Uudet kölipulttien aluslevyt

Et sitten lukenut aloittajan viestiä.

Kyllä tuon paksuuden ja koon täytyy riittää.

Pehmeää kamaa sen pitää ollakin jos sen on tarkoitus toimia aluslevynä eikä jäykisteenä.

Hitsatuilla jäykisteillä pohjaa vasten tuleva pinta ei varmasti olisi enää taso. Ja jos jäykisteitä on pultin reiän vieressä, ei mutteripintaa vastassa myöskään olisi tasopintaa, kuten aluslevyssä ehdottomasti piitää olla.
Toki hitsatut jäykistetyt levyt olisi mahdollista koneistaa takaisin tasopinnoiksi hitsausten jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuon paksuuden ja koon täytyy riittää.

Riippunee aluksen koosta riittääkö vaiko ei.
Sekä siitä mihin sen tulisi riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Pehmeää kamaa sen pitää ollakin jos sen on tarkoitus toimia aluslevynä eikä jäykisteenä.

Hitsatuilla jäykisteillä pohjaa vasten tuleva pinta ei varmasti olisi enää taso. Ja jos jäykisteitä on pultin reiän vieressä, ei mutteripintaa vastassa myöskään olisi tasopintaa, kuten aluslevyssä ehdottomasti piitää olla.
Toki hitsatut jäykistetyt levyt olisi mahdollista koneistaa takaisin tasopinnoiksi hitsausten jälkeen.

Lue lisää

Kölipulttien aluslevyjen tehtävänä on jakaa kuorma niin isolle alueella, että mitoitustilanteessa (vene kyljellään tai karilleajo) lasikuituun ei tule liian suuria kuormia. Jos aluslevy taipuu tuolla kuormalla liikaa, se ei enää jaa kuormaa laajalle alalla.

AISI316L:n myötöraja on suuruusluokkaa 230 MPa ilman kylmämuokkausta jne.

Jos tuollaista 200 mm leveää 8 mm levyä ajattelee 2D:nä, painetaan keskeltä veneen pituussuntaisella palkilla (rivi kölipultteja) ja tuoteen vain reunoilta (runko, vaikkapa palkin reuna), voi kölipulteista tulla vain 50 kN/m eli 5 tn/m myötörajalla. Eli aika mitätön voima kölituonnessa.

Vaikkapa 2 tn köli, jonka painopiste 1 m pohjan alla (tyypillinen 35-jalkainen 2 m syväyksellä) tekee kölikiinnitykseen 20 kNm vääntömomentin veneen ollessa kyljellään. Kölipultit kölin reunasta keskimäärin n. 10 cm tarkoittaa kölipultteihin tulevaa 200 kN vetoa. Kölipultit tyypillisesti n. 1 m matkalla eli edellinen laskenta-arvo ylitetty 4-kertaisesti.

Suurlujuusteräksellä voisi olla 4-kertainen myötöraja, mutta helpompi on hitsauttaa levyyn jäykisteet. Tai tehdä suosiolla pienemmät levyt. Taipuma ei ole ongelma suurlujuusteräksellä vain 4 mm painuma tuolla 200 kN/m. Tavallinen 8 mm AISI 316L kestää vain 50 mm leveänä tuon 200 kN/m ilman pysyviä muodonmuutoksia.

Mutta tulihan niistä isoista aluslevyistä vakuuttavan näköiset!

Anonyymi kirjoitti:

Kölipulttien aluslevyjen tehtävänä on jakaa kuorma niin isolle alueella, että mitoitustilanteessa (vene kyljellään tai karilleajo) lasikuituun ei tule liian suuria kuormia. Jos aluslevy taipuu tuolla kuormalla liikaa, se ei enää jaa kuormaa laajalle alalla.

AISI316L:n myötöraja on suuruusluokkaa 230 MPa ilman kylmämuokkausta jne.

Jos tuollaista 200 mm leveää 8 mm levyä ajattelee 2D:nä, painetaan keskeltä veneen pituussuntaisella palkilla (rivi kölipultteja) ja tuoteen vain reunoilta (runko, vaikkapa palkin reuna), voi kölipulteista tulla vain 50 kN/m eli 5 tn/m myötörajalla. Eli aika mitätön voima kölituonnessa.

Vaikkapa 2 tn köli, jonka painopiste 1 m pohjan alla (tyypillinen 35-jalkainen 2 m syväyksellä) tekee kölikiinnitykseen 20 kNm vääntömomentin veneen ollessa kyljellään. Kölipultit kölin reunasta keskimäärin n. 10 cm tarkoittaa kölipultteihin tulevaa 200 kN vetoa. Kölipultit tyypillisesti n. 1 m matkalla eli edellinen laskenta-arvo ylitetty 4-kertaisesti.

Suurlujuusteräksellä voisi olla 4-kertainen myötöraja, mutta helpompi on hitsauttaa levyyn jäykisteet. Tai tehdä suosiolla pienemmät levyt. Taipuma ei ole ongelma suurlujuusteräksellä vain 4 mm painuma tuolla 200 kN/m. Tavallinen 8 mm AISI 316L kestää vain 50 mm leveänä tuon 200 kN/m ilman pysyviä muodonmuutoksia.

Mutta tulihan niistä isoista aluslevyistä vakuuttavan näköiset!

Lue lisää

Mitähän tässä :
"Jos tuollaista 200 mm leveää 8 mm levyä ajattelee 2D:nä, painetaan keskeltä veneen pituussuntaisella palkilla (rivi kölipultteja) ja tuoteen vain reunoilta (runko, vaikkapa palkin reuna), voi kölipulteista tulla vain 50 kN/m eli 5 tn/m myötörajalla. Eli aika mitätön voima kölituonnessa."

oli tarkoitus lukea.
Ei ainakaan sitä mitä lukee, sehän ei ole edes suomea.
esim tuoteen = ???
tuonnessa = ???

Olet tosin ymmärtänyt aluslevyn tarkoituksen väärin, se ei ole taivutuspalkiksi eikä laataksi tarkoitettu, vaan yleisesti minimoimaan pultin kantaan kohdistuvaa taivutusmomenttia, estämään pultin taipumisesta aiheutuva vetolujuuden aleneminen

Tässä kölipulttien tapauksessa pultin sijasta mutterin kantaan ja siitä edelleen pulttiin.
Veneissä on pohjassa yleensä palkisto kantamaan taivutuskuormaa, aluslaatan ei sitä ole tarkoitus tehdä, vaan metallilevyn (ei aluslevyn) tarkoitus voi myös olla alentaa pintapainetta lujitemuoville sopivalle tasolle. Se tapahtuu joka suuntaan laattana, eikä taivutuspalkkina. Sisäisten leikkauskuormien ansiosta lujuutta on laattana olennaisesti enemmän kuin taivutuspalkkina olisi. Ongelma on silloin ettei iso kuormia jakava laatta enää suojaa mutteria eikä siten pulttia mutterin kiinnitysalueella. Se voi hyvin johtaa pultin vähäiseen taipumiseen edestakaisin, väsymiseen, ja lopulta hajoamiseen.
Pitäisi siis olla erikseen aluslaatta sen ison levyn päällä, ja välissä jotain pehmeää ja sitkeää toimimaan kuormien kannalta pallonivelen tavoin, eli estämällä omalla muodonmuutoksellaan momenttien siirtyminen isosta laatasta aluslevyyn.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän tässä :
"Jos tuollaista 200 mm leveää 8 mm levyä ajattelee 2D:nä, painetaan keskeltä veneen pituussuntaisella palkilla (rivi kölipultteja) ja tuoteen vain reunoilta (runko, vaikkapa palkin reuna), voi kölipulteista tulla vain 50 kN/m eli 5 tn/m myötörajalla. Eli aika mitätön voima kölituonnessa."

oli tarkoitus lukea.
Ei ainakaan sitä mitä lukee, sehän ei ole edes suomea.
esim tuoteen = ???
tuonnessa = ???

Olet tosin ymmärtänyt aluslevyn tarkoituksen väärin, se ei ole taivutuspalkiksi eikä laataksi tarkoitettu, vaan yleisesti minimoimaan pultin kantaan kohdistuvaa taivutusmomenttia, estämään pultin taipumisesta aiheutuva vetolujuuden aleneminen

Tässä kölipulttien tapauksessa pultin sijasta mutterin kantaan ja siitä edelleen pulttiin.
Veneissä on pohjassa yleensä palkisto kantamaan taivutuskuormaa, aluslaatan ei sitä ole tarkoitus tehdä, vaan metallilevyn (ei aluslevyn) tarkoitus voi myös olla alentaa pintapainetta lujitemuoville sopivalle tasolle. Se tapahtuu joka suuntaan laattana, eikä taivutuspalkkina. Sisäisten leikkauskuormien ansiosta lujuutta on laattana olennaisesti enemmän kuin taivutuspalkkina olisi. Ongelma on silloin ettei iso kuormia jakava laatta enää suojaa mutteria eikä siten pulttia mutterin kiinnitysalueella. Se voi hyvin johtaa pultin vähäiseen taipumiseen edestakaisin, väsymiseen, ja lopulta hajoamiseen.
Pitäisi siis olla erikseen aluslaatta sen ison levyn päällä, ja välissä jotain pehmeää ja sitkeää toimimaan kuormien kannalta pallonivelen tavoin, eli estämällä omalla muodonmuutoksellaan momenttien siirtyminen isosta laatasta aluslevyyn.

Lue lisää

Kännykällä tuppaa tulemaan kirjoitusvirheitä, pahoittelen.

Kyllä kölipulttien aluslevyjen tehtävä on nimenomaan jakaa kuorma laajalle alueelle, kuten yleensä muutoinkin aluslevyjen kun kiinnitetään pulteilla, jotka ovat palkon kiinnitysmateriaalia lujempia. Alimittaisella (liian heikko tai liian pieni) kölipultti tulee vain läpi lasikuidusta.

Kölipulttiin ei kohdistu merkittäviä taivutuskuormia eikä varsinkaan aluslevy niitä aiheuta. Tuohan on esijännitetty rakenne, jossa pulttin kohdistuu käytännössä vain vetoa, joka aiheutuu köliliitokseen tulevista momenteista.

Tietysti se aluslevy ei toimi kuten vain reunoistaan tuettu, mutta se on helppo laskea ja kuvaa suuruusluokkana levyn kestävyyttä. Kuormitustilanteessa rakenne joustaa, mutta ei saa mennä yli myötörajojen, koska sen jälkeen se pitää vaihtaa. Karilleajossa vaikkapa etuosan pulteille tulee valtava vetovoima, jolloin rakenne taipuu.

Kölipalkisto ei yleensä ole aivan pulttien kohdalla, vaan aluslevyt jakavat kuorman pohjalaminaatin kautta palkkeihin.

Seurakaverin veneestä irtosi köli pahan karilleajon seurauksena. Sekä vene että köli tuotiin satamaamme, Kölipultit olivat tulleet vääntyneine aluslevyineen pohjasta läpi. Näin tuskin olisi käynyt, jos aluslevyt olisivat olleet riittävän jäykät ja suuret.

Anonyymi kirjoitti:

Kännykällä tuppaa tulemaan kirjoitusvirheitä, pahoittelen.

Kyllä kölipulttien aluslevyjen tehtävä on nimenomaan jakaa kuorma laajalle alueelle, kuten yleensä muutoinkin aluslevyjen kun kiinnitetään pulteilla, jotka ovat palkon kiinnitysmateriaalia lujempia. Alimittaisella (liian heikko tai liian pieni) kölipultti tulee vain läpi lasikuidusta.

Kölipulttiin ei kohdistu merkittäviä taivutuskuormia eikä varsinkaan aluslevy niitä aiheuta. Tuohan on esijännitetty rakenne, jossa pulttin kohdistuu käytännössä vain vetoa, joka aiheutuu köliliitokseen tulevista momenteista.

Tietysti se aluslevy ei toimi kuten vain reunoistaan tuettu, mutta se on helppo laskea ja kuvaa suuruusluokkana levyn kestävyyttä. Kuormitustilanteessa rakenne joustaa, mutta ei saa mennä yli myötörajojen, koska sen jälkeen se pitää vaihtaa. Karilleajossa vaikkapa etuosan pulteille tulee valtava vetovoima, jolloin rakenne taipuu.

Kölipalkisto ei yleensä ole aivan pulttien kohdalla, vaan aluslevyt jakavat kuorman pohjalaminaatin kautta palkkeihin.

Seurakaverin veneestä irtosi köli pahan karilleajon seurauksena. Sekä vene että köli tuotiin satamaamme, Kölipultit olivat tulleet vääntyneine aluslevyineen pohjasta läpi. Näin tuskin olisi käynyt, jos aluslevyt olisivat olleet riittävän jäykät ja suuret.

Lue lisää

"Kölipulttiin ei kohdistu merkittäviä taivutuskuormia eikä varsinkaan aluslevy niitä aiheuta. "
Ei pitäisi, eikä silloin aiheutakaan kun kyse on vain aluslevystä, eikä taivutuskuormia vastaanottavasta laatasta. Jälkimmäinen aiheutta amerkittäviä taivutuskuormia kölipulttiin, koska ei pysy pulttiin nähden kohtisuorassa, vaan kallistuu rungon laminaatin alla taipuessa. Pahimmillaan on kallellaan jo valmiiksi ilman kuormiakin.

"Tuohan on esijännitetty rakenne, jossa pulttin kohdistuu käytännössä vain vetoa, joka aiheutuu köliliitokseen tulevista momenteista."
Näin on silloin kun käytetään vain pientä aluslaattaa, sellaisia joita myydään samassa paikassa kuin pultteja ja muttereitakin. Ne eivät kovin suuria taivutuskuormia ota vastaan, koska sen yrittämien aiheuttaa myötörajan ylittymisen ohuessa aluslaatassa, mikä ei ole lähelläkään 8 mm paksu, vaan 1...3 mm. 12...30 milliin kierteellä.
Suuren taivutuskuorman mahdottomuus suojaa pulttia taipumiselta!!!
Tällöin se kantaa esijännitettynä rakenteen osana vain vetokuormia kuten se on suunniteltu telemään. Taivutuskuorman siirtäminen jäykällä ja paksulla ja siksi joustamattomalla levyllä veneen pohjasta pulttiin vaarantaa vakavasti kölin kiinnityksen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kölipulttiin ei kohdistu merkittäviä taivutuskuormia eikä varsinkaan aluslevy niitä aiheuta. "
Ei pitäisi, eikä silloin aiheutakaan kun kyse on vain aluslevystä, eikä taivutuskuormia vastaanottavasta laatasta. Jälkimmäinen aiheutta amerkittäviä taivutuskuormia kölipulttiin, koska ei pysy pulttiin nähden kohtisuorassa, vaan kallistuu rungon laminaatin alla taipuessa. Pahimmillaan on kallellaan jo valmiiksi ilman kuormiakin.

"Tuohan on esijännitetty rakenne, jossa pulttin kohdistuu käytännössä vain vetoa, joka aiheutuu köliliitokseen tulevista momenteista."
Näin on silloin kun käytetään vain pientä aluslaattaa, sellaisia joita myydään samassa paikassa kuin pultteja ja muttereitakin. Ne eivät kovin suuria taivutuskuormia ota vastaan, koska sen yrittämien aiheuttaa myötörajan ylittymisen ohuessa aluslaatassa, mikä ei ole lähelläkään 8 mm paksu, vaan 1...3 mm. 12...30 milliin kierteellä.
Suuren taivutuskuorman mahdottomuus suojaa pulttia taipumiselta!!!
Tällöin se kantaa esijännitettynä rakenteen osana vain vetokuormia kuten se on suunniteltu telemään. Taivutuskuorman siirtäminen jäykällä ja paksulla ja siksi joustamattomalla levyllä veneen pohjasta pulttiin vaarantaa vakavasti kölin kiinnityksen.

Lue lisää

Kerro vielä millä ihmeen tavalla tuossa tulisi taivutusvoimia pulttiin. Tuossahan on 15-30 mm lasikuitua puristuksissa se 8 mm levyn ja kölin runkoa vasten olevan laipan (10-40 cm leveä) välissä. Miten sen levyn asento voisi muuttua? Lasikuitu ei puristu kasaan ja pultti ei veny niin paljoa, että mitään asentomuutosta voisi tapahtua.

Jos lasikuitu taipuu irti tuosta kölin laipasta, pitää levyn taipua tai pultin venyä. Pultti ei veny sellaisia määriä, että sillä tuossa olisi merkitystä ellei sen myötörajaa ylitetä, jolloin ollaan jo ongelmissa muutenkin. Jos levy on tarpeeksi vahvaa, se ei mene yli myötörajasta. Tällöin levyn taipuma on mitätön. Jos linkki toimii, tässä laskelma. 200 mm leveä levy taipuu vain 4 mm keskeltä siinä kuvitteellisessa tapauksessa, jossa tuet olisi reunoilla ja pulttirivi painaa keskeltä. Se vaatisi 1000 MPa myötörajan tuolta 8 mm levyltä kuorman ollessa 200 kN/m. 10:llä A4-80 (600 MPa myötöraja) pultilla tuo vastaisi 20 kN/pultti ja ilman varmuuskertoimia jo M8 pultit kestäisi tuossa. Siis pieni voima vasta, kun M24:ia noissa käytetään ja ne kestävät 10-kertaisen kuorman.

https://deflection.blueketchep.com/4QYtievuTOK5IKSPvU0lwg/edit

1-3 mm aluslevy ei kestä mitään. Sellaista voi käyttää vain kun aluslevyn alla on yhtä lujaa materiaalia kuin pultti. Laskikuidusta tuo tulee läpi.

Cheeki Rafikissa oli 8 mm paksut aluslevyt. Raportin mukaan 3 mm paksummat ja 3 mm leveämmät olisi vaadittu nykyisten standardin täyttymiseen. Kuvista näkee, että läpi ovat tulleet ja että aluslevyjen tarkoitus oli siirtää kuorma pulteilta palkeille.

https://assets.publishing.service.gov.uk/media/554086e1e5274a157500003d/AnnexesToMAIBInvReport08-2015_CheekiRafiki.pdf

Katso sivu 19-20 kuvat ja etsi vaikkapa sanaa washer.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä millä ihmeen tavalla tuossa tulisi taivutusvoimia pulttiin. Tuossahan on 15-30 mm lasikuitua puristuksissa se 8 mm levyn ja kölin runkoa vasten olevan laipan (10-40 cm leveä) välissä. Miten sen levyn asento voisi muuttua? Lasikuitu ei puristu kasaan ja pultti ei veny niin paljoa, että mitään asentomuutosta voisi tapahtua.

Jos lasikuitu taipuu irti tuosta kölin laipasta, pitää levyn taipua tai pultin venyä. Pultti ei veny sellaisia määriä, että sillä tuossa olisi merkitystä ellei sen myötörajaa ylitetä, jolloin ollaan jo ongelmissa muutenkin. Jos levy on tarpeeksi vahvaa, se ei mene yli myötörajasta. Tällöin levyn taipuma on mitätön. Jos linkki toimii, tässä laskelma. 200 mm leveä levy taipuu vain 4 mm keskeltä siinä kuvitteellisessa tapauksessa, jossa tuet olisi reunoilla ja pulttirivi painaa keskeltä. Se vaatisi 1000 MPa myötörajan tuolta 8 mm levyltä kuorman ollessa 200 kN/m. 10:llä A4-80 (600 MPa myötöraja) pultilla tuo vastaisi 20 kN/pultti ja ilman varmuuskertoimia jo M8 pultit kestäisi tuossa. Siis pieni voima vasta, kun M24:ia noissa käytetään ja ne kestävät 10-kertaisen kuorman.

https://deflection.blueketchep.com/4QYtievuTOK5IKSPvU0lwg/edit

1-3 mm aluslevy ei kestä mitään. Sellaista voi käyttää vain kun aluslevyn alla on yhtä lujaa materiaalia kuin pultti. Laskikuidusta tuo tulee läpi.

Cheeki Rafikissa oli 8 mm paksut aluslevyt. Raportin mukaan 3 mm paksummat ja 3 mm leveämmät olisi vaadittu nykyisten standardin täyttymiseen. Kuvista näkee, että läpi ovat tulleet ja että aluslevyjen tarkoitus oli siirtää kuorma pulteilta palkeille.

https://assets.publishing.service.gov.uk/media/554086e1e5274a157500003d/AnnexesToMAIBInvReport08-2015_CheekiRafiki.pdf

Katso sivu 19-20 kuvat ja etsi vaikkapa sanaa washer.

Lue lisää

"Jos lasikuitu taipuu irti tuosta kölin laipasta, pitää levyn taipua tai pultin venyä. Pultti ei veny sellaisia määriä, että sillä tuossa olisi merkitystä ellei sen myötörajaa ylitetä, jolloin ollaan jo ongelmissa muutenkin."

Juuri tuo on se ongelma.
Pultin myötöraja ylitetään kun siihen siirretään taivutuskuormia pelkän vedon sijasta. Seuraukset ovat hyvin vakavia. 4mm taipumalla pultin myötöraja ylittyy 100% varmasti, se on aivan liikaa pultille!!!
Tarkoitus on että mutterin alapintaan tulee tasainen pintapaine, ei niin että kaikki kuormitus tulee vain toiselle puolelle mutteria ja toinen puoli on ilmassa. Sellainen on varma tie katastrofiin. Se tulee välttää sillä että aluslevy pysyy oikeassa asennossa mutteriin nähden pohjalaminaatin taipumista huolimatta. Jopa silloin kun taipuma siellä on vaikkapa 5 mm. Rakenne jossa tämä ei toteudu on hyvin vaarallinen, varsinkin jos pultti taipuu joka vendassa vastakkaiseen suuntaan.

Mitähän tässä:
https://deflection.blueketchep.com/4QYtievuTOK5IKSPvU0lwg/edit
on tarkoitus laskea, ei ainakaan kyseiseen kölin kiinnitykseen liity mitenkään.
Kölin yläpinta suojanpuolella sekä mutterit antaa siihen jäykistettyyn levypalkkiin 50mm keskikohdan viereen tulevan taivutuskuorman, ja tuet ovat reunoilla muodostaen yhtäsuuren ja vastakkaissuuntaisen (kallistavan) momentin. Ellei niin olisi levy olisi kulmakiihtyvässä liikkeessa, ja kyse statiikan sijaan dynamiikasta. Ei sellainen todellisuutta vastaa.
Sinun laskelmastasi tuo tukimomentti puuttuu kokonaan, koska tukivoimat samansuuntaisina eivät sellaista aiheuta! Samoin keskeltä puuttuu kölin oikaiseva momentti, jonka aiemman tekstin mukaan piti tulla 10cm vipuvarrella.
Levyn leveyskin oli muuten 350 mm, eikä 200mm.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lasikuitu taipuu irti tuosta kölin laipasta, pitää levyn taipua tai pultin venyä. Pultti ei veny sellaisia määriä, että sillä tuossa olisi merkitystä ellei sen myötörajaa ylitetä, jolloin ollaan jo ongelmissa muutenkin."

Juuri tuo on se ongelma.
Pultin myötöraja ylitetään kun siihen siirretään taivutuskuormia pelkän vedon sijasta. Seuraukset ovat hyvin vakavia. 4mm taipumalla pultin myötöraja ylittyy 100% varmasti, se on aivan liikaa pultille!!!
Tarkoitus on että mutterin alapintaan tulee tasainen pintapaine, ei niin että kaikki kuormitus tulee vain toiselle puolelle mutteria ja toinen puoli on ilmassa. Sellainen on varma tie katastrofiin. Se tulee välttää sillä että aluslevy pysyy oikeassa asennossa mutteriin nähden pohjalaminaatin taipumista huolimatta. Jopa silloin kun taipuma siellä on vaikkapa 5 mm. Rakenne jossa tämä ei toteudu on hyvin vaarallinen, varsinkin jos pultti taipuu joka vendassa vastakkaiseen suuntaan.

Mitähän tässä:
https://deflection.blueketchep.com/4QYtievuTOK5IKSPvU0lwg/edit
on tarkoitus laskea, ei ainakaan kyseiseen kölin kiinnitykseen liity mitenkään.
Kölin yläpinta suojanpuolella sekä mutterit antaa siihen jäykistettyyn levypalkkiin 50mm keskikohdan viereen tulevan taivutuskuorman, ja tuet ovat reunoilla muodostaen yhtäsuuren ja vastakkaissuuntaisen (kallistavan) momentin. Ellei niin olisi levy olisi kulmakiihtyvässä liikkeessa, ja kyse statiikan sijaan dynamiikasta. Ei sellainen todellisuutta vastaa.
Sinun laskelmastasi tuo tukimomentti puuttuu kokonaan, koska tukivoimat samansuuntaisina eivät sellaista aiheuta! Samoin keskeltä puuttuu kölin oikaiseva momentti, jonka aiemman tekstin mukaan piti tulla 10cm vipuvarrella.
Levyn leveyskin oli muuten 350 mm, eikä 200mm.

Lue lisää

Siis tuossa levyssä oli 4 mm taipuma eli pultin kohdalta 4 mm alempana kuin levyn reunoilla. Noin pienestä taipumasta 100 mm matkalla ei tule oleellista kulmamuutosta pultin kannan alle. Se, että pultille tulisi haitallisesti vino pinta vaatisi 10-kertaisen taipuman.

Olisit nyt kertonut Wolson Unitin tutkijoille, että tiedät syyn kölin irtoamiseen. Olisi pitänyt olla pienet 1-3 mm prikat eikä mikään iso levy.

Anonyymi kirjoitti:

Siis tuossa levyssä oli 4 mm taipuma eli pultin kohdalta 4 mm alempana kuin levyn reunoilla. Noin pienestä taipumasta 100 mm matkalla ei tule oleellista kulmamuutosta pultin kannan alle. Se, että pultille tulisi haitallisesti vino pinta vaatisi 10-kertaisen taipuman.

Olisit nyt kertonut Wolson Unitin tutkijoille, että tiedät syyn kölin irtoamiseen. Olisi pitänyt olla pienet 1-3 mm prikat eikä mikään iso levy.

Lue lisää

Ei tietenkään olisi, vaan molemmat, ja ehdottomasti elastista materiaalia välissä estämään taivutusmomentin siirtyminen kölipulttiin.
Pohjalaminaattia ko veneessä oli myös vastuuttoman ohuelti, jota ei pelkällä paksulla metallilevyllä voi kompensoida.
Ps, se 1...3 mm oli prikan paksuus, ei missään tapauksessa halkaisija!
Eikä se paksuus tietenkään päde kaikille pultin halkaisijoille, vaan suhteutetaan pulttikoon mukaan.

Laskemassasi oli 4mm taipuma, ei levyssä eikä muutenkaan todellisuudessa.
Laskemasi suuntaista taipumaa ei synny missään tilanteessa ko levyyn. Ylipäätään todellisuudessa tukivoimat eivät keskity levyn reunoihin, jos levy on kauttaaltaan kiinni pohjalaminaatissa. Toki jos laitat sisäpuolelta katsottuna koverapohjaiseen veneeseen jäykän tasolevyn, on se kiinni vain reunoistaan, mutta silloin se ei muutenkaan toimi järkevällä tavalla, eikä varsinkaan laskemallasi tavalla.

"Se, että pultille tulisi haitallisesti vino pinta vaatisi 10-kertaisen taipuman."
Se ei vaadi lainkaan taipumaa, vaan onnistuu vinolla tasopinnallakin. Kuorma tulee aina ylärinteen puolelle mutteriin, mutta kun mutteria kiristetään se pyörii, joten mutteriin nähden kuorma muuttaa koko ajan paikkaa ja siten taivutusjännityksen suunta muuttuu myös väsymisen kannalta vaarallisella tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään olisi, vaan molemmat, ja ehdottomasti elastista materiaalia välissä estämään taivutusmomentin siirtyminen kölipulttiin.
Pohjalaminaattia ko veneessä oli myös vastuuttoman ohuelti, jota ei pelkällä paksulla metallilevyllä voi kompensoida.
Ps, se 1...3 mm oli prikan paksuus, ei missään tapauksessa halkaisija!
Eikä se paksuus tietenkään päde kaikille pultin halkaisijoille, vaan suhteutetaan pulttikoon mukaan.

Laskemassasi oli 4mm taipuma, ei levyssä eikä muutenkaan todellisuudessa.
Laskemasi suuntaista taipumaa ei synny missään tilanteessa ko levyyn. Ylipäätään todellisuudessa tukivoimat eivät keskity levyn reunoihin, jos levy on kauttaaltaan kiinni pohjalaminaatissa. Toki jos laitat sisäpuolelta katsottuna koverapohjaiseen veneeseen jäykän tasolevyn, on se kiinni vain reunoistaan, mutta silloin se ei muutenkaan toimi järkevällä tavalla, eikä varsinkaan laskemallasi tavalla.

"Se, että pultille tulisi haitallisesti vino pinta vaatisi 10-kertaisen taipuman."
Se ei vaadi lainkaan taipumaa, vaan onnistuu vinolla tasopinnallakin. Kuorma tulee aina ylärinteen puolelle mutteriin, mutta kun mutteria kiristetään se pyörii, joten mutteriin nähden kuorma muuttaa koko ajan paikkaa ja siten taivutusjännityksen suunta muuttuu myös väsymisen kannalta vaarallisella tavalla.

Lue lisää

Ottakaa pojat happea. Oikein suunniteltu pulttiliitos kantaa vain pulttien vedolla. Näillä saadaan aikaan vastinpinnoille riittävä normaalivoima. Vastinpintojen välinen kitka hoitaa kaikki muut voimakomponentit.

Unohdit paukkulangan ja purukumin työohjeestasi.

Ei vastaa, ellet hitsaa niitä kiinni toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vastaa, ellet hitsaa niitä kiinni toisiinsa.

Huomaa, että tuossa väitettiin viiden 8-10 mm levyn eli 40-50 mm paksuisen pinkan vastaavan 25 mm yhtenäistä levyä. Eiköhän se jo päde?

Anonyymi kirjoitti:

Huomaa, että tuossa väitettiin viiden 8-10 mm levyn eli 40-50 mm paksuisen pinkan vastaavan 25 mm yhtenäistä levyä. Eiköhän se jo päde?

Ei, ainakaan jos on laakerirasvaa väleissä.
24 mm levyllä on 9 kertainen taivutuslujuus 8 mm levyyn verrattuna, ja 5 kpl 8mm levyiillä toisiinsa laakeroituina on vain 5 kertainen taivutuslujuus yhteen 8mm levyyn verrattuna.

Vieläkin kauempana vaihtoehdot ovat toisistaan jos verrataankin taivutusjäykkyyksiä.

Jos taas puhuttiinkin pienehköstä laatasta jakamassa kuormaa paikallisesti, löytyy vastaus tästä: https://www.engineersedge.com/material_science/circular_plate_concentrated_load_floating_13642.htm
Ei ihan sama kuin taivutuspalkilla, mutta yksi 25 mm levy on tässäkin tapauksessa merkittävästi lujempi kuin 5 kpl 8mm levyjä laakeroituina päällekkäin.

Toisaalta voihan ne päällekkäiset levyt olla kitkalla kiinni toisissaan laakeroimattakin, jolloin laskenta meneekin tosi hankalaksi kitkakertoimesta riippuen, mikä on tuntematon ja vaihtelee. Normaalivoimakin on tässä tuntematon, eikä tiedossa, joten ei ole kitkavoimakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, ainakaan jos on laakerirasvaa väleissä.
24 mm levyllä on 9 kertainen taivutuslujuus 8 mm levyyn verrattuna, ja 5 kpl 8mm levyiillä toisiinsa laakeroituina on vain 5 kertainen taivutuslujuus yhteen 8mm levyyn verrattuna.

Vieläkin kauempana vaihtoehdot ovat toisistaan jos verrataankin taivutusjäykkyyksiä.

Jos taas puhuttiinkin pienehköstä laatasta jakamassa kuormaa paikallisesti, löytyy vastaus tästä: https://www.engineersedge.com/material_science/circular_plate_concentrated_load_floating_13642.htm
Ei ihan sama kuin taivutuspalkilla, mutta yksi 25 mm levy on tässäkin tapauksessa merkittävästi lujempi kuin 5 kpl 8mm levyjä laakeroituina päällekkäin.

Toisaalta voihan ne päällekkäiset levyt olla kitkalla kiinni toisissaan laakeroimattakin, jolloin laskenta meneekin tosi hankalaksi kitkakertoimesta riippuen, mikä on tuntematon ja vaihtelee. Normaalivoimakin on tässä tuntematon, eikä tiedossa, joten ei ole kitkavoimakaan.

Lue lisää

No eihän niitä levyjä kukaan laakeroi tai voitele. Normaalivoima on vähintään yhtä suuri kuin pultin aiheuttama taivutusvoima. Tai paremminkin esijännityksen suuruinen. Tuleehan siitä kitkaa. 10 mm levyllä on reilut 1,5-kertainen tavututuslujuus 8 mm levyyn, joten eiköhän 5 noita päällekkäin ole lujempi kuin yksi 25 mm.