Spekuloin tässä kun jopa Krivosheev myönsi Leningradin Rintaman menettäneen Viipuri-offensiivissa (ainakin) 31 000 miestä ja kun tiedetään että suomalainen tykistö perääntyessään ehti ampua 97 600 kranaattia (15.D:n ja 19.Pr:n lukemat puuttuvat, ne ovat voineet lohkon hiljaisuuden takia olleen alle 10 000?) tappioiden olleen itseasiassa yllättävän suuria ammuttuun kranaattimäärään nähden vaikka oletettaisiin että muilla aseilla olisi aiheutettu toinen puoli tappioista.
Vuosalmella on ammuttu perääntymisvaiheen jälkeen taistelujen laatumiseen asti 122 000 kenttätykin kranaattia ja Tali-Ihantalan lohkolla 118 500 ( 4.D:n lohkolla 24 600 3.D:n lohkolla 25 150). Viipurilahden suunnalla ammutut kranaattimäärät 75 000. Lisäksi saksalainen Greif-divisioona ampui 9 000. Kranaatinheittimistön ammusmäärät lienevät olleen 80-85% kenttätykistön ammusmäärästä.
Jos Viipurioperaatiossa suomalainen tykistö ja krh kykeni aiheuttamaan 180 000 kranaatilla pääsosan 31 000 miehen tappiosta (Tiihonen väittää 60 000 miestappioiksi mutta se on oma keskustelunaiheensa) niin mitä pitäisi ajatella neuvostotappioista suomalaisten ammuttua 650 000 - 700 000 kranaattia ajalla 20.6- 19.7.44? Eikö jo Krivosheevin omilla lukemilla tappiot ole nousseet n. 110 000 - 120 000. Varsinkin kun Tali-Ihantalassa ja Vuosalmessa kuvaan astui vahvemmalla panoksella ylijohdon ja armeijakuntien raskaat patteristot (150-155 mm haupitsit. Oma osuutensa on myös suhteellisen vähälukuisilla Osasto Kuhlmeyn syöksypommittajilla.
Vuosalmella on ammuttu perääntymisvaiheen jälkeen taistelujen laatumiseen asti 122 000 kenttätykin kranaattia ja Tali-Ihantalan lohkolla 118 500 ( 4.D:n lohkolla 24 600 3.D:n lohkolla 25 150). Viipurilahden suunnalla ammutut kranaattimäärät 75 000. Lisäksi saksalainen Greif-divisioona ampui 9 000. Kranaatinheittimistön ammusmäärät lienevät olleen 80-85% kenttätykistön ammusmäärästä.
Jos Viipurioperaatiossa suomalainen tykistö ja krh kykeni aiheuttamaan 180 000 kranaatilla pääsosan 31 000 miehen tappiosta (Tiihonen väittää 60 000 miestappioiksi mutta se on oma keskustelunaiheensa) niin mitä pitäisi ajatella neuvostotappioista suomalaisten ammuttua 650 000 - 700 000 kranaattia ajalla 20.6- 19.7.44? Eikö jo Krivosheevin omilla lukemilla tappiot ole nousseet n. 110 000 - 120 000. Varsinkin kun Tali-Ihantalassa ja Vuosalmessa kuvaan astui vahvemmalla panoksella ylijohdon ja armeijakuntien raskaat patteristot (150-155 mm haupitsit. Oma osuutensa on myös suhteellisen vähälukuisilla Osasto Kuhlmeyn syöksypommittajilla.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Enpä tiedä mutta ainakin Juri Kilinin mukaan 3.Divisioona Noskuan lohkolla aiheutti samaan aikaan kun Tali-Ihantalan taistelua käytiin puna-armeijan 23.Armeijaan kuuluneille VI armeijakunnan joukoille 7 905 miehen kokonaistappiot (1 458 kaatunutta, 288 kadonnutta, 6 159 haavoittunutta). Kilin-Raunio eivät edes ottaneet huomioon tukevien joukkojen tappioita joten todelliset tappiot lienevät nousseet reilusti yli 8 000 miehen. Se on noin miestappio jokaista ammuttua 3 kenttätykin kranaattia kohden. On erittäin vaikea otaksua että 5.65 kertaa enemmän ammutulla Tali-Ihantalan lohkolla 4.Divisioona lohkolla puna-armeija olisi kärsinyt vain 18 000 - 22 000 miehen tappiot. Pikemmin kallioisessa maastossa tappiot ovat nousseet vähintäin 40 000 mieheen. Tähän johtopäätökseen Noskuan lohkon tutkituista tiedoista on pakko päätyä.
Lähde: Raunio, Ari; Kilin, Juri (2008). Jatkosodan puolustustaisteluja 1942–44. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. sivu. 192.
Vuosalmen+lohkolle+"uutta+lihaa+hakattavaksi"+tuotiin+kun+entiset+oli+hakattu+verille.+Leningradin+Rintaman+23.Armeija+käytti+lopulta+kaikkiaan+8+divisioonaa+vuoronperään+pyrkiessään+läpimurtoon.+Viimeisessä+vaiheessa+suomalaiset+tykistöllään+ampuivat+jo++26+kilon+jopa+28+kilon+ammuskeskipainolla+kun+ylijohdon+150-155+mm+haupitsikranaattien+osuus+nousi+jo+yli+50%+ammutuista+kranaateista.+Maasto+ei+ollut+yhtä+kallioista+kuin+Tali-Ihantalassa+mutta+epäilemättä+tuollainen+jyskytys+ja+suppealle+alueelle+on+tehnyt+todella+pahaa+jälkeä+kun+on+hyökkääjän+pitänyt+monen+yrityksen+jälkeen+tuoda+uutta+porukkaa+entisen+tilalle.+Viimeisinä+päivinä+tilalle+tuotiin+Noskuassa+pahasti+turpaansa+saanut+mutta+ilmeisesti+täydennetty+VI+AK.+Eihän+siitä+läpimurrosta+tullut+yhtään+mitään.
"Juri Kilinin mukaan 3.Divisioona Noskuan lohkolla aiheutti samaan aikaan kun Tali-Ihantalan taistelua käytiin puna-armeijan 23.Armeijaan kuuluneille VI armeijakunnan joukoille 7 905 miehen kokonaistappiot"
Osallistuiko osa 4.Divisioonan joukoista ja sen tykistöstä myös noihin taisteluihin kesäkuun lopulla?
Noskuan suunnalla taistelu 3.D:n lisäksi Noskuanselän länsipuolella 4.Divisioonaan kuulunut JR 5. Se kärsi taisteluissa n. 240 miehen tappiot. 3.D:n yksiköt ( JR 11, JR 53 ja Er.P 13) menettivät kaatuneina, haavoihinsa menehtyneinä ja kadonneina n. 250 kokonaistappioiden ollessa n. 1 000 miestä. Suomalaisten kokonaistappiot n. 1300 ja hyökkääjällä siis varmuudella n. 8 000 ja mahdollisesti useita satoja tukiosastojen miehiä lisäksi. Suomalaiset siis aiheuttivat omiin tappioihinsa nähden hyökkääjällä noin kuusinkertaiset tappiot. Ja puna-armeijan tappiot on Juri Kilin tutkinut neuvostodokumenteista.
Koska 4.D:n tykistö on osittain tukenut puolustusta on suomalaiset ampuneet taistelujen 11 päivän aikana (20. - 30.6.44) todennäköisesti n. 30 000 kenttätykistön kranaattia.
Boforsin 105 mm haupitsi oli erinomainen tykki v. 1944. Se näet kykeni nopeampaan tulitahtiin kuin saksalainen vastaava ja oli itseasiassa tulinopeudessa melko lailla yhtä nopea kuin kevyt 76 K/02 eli pystyi lähettämään minuutissa 2.5 kertaa suuremman ammuslastin maalialueelle. Ei ihme että Suomen armeija oli luopumassa keveistä ja siirtymässä pääsääntöisesti 105 mm ja sotasaalis 150-155 mm haupitseihin. Heinäkuussa 1944 tehtiin hankintapäätös ostaa Saksasta 25 patteristoa näitä raskaita neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä.
" Tali-Ihantalan lohkolla 118 500...."
Oikea lukema ajalla 20.6-7.7.44 oli 6.D, 18.D ja 3.Pr:n lohkolla oli 113 500 kenttätykistön ammusta.
Vastaavasti voi lisätä kokonaisummaan nuo saksalaisten Viipurilahdella ampumat 9 000 kranaattia.
Pitää peilata spekuloinnissa myös laajemmalla perspektiivillä. Tässä Saksan ammuskulutustilasto 1944:
Krh-ammuksia: 31 859 000
Jalkaväkitykkien ammukset: 14 650 300
Kevyen kenttätykistön ammukset: 45 339 070
Raskaan kenttätykistön ammukset: 1 536 171
Raketinheittimistön ammukset: 1 742 100
Rautatietykistön ammukset: 46 759
yht..........................95 173 400 kranaattia (ei sisällä pst)
Sitä vastaan taistelleiden liittoutuneiden joukot kärsivät vuonna 1944 yhteensä n. 7 400 000 miehen tappiot joista Lev Lopukhovsky ja Boris Kavalerchikin mukaan Neuvostoliitto yli 6 800 000 miestä.
Vihollistappiot ammuttuja kranaatteja kohden tulos: 12.86 kranaattia. Oliko siis suomalaiset suhteessa yli 2 kertaa tehokkaampia jos aiheuttivat 1 vihollistappion per 5.8 kranaattia tuolla oletuksella? Vai paniko suomalaiset tappioarvioissa puolet liikaa? Ehkä ei Viipurivaiheen ja Noskuan tulosten perusteella.
Saksalaiset+kuluttivat+selvästi+(keskimäärin+30-35%+)+vähemmän+tykistöammuksia+1943+mutta+aiheuttivat+silti+noin+miljoonan+miehen+suuremmat+tappiot+puna-armeijalle.+Vuoden+1943+tulosten+pohjalta+he+ovat+kuluttaneet+8+tykistöammusta+(ml+krh+ja+rakettitykit)+per+vihollistappio.+
////historian+faktat
Saksalaiset+ovat+kuluttaneet+vuonna+1944+lähes+4.8+miljardia+patruunaa.+Suomalaiset+kuluttivat+n.+140+miljoonaa+patruunaa.+Kulutussuhde+1:34.+Itärintaman+osalta+kulutusero+lienee+ollut+1:25+jos+65%+patruunoista+kulutettu+itärintamalla.+
Tykistö-+ja+krh-kranaateissa+ero+oli+1:38.+Ja+itärintamavertailussa+1:26.Koska+saksalaisilla+suhteellisesti+paljon+enemmän+panssariyksiköiden+tulivoimaa+oli+realistisempaa+olettaa+että+suomalaisten+kyky+tuottaa+tappioita+oli+1/30+siitä+mihin+saksalaiset+kykenivät+itärintamalla.+
Saksalaiset+kykenivät+tuottamaan+1944+noin+6.8+miljoonan+miehen+tappiot+neuvostojoukoilla.+Suomalaisten+osalta+on+epärealistista+olettaa+suomalaisten+kyenneen+tuottamaan+suuremmat+kuin+230+000+miehen+kokonaistappiot.+
Saksalaisten+kokonaistappiot+v.+1944+olivat+itärintamalla++OKH:n+raporttien+mukaan+2+197+333.+Suomalaisten+puolestaan+n.+70+000.+Eli+nekin+1/30+saksalaisten+tappioista.+Mutta+saksalaisten+korvaamattomat+tappiot+oliva+jokseenkin+puolet+kokonaistappioista+eli+n.1+095+000+kun+suomalaisilla+korvaamattomat+tappiot+olivat+hieman+yli+1/4.
Vuodelle 1943 on laskennallinen lukema jossa Saksa aiheutti vihollistappion 8.7 kranaattia kohden ja vuonna 1942 lukema olisi ollut 6.8 kranaattia. Tällainen kehitys viittaa myös siihen miten paljon tehokkaammin vihollinen osasi jo suojautua ja että myös saksalaisten suhteellisen kyvyn ammuskulutukseen nähden tuottaa puolta pienemmät vihollistappiot verrattuna vuosia 1942 ja 1944. Saksalaisten tykistöä eivät suomalaiset pitäneet ampumanopeuden kannalta erikoisen hyvänä. He jäivät suomalaisten jalkoihin jo v. 1941 kun Tuuloksen yli ammuttiin keskityksiä. Samoin Viipurinlahdella 1944 havaittiin sama asia. Niinpä Viipurinlahdella saksalaisille annettiin tausta-ammuntaa isoilla tykeillään kun suomalaiset ampuivat tarkkoja maaleja nopeilla iskuilla.
Amerikkalaisten (samoin brittien) tykistö oli erittäin laadukasta, liikkuvaa ja ampumamenetelmät kehittyneitä. Saksalaiset olivat mm. Ardeneilla ja myöhemmin Ruhrin alueen taisteluissa erityisen järkyttyneitä amerikkalaisen tykistön tulivoimasta. Ardennit osoittivat pötypuheiksi väitteet että ilman ilmaherruutta US Army olisi ollut täysin kusessa. West Pointin uuden polven tutkijat ovat päätyneet jopa niinkin radikaaliin tulkintaan että USA:n tykistö näytteli merkittävämpää roolia maasodassa kuin USAAF:n kiistaton ilmaherruus. Ainakin Ardennit osoittivat tämän. Saksalaisten panssarikiilat hyydytettiin kovalla ja tehokkaalla tykkitulella silloin kuin omat panssarivoimat olivat heikoilla.
"West Pointin uuden polven tutkijat ovat päätyneet jopa niinkin radikaaliin tulkintaan että USA:n tykistö näytteli merkittävämpää roolia maasodassa kuin USAAF:n kiistaton ilmaherruus."
No, oikeastaan mikään tuosta ei ole uutta tai radikaalia vaan se oli aika lähelle Pentagonin virallisen historialaitoksen johtopäätös jo 60-luvulle tultaessa. Tykistö tarjosi merkittävän taktisen edun sikäli, että se pystyi operoimaan kutakuinkin säästä piittaamatta ja näin oli erityisesti talvikuukausina, jolloin taktista lentotoimintaa oli pakko rajoittaa.
///MeAgaln
Tykistö+toi+syvyyttä+puolustukseen+myös+panssarintorjuntaan.+On+paljon+esimerkkejä+jossa+panssaritappioista+hyvinkin+15%+olisi+aiheutettu+kenttätykistön+tulella.+Pointti+on+siinä+että+120-155+mm+kenttätykin+ammuksen+täysosuma+tuhoaa+keskiraskaan+panssarin+varmuudella.+Kevyemmänkin+täysosuma+usein+pahasti+vaurioitti+panssaria.+Polttoainesäiliön+räjähtäminen+saattoi+koitua+kohtalokkaaksi+koko+miehistölle.
Ainakin+maastoutumattomaan+joukkoa+kohdannut+yllättävä+ja+raju+tuli-isku+oli+äärimmäisen+tuhoisa.+Mutta+jos+joukko+ehti+maastoutua+esim.+poteroihin+putosivat+tappiot+95-98%:ia.+Siksi+mikä+tahansa+mäiskiminen+ei+tuonut+samaa+tulosta+alkuunkaan.+Pahinta+on+jos+joukot+yllätettiin+kallioisessa+maastossa+missä+ei+ollut+edes+mahdollisuutta+suojatua+painaumiin.+Peltomaassa+tappiot+olivat+taas+selvästi+pienemmät.+
Luultavasti+juuri+oikea+ajoittaminen+ja+yllätyksellisyys+saattoi+tuoda+saldoa+jossa+3+kranaattia+kohden+saatettiin+päästä+yhteen+vihollistappioon.+Mutta+toisaalta+suuri+osa+ammuntoja+oli+pelkkää+häirintää,+vastatykistötoimintaa+jopa+tykkien+kohdentamista+maaliin+(myöhempää+ammuntaa+varten).+Metsämaastossa+haupitsi+oli+tehokkaampi+kuin+kanuuna+ja+krh+tehokkaampi+kuin+kenttätykki+(ammuksen+kokoon+suhteutettuna).+76+mm+kanuuna+ei+ollut+hyvä+metsäiseen+maastoon+ammuttaessa.+Sen+suomalaiset+huomasivat+jo+talvisodassa.+Niinpä+tuollaiseen+kohteeseen+ammuttaessa+mukaan+oli+melkein+pakko+saada+raskasta+haupitsia+kaatamaan+metsää+jotta+kevyemmät+kanuuna-ammukset+"pääsevät+läpi"+täydentämään+tuhoa.
Eiköhän+tappioista+Suomen+oloissa+kuitenkin+30%+ole+keskimäärin+aiheuttaneet+luodit?+Näin+ollen+pelkästään+tykistön+ja+krh:n+osalta+maksimisuorituksena+jotkin+poikkeustapaukset+kuten+kalliomaastot+poislukien+5+kranaattia+jokaista+vihollistappiota+kohden+ovat+se+maksimi.+Useimmat+1+000+kranaatin+rajutkin+keskitykset+tuskin+aiheuttivat+suurempia+tappioita+kuin+100+miestä.+Nämä+Ihantalan+jutut+yhden+pataljoonan+pyyhkiytymisestä+pois+kirjoista+1+000+-2000+kranaatin+tulimyrskyssä+pitää+ymmärtää+myös+siten+että+puna-armeijan+pataljoonaan+ei+täysivahvuisenakaan+saattanut+kuulua+350+miestä+enempää+ja+että+taistelujen+tietyssä+vaiheessa+ne+olivat+vahvuudeltaan+150-200+miestä,+jos+sitäkään.+
28.kesäkuuta+1944+puna-armeija+ampui+Tali-Ihantalan+painopisteessä+kenttätykistöllä+ja+heittimillä+(sekä+pst:llä)+kaikkiaan+24+000+kranaattia+ja+sinä+päivänä+tuolla+alueella+suomalaisten+kokonaistappiot+olivat+1+500+miestä.+Kun+myöhemmässä+vaiheessa+Leningradin+Rintaman+21.Armeija+ampui+kranaatteja+päivittäin+15+000++-+20+000+oli+suomalaisten+kokonaistappiot+-+suojautuneina+puolustuksessa+kun+olivat+-+vain+n.+250-350+miestä.+On+myös+otettava+huomioon+hyökkäysvaunujen+ampumat+sirpalekranaattimäärät+sekä+VVS:n+pudottamat+pommit.+Sirpaleiden+osuus+haavoittumista+ja+kuolemista+liene+ollut+yli+70%.
*****Penna+Tervo*****
Kranaattien+osuus+tappioista+kasvoi+suureksi+mitä+suuremmat+taistelut+olivat+menossa.+Pienimuotoisemmassa+taistelussa+ja+syrjäisemmillä+lohkoilla+sirpaleiden+osuus+näkyy+luoteja+pienempänä+tappioissa.+
Vuosalmi-Äyräpäässä+1944+sirpaleiden+osuus+haavoittuneissa+suomalaisissa+nousi+peräti+87%:iin+mikä+on+ollut+Valkeasaaren+jälkeen+suurin+osuus+koko+jatkosodan+aikana.+Ja+kiivaimpana+päivänä+oli+hyökänneen+23.Armeijan+joukot+ampuneet+suomalaisten+arvion+mukaan+yli+30+000+tykistöaseiden+kranaattia+(kenttätykit,+krh,+pst,+rakettitykit).+
Vastaavasti+suomalaisten+tykistö+muuttui+Vuosalmen+taistelujen+loppuvaiheessa+varsin+häijyksi+kun+ammuttujen+kranaattien+keskipaino+nousi+peräti+26-28+kiloon.+Se+selittää+miksi+23.Armeija+sai+ankaraa+kritiikkiä+Govorovilta+kun+divisioona+toisensa+perään+oli+pahasti+piestynä+vedettävä+pois+ja+lopulta+tuotava+Noskualla+jo+kertaalleen+turpaansa+saaneet+kolme+divisioonaa+täydennysten+jälkeen+rintamavastuuseen+aivan+taistelujen+viimeisinä+päivinä.
Kenttätykistö ja krh aiheuttivat valtaosan armeijoiden miestappioista mutta sodan jälkeen niitä ei juuri muistettu vaan valokeilaan nostettiin lentäjäpojat jotka kävivät tytöille vilkuttelemassa. Tykistö ja krh eivät ole mediaseksikkäitä. Väinö Linnakin oli nälvimässä suomalaiselle tykistölle "meidän tykistömme surkeista keskityksistä". Mutta samoin kävi myös voittavalloissa. USA:n tykistö saa marginaalisen määrän mainintoja verrattuna lentäjäpoikiin. Huvittavaa kyllä Neuvostoliitossa tykistöä arvostettiin (vaikka tosiasiassa sen ampumat ammusmäärät tonneissa jäivät saksalaisia pienemmiksi ja vaikka neuvostoliittolaisten ampumismenetelmät olivat ainakin Suomen rintamalla lähinnä "metsänlaitoja ampuvia" massatapahtumia vailla todellista tehokkuutta kranaattimääriin nähden).
Jatkosodassa+suomalainen+tykistö+ampui+66+300+tonnia+ammuksia+(+++rannikkopuolustuksen+ammutut+lisäksi).+Sen+rinnalla+2+690+tonnia+pommeja+pudottaneiden+pommituslentolaivueiden+saavutukset+ovat+perin+marginaaliset+varsinkin+kun+osumatarkkuus+mitä+sattui.+Sodan+loppuvaiheessa+tykistökeskitysten+kranaateista+n.+90%+meni+maalialueelle+joten+tulokset+ovat+olleet+huomattavan+hyvät+varsinkin+kun+pyrittiin+ja+päästiin+usein+todelliseen+tuliyllätykseen.
3.Divisioonan puolustustaistelusta Noskuan suunnalta on tiedot 20.6-30.6.44 väliseltä ajalta ammutuista KTR 16:n ammusmääristä ja jakaumasta:
75-76 mm kanuunat: 6 933 kranaattia
122 mm haupitsit: 5 817 kranaattia
155 mm haupitsit. 2 901 kranaattia
KTR 16 ampumien kranaattien määrä oli 15 651 ja ammuttujen kranaattien yhteispaino n. 279 650 kiloa eli keskipainoksi lähes 17.9 kiloa. Rykmentti lienee edustanut tyypillistä divisioonatykistöä jossa 1/3 keveitä, 1/3 105-122 mm ja 1/3 raskaita haupitseja.
3.D:tä tukeneen Kev.Psto 16:n kevyt 75 K/17 kalusto ampui lisäksi 8 423 kranaattia joiden yhteispaino oli arviolta vain 53 907 kiloa. Kaikenkaikkiaan 20.6-30.6 divisioonan lohkolla ammuttu ammusmassa 333 552 kiloa ja ammuksien keskipaino melko matala 13.85 kiloa. Mitään ylijohdon tai armeijakunnan erityistä tykistötukea Tali-Ihantalan takia Noskuan lohkolla ei siis ollut. Ja silti viholliselle aiheutettiin mittavat todennäköisesti yli 8 000 miehen tappiot Tali-Ihantalan taistelun keston aikana. Ammuskulutuksen perusteella kovimmat taistelut Noskualla käyty 22.-27.6 jonka jälkeen tilanne laukesi.
Mutta loppuin lopuksi puna-armeija pani päälle sellaisen terässirkuksen että suhnaa
vietiin tukka suorana kotiopäin ja hopulla. Eipä ihme että sotien jälkeen nousivat so-
tilasfarssit Suomessa suureen suosioon. :) Eiks niin olekin poijaat?
Ammustilastojen+perusteella+suomalaisten+kenttätykistön+kranaattien+keskipaino+olisi+ollut+jatkosodassa+noin+14.9+kiloa.+Se+myös+tiedetään++tykkien+kaliberijako+muuttui+niin+että+keveiden+75-76+mm+osuus+putosi+kenttäarmeijan+tykeistä+jatkosodan+alun+n.+55%:sta+vuoteen+1944+tultaessa+noin+30%:iin.+Suhteessa+eniten+kasvoi+150-155+mm+raskaitten+määrä.+Samoin+105+mm+tykkien.+Tämän+perusteella+viimeisenä+sotakesänä+(1944)+on+ammuttu+keskimäärin+yli+17+kilon+ammuksia,+kun+vastaavasti+puna-armeijan+kenttätykistön+ammusten+keskikoko+oli+heidän+ammustilastojen++perusteella+12.5+kiloa.+Puna-armeijan+kenttätykistö+kaikesta+stalinistisesta+hypestä+huolimatta+oli+kevyttä,+"metsänlaitoja+ampuvaa"+ja+sosialistisen+massa-ajattelun+tuotetta:
"Seuraavat+4+tuntia+tuohon+suuntaan+-+ampukaa!"
"Suomen+kenttätykistön+tuli-iskussa+90%+Ihantalan+21+patteriston+kranaateista+iskee+6+hehtaarin+alueelle,+missä+räjähtää+minuutissa+950+kevyttä+ja+720+raskasta+kranaattia.+Keskimäärin+räjähtää+yksi+kevyt+tai+raskas+kranaatti+36+m2+kohti.+Koko+räjähdysmäärä+painaa+9+tonnia+ja+räjähdyksessä+sirpaloituva+teräsmäärä+31,3+tonnia.+Minuutin+rysäys+tuhoaa+kaiken+elollisen+ja+purkaa+romuksi+elottoman,+myös+panssarit.+Hyvältä+tähystyspaikalta+tapahtumia+seurannut+Lauri+Harvilasta:
"Jos+joku+taistelija+säilyisi+kuin+ihmeen+kautta+hengissä,+hän+on+henkisesti+täysin+luhistunut.""
Lähde:+"Yllätys+Kannaksella+1944"+,+filosofian+tohtori+Tapio+Tiihonen
Tuon+(ääri)esimerkin+tietojen+mukaan+ammuskeskipaino+on+ollut+24+kiloa.+Sen+mukaan+ammuttuja+kranaatteja+olisi+ollut+1850,+joista+1050+kevyitä+(75-105+mm)+ja+800+raskaita+(joskus+105+mm+laskettiin+myös+raskaisiin+mutta+usein+vain+114-155+mm).+Sitten+on+tietenkin+nuo+kourallinen+järeitä+(203+mm)+mutta+niillä+ei+ammuttu+minuutissa+kuin+1+ls.+
Nyt+seuraa+ongelmia+yhtälön+toteutumisessa+koska+75-105+mm+ammuttiin+10+ls+minuutissa+ja+raskailla+korkeintaan+4+ls/min.+Mitä+ilmeisemmin+yhtälö+ratkeaa+vain+siten+että+105+mm+ammuksia+on+lukiteltu+sekä+kevyisiin+että+raskaisiin.+Oli+kyse+sitten+105+mm+tai+150-155+mm+tykistä+niin+ne+molemmat+kykenivät+maksimissaan+lähettämään+noin+160-170+kiloa+ammuksia+minuutissa/tykki.+Eli+240+tällaista+lähettää+minuutissa+38.5-40.8+tonnia+ammuksia+ja+10+järeää+lähes+tonnin.+Sen+sijaan+esim+50+kevyttä+75-76+mm+tykkiä+lähettää+500-600+kranaattia+joiden+massa+on+vain+3.2-3.84+tonnia+ja+ne+olisivat+vastaavasti+leikanneet+n.30%:lla+105+mm+ammusosuutta.
Eli+jos+tuo+esimerkki+on+totta+niin+siihen+iskuun+ei+ole+saanut+osallistua+kovinkaan+monta+kevyttä+75-76+mm+patteria.+Nyt+tiedetään+että+Vuosalmella+ammuttiin+päiväkohtaisesti+keskimäärin+jopa+28+kg:n+ammuskeskikoolla.+Keskikokoa+nostamalla+yli+16+kg:n+ammuttujen+kranaattien+määrä+per+minuutti+kuitenkin+alkaa+laskea+merkittävästi.+
Esimerkki+on+omiaan+selittämään+miksi+suomalaiset+pyrkivät+vähentämään+riippuvuuttaan+heiveröiseksi+osoittautuneesta+75-76+mm+tykeistä+ja+kasvattamaan+105+mm+osuutta+koska+ammuspainomassa+oli+2.5+kertainen+laukausmäärän+juuri+vähenemättä+oleellisesti.
Mielestäni+tuo+Tiihosen+kaivama+tapaus+on+jossainmäärin+kiistanalainen.+Lieneekö+Heinrichsin+tai+Oeschin+väärin+tulkitsema?+Oliko+aikajakso+enemmän+kuin+minuutti?
Jos+tykkijakauma+on+ollut:
10%+keveitä+75-76+mm
50%+keskiraskaita+105+mm
40%+raskaita+150-155+mm
Päästään+minuutissa+1900+laukaukseen+ja+ammuskeskipaino+on+24.9+kiloa.+
Jos+tykkijakauma+on+ollut:
20%+75-76+mm
30%+105+mm
10%+120-122+mm
40%+150-155+mm
Päästään+24.7+kilon+ammuskeskipainoon+ja+1800+laukaukseen+minuutissa.+Periaatteessa+76+mm+tykeillä+voitiin+ampua+muuten+12+laukausta+minuutissa.+Silloin+ammusmäärä+olisi+noussut+1900:een+mutta+ammuskeskipaino+pudonnut+23.7+kiloon.
Jälkimmäinen skenaariostasi vaikuttaa realistisemmalta ja samalla osoittaa sen että 105 mm:n tykkejä luokiteltiin sekä keveisiin että raskaisiin. Mitenkään muuten tuota Ihantalasts poimittua ja epäilyttävällä innolla alleviivattua tapausta ei voida muuten selittää. 120-122 mm tykkien määrä oli alle puolet 150-155 mm tykkien määrästä kenttäarmeijasta joten siinäkin suhteessa balanssi kohdallaan.
"105 mm:n tykkejä luokiteltiin sekä keveisiin että raskaisiin. "
Näin muuten on dokumenttienkin mukaan tehty. Sama kaliberi mutta osa kuului rask.pstoon osa keveisiin. Lieneekö hauptsit laskettu todennäköisemmin keveisiin ja kanuunat raskaisiin, en tiedä. Ihantalan tapauksessa on katsottu luultavasti vain patteristojen ampumat kraanaatit ja niputettu ne yksikön nimenmukaisesti.
-----Stieglitz-----
"Suomen+kenttätykistön+tuli-iskussa+90%+Ihantalan+21+patteriston+kranaateista+iskee+6+hehtaarin+alueelle,+missä+räjähtää+minuutissa+950+kevyttä+ja+720+raskasta+kranaattia. "
Tuo+21+patteriston+tuli+samaan+kohteeseen+oli+täysin+teoreettinen+juttu.+Patteristojen+sijainnin+kantaman+mukaan+laskettu+lukema+lienee+ollut+kyseessä.
+Olisiko+enimmillään+ammuttu+hetkellisesti+18+patteristolla+ja+se+lienee+ennätys.
Suomalainen kenttätykistö tuhosi tai vaurioitti ainakin 88 puna-armeijan panssaria kesällä 1944 tähystettyjen tietojen perusteella. Pelkästään Kannaksella 20 panssari syttyi palamaan, 20 tuhoutui täysin ja noin 40 vaurioitui ( osa pahasti). Tämän päälle laskettava tähystämättömät tuhot ja vauriot. Lukema on melkein sama kuin mikä oli panssarimiinoihin ajaneiden määrä.
Melko todennäköisesti noin 50 punapanssaria tuhoutui tai niin pahasti vaurioitui kenttätykistön tulessa että ne olivat korvaamattomia tappioita (poiskirjattuja). Lamauttamalla vihollispanssareita autettiin ajoittain aika pahasti epäonnistunutta suomalaista panssaritorjuntaa.
Kurskin taisteluissa heinäkuussa 1943 puna-armeijan 1.Panssariarmeijan panssaritappioista saksalainen kenttätykistö aiheutti 84 kun Luftwaffen lentokoneet vain 11. Siinä vähän miettimistä Kuhlmey-fanipojille.
"Siinä vähän miettimistä Kuhlmey-fanipojille."
75 vuotta jatkuneen aivopesun tuloksena menee pitkän aikaa ennenkuin suurin osa heistä on henkisesti riittävän kypsä uudelleenarvioimaan nämä myytit. Fanaatikot uskovat eniten väitteitä saavutuksista jotka tapahtuivat linjojen takana. Väite on yhtä kuin totuus eli pravda.
-----Stieglitz-----
Olisiko syytä suhtautua varauksella tuon naapurimaan "tutkimuksiin"?
"Venäjä uskottelee nyt kansalleen, että Stalinin julmien tekojen takana oli vähintään yhtä julma Suomi.
– Suomalaisesta näkökulmasta tuntuu ikävältä se, että tämän ”tieteellisen hypoteesin” ovat kehitelleet suomalaisten hyvin tuntemat ”ennen niin objektiiviset” Petroskoin yliopiston professorit Juri Kilin ja Sergei Verigin He ovat hyvin tuttuja historiantutkija Carl-Fredrik Geustille, ja minäkin tavannut heidät muutamia kertoja. Erityisesti Juri Kilin on tehnyt paljon yhteistyötä sotahistoriallisten teosten parissa suomalaisen asiantuntijan Ari Raunion kanssa."
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1255098
Suomalaisten+krh:n+ja+kenttätykistön+ampuma+kranaattimäärä+oli+suurinpiirtein+3%+siitä+minkä+Saksa+ampui+itärintamalla.++(1941+ja+1944+n.+4%)
Jos+Saksa+kykeni+aiheuttamaan+sekä+1941+että+1944+6.2+miljoonan+ja+6.8+miljoonan+miehen+kokonaistappiot+viholliselleen+niin+on+tietyt+perusteet+olettaa+että+suomalaiset+ovat+aiheuttaneet+esim+1944+noin+200+000+-+250+000+miehen+tappiot+neuvostojoukoille.++Tykistö+oli+silloin+erityisen+vahva+ja+vaikka+panssarivoima+oli+heikko+muodosti+40+modernia+vaunua+kuitenkin+1.5%+Saksan+panssarivoimasta.+Maastotuntemus+sekä+oma+turvallinen+selusta+vailla+partisaaniuhkaa+paransi+myös+tilannetta.+Saksa+soti+sen+sijaan+laajalla+rintamalla+jossa+vieras+väestö+selustassa.