Finnfoam sisäseinään

Mikäs sitä purua siellä seinässä kastelee?

miksi? kirjoitti:

Mikäs sitä purua siellä seinässä kastelee?

Viisto sade kastelee seinää ulkoa!

Seinän pitäisi kyllä kuivua, kun U-arvo jää yli 0,25 W/m2K (vaikka sitä eristetään lisää). Sisäpuolelta ei tule enää kosteutta kuten aikaisemmin, että sen puolesta luulisin seinän pysyvän aikaisempaa kuivempana.

Tässä eristettävässä huoneessa on vähän alitehoiset lämpöpatterit. Sillä 200e:llä mitä menee yhden huoneen seiniin, ei vielä vaihdeta ja asenneta uusia pattereita (2kpl). Seinän eristyksellä vanhatkin kelpaavat eli kustannusten laskeminen on mutkikasta.

Paloturvallisuudesta: Kipsilevyn pistäminen pintaan hidastaa nykyisen seinän palamisnopeutta, ainakin jos kuumuus tulee sisältäpäin. Ei pitäisi mennä taaksepäin.

Ilmaa kyllä saa huoneeseen lisää ja eipä näistä seinistä nytkään puhalla läpi. Toisaalta 12mm kipsilevy imeen jonkin verran itseensä kosteutta ja hiilidioksidia. Syvemmälle se ei mene kovinkaan nopeasti. Väliseiniin jää edelleen purut, että siinä mielessä sitä "hengittävyyttä" riittää.

"Hengittävyyteen" vaikuttaa tapetointi ja liisterin laatu. Maalaus vie heti yli 90% hengittävyydestä! Kaupoista löytyy paljon pestäviä tapetteja muuta kosteutta kestävää... Näissä pinnoitteissa hukataan yleensä selluvillan edut.

Selluvillaa periaatteessa, mutta työ on nopeampaa "muovin" kanssa. Toinen etu finnfoamista olisi se että ohemmalla seinän paksunnoksella saa enemmän eristystä. Eristys taitaa parantua 0,1 W/m2K ja säästö vuodessa reilun 200 kWh eli ei juuri mitään ja isoa työtä ei kannata tehdä. Ehkä johonkin muuhun huoneeseen myöhemmin samaa. Sinänsä ei ole kallis harrastus ;)

Lisäeristystä kirjoitti:

Tässä eristettävässä huoneessa on vähän alitehoiset lämpöpatterit. Sillä 200e:llä mitä menee yhden huoneen seiniin, ei vielä vaihdeta ja asenneta uusia pattereita (2kpl). Seinän eristyksellä vanhatkin kelpaavat eli kustannusten laskeminen on mutkikasta.

Paloturvallisuudesta: Kipsilevyn pistäminen pintaan hidastaa nykyisen seinän palamisnopeutta, ainakin jos kuumuus tulee sisältäpäin. Ei pitäisi mennä taaksepäin.

Ilmaa kyllä saa huoneeseen lisää ja eipä näistä seinistä nytkään puhalla läpi. Toisaalta 12mm kipsilevy imeen jonkin verran itseensä kosteutta ja hiilidioksidia. Syvemmälle se ei mene kovinkaan nopeasti. Väliseiniin jää edelleen purut, että siinä mielessä sitä "hengittävyyttä" riittää.

"Hengittävyyteen" vaikuttaa tapetointi ja liisterin laatu. Maalaus vie heti yli 90% hengittävyydestä! Kaupoista löytyy paljon pestäviä tapetteja muuta kosteutta kestävää... Näissä pinnoitteissa hukataan yleensä selluvillan edut.

Selluvillaa periaatteessa, mutta työ on nopeampaa "muovin" kanssa. Toinen etu finnfoamista olisi se että ohemmalla seinän paksunnoksella saa enemmän eristystä. Eristys taitaa parantua 0,1 W/m2K ja säästö vuodessa reilun 200 kWh eli ei juuri mitään ja isoa työtä ei kannata tehdä. Ehkä johonkin muuhun huoneeseen myöhemmin samaa. Sinänsä ei ole kallis harrastus ;)

Lue lisää

Laskelmat on joo vähän monimutkaisia kun pitäisi ottaa huomioon monta eri asiaa.Esim.onko sähköpatterit?
Vanhat ja kuluneet kontaktoripatterit voi olla melkoisia virtasyöppöjä vaikka talon lämpöeristyksissä ei olisi mitään vikaa.Eli voi olla ,että ne patterit menee vaihtoon joka tapauksessa.

Ilmaa toki saa aina lisää,mutta muuttuuko lisäilman järjestämisestä rakenteen toiminta vanhasta totutusta ja syökö uusi järjestely lisäeristeen energia säästöt,esim.jos ikkunaa joudutaan pitämään auki entistä enemmän niin selvää on ,että energiaa kuluu.

Lisäilman tarpeen toki voi hoitaa säästeliäämmin teknisillä laitteilla ja kämppään rakentaa ilmanvaihtojärjestelmän,mutta siitä tulee investointitarvetta,lisäkulua ja vaivaa.Sen lisäksi vielä pitää ottaa laskelmissa huomioon lainanhoitokulut ja korot jos semmoista on tarve käyttää remontoinnissa.
Samoin koko remontoinnin lähtökohdat on hyvä ottaa suunitelmissa huomioon.

Onko remontin perussyy asuinviihtyvyyden parantaminen? vai pelkkä energiansäästö?

Hengittävyydestä on montaa erilaista näkemystä ja kaikkia niitä ei voi perustaa laskelmilla/jollakin konkreettisella.Henk.koht. kokemuksella asioissa on eroa jonka vuoksi suosin ns.hengittäviä tai perinteisiä rakenne tsydeemejä.

Ilmeisesti materiaali valinnat on jo tapauksessasi tehty ja se on ok.Rakenteellisesti pitäisi olla toimiva systeemi tuo spu-muovieriste,etuna mm.ohuempi eristevahvuus.Samasta asiasta vaan erilainen vaihtoehto kun selluvilla.

joooo kirjoitti:

Laskelmat on joo vähän monimutkaisia kun pitäisi ottaa huomioon monta eri asiaa.Esim.onko sähköpatterit?
Vanhat ja kuluneet kontaktoripatterit voi olla melkoisia virtasyöppöjä vaikka talon lämpöeristyksissä ei olisi mitään vikaa.Eli voi olla ,että ne patterit menee vaihtoon joka tapauksessa.

Ilmaa toki saa aina lisää,mutta muuttuuko lisäilman järjestämisestä rakenteen toiminta vanhasta totutusta ja syökö uusi järjestely lisäeristeen energia säästöt,esim.jos ikkunaa joudutaan pitämään auki entistä enemmän niin selvää on ,että energiaa kuluu.

Lisäilman tarpeen toki voi hoitaa säästeliäämmin teknisillä laitteilla ja kämppään rakentaa ilmanvaihtojärjestelmän,mutta siitä tulee investointitarvetta,lisäkulua ja vaivaa.Sen lisäksi vielä pitää ottaa laskelmissa huomioon lainanhoitokulut ja korot jos semmoista on tarve käyttää remontoinnissa.
Samoin koko remontoinnin lähtökohdat on hyvä ottaa suunitelmissa huomioon.

Onko remontin perussyy asuinviihtyvyyden parantaminen? vai pelkkä energiansäästö?

Hengittävyydestä on montaa erilaista näkemystä ja kaikkia niitä ei voi perustaa laskelmilla/jollakin konkreettisella.Henk.koht. kokemuksella asioissa on eroa jonka vuoksi suosin ns.hengittäviä tai perinteisiä rakenne tsydeemejä.

Ilmeisesti materiaali valinnat on jo tapauksessasi tehty ja se on ok.Rakenteellisesti pitäisi olla toimiva systeemi tuo spu-muovieriste,etuna mm.ohuempi eristevahvuus.Samasta asiasta vaan erilainen vaihtoehto kun selluvilla.

Lue lisää

Kaikissa sähköpattereissa on hyötysuhde 100 %, eli kaikki virta muuttuu lämmöksi, ei sitä mihinkään muualle katoa.

joooo kirjoitti:

Laskelmat on joo vähän monimutkaisia kun pitäisi ottaa huomioon monta eri asiaa.Esim.onko sähköpatterit?
Vanhat ja kuluneet kontaktoripatterit voi olla melkoisia virtasyöppöjä vaikka talon lämpöeristyksissä ei olisi mitään vikaa.Eli voi olla ,että ne patterit menee vaihtoon joka tapauksessa.

Ilmaa toki saa aina lisää,mutta muuttuuko lisäilman järjestämisestä rakenteen toiminta vanhasta totutusta ja syökö uusi järjestely lisäeristeen energia säästöt,esim.jos ikkunaa joudutaan pitämään auki entistä enemmän niin selvää on ,että energiaa kuluu.

Lisäilman tarpeen toki voi hoitaa säästeliäämmin teknisillä laitteilla ja kämppään rakentaa ilmanvaihtojärjestelmän,mutta siitä tulee investointitarvetta,lisäkulua ja vaivaa.Sen lisäksi vielä pitää ottaa laskelmissa huomioon lainanhoitokulut ja korot jos semmoista on tarve käyttää remontoinnissa.
Samoin koko remontoinnin lähtökohdat on hyvä ottaa suunitelmissa huomioon.

Onko remontin perussyy asuinviihtyvyyden parantaminen? vai pelkkä energiansäästö?

Hengittävyydestä on montaa erilaista näkemystä ja kaikkia niitä ei voi perustaa laskelmilla/jollakin konkreettisella.Henk.koht. kokemuksella asioissa on eroa jonka vuoksi suosin ns.hengittäviä tai perinteisiä rakenne tsydeemejä.

Ilmeisesti materiaali valinnat on jo tapauksessasi tehty ja se on ok.Rakenteellisesti pitäisi olla toimiva systeemi tuo spu-muovieriste,etuna mm.ohuempi eristevahvuus.Samasta asiasta vaan erilainen vaihtoehto kun selluvilla.

Lue lisää

Rakenteen riskit kiinnostaa eniten. Huoneeseen saa riittävästi lämpöä, mutta se vie energiaa. Osaksi se on tullut sisäoven kautta viereisestä huoneesta.

Laskeskelin uudestaan lukemia ja energian säästö vuodessa on 200 .. 400 kWh, kun seinää eristää. Hajontaa on tuon verran kun todellista säästöä en pysty kunnolla tietämään.

Ikkunaan on tarkoitus pistää yksi lasi lisää (nyt kaksi lasia). Se operaatio vaatii hivenen puuta ja askartelua. Vanhoja karmeja ei tarvitse romuttaa & saa säilytettyä saman ulkonäön. Tämä lisälasi tuo rahan paljon nopeammin takaisin kuin seinän eristäminen. -> Seinien paksuntaminen ei ole mikään oikotie. Jos löytyy selektiivilasia irtotavarana, niin parempi. Toisaalla on ihan tavallista lasia.

Lämmityspatteri on vesipatteri ja sen vaihtaminen vaatii putkien siirtelyä uuden patterin -> halvemmalla pääsee kun säästää energiaa toisaalla ja riittää heikompi teho ;) Sähköpatterin uusiminen olisi nopeampi homma.

Mistä löytäisi tietoa siitä kuinka syvälle rakenteeseen se hiilidioksidi menee esim. viiden tunnin aikana (kyse olohuoneesta). Voisin kuvitella, että käytännössä ei ole suurta eroa sillä mitä kipsilevyn takana on. Jos siellä on selluvillaa, niin pieni osa hiilidioksidista menee seinän läpi ulosasti. Epäilen, että se määrä on varsin pientä ja suurin osa menee "normaalia" reittiä.

Yksi lisäparannus on esim. uusien pistorasioiden lisäys ja ne tulee seinää remontoidessa "kaupanpäälisenä". Eli työ ei mene pelkästään energian säästön tavoitteluun.

patteri kirjoitti:

Kaikissa sähköpattereissa on hyötysuhde 100 %, eli kaikki virta muuttuu lämmöksi, ei sitä mihinkään muualle katoa.

teoria on yhtä ja käytäntö toista.

meinaat kirjoitti:

teoria on yhtä ja käytäntö toista.

Aivan teoria on teoriaa ja käytäntö toista. turha siinä on insinöörien viisastella.

Minulle tuli kuponkiuutiset jossa oli säteilylämmitin, jonka kerrottiin säästävän sähköä. Kannattaa laittaa sellaiset. Myös öljypatterit säästävät sähköä.

Olemme tekemässä lisäeristystä v. 50 rakennettuun taloon siten, että laittaisimme vanhan seinän päälle sisäpuolelle 2 uutta leijonalevyä. Eli 22 mm huokoleijona ulommaksi ja sisäpuolelle 22 mm lämpöleijona (www.suomenkuitulevy.fi). Vanhassa seinässä on jo laudoituksen päällä kohdasta riippuen 1 tai 2 vanhaa ohuempaa (12 mm) kuitulevyä. Mieheni kanssa on keskusteltu siitä, tuleeko rakenteesta tällä tavalla jo liian paksu ja onko mitään järkeä siirtää pattereita tämän takia vai pitäisikö jättää lisäeristys laittamatta, koska ei ole tiedossa, paljonko siitä on loppujen lopuksi lisähyötyä. (Mistähän voisi kysyä asiantuntija-arvioita aiheesta?)Itse olen sillä kannalla, että eristys laitettaisiin koska: se mahdollistaa uusien sähköasennusten piilottamisen ja ei siitä kai haittaakaan ole, että eristystä tulee lisää(?), kun remppaa nyt kerran tehdään, eikä ole tarkoitus tehdä heti uutta remppaa, eikä myöskään ulkopuolista lisäeristystä. Minulla on päälimmäisinä perusteina mukavuustekijät ja se, ettei sitten jonkun ajan päästä vaan todetakin, että olisi sittenkin pitänyt laittaa enemmän eristettä. Mieheni on sitä mieltä, että saatava säästö (lämmityskulut) on olematon, seinään ei saa kiinnitettyä kunnolla tavaraa ja että hyvä se seinä on ollut tähän astikin. Hänen mielestään sähköt voisivat o lla pinta-asennuksia.

Sanokaapa tekin jotain tähän!

Lissukka kirjoitti:

Olemme tekemässä lisäeristystä v. 50 rakennettuun taloon siten, että laittaisimme vanhan seinän päälle sisäpuolelle 2 uutta leijonalevyä. Eli 22 mm huokoleijona ulommaksi ja sisäpuolelle 22 mm lämpöleijona (www.suomenkuitulevy.fi). Vanhassa seinässä on jo laudoituksen päällä kohdasta riippuen 1 tai 2 vanhaa ohuempaa (12 mm) kuitulevyä. Mieheni kanssa on keskusteltu siitä, tuleeko rakenteesta tällä tavalla jo liian paksu ja onko mitään järkeä siirtää pattereita tämän takia vai pitäisikö jättää lisäeristys laittamatta, koska ei ole tiedossa, paljonko siitä on loppujen lopuksi lisähyötyä. (Mistähän voisi kysyä asiantuntija-arvioita aiheesta?)Itse olen sillä kannalla, että eristys laitettaisiin koska: se mahdollistaa uusien sähköasennusten piilottamisen ja ei siitä kai haittaakaan ole, että eristystä tulee lisää(?), kun remppaa nyt kerran tehdään, eikä ole tarkoitus tehdä heti uutta remppaa, eikä myöskään ulkopuolista lisäeristystä. Minulla on päälimmäisinä perusteina mukavuustekijät ja se, ettei sitten jonkun ajan päästä vaan todetakin, että olisi sittenkin pitänyt laittaa enemmän eristettä. Mieheni on sitä mieltä, että saatava säästö (lämmityskulut) on olematon, seinään ei saa kiinnitettyä kunnolla tavaraa ja että hyvä se seinä on ollut tähän astikin. Hänen mielestään sähköt voisivat o lla pinta-asennuksia.

Sanokaapa tekin jotain tähän!

Lue lisää

Sen levyn tuoman hyödyn voi arvioida. Laskuihin tarvii tietää seinän muu rakenne eli onko välissä 10 cm purua ja kuinka paksua lautaa (se lautakin tuntuu arvoissa). Tähän v. 60 rakennettuun taloon jos pistää 44mm lämpöleijonaa (lambda n = 0,055), niin parannus on 25% luokkaa. Kyse on ehkä 0,1W/m2K parannuksesta ja se tarkoittaisi n. 13kWh/vuodessa säästöä neliöltä eli n. 1e/m2 säästöä vuodessa -- levyjen hinnan kymmenessä vuodessa?

Luvut voivat hyvällä tuurilla pitää paikkaansa, ainakin omille tekemisille tein vastaavia laskelmia. Todellinen energian kulutus ja esim. http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf arvot ei mene yksi yhteen.

Jos seinissä on ilmavuotoja, niin ero korjauksen jälkeen voi olla huomattava.

Jos paljon eristää (ei noilla levyillä), niin tarvii tietää höyrynvastuksien suhteita eli sisäpuolella tiiviimpää ja hyvä jos seinään ei jää rajoja erilaisista materiaaleista... Niihin rajoihin kosteus voi tiivistyä. Jos seinässä on ennestään puuta/purua, niin tietääkseni rajapinnoista ei tule ongelmaa. Tuolla lisäeristyksellä ei vielä pääse siihen mitä uusilta taloilta vaaditaan vähimmillään.

Lisäeristystä kirjoitti:

Sen levyn tuoman hyödyn voi arvioida. Laskuihin tarvii tietää seinän muu rakenne eli onko välissä 10 cm purua ja kuinka paksua lautaa (se lautakin tuntuu arvoissa). Tähän v. 60 rakennettuun taloon jos pistää 44mm lämpöleijonaa (lambda n = 0,055), niin parannus on 25% luokkaa. Kyse on ehkä 0,1W/m2K parannuksesta ja se tarkoittaisi n. 13kWh/vuodessa säästöä neliöltä eli n. 1e/m2 säästöä vuodessa -- levyjen hinnan kymmenessä vuodessa?

Luvut voivat hyvällä tuurilla pitää paikkaansa, ainakin omille tekemisille tein vastaavia laskelmia. Todellinen energian kulutus ja esim. http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf arvot ei mene yksi yhteen.

Jos seinissä on ilmavuotoja, niin ero korjauksen jälkeen voi olla huomattava.

Jos paljon eristää (ei noilla levyillä), niin tarvii tietää höyrynvastuksien suhteita eli sisäpuolella tiiviimpää ja hyvä jos seinään ei jää rajoja erilaisista materiaaleista... Niihin rajoihin kosteus voi tiivistyä. Jos seinässä on ennestään puuta/purua, niin tietääkseni rajapinnoista ei tule ongelmaa. Tuolla lisäeristyksellä ei vielä pääse siihen mitä uusilta taloilta vaaditaan vähimmillään.

Lue lisää

Eli kattaisiko siis jättää levyt kokonaan pois, koska levyjen/remontin hintaa ei tulla koskaan/nopeasti saamaan takaisin?

Nyt kuitenkin joka tapaukessa vedetään uudet sähköt ja laitetaan uudet tapetit, joita varten jokin levy pohjalle tarvitaan (vanha on erittäin epätasainen).

Olen pattitilanteessa. Jokaisella on oma mielipiteensä asiasta, eikä yhtä oikeaa tietysti olekaan olemassa :-(.

Lisäinfona, että seinässä on 10 cm purua ja laudoitus purun kummallakin puolella on näin näkömuistilla arvioiden about 1,5 cm paksuista.

Lissukka kirjoitti:

Eli kattaisiko siis jättää levyt kokonaan pois, koska levyjen/remontin hintaa ei tulla koskaan/nopeasti saamaan takaisin?

Nyt kuitenkin joka tapaukessa vedetään uudet sähköt ja laitetaan uudet tapetit, joita varten jokin levy pohjalle tarvitaan (vanha on erittäin epätasainen).

Olen pattitilanteessa. Jokaisella on oma mielipiteensä asiasta, eikä yhtä oikeaa tietysti olekaan olemassa :-(.

Lisäinfona, että seinässä on 10 cm purua ja laudoitus purun kummallakin puolella on näin näkömuistilla arvioiden about 1,5 cm paksuista.

Lue lisää

Jos seinän lämmön kulua laskee virallisten arvojen mukaan, niin se on 0,51 W/m2K (puru 10cm ja eristävyys 0,08mK/W, lautojen paksuus 22mm, kuitulevy 10mm). Laskelman perusteella 44mm paksuisella kuitulevyllä seinän eristykseksi tulisi 0,36 W/m2K (pienempi parempi).

Uusissa taloissa seinältä vaaditaan vähintään 0,25 W/m2K eli siihen on vielä matkaa ja liian paksua ei tule.

Tuon perusteella ja keskimääräisillä lämpötiloilla saa laskettua energian kulua. Säästö on 1..1,5.. e/m2/vuosi, mun arvio.

Muistaakseni koko lämmitysenergiasta neljännes menee seinistä ja siihen seinän eristykseen saa 25%..30%.. parannuksen eli jos kaikki seinät eristäisi vastaavasti niin saisi 5..8% säästön lämmityksessä.

Remonttia kun tekee, niin kyllä niiden materiaalien hinnan tuossa takaisin saa pelkästään lämmityksestä, mutta ei ihan parissa vuodessa.

Asumisviihtyvyyden paraneminen on sitten toinen juttu.