaivattusi etunimi

      Miehille..
      Ikävä
      85
      1493
    6. 91
      1472
    7. Sulla on mies

      Aivan liikaa naisia.
      Ikävä
      235
      1360
    8. 320
      1073
    9. Kadutko mitään?

      Minä kadun ikävässä kirjoittamista, mutta en saa sitä tekemättömäksi.
      Sinkut
      200
      961
    10. Pääsit koskettamaan

      Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.
      Ikävä
      50
      880
    Aihe