Meillä on alkanut tässä tuoreessa suhteessa (kohta vuosi) kalvamaan mustasukkaisuus toisen menemisistä.
Minä olen se, jolla on sosiaalisia harrastuksia ja kavereita. Kumppanini on se, jolla ei ole harrastuksia/harrastukset on yksilöhommia (kuten vaikka vinyylien keräily).
Hän sanoi, ettei lähde kavereiden kanssa, jos en saa lähteä mukaan tai silloinkaan, jos en halua. Tuolloin jo sanoin, että toivottavasti et odota samaa minulta. Juttu jäi kesken, kun hänen puhelin soi ja unohdin asian. Mutta vastaus ilmeisesti oli, että odottaa.
Kun korona on vähän antanut myötä, on meillä harrastusporukalla ollut omia ”kiitos vuodesta” juhlia (pikkujouluja ei saanut järjestää, niin pidettiin tällaisia pienemmissä porukoissa) sekä työporukan tyhyiltoja. Molemmat päätyneet baariin ja toinen pikkutunneille, toinen ei. Työporukan tyhy päätyi pikkutunneille työpaikalle.
Mies on ollut mustasukkainen ja äksyillyt, että ”kaikki muut” pääsee sinne, paitsi hän (tällä hän viittasi siihen kun totesin viestissä, että pari työkaveria tuli ”jatkoille”, vaikka eivät tyhy illassa olleet). Kysyin, että mitä ihmettä, totta kai meidän tyhy iltaan pääsee kaikki meillä töissä olevat. Lisää lapsellista äksyilyä, miten ”aina ryyppään” (kolmen kuukauden sisään toinen kerta, kun kosken alkoholiin enemmän kuin yhden lasin ruuan kanssa) ja häntä ei sallita mukaan.
Minulla paloi käämit ja kysyin suoraan, häiritseekö minun sosiaalinen elämäni häntä näin paljon? Tiedän, että viesti on luettu, vaikkei ole kuitattu tai vastattu. Mutta minua jäi nyt kalvamaan tämä. Olemme molemmat yli 30-vuotiaita, mutta välillä tuntuu, että tapailen teini-ikäistä. Kaikki pitäisi tehdä yhdessä. Minusta taas ei. Oma elämä ja ystävät pitää olla.
Onko muilla onnistunut tällainen vieroitus vai onko vain todettava, että olemme liian erilaisia?
Aiemminkin olen tätä läheisyysriippuvaisuutta huomannut, mutta olen vain olettanut sen johtuvan exästä, joka petti häntä ollessaan ulkona yksin. Mutta vaikka se siitä johtuisi, ei tuota voi minun mielestäni kostaa minuunkaan. Minun exäni löysi kuusi panoaan netistä, mutta en ole kieltänyt kumppaniltani netin käyttöä sen takia.
Kaikkialle kaksin
10
113
Vastaukset
- Anonyymi
Toi on yleinen ongelma suominaisilla, että parisuhde sotkee sinkkuelämää.
Just tyhy kuulostaa perinteiseltä.
Itse annoin exän mennä mielensä mukaan ja sinne jäi.
Mustasukkaisuus on ongelma vain jos on salattavaa.
Nykyinen rakas, joka on mielestäni kaunein koskaan tapaamani nainen. Eikä se ole edes hänen parhaita puoliaan. Me olemme molemmat mustasukkaisia, eikä se ole milläänlailla ongelma, päin vastoin. Olemme tehneet siitä vahvuuden. Pystymme asettumaan toisen asemaan. Jokainen tuttavani tietää, mennessäni ulos, laitan vähintäänkin kuvan, olen missä sanonkin olevani, niiden seurassa jonka sanoinkin olevani. Samoin itse tiedän aina missä hän on. Muiden ihmisten on tähän järjestelyymme sopeuduttava. Tosin omat ystäväni ovat lähinnä tyytyväisiä, kun viimeinkin voin olla onnellinen. Laitan viestin kun olen kotona. Hän usein haluaa toivottaa hyvää yötä. Tiedän hänen haluavan varmistaa, olevani yksin .
Hän myös tietää puhelimeni salasanan. tutkimiseen ei tarvitse pyytää lupaa. Eikä puhelimia piilotella, kuten suomiexällä oli tapana.
Rakkaallani on paljon menoja. On koulutuksia (hän sekä kouluttaa, että kouluttautuu), edustuksia, hyväntekeväisyyttä, illallisia, tapahtumien järjestelyitä, usein myös ystävien kanssa menoja. Omituista että sanon, mutta se on pelkästään hyvä asia. Hän kuitenkin huolehtii, minulle riittävästi aikaa. Silloin hän keskittyykin, pelkästään minuun. Hän kun haluaa *korvata* menetetyn ajan. Siinä pientä pilkettä, tottakai. Hän kokee sen tarpeelliseksi. Minä taas koen olevani onnellinen.
Olen immarreltu, kun tuo ihanuus on minusta mustasukkainen. Nauramme asialle paljon. Se myös vahvistaa parisuhdettamme. Mustasukkaisuus ei rajoita menemisiämme mitenkään. On todella hienoa, kun voi olla varma.
Hoidamme parisuhdetta joka ikinen päivä. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä , etteikö hän rakastaisi minua täydestä sydämestään.
Uskon siihen, että vilkas elämä auttaa meitä pitämään rakkautemme suurena. Mut pelkkiä rusinoita ei voi, pullasta noukkia.- Anonyymi
Nooo, kuka tykkää kyttäilystä kuka ei.
Olen aina ollut ja olen edelleen sitä mieltä että rajoittaminen, kyttäily, sitominen, kontrollointi jne. on omiaan tappamaan rakkauden. Ei ihminen ole häkkilintu, vapauden kun vie se houkuttelee entistä enemmän.
Parhaimmillaan parisuhteessa on tilaa läheisyydelle ja erillisyydelle sekä sopiva tasapaino näiden välillä. Kauhea ajatus elää iilimatona toisen kyljessä, tai että toinen vaatii sitä!
Minkälaisella pohjalla on suhde jossa ei luoteta sen vertaa, että puoliso voin voi päästää silmistään? On korkea aika alkaa miettiä rehellisesti miksi niin on.
Sitova ja rajoittava mustasukkaisuus ei ole tervettä. - Anonyymi
Sanoit, että olette molemmat samanlaisia. Hyvä, just noin sen kuuluu olla. Rajottaminen ja mustasukkasuus ovat ongelma, jos ne ovat kumpanien välillä kovasti elitasoisia. Tärkeintä on löytää itsen kanssa samantyyppinen kumppani.
Itse esimerkiksi en harrasta lainkaan perinteisiä kapakka/yökerhoiltoja. Viikonloput olen 99% kotona (jos ei lasketa lenkkeilyä ja muita vastaavia). Työn takia minulla on aina välillä iltamenoja. Ei joka viikko, eikä edes joka kuukausi, mutta joskus saattaa olla sitten useampia saman kuun aikana. Monet menot liittyvät julkisiin tapahtumiin ja halutessaan niihin pääsee tietysti paikalle kuka vaan. Minulla on yksi työhön (ja harrastukseen) liittyvä kuukausittainen iltameno, johon en tosin aina osallistu. Tuolloin olen kotona vasta puolenyön jälkeen ja tilaisuus on tähän mennessä aina järjestetty yökerhossa. En juurikaan käytä alkoholia, mutta noissa tilaisuuksissa saatan juoda ne pari ilmaista lasillista, jotka on tarjolla. Olen täydellisen uskollinen, en ole koskaan pettänyt ketään. En sillonkaan kun exä pihtasi ja elin lähes kymmenen vuotta jatkuvassa läheisyyden puutteessa. Näistä jutuista huolimatta en voisi sietää miestä, joka yrittäis rajottaa mun menemisiäni. Minusta se ei kuulu aikuisten ihmisten väliseen parisuhteeseen. Olen parisuhteessa vapaaehtoisesti. Minua ei voi omistaa, eikä kumppanini ole huoltajani.
Rajoittamisyritykset olisivat kaikkein tehokkain keino työntää minut pois ja saada minut haluamaan lisää omaa aikaa. Lopulta en haluaisi tulla lainkaan kotiin, kontrolloivan kumppanin luo. Luultavimmin lopulta jättäisinkin kokonaan tulematta. Mustasukkaisuudessa sama juttu. En voi sietää mustasukkaisuutta. Pieni määrä on toki tervettä, mutta yhtään isompaa määrää en kestäisi. En ole koskaan pettänyt ketään, mutta ainoa tapa, jolla minut voisi saada pettämään itseään, on olla mustasukkainen, kytätä ja syytellä. Jos aina kuitenkin syytellään, niin parempi sitten antaa syitäkin syytellä. No joo, todellisuudessa lähtisin menemään siinä kohtaa jos alkaisi tuntua paremmalta pettää.
"En pidä kiinni, en työnnä sua pois ja pyytämättäkin tahtoisit jäädä." Minusta parhaiten unelmieni parisuhdetta kuvaava sanoitus ikinä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoit, että olette molemmat samanlaisia. Hyvä, just noin sen kuuluu olla. Rajottaminen ja mustasukkasuus ovat ongelma, jos ne ovat kumpanien välillä kovasti elitasoisia. Tärkeintä on löytää itsen kanssa samantyyppinen kumppani.
Itse esimerkiksi en harrasta lainkaan perinteisiä kapakka/yökerhoiltoja. Viikonloput olen 99% kotona (jos ei lasketa lenkkeilyä ja muita vastaavia). Työn takia minulla on aina välillä iltamenoja. Ei joka viikko, eikä edes joka kuukausi, mutta joskus saattaa olla sitten useampia saman kuun aikana. Monet menot liittyvät julkisiin tapahtumiin ja halutessaan niihin pääsee tietysti paikalle kuka vaan. Minulla on yksi työhön (ja harrastukseen) liittyvä kuukausittainen iltameno, johon en tosin aina osallistu. Tuolloin olen kotona vasta puolenyön jälkeen ja tilaisuus on tähän mennessä aina järjestetty yökerhossa. En juurikaan käytä alkoholia, mutta noissa tilaisuuksissa saatan juoda ne pari ilmaista lasillista, jotka on tarjolla. Olen täydellisen uskollinen, en ole koskaan pettänyt ketään. En sillonkaan kun exä pihtasi ja elin lähes kymmenen vuotta jatkuvassa läheisyyden puutteessa. Näistä jutuista huolimatta en voisi sietää miestä, joka yrittäis rajottaa mun menemisiäni. Minusta se ei kuulu aikuisten ihmisten väliseen parisuhteeseen. Olen parisuhteessa vapaaehtoisesti. Minua ei voi omistaa, eikä kumppanini ole huoltajani.
Rajoittamisyritykset olisivat kaikkein tehokkain keino työntää minut pois ja saada minut haluamaan lisää omaa aikaa. Lopulta en haluaisi tulla lainkaan kotiin, kontrolloivan kumppanin luo. Luultavimmin lopulta jättäisinkin kokonaan tulematta. Mustasukkaisuudessa sama juttu. En voi sietää mustasukkaisuutta. Pieni määrä on toki tervettä, mutta yhtään isompaa määrää en kestäisi. En ole koskaan pettänyt ketään, mutta ainoa tapa, jolla minut voisi saada pettämään itseään, on olla mustasukkainen, kytätä ja syytellä. Jos aina kuitenkin syytellään, niin parempi sitten antaa syitäkin syytellä. No joo, todellisuudessa lähtisin menemään siinä kohtaa jos alkaisi tuntua paremmalta pettää.
"En pidä kiinni, en työnnä sua pois ja pyytämättäkin tahtoisit jäädä." Minusta parhaiten unelmieni parisuhdetta kuvaava sanoitus ikinä.P.S. Alottajalle ... itse en usko noiden asioiden ikinä muuttuvan. En ole koskaan kuullut, että rajoittamisen tarve ja mustasukkaisuus olisivat "parantuneet" ajan myötä. Sinä et pysty tekemään mitään noiden juttujen muuttamiseksi. Molemmat on kysymyksiä, jotka ihmisen pitää itse halua käsitellä itsensä kanssa. Kukaan ulkopuolinen ei voi noihin vaikuttaa. Sä joko sopeudut siihen, että tilanne suhteessanne on tuo, tai sitten kerrot toiselle, että noista syistä et halua jatkaa hänen kanssaan. Ole reilu ja kerro suoraan. Tiedän, että olis helpompaa vain lähteä, mutta reilumpaa on puhua asiat halki.
- Anonyymi
Ihme kyttäämistä. Ei käy rakkaudesta.
- Anonyymi
2:n vuoden seurustelumme aikana meillä molemmilla oli omat menonsa. Opiskelin j olin lomatöissä toisella paikkakunnalla.
Jälkeen päin vaimoni sanoi minun olleen yhtenä kesäsnä jotenkin omituinen. Olin sen kesän tanssiravintolan portsarina.
Ennen tulevan vaimoni ehdotusta suhteen virallistamiseksi olin mielssäni päättänyt, etten luovu omista harrastukisistani. Punttitreenit kolmesti viikossa. Lauantaisin kortti-illat kavereiden kanssa. Pari, kolme kertaa kuukaudessa punttijaoston "kokoukset" jotka aina sisälsivät "vapauttavaa" tarjoilua.
Olin varautunut nuorikkoni jonkin asteen reagointiin mutta ei ilmennyt sellaista.
Joskus rankemman kokouksen jälkeen oli aamulla heikko olo josta vaimoni oli huolissaan. Maistuisiko sinulle grape, vaniljajäätelö tai jotain?
Omatuntini alkoi kolkuttelemaan.
Muutamien kuukausien kuluttua huomasin tulevani kotiin tarpeellisista kokouksista varsin varhain.
Kaveripiirin lauantaiset kortti-illat siirtyivät kiertäviksi siten, että paikka vaihtui viikoittain avioituneiden kavereiden asuntojen välillä.
Pelasimme kortti, joimme kotiviiniä ja poistuimme alkuillasta.
Kun alkoi ilmestymään jälkikasvua niin nuokin loppuivat.
Tapahtui varsin luonteva siirtyminen vastuullisen perheenisän rooliin.
Vastaava periaate on säilynyt kymmenet vuodet.
Emme koskaan sanele emmekä määrää mitään.
Mitä mieltä olisit jos - - ?
Minun mieleni tekisi - - ?
Jne. Jos toinen on alustavasti suunnitellut jotain muuta niin sehän on vain keskustelun paikka koska poteroja ei ole kaivettu. - Anonyymi
Vaimoni oli kovasti mustasukkainen nuorena, joka paikassa piti olla yhdessä, vasta lapsen syntymän jälkeen onnistui illat kaverien kanssa ja aina muisti tulla tarkistamaan ennen lähtöä että sormus on sormessa ja aina muistutti kuin varalta että vieraat naiset ei kuulu asiaan. Ahdistavaa oli mutta oneksi nainen muuttu jonkin verran.
- Anonyymi
Suhteenne ei onnistu, jos toinen haluaa kontrolloida menemisiäsi. Itseasiassa se on henkistä väkivaltaa.
- Anonyymi
Asioiden toimiminen suhteessa riippuu siinä suhteessa olevista ihmisistä. Tuolla oli hienoja järjestelyjä kuvattuvaiemmin, jotka toimii vain, jos kumpainenkin tosiaan osaa ottaa toisen huomioon ja osaa asettua toisen asemaan, silloin kaikki soljuu kivasti ja niinhän hyvä suhde toimii. Pitää olla myös avoimuutta ja hyvä luottamus kumppaneiden välillä.
Arvaisin, että teillä on ainakin erilaiset ajalliset kestot siirtymisessä alkuhuumasta vakiintuneeseen suhteeseen. Että sinulla se on käynyt nopeammin kuin kumppanillasi ja kumppanisi saattaa emotionaalisesti vielä elellä alkuhuuman symbioosivaihetta. Ehkä tapanne rakastaakin ovat erilaiset?
Tuo äksyily ja muu, se mustasukkaisuus, on epävarmuutta suhteestanne, sinustakin siinä mielessä. Voisi liittyä edelliseen, että kokee epävarmuutta kun irtaudutte omiksi yksilöiksenne suhteessa alun jälkeen. Voisi myös johtua aiemmasta negatiivisesta kokemuksesta, varmaan johtuu ainakin jonkin verran, mutta voi johtua paljonkin, ellei ole sitä tilannetta kyennyt kunnolla käsittelemään.
Se, että sinä selvisit negativiisista kokemuksista ilmeisen hyvin, ei ole mittari kumppanisi omistaan selviämisen tai nykyisen käytöksen kohdalla. Kumppanisi on erilainen ja kokee ne asiat hyvin erilailla, niistä selviäminen on hänen tarinansa, hänen tavallaan. Voit olla mukana ja apuna, mutta paljon muuta et voi.
Kertomasi osalta läheisriippuvuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaatii hieman enemmän jotta päästään sen termin piiriin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2724468Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2673601Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1591897Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde261799Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991477Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?1341027Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18957en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va122911Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235883