Steam -pelipalvelu Debianiin

Anonyymi

Osaako joku sanoa kuinka Steamin saa asennettua Debianiin?

21

312

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kannattaa poistaa Depian, ja laittaa tilalle jokin toimiva Linux jakelu.

      • Anonyymi

        Debian on erittäin hienosti toimiva distro, joten sen korvaamiseen jolain muulla ei ole mitään syytä.

        T. miksuh

        Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 10 (buster)
        Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.8.0-0.bpo.2-amd64
        Olen käyttänyt Debiania: 22 vuotta, 3 kukauta ja 14 päivää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Debian on erittäin hienosti toimiva distro, joten sen korvaamiseen jolain muulla ei ole mitään syytä.

        T. miksuh

        Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 10 (buster)
        Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.8.0-0.bpo.2-amd64
        Olen käyttänyt Debiania: 22 vuotta, 3 kukauta ja 14 päivää

        Kyllä 14 päivää riittää erittäin hyvin Depianin virheiden tunnistamiseen, olisiko sinun syytä harrastaa jotain ihan muuta.


      • Anonyymi

        Ubuntussa tuon saa sovellusvalikoimasta! Eikö muka Debianissa saa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä 14 päivää riittää erittäin hyvin Depianin virheiden tunnistamiseen, olisiko sinun syytä harrastaa jotain ihan muuta.

        Olen käyttänyt Debiania todellakin jo pitkälti yli 22 vuotta, joten tiedän ihan takuuvarmasti, että sinun väitteesi on täyttä hölynpölyä, eli sun on ihan turha yrittää levittää noita valheitasi. Olen ollut erittäin tyytyväinen Debianiin ja tulen käyttämään sitä jatkossakin. Jotkut kaltaisesi idiootit valheineen ei sitä muuta miksikään. Joten haaskaat vain aikaasi, et tule saavuttamaan noiden valheidesi levittämisellä yhtään mitään.

        T. miksuh

        Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 10 (buster)
        Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.8.0-0.bpo.2-amd64
        Olen käyttänyt Debiania: 22 vuotta, 3 kukauta ja 14 päivä


    • Anonyymi

      Steamin saa helposti asennettua Debianin uutta extrepo -työkalua käyttämällä. Extrepo -työkalu on sen verta uusi, että se löytyy Debian Busterille vain Busterin backports -repositorystä. Ensi kesänä julkastavassa Debian 11 "Bullseye" -versiossa extrepo on jo saatavilla main -repositorystä.

      Eli ensin pitää asentaa extrepo -työkalu, jos se ei ole jo asennettuna.

      Debian 10 "Buster":

      1) Otetaan backports -repository käyttöön, jos se ei jo ole käytössä.

      2) Asennetaan extrepo -työkalu

      apt install -tbuster-backports extrepo

      Debian 11 "Bullseye":

      Asennetaan extrepo -työkalu

      apt install extrepo

      Kun extrepo -työkalu on asennettuna Steam voidaan asentaa näin:

      extrepo enable steam

      apt update

      apt install steam-launcher

      extrepo disable steam

      apt update

      Kaksi jälkimmäistä komentoa ei toivottavasti ole tarpeen kunhan extrepon käyttö yleistyy.

      T. miksuh

      • Anonyymi

        Tuo on juuri sitä Depiania, ensin pitää lukea kokonainen kirja että jotain pystyy tekemään. Kuten nähdään kaveri joka sanoo käyttäneensä tuota roskaa jo 22 vuotta, ei ole pystynyt omaksumaan Debianin alati vaihtuvia kiemuroita.

        Kuten aiemmin jo saimme lukea, tämän roskan tuottajat, panostaa johonkin muuhun kuin oman jakelunsa kehittämiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on juuri sitä Depiania, ensin pitää lukea kokonainen kirja että jotain pystyy tekemään. Kuten nähdään kaveri joka sanoo käyttäneensä tuota roskaa jo 22 vuotta, ei ole pystynyt omaksumaan Debianin alati vaihtuvia kiemuroita.

        Kuten aiemmin jo saimme lukea, tämän roskan tuottajat, panostaa johonkin muuhun kuin oman jakelunsa kehittämiseen.

        idiootti Tuollaiselle ihmiselle ei voi sanoa edes hanki elämä, koska on ihan varmaa ettei tuolla tule sellaista koskaan olemaan.

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on juuri sitä Depiania, ensin pitää lukea kokonainen kirja että jotain pystyy tekemään. Kuten nähdään kaveri joka sanoo käyttäneensä tuota roskaa jo 22 vuotta, ei ole pystynyt omaksumaan Debianin alati vaihtuvia kiemuroita.

        Kuten aiemmin jo saimme lukea, tämän roskan tuottajat, panostaa johonkin muuhun kuin oman jakelunsa kehittämiseen.

        Noille sun väitteillesi ei ole mitään perusteita, joten ainoat roskat ovat nuo sinun kirjoituksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        idiootti Tuollaiselle ihmiselle ei voi sanoa edes hanki elämä, koska on ihan varmaa ettei tuolla tule sellaista koskaan olemaan.

        T. miksuh

        On korkea aika sinunkin herätä huomaamaan että on olemassa oikeitakin Linux Distroja, ei ole enää pakko pyöritellä kaikkein bukisinta räpellystä.


    • Anonyymi

      steam löytyy Debianiin pakettivarastoista - nonfree:
      packages.debian.org/search?keywords=steam&searchon=names&suite=stable&section=all

      • Anonyymi

        Ehkä, mutta Steamin omasta repositorystä löytyy uusin versio ja sen saa asennettua tuolla tavalla kuin miksuh sanoi.


    • Anonyymi

      Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa että myös tänä vuonna (2020) haavoittuvuustilaston kärki on tämä:

      1 (3067) Debian Linux Debian OS
      2 (2563) Android Google OS
      3 (2357) Linux Kernel Linux OS
      4 (2212) Mac Os X Apple OS
      5 (2007) Ubuntu Linux Canonical OS
      6 (1873) Firefox Mozilla Application

      • Anonyymi

        Lisätäänpä tuohon vielä että Ubuntulla on 15 tuotenimeä joiden yhteis-summa tuo 2007 haavoittuvuutta on.


      • Anonyymi

        Täyttä hölynpölyä ja tahallista vääristelyä.

        Debianin tekemä laadunvarmistustestaus on aivan eri tasolla kuin muissa distroissa. Debian oikeasti käyttää aikaa ja vaivaa ohjelmien testaamiseen, haavoittuvuuksien korjaamiseen ja ylipäätänsä bugien korjaamiseen. Debianin tekmä ohjelmistotestaus on paljon perusteellisempaa kuin esimerkiksi Ubuntun ja juuri sen takia Debian myös toimii niin vakaasti ja luotettavasti esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Esimerkiksi Ubuntu laiminlyö testauksen käytännössä kokonaan

        Debianin tekemästä huolellisesta ohjelmistotestauksesta tottakai seuraa se, että Debianissa myös havaitaan, raportoidaan ja korjataan enemmän haavoittuvuuksia kuin monessa muussa distrossa kuten Ubuntussa. Se, että haavoittuvuuksia löytyy on hyvä asia, juuri sehän sen testauksen tarkoitus on että niitä bugeja ja jopa tietoturva-aukkoja löydetään, raportoidaan ja saadaan sitten korjatuksi.

        Yksi asia minkä sä jätät ihan tahallasi ottamatta huomioon on se, että Debianin ohjelmathan on Debianin vakaassa versiossa hiukan van, mutta ei merkittävästi, vanhempia kuin vaikkapa Ubuntussa. Se johtuu nimenomaan siitä, että Debianissa arvostetaan sitä että ohjelmat on kunnolla testattuja sen sijaan, että niiden tarvitsis olla juuri kaikkein viimeisimpi versioita. Se on nimenomaan seurausta siitä, että Debianissa ohjelmienluotettava toiminta on tärkeämpää kuin se, että ne olisi kaikkein viimeisimpiä versioita.

        Se minkä nyt tahallasi jätät ottamatta huomioon on se, että tuohan tarkoittaa sitä, että ne samat Debianissa juuri nyt olevat ohjelmaversiot on ollut jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Eli niitä samoja ohjelmaversioita on käytetty esimerkiksi Ubuntussa jo enenkuin se sama ohjelmaversio tuli Debianiin.

        Nyt kun sitten siitä ohjelmaversiosta löytyy bugi tai tietoturva-aukko Debianissa niin sehän tarkoittaa sitä, että täsmälleen sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut aiemmin myös niissä muissa distroissa kuten Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu, raportoitu tai korjattu sillon kun se ohjelmaversio on ollut Ubmuissa distroissa kuten Ubuntussa. Silti se sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut myös esimerkiksi siinä Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu ennenkuin se ohjelmaversio tuli Debianiin. Käytännössä jokainen Debianista löydetty bugi tai tietoturva-aukko on ollut muissa distroissa ennenkuin kyseinen ohjelmaversio tuli Debianiin, silti bugi tai tietoturva-aukko löydettiin vasta Debianissa.

        Kyllähän tuo kertoo paljon siitä kuinka paljon perusteellisempi Debianin tekemä ohjelmistotestaus on esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Debianissa oikeasti testataan niitä ohjelmia ja se myös tarkottaa sitä, että niitä bugeja jahaavoittuvuuksia myös löytyy ja sitten niitä korjataan Debianissa.

        Esimerkiksi Ubuntussa on siis olut ihan samat bugit ja haavoittuvuudet mitä Debianissa on löydetty, niitä ei vain koskaan havaittu, raportoitu tai korjattu Ubuntussa. Se taas väistämättä tarkottaa sitä, että esimerkiksi Ubuntun bugien määrä ja tietoturva-aukkojen määrä on todellisuudessa moninkertainen Debianiin verrattuna. Ubuntu vain ei tee testausta kunnolla. Itseasiassa Ubuntuhan ottaa suurimman osan paketeistaan suoraan Debianin kehitysversiosta sellaisenaan tekemättä mitään testausta niille paketeille. Debianin kehitysvesiot on juuri sitä, kehitysversioita. Kehitysversioissa on paljon enemmän bugeja ja aukkoja kuin valmiissa Debianissa. Ubuntu kuitenkin ottaa paketit pääasiassa sellaisenaan Debianin kehitysversioista, sillon myös khitysversiossa olevat bugit ja haavoittuvuudet päätyy Ubuntuun. Ubuntu ei testaa millään tavalla suurinta osaa paketeistaan, eikä se edes olisi mahdollista, koska 6kk julkaisuväli ei mitenkään mahdollista kunnollista testausta, aika ei yksinkertasesti riitä niin isoon urakkaan, etenkin kun Ubuntulla on paljon vähmmn kehittäjiä kuin Debianilla. Se, että esimerkiksi Ubuntu laiminlyö distron testauksen näkyy täysin väistämättä siinä, että bugeja ja haavoittuvuuksia jää havaitsematta ja korjaamatta, ja juuri sen takia ne sitten hyvin usein löytyvät vasta sitten kun samat ohjelmaversiot tulevat Debianiin. Kaikkia bugeja ei tietenkään voida löytää Debianinkaan kehityksen aikana, vaan niitä löytyy myös Debianin julkaisun jälkeen. Nekin bugit ja haavoittuvuudet on siis ollut jo aiemmin muissa distroissa, koska ohjelmat tulee pienellä viiveellä Debianin vakaisiin versioihin.

        On siis täysin naurettavaa ja harhaanjohtavaa väittää, että Debianissa muka olisi haavoittuvuuksia enemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa. Debianin vakaissa versioissa on aivan varmasti vain murto osa niistä bugeista ja haavoittuvuuksista mitä on Ubuntun julkaisuissa.

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täyttä hölynpölyä ja tahallista vääristelyä.

        Debianin tekemä laadunvarmistustestaus on aivan eri tasolla kuin muissa distroissa. Debian oikeasti käyttää aikaa ja vaivaa ohjelmien testaamiseen, haavoittuvuuksien korjaamiseen ja ylipäätänsä bugien korjaamiseen. Debianin tekmä ohjelmistotestaus on paljon perusteellisempaa kuin esimerkiksi Ubuntun ja juuri sen takia Debian myös toimii niin vakaasti ja luotettavasti esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Esimerkiksi Ubuntu laiminlyö testauksen käytännössä kokonaan

        Debianin tekemästä huolellisesta ohjelmistotestauksesta tottakai seuraa se, että Debianissa myös havaitaan, raportoidaan ja korjataan enemmän haavoittuvuuksia kuin monessa muussa distrossa kuten Ubuntussa. Se, että haavoittuvuuksia löytyy on hyvä asia, juuri sehän sen testauksen tarkoitus on että niitä bugeja ja jopa tietoturva-aukkoja löydetään, raportoidaan ja saadaan sitten korjatuksi.

        Yksi asia minkä sä jätät ihan tahallasi ottamatta huomioon on se, että Debianin ohjelmathan on Debianin vakaassa versiossa hiukan van, mutta ei merkittävästi, vanhempia kuin vaikkapa Ubuntussa. Se johtuu nimenomaan siitä, että Debianissa arvostetaan sitä että ohjelmat on kunnolla testattuja sen sijaan, että niiden tarvitsis olla juuri kaikkein viimeisimpi versioita. Se on nimenomaan seurausta siitä, että Debianissa ohjelmienluotettava toiminta on tärkeämpää kuin se, että ne olisi kaikkein viimeisimpiä versioita.

        Se minkä nyt tahallasi jätät ottamatta huomioon on se, että tuohan tarkoittaa sitä, että ne samat Debianissa juuri nyt olevat ohjelmaversiot on ollut jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Eli niitä samoja ohjelmaversioita on käytetty esimerkiksi Ubuntussa jo enenkuin se sama ohjelmaversio tuli Debianiin.

        Nyt kun sitten siitä ohjelmaversiosta löytyy bugi tai tietoturva-aukko Debianissa niin sehän tarkoittaa sitä, että täsmälleen sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut aiemmin myös niissä muissa distroissa kuten Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu, raportoitu tai korjattu sillon kun se ohjelmaversio on ollut Ubmuissa distroissa kuten Ubuntussa. Silti se sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut myös esimerkiksi siinä Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu ennenkuin se ohjelmaversio tuli Debianiin. Käytännössä jokainen Debianista löydetty bugi tai tietoturva-aukko on ollut muissa distroissa ennenkuin kyseinen ohjelmaversio tuli Debianiin, silti bugi tai tietoturva-aukko löydettiin vasta Debianissa.

        Kyllähän tuo kertoo paljon siitä kuinka paljon perusteellisempi Debianin tekemä ohjelmistotestaus on esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Debianissa oikeasti testataan niitä ohjelmia ja se myös tarkottaa sitä, että niitä bugeja jahaavoittuvuuksia myös löytyy ja sitten niitä korjataan Debianissa.

        Esimerkiksi Ubuntussa on siis olut ihan samat bugit ja haavoittuvuudet mitä Debianissa on löydetty, niitä ei vain koskaan havaittu, raportoitu tai korjattu Ubuntussa. Se taas väistämättä tarkottaa sitä, että esimerkiksi Ubuntun bugien määrä ja tietoturva-aukkojen määrä on todellisuudessa moninkertainen Debianiin verrattuna. Ubuntu vain ei tee testausta kunnolla. Itseasiassa Ubuntuhan ottaa suurimman osan paketeistaan suoraan Debianin kehitysversiosta sellaisenaan tekemättä mitään testausta niille paketeille. Debianin kehitysvesiot on juuri sitä, kehitysversioita. Kehitysversioissa on paljon enemmän bugeja ja aukkoja kuin valmiissa Debianissa. Ubuntu kuitenkin ottaa paketit pääasiassa sellaisenaan Debianin kehitysversioista, sillon myös khitysversiossa olevat bugit ja haavoittuvuudet päätyy Ubuntuun. Ubuntu ei testaa millään tavalla suurinta osaa paketeistaan, eikä se edes olisi mahdollista, koska 6kk julkaisuväli ei mitenkään mahdollista kunnollista testausta, aika ei yksinkertasesti riitä niin isoon urakkaan, etenkin kun Ubuntulla on paljon vähmmn kehittäjiä kuin Debianilla. Se, että esimerkiksi Ubuntu laiminlyö distron testauksen näkyy täysin väistämättä siinä, että bugeja ja haavoittuvuuksia jää havaitsematta ja korjaamatta, ja juuri sen takia ne sitten hyvin usein löytyvät vasta sitten kun samat ohjelmaversiot tulevat Debianiin. Kaikkia bugeja ei tietenkään voida löytää Debianinkaan kehityksen aikana, vaan niitä löytyy myös Debianin julkaisun jälkeen. Nekin bugit ja haavoittuvuudet on siis ollut jo aiemmin muissa distroissa, koska ohjelmat tulee pienellä viiveellä Debianin vakaisiin versioihin.

        On siis täysin naurettavaa ja harhaanjohtavaa väittää, että Debianissa muka olisi haavoittuvuuksia enemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa. Debianin vakaissa versioissa on aivan varmasti vain murto osa niistä bugeista ja haavoittuvuuksista mitä on Ubuntun julkaisuissa.

        T. miksuh

        Lisään vielä sen, että Debianin omilta sivuilta on täysin vapaasti nähtävissä kuin ka valtavan suuri ero tunnettujen julkaisukriittisten bugien määrässä on Debianin julkaistujen versioiden ja testing sekä unstable -kehitysversioiden välillä joista esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa. Debianin julkaistuissa versioissa on valtavan paljon vähemmän tunnettuja julkaisukriittisiä bugeja testingiin ja unstableen verrattuna. Ja normaalien vähemmän kriittisten bugien osalta ero on varmasti vielä paljon suurempi. Koska esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa suoraanDebianin kehitysversioista eikä testaa niitä kunnolla niin on täysin väistämätöntä, että Ubuntun julkaistuissa versioissa on monikertainen määrä bugeja ja haavoittuvuuksia Debianin julkaistuihin versioihin verrattuna. Muun väittäminen on täyttä hölynpölyä ja tahallsita vääristelyä. Jos tuo sitten käy Ubuntukäyttäjien itsetunnolle, niin omapa on ongelmansa, itsepä ovat distronsa valinneet.

        Lisäksi täälläkin saa jatkuvasti lukea esimerkiksi Ubuntun ongelmista ja ympäri nettiä saa jatkuvasti lukea miten se ja se kaatuilee Ubuntussa tai yhtäkkiä Ubuntun päivitys rikkoo jotain. Samanaikaisesti sama ohjelma toimii Debianissa ongelmitta ja päivitysten aiheuttamat ongelmat on erittäin harvinaisia käytännössä olemattomia. Kyllä tuo kertoo hyvin paljon siitä kuinka paljon paremmin Debian on testattu.

        Jos Ubuntukäyttäjillä tosiaan käy tuo itsetunnolle eiätkä halua asiaa myöntää, niin se on tosiaan oma onglmansa heillä sitten.

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä sen, että Debianin omilta sivuilta on täysin vapaasti nähtävissä kuin ka valtavan suuri ero tunnettujen julkaisukriittisten bugien määrässä on Debianin julkaistujen versioiden ja testing sekä unstable -kehitysversioiden välillä joista esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa. Debianin julkaistuissa versioissa on valtavan paljon vähemmän tunnettuja julkaisukriittisiä bugeja testingiin ja unstableen verrattuna. Ja normaalien vähemmän kriittisten bugien osalta ero on varmasti vielä paljon suurempi. Koska esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa suoraanDebianin kehitysversioista eikä testaa niitä kunnolla niin on täysin väistämätöntä, että Ubuntun julkaistuissa versioissa on monikertainen määrä bugeja ja haavoittuvuuksia Debianin julkaistuihin versioihin verrattuna. Muun väittäminen on täyttä hölynpölyä ja tahallsita vääristelyä. Jos tuo sitten käy Ubuntukäyttäjien itsetunnolle, niin omapa on ongelmansa, itsepä ovat distronsa valinneet.

        Lisäksi täälläkin saa jatkuvasti lukea esimerkiksi Ubuntun ongelmista ja ympäri nettiä saa jatkuvasti lukea miten se ja se kaatuilee Ubuntussa tai yhtäkkiä Ubuntun päivitys rikkoo jotain. Samanaikaisesti sama ohjelma toimii Debianissa ongelmitta ja päivitysten aiheuttamat ongelmat on erittäin harvinaisia käytännössä olemattomia. Kyllä tuo kertoo hyvin paljon siitä kuinka paljon paremmin Debian on testattu.

        Jos Ubuntukäyttäjillä tosiaan käy tuo itsetunnolle eiätkä halua asiaa myöntää, niin se on tosiaan oma onglmansa heillä sitten.

        T. miksuh

        Lisään vielä sen, että tottakai bugeja ja haavoittuvuuksia on Debianissakin, kuten on kaikissa käyttiksissä. Linux distro on niin iso kokonaisuus, että bugeja ja haavoittuvuuksia on väistämättä. Mutta kyllä tosiasia on se, että Debianissa niitä on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa ja muisa istroissa. Muun väittäminen on silkkaa asioiden tarkotushakusta vääristelyä. On täyttä hölynpölyä yrittää väittää, että Debianissa olisi enemmän aukkoja kuin muissa kuten Ubuntussa. Moinen on täysintahallista asioiden vääntämistä aivan päinvastaiseksi kuin miten asia oikeasti on.

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä sen, että tottakai bugeja ja haavoittuvuuksia on Debianissakin, kuten on kaikissa käyttiksissä. Linux distro on niin iso kokonaisuus, että bugeja ja haavoittuvuuksia on väistämättä. Mutta kyllä tosiasia on se, että Debianissa niitä on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa ja muisa istroissa. Muun väittäminen on silkkaa asioiden tarkotushakusta vääristelyä. On täyttä hölynpölyä yrittää väittää, että Debianissa olisi enemmän aukkoja kuin muissa kuten Ubuntussa. Moinen on täysintahallista asioiden vääntämistä aivan päinvastaiseksi kuin miten asia oikeasti on.

        T. miksuh

        Kyllä minä ihan vilpittömin mielin, faktoja kertomalla, olen sinua herättelemässä huomaamaan, mistä Debianissa on kysymys. Silloin kun tiimi vähät välittää asennusmedioidensa toimivuudesta, niin pakkohan sen mielenkiinnon kohteena olla joku muu kuin oman jakelunsa kehittäminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä ihan vilpittömin mielin, faktoja kertomalla, olen sinua herättelemässä huomaamaan, mistä Debianissa on kysymys. Silloin kun tiimi vähät välittää asennusmedioidensa toimivuudesta, niin pakkohan sen mielenkiinnon kohteena olla joku muu kuin oman jakelunsa kehittäminen.

        Sinun kirjoituksissasi ei ole kyllä yhtään mitään faktaa, täyttähölynpölyä kirjoitat kokoajan. Väitteesi ei pidä paikkaansa Debianin asennusmediankaan suhteen. Olen yli 22 vuotta käyttänyt Debiania ja Debianin asennusmediat on aina toiminut hyvin.

        T. miksuh Ve


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun kirjoituksissasi ei ole kyllä yhtään mitään faktaa, täyttähölynpölyä kirjoitat kokoajan. Väitteesi ei pidä paikkaansa Debianin asennusmediankaan suhteen. Olen yli 22 vuotta käyttänyt Debiania ja Debianin asennusmediat on aina toiminut hyvin.

        T. miksuh Ve

        T. miksuh

        jopa. Oman nimimerkkinsä typottaminen on toki pieni juttu, mutta toivottavasti ei tule tehtyä hirveitä kirjoitusvirheitä sillon kun annan joitain ohjeita jollekin. Kun ei näe omaa tekstiään niin ei ole ainaihan helppoa varmistaa ettei tule typotettya. Puhesyntetisaattorin avulla ei välttämättä aina kuule kaikkea ja pistenäyttöä nyt ei jokaisen keskusteluviestin kanssa tule käytettyä. Yritän kyllä korjata mahdolliset virheet, jos niitä joihinkin kirjottamiini ohjeisiin lipsahtaa niin, että virhe vaikuttaa ohjeen toimivuuteen.

        T. miksuh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun kirjoituksissasi ei ole kyllä yhtään mitään faktaa, täyttähölynpölyä kirjoitat kokoajan. Väitteesi ei pidä paikkaansa Debianin asennusmediankaan suhteen. Olen yli 22 vuotta käyttänyt Debiania ja Debianin asennusmediat on aina toiminut hyvin.

        T. miksuh Ve

        Erittäin tyhmästi perusteltu Debianin virheettömyys, 22v ja ei omakohtaisia kokemuksia, joten valehtelevat.

        Entäpä jos erehdyit tuon 22 vuoden suhteen, jospa se olikin 24 vuotta, olisiko sitten mahdollista, väärin toimivat asennusmediat, ja paikka haavoittuvuustilaston käressä.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Beata Papp gold digger (Leppilampi)

      Kivasti nuori nainen turvasi toimeentulonsa kun antoi setämihelle. Naiset!!! Kyllä niitä setämiehiä löytyy aina vaikka naama ois kuin petolinnun perse
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      5341
    2. Venäjän ydinisku lähestyy hitaasti mutta satavarmasti...

      https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/eac44407-e77d-418b-ae21-1db8a0104309 Venäläisten ärsyttäminen jatkuu, milloin menee kuppi nurin ja "uusi aurinko"
      Maailman menoa
      600
      4170
    3. Ernan pahoinpitely

      Erna pahoinpidelty. Törkeää Seiskalta nimittää tuota kissatappeluksi. Erna kertoo tässä lehtijutussa että hänellä on turvamies aina yöelämässä. Missä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      3107
    4. Huumekohussa marinoitu Redrama Vain elämää -kuvauksista: "...valehtelevan, jos sanoo, ettei..."

      Juhannuksen jälkeen Redrama oli aiheuttanut lähipiirissään huolta kuukauden mittaisella katoamistempullaan. Vain elämää -leiri pidettiin toukokuun lop
      Suomalaiset julkkikset
      5
      2778
    5. Mikä hän on ammatiltaan?

      Mitäs sun ikävän kohde tekee työkseen?
      Ikävä
      165
      2592
    6. Paras muistosi hänestä?

      Mitä muistoa muistelet mieluiten ikävöimästäsi ja miksi?
      Ikävä
      112
      2065
    7. Ohhoh! Michele Murphy-Kaulanen hämmentää vauvauutisella - Totuus on hieman toisenlainen!

      No nyt on aikamoinen "vauva"! Michele Minttu Murphy-Kaulanen on jakanut Instassa "iloisen perhetapahtuman". Lue juttu ja katso kuvat: https://www.su
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1409
    8. Isosisko ajoi 1 vuotiaan kuoliaaksi Tyrnävällä, olivatko Lestoja ?

      Eikö tämä laiton lahko voitaisi jo julistaa täysin rikolliseksi ja kieltää laissa, kuten kaikki muukin vahingollinen lopetetaan ? Tämä lapsia tuhoava
      Maailman menoa
      78
      1393
    9. Taitaa olla viimeinen talvi.

      Jos sähkön hinta talvella on 4-5 kertaa suurempi, kuin edellisenä talvena, niin mulla ei ole varaa lääkkeisiin, ei ruokaan, muita laskuja en voi maksa
      Pori
      92
      1107
    10. Kun mennään...

      yhdessä petiin... Otathan mut peiton alle? Hyvää yötä toivottaa sun nalle. Oot mun oma hehkulamppu, Kauniimpi kuin nätein kukkakimppu. https://you
      Ikävä
      197
      1072
    Aihe