Entä jos ei harvennettaisi ollenkaan, kysymys Julkaistu Metsälehdessä 22.10.2020
Keuruulaismetsänomistajan oivallus voi muuttaa kuusen istutusalat monimuotoisiksi sekametsiksi ja leikkaisi ison siivun istutuskuluista.
Metsänomistaja Hannu Ruokolaisen ideana on, että metsä saa kasvaa harventamatta päätehakkuuseen. Samalla istutustiheyttä alennettaisiin – vain päätehakkuupuusto istutettaisiin.
Tällaisen suunnitelman mies on kehitellyt viime kesänä hakatulle aukolleen. Ainoaksi hoitotoimeksi hän kaavailee kevyttä raivausta, jotta kuuset eivät istutuksen jälkeisinä vuosina jää vesakon varjoon.
”Metsä kehittyisi luonnonmukaisesti. Hiilivarantokin kasvaisi tavallista suuremmaksi.”
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Riikka Paananen ynnäilee, että 600 tainta hehtaarille voisi olla sopiva istutustiheys. Taimia tulisi tällöin neljän metrin välein.
”Valtaosa kuusen istukkaista lähtee kasvuun, joten ylimääräisiä taimia ei tarvitsisi istuttaa.”
Vain istutuskohdat
muokattaisiin
Vain istutuspaikat muokattaisiin. Luontaista lehtipuustoa syntyy, mutta vähemmän kuin kattavasti muokatuille aukoille. Se vähentäisi perkaustarvetta.
Suomen Metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen pitää ideaa kokeilemisen arvoisena.
”Sekapuina tulee koivua, pihlajaa, haapaa, harmaaleppää, raitaa ja mäntyjä, ehkä myös tuomea sekä runsas pensaskerros. Lehtipuustoisuus monipuolistaa kasvi- ja sammallajistoa ja hyönteisiä. Pesivä pikkulinnusto olisi runsaampi ja metsäkanalinnuillekin löytyisi suojaa ja ravintoa.”
Runsas lehtikarike vähentäisi maaperän happamuutta. Niinpä pohjakerroksen lajisto kehittyisi rehevämmäksi kuin hoidetussa metsässä.
Järeän lahopuun määrä alkaisi kasvaa vasta kiertoajan loppupuolella.
”Lahopuun määrää ja laatua voi lisätä jättämällä hakkuualalle järeitä lehtipuita. Osan niistä voi kaataa maahan tai kaulata pystyyn”, Raatikainen neuvoo.
Kannattavuutta
kuitupuun sijaan
Puuntuotoksen emeritusprofessori Kari Mielikäisen mukaan saksalainen metsäprofessori Heinrich Spiecker kehitti samantapaista menetelmää 1990-luvulla.
”Saksassa kuitupuulla ei juuri ollut arvoa, joten Spiecker totesi, että vain päätehakkuupuustoa kannattaa hoitaa. Muu metsä sai tulla luonnon antimista.”
Mielikäinen arvelee, että istutetut kuuset tuottavat hyvän tukkisadon aikanaan päätehakkuussa. Eikä mikään myöskään estä harventamasta metsää kiertoajan kuluessa.
Luken johtava tutkija Anssi Ahtikoski laski Metsälehden pyynnöstä menetelmän kannattavuutta.
Oletuksena oli 600 taimen istutus ja kymmenen vuotta myöhemmin tehty taimikonharvennus. 70 vuoden iässä tehdyn päätehakkuun kertymä olisi 450 kuutiota, josta 350 kuutiometriä tukkia.
Harvennustulot jäävät saamatta, mutta säästyvät hoitokulut parantavat kannattavuutta. Puuston tuottama nettonykyarvo kiertoajan mittaisessa laskelmassa oli neljän prosentin tuotto-odotuksella noin 600 euroa.
”Tätä voi pitää yllättävänkin kannattavana” Ahtikoski pohtii.
Riskitön menetelmä ei ole. Tuhot saattavat harventaa päätehakkuupuustoa, koska reservipuita ei ole.
Vai onko sittenkin? Juttua tehdessä kuulimme 20 vuotta vanha pellon metsitysalueesta, jolle oli istutettu vain 600 runkoa hehtaarille.
Metsänomistajan mukaan istutustaimien lomaan on syntynyt joltinenkin määrä luontaisia havupuita. Istutuskuuset ovat melko tyvekkäitä, mutta ovat silti äityneet metriä lähentelevään vuotuiseen pituuskasvuun.
kuvat
metsäharventamatta-1
”Kiertoajan ainoa hoitotoimi oilisi kevyt raivaus”, pohtii metsänomistaja Hannu Ruokolainen.
metsäharventamatta-3
Hannu Ruokolaisen mukaan harventamatta kasvattaminen rikastuttaisi talousmetsän luontoa.
Laatikko
(lähde Anssi Ahtikoski ja Jari Hynynen, Luke 2020
”Yllättävänkin kannattavaa”
KULUT
Istutus (600 tainta/ha) 240 e
Muokkaus 360 e/ha
Taimikonhoito 500 e/ha
METSÄNHOITO YHTEENSÄ 1100 e/ha
PUUSTO TAIMIKONHOIDON JÄLKEEN
Kuusi 600 r/ha
Rauduskoivu 150 r/ha
Hieskoivu 100 r/ha
Haapa 100 r/ha
Mänty 100 r/ha
YHTEENSÄ 1050 r/ha
Tulot
Päätehakkuu 70 vuoden kuluttua
Tukkia 350 m3/ha * 60e/m3 = 21 000 e
Kuitupuuta 100 m3/ha * 20e/m3 = 2000 e
YHTEENSÄ 23 000 e/ha
Puuston nettonykyarvo 4% laskentakorolla noin 600 euroa
Entä jos ei harvennettaisi ollenkaan
9
827
Vastaukset
- Anonyymi
100 ha eteläsuomalaista mustikkatyypin metsää tuottaa järkevästi hoitaen pääomatuloja vuodessa sen, mitä töissä käyvä aviopari saa normi palkkatöistä.
- Anonyymi
Mahtaakohan sittenkään.
Suomessa keskipalkka (=normipalkka?) liikkuu jossain 3500 nurkilla jolloin molemmat aviopari tienaavat yhteensä siinä noin 7000 kuussa.
Eipä taida 100 hehtaarin metsätilkulla, eteläsuomenkaan mustikkatyyppimetsässä, tuohon päästä.
- Anonyymi
Totta, moinen harvuus toimii vain kuusella.
- Anonyymi
Norjassa ilmeisesti kasvatetaan aika paljon kuusta ilman harvennuksia. Tiheähkön puuston järeytyminen ja ehkä kasvu ylipäätäänkin lienee hitaampaa kuin alaharvennuksilla käsitellyissä metsissä.
- Anonyymi
Ei ole mikään uusi oivallus istuttaa vain päätehakkuupuusto. Asiasta on puhuttu ainakin 50 vuotta. Ennen vaan metsälaki on ollut asian esteenä. Näitä "uusia" ideoita putkahtelee vähän väliä.
- Anonyymi
Metsäala kokonaisuutena tarvitsee metsänomistajien panosta pysyäkseen elinvoimaisena. Eli metsänomistajien rahoja, mm. kuitupuun muodossa.
Paljon istutustaimia, paljon taimikonhoitoa, paljon harvennusta isoilla koneilla jne hamaan päätehakkuuseen eli metsänomistajankin tilipäivään asti.
Onko se nyt sitten loppujen lopuksi hyvä vai huono, että metsäsektori työllistää ja tuottaa mahdollisimman paljon. Kansantaloudellisessa mielessä vastaus on melko selvä, mutta ekologiselta kannalta asia on monimutkaisempi eikä ollenkaan yksiselitteisesti kumpaakaan.
Poteroistaan huutelijoille toki asiat ovat mustavalkoisen selviä... - Anonyymi
En itse tuossa hommassa näe juuri mitään järkeä, jos hoidetusta kuusikosta saa päätehakkuussa kevyesti lähemmäksi 45 000€/ha
Se antaa aiheesta vähän väärän kuvan, kun esim verotusta ja poistoja ei otettu koko hommassa huomioon!
hyvä verosuunnittelu on myös kaiken a ja o varsinkin jos hehtaareja ja puunmyyntiä alkaa kertyä enemmän!- Anonyymi
eläkä veronkierto, design by kepu.
- Anonyymi
Ei Suomen aikaisemmat metsänkäsittelyohjeet ole mihinkään metsän taloudellisen tuoton lisäämiseen perustuneet, vaan kyseessä oli rakenteellinen korruptio. Samat kepulaiset oli metsänhoitoyhdistysten, lakia valvovan metsäkeskuksen ja jopa suuren selluteollisuusyrityksen hallinnossa mukana.
Avohakkuusta tuli ainoa hyväksytty uudistamismenetelmä vaikka olisi ollut kehityskelpoista pienempää puustoa metsässä. Saatiin halvalla kuitupuuta teollisuudelle. Uudistamisessa määrättiin istuttamaan 2000 tainta hehtaarille, että saadaan harvnnuksessa aikanaan halpaa kuitupuuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Päivän Riikka: polttoöljyn hinta räjähti
Näyttää tuo putinismi ilmenevän persuissa myös Suomen yrittäjien kampittamisena. Polttoöljy on se katalyytti, joka pitää382181Mökkejä ostellaan nyt ihan hulluna!
Tyypilliset lainamäärät on yli 500 000€ mökkejä ostellessa eli erityisesti tuollaiset miljoonamökit on nyt suomalaisten642022Helsingin yllä valopalloja
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1508be00-28c9-4156-83dc-0be5e7aa3066 "Helsingin taivaalla lensi lauantaina puolen yön1211930HÄLYYTYS!!
Ukraina se hyökkää jo Suomen maaperälle. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/645b83ce-e074-4f00-8b99-245d01b38a363881670Kovasti on hävittäjiä ilmassa. Nytkö se alkoi?
Onko nyt sota ?? `Vai harjoituksiako vain? Hävittäjät pörrää kovasti.1031641Helsingin yllä lensi yöllä jotain outoa puolen yön aikaan valopalloja
Poliisi on saanut tapauksesta yhden havaintoilmoituksen. Valopalloja oli noin parikymmentä ILtalehdessä on video tapah1241464Millainen on naisellinen nainen
Nyt kun taas mennään keikkuen kesään, niin millainen nainen on naisellinen? Pukeutuminen, olemus, puhetapa, jne. Vilma n1821092Raamatullinen kaste
Seurakunnassamme kastettiin mm eräs muslimi, joka oli tullut uskoon. Hän oli ollut Suomessa viitisen vuotta. Hän oli lu53967- 75915
- 27899