Steam -pelipalvelu Debianiin

Debian on erittäin hienosti toimiva distro, joten sen korvaamiseen jolain muulla ei ole mitään syytä.

T. miksuh

Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 10 (buster)
Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.8.0-0.bpo.2-amd64
Olen käyttänyt Debiania: 22 vuotta, 3 kukauta ja 14 päivää

Anonyymi kirjoitti:

Debian on erittäin hienosti toimiva distro, joten sen korvaamiseen jolain muulla ei ole mitään syytä.

T. miksuh

Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 10 (buster)
Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.8.0-0.bpo.2-amd64
Olen käyttänyt Debiania: 22 vuotta, 3 kukauta ja 14 päivää

Lue lisää

Kyllä 14 päivää riittää erittäin hyvin Depianin virheiden tunnistamiseen, olisiko sinun syytä harrastaa jotain ihan muuta.

Ubuntussa tuon saa sovellusvalikoimasta! Eikö muka Debianissa saa?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä 14 päivää riittää erittäin hyvin Depianin virheiden tunnistamiseen, olisiko sinun syytä harrastaa jotain ihan muuta.

Olen käyttänyt Debiania todellakin jo pitkälti yli 22 vuotta, joten tiedän ihan takuuvarmasti, että sinun väitteesi on täyttä hölynpölyä, eli sun on ihan turha yrittää levittää noita valheitasi. Olen ollut erittäin tyytyväinen Debianiin ja tulen käyttämään sitä jatkossakin. Jotkut kaltaisesi idiootit valheineen ei sitä muuta miksikään. Joten haaskaat vain aikaasi, et tule saavuttamaan noiden valheidesi levittämisellä yhtään mitään.

T. miksuh


Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 10 (buster)
Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.8.0-0.bpo.2-amd64
Olen käyttänyt Debiania: 22 vuotta, 3 kukauta ja 14 päivä

Tuo on juuri sitä Depiania, ensin pitää lukea kokonainen kirja että jotain pystyy tekemään. Kuten nähdään kaveri joka sanoo käyttäneensä tuota roskaa jo 22 vuotta, ei ole pystynyt omaksumaan Debianin alati vaihtuvia kiemuroita.

Kuten aiemmin jo saimme lukea, tämän roskan tuottajat, panostaa johonkin muuhun kuin oman jakelunsa kehittämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on juuri sitä Depiania, ensin pitää lukea kokonainen kirja että jotain pystyy tekemään. Kuten nähdään kaveri joka sanoo käyttäneensä tuota roskaa jo 22 vuotta, ei ole pystynyt omaksumaan Debianin alati vaihtuvia kiemuroita.

Kuten aiemmin jo saimme lukea, tämän roskan tuottajat, panostaa johonkin muuhun kuin oman jakelunsa kehittämiseen.

Lue lisää

idiootti Tuollaiselle ihmiselle ei voi sanoa edes hanki elämä, koska on ihan varmaa ettei tuolla tule sellaista koskaan olemaan.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on juuri sitä Depiania, ensin pitää lukea kokonainen kirja että jotain pystyy tekemään. Kuten nähdään kaveri joka sanoo käyttäneensä tuota roskaa jo 22 vuotta, ei ole pystynyt omaksumaan Debianin alati vaihtuvia kiemuroita.

Kuten aiemmin jo saimme lukea, tämän roskan tuottajat, panostaa johonkin muuhun kuin oman jakelunsa kehittämiseen.

Lue lisää

Noille sun väitteillesi ei ole mitään perusteita, joten ainoat roskat ovat nuo sinun kirjoituksesi.

Anonyymi kirjoitti:

idiootti Tuollaiselle ihmiselle ei voi sanoa edes hanki elämä, koska on ihan varmaa ettei tuolla tule sellaista koskaan olemaan.

T. miksuh

On korkea aika sinunkin herätä huomaamaan että on olemassa oikeitakin Linux Distroja, ei ole enää pakko pyöritellä kaikkein bukisinta räpellystä.

Ehkä, mutta Steamin omasta repositorystä löytyy uusin versio ja sen saa asennettua tuolla tavalla kuin miksuh sanoi.

Lisätäänpä tuohon vielä että Ubuntulla on 15 tuotenimeä joiden yhteis-summa tuo 2007 haavoittuvuutta on.

Täyttä hölynpölyä ja tahallista vääristelyä.

Debianin tekemä laadunvarmistustestaus on aivan eri tasolla kuin muissa distroissa. Debian oikeasti käyttää aikaa ja vaivaa ohjelmien testaamiseen, haavoittuvuuksien korjaamiseen ja ylipäätänsä bugien korjaamiseen. Debianin tekmä ohjelmistotestaus on paljon perusteellisempaa kuin esimerkiksi Ubuntun ja juuri sen takia Debian myös toimii niin vakaasti ja luotettavasti esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Esimerkiksi Ubuntu laiminlyö testauksen käytännössä kokonaan

Debianin tekemästä huolellisesta ohjelmistotestauksesta tottakai seuraa se, että Debianissa myös havaitaan, raportoidaan ja korjataan enemmän haavoittuvuuksia kuin monessa muussa distrossa kuten Ubuntussa. Se, että haavoittuvuuksia löytyy on hyvä asia, juuri sehän sen testauksen tarkoitus on että niitä bugeja ja jopa tietoturva-aukkoja löydetään, raportoidaan ja saadaan sitten korjatuksi.

Yksi asia minkä sä jätät ihan tahallasi ottamatta huomioon on se, että Debianin ohjelmathan on Debianin vakaassa versiossa hiukan van, mutta ei merkittävästi, vanhempia kuin vaikkapa Ubuntussa. Se johtuu nimenomaan siitä, että Debianissa arvostetaan sitä että ohjelmat on kunnolla testattuja sen sijaan, että niiden tarvitsis olla juuri kaikkein viimeisimpi versioita. Se on nimenomaan seurausta siitä, että Debianissa ohjelmienluotettava toiminta on tärkeämpää kuin se, että ne olisi kaikkein viimeisimpiä versioita.

Se minkä nyt tahallasi jätät ottamatta huomioon on se, että tuohan tarkoittaa sitä, että ne samat Debianissa juuri nyt olevat ohjelmaversiot on ollut jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Eli niitä samoja ohjelmaversioita on käytetty esimerkiksi Ubuntussa jo enenkuin se sama ohjelmaversio tuli Debianiin.

Nyt kun sitten siitä ohjelmaversiosta löytyy bugi tai tietoturva-aukko Debianissa niin sehän tarkoittaa sitä, että täsmälleen sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut aiemmin myös niissä muissa distroissa kuten Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu, raportoitu tai korjattu sillon kun se ohjelmaversio on ollut Ubmuissa distroissa kuten Ubuntussa. Silti se sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut myös esimerkiksi siinä Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu ennenkuin se ohjelmaversio tuli Debianiin. Käytännössä jokainen Debianista löydetty bugi tai tietoturva-aukko on ollut muissa distroissa ennenkuin kyseinen ohjelmaversio tuli Debianiin, silti bugi tai tietoturva-aukko löydettiin vasta Debianissa.

Kyllähän tuo kertoo paljon siitä kuinka paljon perusteellisempi Debianin tekemä ohjelmistotestaus on esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Debianissa oikeasti testataan niitä ohjelmia ja se myös tarkottaa sitä, että niitä bugeja jahaavoittuvuuksia myös löytyy ja sitten niitä korjataan Debianissa.

Esimerkiksi Ubuntussa on siis olut ihan samat bugit ja haavoittuvuudet mitä Debianissa on löydetty, niitä ei vain koskaan havaittu, raportoitu tai korjattu Ubuntussa. Se taas väistämättä tarkottaa sitä, että esimerkiksi Ubuntun bugien määrä ja tietoturva-aukkojen määrä on todellisuudessa moninkertainen Debianiin verrattuna. Ubuntu vain ei tee testausta kunnolla. Itseasiassa Ubuntuhan ottaa suurimman osan paketeistaan suoraan Debianin kehitysversiosta sellaisenaan tekemättä mitään testausta niille paketeille. Debianin kehitysvesiot on juuri sitä, kehitysversioita. Kehitysversioissa on paljon enemmän bugeja ja aukkoja kuin valmiissa Debianissa. Ubuntu kuitenkin ottaa paketit pääasiassa sellaisenaan Debianin kehitysversioista, sillon myös khitysversiossa olevat bugit ja haavoittuvuudet päätyy Ubuntuun. Ubuntu ei testaa millään tavalla suurinta osaa paketeistaan, eikä se edes olisi mahdollista, koska 6kk julkaisuväli ei mitenkään mahdollista kunnollista testausta, aika ei yksinkertasesti riitä niin isoon urakkaan, etenkin kun Ubuntulla on paljon vähmmn kehittäjiä kuin Debianilla. Se, että esimerkiksi Ubuntu laiminlyö distron testauksen näkyy täysin väistämättä siinä, että bugeja ja haavoittuvuuksia jää havaitsematta ja korjaamatta, ja juuri sen takia ne sitten hyvin usein löytyvät vasta sitten kun samat ohjelmaversiot tulevat Debianiin. Kaikkia bugeja ei tietenkään voida löytää Debianinkaan kehityksen aikana, vaan niitä löytyy myös Debianin julkaisun jälkeen. Nekin bugit ja haavoittuvuudet on siis ollut jo aiemmin muissa distroissa, koska ohjelmat tulee pienellä viiveellä Debianin vakaisiin versioihin.

On siis täysin naurettavaa ja harhaanjohtavaa väittää, että Debianissa muka olisi haavoittuvuuksia enemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa. Debianin vakaissa versioissa on aivan varmasti vain murto osa niistä bugeista ja haavoittuvuuksista mitä on Ubuntun julkaisuissa.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Täyttä hölynpölyä ja tahallista vääristelyä.

Debianin tekemä laadunvarmistustestaus on aivan eri tasolla kuin muissa distroissa. Debian oikeasti käyttää aikaa ja vaivaa ohjelmien testaamiseen, haavoittuvuuksien korjaamiseen ja ylipäätänsä bugien korjaamiseen. Debianin tekmä ohjelmistotestaus on paljon perusteellisempaa kuin esimerkiksi Ubuntun ja juuri sen takia Debian myös toimii niin vakaasti ja luotettavasti esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Esimerkiksi Ubuntu laiminlyö testauksen käytännössä kokonaan

Debianin tekemästä huolellisesta ohjelmistotestauksesta tottakai seuraa se, että Debianissa myös havaitaan, raportoidaan ja korjataan enemmän haavoittuvuuksia kuin monessa muussa distrossa kuten Ubuntussa. Se, että haavoittuvuuksia löytyy on hyvä asia, juuri sehän sen testauksen tarkoitus on että niitä bugeja ja jopa tietoturva-aukkoja löydetään, raportoidaan ja saadaan sitten korjatuksi.

Yksi asia minkä sä jätät ihan tahallasi ottamatta huomioon on se, että Debianin ohjelmathan on Debianin vakaassa versiossa hiukan van, mutta ei merkittävästi, vanhempia kuin vaikkapa Ubuntussa. Se johtuu nimenomaan siitä, että Debianissa arvostetaan sitä että ohjelmat on kunnolla testattuja sen sijaan, että niiden tarvitsis olla juuri kaikkein viimeisimpi versioita. Se on nimenomaan seurausta siitä, että Debianissa ohjelmienluotettava toiminta on tärkeämpää kuin se, että ne olisi kaikkein viimeisimpiä versioita.

Se minkä nyt tahallasi jätät ottamatta huomioon on se, että tuohan tarkoittaa sitä, että ne samat Debianissa juuri nyt olevat ohjelmaversiot on ollut jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Eli niitä samoja ohjelmaversioita on käytetty esimerkiksi Ubuntussa jo enenkuin se sama ohjelmaversio tuli Debianiin.

Nyt kun sitten siitä ohjelmaversiosta löytyy bugi tai tietoturva-aukko Debianissa niin sehän tarkoittaa sitä, että täsmälleen sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut aiemmin myös niissä muissa distroissa kuten Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu, raportoitu tai korjattu sillon kun se ohjelmaversio on ollut Ubmuissa distroissa kuten Ubuntussa. Silti se sama bugi tai tietoturva-aukko on ollut myös esimerkiksi siinä Ubuntussa, sitä bugia tai tietoturva-aukkoa ei vain ole havaittu ennenkuin se ohjelmaversio tuli Debianiin. Käytännössä jokainen Debianista löydetty bugi tai tietoturva-aukko on ollut muissa distroissa ennenkuin kyseinen ohjelmaversio tuli Debianiin, silti bugi tai tietoturva-aukko löydettiin vasta Debianissa.

Kyllähän tuo kertoo paljon siitä kuinka paljon perusteellisempi Debianin tekemä ohjelmistotestaus on esimerkiksi Ubuntuun verrattuna. Debianissa oikeasti testataan niitä ohjelmia ja se myös tarkottaa sitä, että niitä bugeja jahaavoittuvuuksia myös löytyy ja sitten niitä korjataan Debianissa.

Esimerkiksi Ubuntussa on siis olut ihan samat bugit ja haavoittuvuudet mitä Debianissa on löydetty, niitä ei vain koskaan havaittu, raportoitu tai korjattu Ubuntussa. Se taas väistämättä tarkottaa sitä, että esimerkiksi Ubuntun bugien määrä ja tietoturva-aukkojen määrä on todellisuudessa moninkertainen Debianiin verrattuna. Ubuntu vain ei tee testausta kunnolla. Itseasiassa Ubuntuhan ottaa suurimman osan paketeistaan suoraan Debianin kehitysversiosta sellaisenaan tekemättä mitään testausta niille paketeille. Debianin kehitysvesiot on juuri sitä, kehitysversioita. Kehitysversioissa on paljon enemmän bugeja ja aukkoja kuin valmiissa Debianissa. Ubuntu kuitenkin ottaa paketit pääasiassa sellaisenaan Debianin kehitysversioista, sillon myös khitysversiossa olevat bugit ja haavoittuvuudet päätyy Ubuntuun. Ubuntu ei testaa millään tavalla suurinta osaa paketeistaan, eikä se edes olisi mahdollista, koska 6kk julkaisuväli ei mitenkään mahdollista kunnollista testausta, aika ei yksinkertasesti riitä niin isoon urakkaan, etenkin kun Ubuntulla on paljon vähmmn kehittäjiä kuin Debianilla. Se, että esimerkiksi Ubuntu laiminlyö distron testauksen näkyy täysin väistämättä siinä, että bugeja ja haavoittuvuuksia jää havaitsematta ja korjaamatta, ja juuri sen takia ne sitten hyvin usein löytyvät vasta sitten kun samat ohjelmaversiot tulevat Debianiin. Kaikkia bugeja ei tietenkään voida löytää Debianinkaan kehityksen aikana, vaan niitä löytyy myös Debianin julkaisun jälkeen. Nekin bugit ja haavoittuvuudet on siis ollut jo aiemmin muissa distroissa, koska ohjelmat tulee pienellä viiveellä Debianin vakaisiin versioihin.

On siis täysin naurettavaa ja harhaanjohtavaa väittää, että Debianissa muka olisi haavoittuvuuksia enemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa. Debianin vakaissa versioissa on aivan varmasti vain murto osa niistä bugeista ja haavoittuvuuksista mitä on Ubuntun julkaisuissa.

T. miksuh

Lue lisää

Lisään vielä sen, että Debianin omilta sivuilta on täysin vapaasti nähtävissä kuin ka valtavan suuri ero tunnettujen julkaisukriittisten bugien määrässä on Debianin julkaistujen versioiden ja testing sekä unstable -kehitysversioiden välillä joista esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa. Debianin julkaistuissa versioissa on valtavan paljon vähemmän tunnettuja julkaisukriittisiä bugeja testingiin ja unstableen verrattuna. Ja normaalien vähemmän kriittisten bugien osalta ero on varmasti vielä paljon suurempi. Koska esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa suoraanDebianin kehitysversioista eikä testaa niitä kunnolla niin on täysin väistämätöntä, että Ubuntun julkaistuissa versioissa on monikertainen määrä bugeja ja haavoittuvuuksia Debianin julkaistuihin versioihin verrattuna. Muun väittäminen on täyttä hölynpölyä ja tahallsita vääristelyä. Jos tuo sitten käy Ubuntukäyttäjien itsetunnolle, niin omapa on ongelmansa, itsepä ovat distronsa valinneet.

Lisäksi täälläkin saa jatkuvasti lukea esimerkiksi Ubuntun ongelmista ja ympäri nettiä saa jatkuvasti lukea miten se ja se kaatuilee Ubuntussa tai yhtäkkiä Ubuntun päivitys rikkoo jotain. Samanaikaisesti sama ohjelma toimii Debianissa ongelmitta ja päivitysten aiheuttamat ongelmat on erittäin harvinaisia käytännössä olemattomia. Kyllä tuo kertoo hyvin paljon siitä kuinka paljon paremmin Debian on testattu.

Jos Ubuntukäyttäjillä tosiaan käy tuo itsetunnolle eiätkä halua asiaa myöntää, niin se on tosiaan oma onglmansa heillä sitten.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä sen, että Debianin omilta sivuilta on täysin vapaasti nähtävissä kuin ka valtavan suuri ero tunnettujen julkaisukriittisten bugien määrässä on Debianin julkaistujen versioiden ja testing sekä unstable -kehitysversioiden välillä joista esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa. Debianin julkaistuissa versioissa on valtavan paljon vähemmän tunnettuja julkaisukriittisiä bugeja testingiin ja unstableen verrattuna. Ja normaalien vähemmän kriittisten bugien osalta ero on varmasti vielä paljon suurempi. Koska esimerkiksi Ubuntu ottaa pakettinsa suoraanDebianin kehitysversioista eikä testaa niitä kunnolla niin on täysin väistämätöntä, että Ubuntun julkaistuissa versioissa on monikertainen määrä bugeja ja haavoittuvuuksia Debianin julkaistuihin versioihin verrattuna. Muun väittäminen on täyttä hölynpölyä ja tahallsita vääristelyä. Jos tuo sitten käy Ubuntukäyttäjien itsetunnolle, niin omapa on ongelmansa, itsepä ovat distronsa valinneet.

Lisäksi täälläkin saa jatkuvasti lukea esimerkiksi Ubuntun ongelmista ja ympäri nettiä saa jatkuvasti lukea miten se ja se kaatuilee Ubuntussa tai yhtäkkiä Ubuntun päivitys rikkoo jotain. Samanaikaisesti sama ohjelma toimii Debianissa ongelmitta ja päivitysten aiheuttamat ongelmat on erittäin harvinaisia käytännössä olemattomia. Kyllä tuo kertoo hyvin paljon siitä kuinka paljon paremmin Debian on testattu.

Jos Ubuntukäyttäjillä tosiaan käy tuo itsetunnolle eiätkä halua asiaa myöntää, niin se on tosiaan oma onglmansa heillä sitten.

T. miksuh

Lue lisää

Lisään vielä sen, että tottakai bugeja ja haavoittuvuuksia on Debianissakin, kuten on kaikissa käyttiksissä. Linux distro on niin iso kokonaisuus, että bugeja ja haavoittuvuuksia on väistämättä. Mutta kyllä tosiasia on se, että Debianissa niitä on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa ja muisa istroissa. Muun väittäminen on silkkaa asioiden tarkotushakusta vääristelyä. On täyttä hölynpölyä yrittää väittää, että Debianissa olisi enemmän aukkoja kuin muissa kuten Ubuntussa. Moinen on täysintahallista asioiden vääntämistä aivan päinvastaiseksi kuin miten asia oikeasti on.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä sen, että tottakai bugeja ja haavoittuvuuksia on Debianissakin, kuten on kaikissa käyttiksissä. Linux distro on niin iso kokonaisuus, että bugeja ja haavoittuvuuksia on väistämättä. Mutta kyllä tosiasia on se, että Debianissa niitä on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ubuntussa ja muisa istroissa. Muun väittäminen on silkkaa asioiden tarkotushakusta vääristelyä. On täyttä hölynpölyä yrittää väittää, että Debianissa olisi enemmän aukkoja kuin muissa kuten Ubuntussa. Moinen on täysintahallista asioiden vääntämistä aivan päinvastaiseksi kuin miten asia oikeasti on.

T. miksuh

Lue lisää

Kyllä minä ihan vilpittömin mielin, faktoja kertomalla, olen sinua herättelemässä huomaamaan, mistä Debianissa on kysymys. Silloin kun tiimi vähät välittää asennusmedioidensa toimivuudesta, niin pakkohan sen mielenkiinnon kohteena olla joku muu kuin oman jakelunsa kehittäminen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minä ihan vilpittömin mielin, faktoja kertomalla, olen sinua herättelemässä huomaamaan, mistä Debianissa on kysymys. Silloin kun tiimi vähät välittää asennusmedioidensa toimivuudesta, niin pakkohan sen mielenkiinnon kohteena olla joku muu kuin oman jakelunsa kehittäminen.

Lue lisää

Sinun kirjoituksissasi ei ole kyllä yhtään mitään faktaa, täyttähölynpölyä kirjoitat kokoajan. Väitteesi ei pidä paikkaansa Debianin asennusmediankaan suhteen. Olen yli 22 vuotta käyttänyt Debiania ja Debianin asennusmediat on aina toiminut hyvin.

T. miksuh Ve

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kirjoituksissasi ei ole kyllä yhtään mitään faktaa, täyttähölynpölyä kirjoitat kokoajan. Väitteesi ei pidä paikkaansa Debianin asennusmediankaan suhteen. Olen yli 22 vuotta käyttänyt Debiania ja Debianin asennusmediat on aina toiminut hyvin.

T. miksuh Ve

Lue lisää

T. miksuh

jopa. Oman nimimerkkinsä typottaminen on toki pieni juttu, mutta toivottavasti ei tule tehtyä hirveitä kirjoitusvirheitä sillon kun annan joitain ohjeita jollekin. Kun ei näe omaa tekstiään niin ei ole ainaihan helppoa varmistaa ettei tule typotettya. Puhesyntetisaattorin avulla ei välttämättä aina kuule kaikkea ja pistenäyttöä nyt ei jokaisen keskusteluviestin kanssa tule käytettyä. Yritän kyllä korjata mahdolliset virheet, jos niitä joihinkin kirjottamiini ohjeisiin lipsahtaa niin, että virhe vaikuttaa ohjeen toimivuuteen.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kirjoituksissasi ei ole kyllä yhtään mitään faktaa, täyttähölynpölyä kirjoitat kokoajan. Väitteesi ei pidä paikkaansa Debianin asennusmediankaan suhteen. Olen yli 22 vuotta käyttänyt Debiania ja Debianin asennusmediat on aina toiminut hyvin.

T. miksuh Ve

Lue lisää

Erittäin tyhmästi perusteltu Debianin virheettömyys, 22v ja ei omakohtaisia kokemuksia, joten valehtelevat.

Entäpä jos erehdyit tuon 22 vuoden suhteen, jospa se olikin 24 vuotta, olisiko sitten mahdollista, väärin toimivat asennusmediat, ja paikka haavoittuvuustilaston käressä.