Miten pois kuntoutustuelta ja mielialalääkkeiltä?

Anonyymi

Olen kotona jumissa tämän tilanteen kanssa. Miten pääsen eteen päin?

46

79

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuota tuota. Sarkastinen vastaus olis "mene töihin"

      Minua itseäni vähän harmittaa, että suomi on sellaisena "keppi" yhteiskuntana enempi taipuvainen kannustinloukkuihin, kuin kannustin portaisiin.
      Toisin sanoen, se kaikki potentiaali mikä osa-työkykyisissä ihmisissä olis, haaskataan, ja perään valitetaan miten polarisoituneen yhteiskunnan enempi tienaavilla on yhä enemmän taloudellista taakkaa raahattavanaan.

      Noh, meni jo vähän ohi aiheen. Oliko TE keskuksessa se ihan erikois osasto, joka auttaa näissä tilanteissa. Täällä päin myös eri yhdistykset ja yhteiskunnallisesti hyödylliset yritykset ovat ehkä niitä otollisimpia paikkoja yrittää päästä elämässä eteenpäin. JNE.

    • Anonyymi

      Jospa vaikka ensiksi lopettaisit kyselemästä tuollaista ja sen sijaan alat elää kuten mieleltään terveet aikuiset eli hoidat asiasi, ansaitset elantosi työssä ja osallistut yhteiskunnan rakentamiseen.

      Mikä sinua siellä kotona jumittaa? Sinä itse varmaan.

      • Anonyymi

        Luuletko olevasi immuuni mielenterveydenhäiriöille? Tuskin olet. Ehkä narsististyyppinen elämänasenne suojaa sinua uupumukselta, muttet voi luottaa siihen. Hyvin ansaitsevia aina toimeen tulleita ihmisiäkin on pudonnut menestyksen rattaista eri tyyppisten uupumusoireiden kautta. Itse asiassa ihminen ei välttämättä edes huomaa, että mieli on pettämässä. Ensimmäinen oire voi olla kehon toiminnan romahdus. Mieli ja keho eivät ole toisistaan erillisiä asioita, päin vastoin. Vastauksesi ei auta aloittajaa.

        Terveisiä keski-ikäiseltä mielenterveyseläkeläiseltä, joka ei aio elää niin kuin aikuinen ihminen ja ansaita itse elantoaan. Hauku minua, älä aloittajaa. Aloittaja haluaa edetä elämässään. Ymmärrätkö? Hän kysyin neuvoja, sinä et antanut minkäänlaisia käytännön neuvoa, lähinnä syyllistit. Syyllistäminen ei auta.


      • Anonyymi

        No huhhuh miten iso ego Teillä on! Varmaan niin iso, ettei huoneeseen muita mahdu.


    • Anonyymi

      Kuntoutustuki voi olla hyvä väliaikaisratkaisu toimeentulon turvaamiseksi, jos ei ole tällä hetkellä kykeneväinen töihin. Mielialalääkkeet sitä vastoin kannattaa jättää pois, sillä niillä on puolueettomien tutkimusten mukaan pikemminkin kielteinen kuin myönteinen vaikutus mielialaan, ja fysiologisten haittavaikutustensa vuoksi ne laskevat myös yleistä toimintakykyä:

      YLE MOT - Masentavat lääkkeet
      https://www.youtube.com/watch?v=sd0IW_MqJvA

      • Anonyymi

        Nämä vaikutukset siis pitkän päälle, alkuvaiheessa SSRI:t voivat piristää, tosin osalle tulee niistä silloinkin jo akatisia tai hypomania...

        Kemiallinen kainalosauva voi kampittaa.


    • Anonyymi

      Ei kannata käyttää mitään lääkkeitä.

    • Hei!

      Yleensä siihen on painava syy, jos ihminen on kuntoutustuella tai käyttää mielialalääkkeitä. Ajattelen, että joskus täytyy saada levätä. Jos olet mielestäsi mahdollisesti ollut jo kuntoutustuella riittävän pitkään ja olet mielestäsi jo ehkä kuntoutunut, niin voisit varmasti keskustella asiasta lääkärin kanssa. Toivon sulle kaikkea hyvää! On viisautta pitää huolta itestään!

      Katja / Kalajoen rovastikunta

      • Anonyymi

        Psykiatrisilla osastoilla voi olla asenne, että täällä levätään. Todellisuudessa monella ongelmakierre alkaa osattomuudesta. Saattaa olla fyysinen remppa tai muu, joka syrjäyttää. Sekin, että vajaakuntoisena yrittää löytää paikkaansa ja törmää aina seinään väsyttää. Nykyään pidetäänkin tärkeänä, että työstä ollaan poissa mahdollisimman lyhyt aika. Silloin työhön paluu on vielä mahdollista. Kuntoutustuki alkaa vasta, kun sairauspäivärahat on käytetty loppuun. Eli kyseessä on jo määräaikainen eläke. Sairastamista on kestänyt jo pitkään. Olen itse varsin nuorena eläkkeelle päätynyt pitkän onnettoman ajanjakson lopuksi, ja olen ratkaisusta hyvin helpottunut (vaikka kaikki pienetkin asiat kriisiytyvät yhä edelleen kohdallani).

        Itse nuorehkona eläkeläisenä olen miettinyt sitä, että edes eläkeasioissa ei kohtaa täysin tarve ja tuki. Moni moniongelmainen sinnittelee työttömyysjärjestelmässä, vaikkei tule ikinä työllistymään. Osa vajaakuntoisista taas saattaisi pystyä tekemään jotain työtä ainakin osa-aikaisesti. Riippuu ammattialastakin, miten eläkepaperit saa. Hoitoalalta niitä ei yleensä saa. Itse olen ex-hoitaja, ja sairastumisesta ja elämän romahtamisesta meni 15 vuotta eläkkeen saantiin. Lentokapteeni voi saada eläkkeen nopeasti, vaikka pystyisi todennäköisesti fiksuna ja koulutettuna ja valikoituneena ihmisenä löytämään itselleen uuden uran. Elämä ei ole oikeudenmukaista.


      • Anonyymi

        Onko joku muka kuntoutunut syömällä mielialalääkkeitä?


      • Anonyymi

        Aika helposti nappeja määrätään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika helposti nappeja määrätään.

        Ei pidä paikkaansa. Nappeja määrätään aina vasta pitkällisen harkinnan jälkeen. Napeilla ei myöskään mikään taho tee bisnestä.


      • Anonyymi

        Voisitteko rukoilla puolestani, kiitos? Epäonnistuneen mielialalääkkeestä vieroittautumisen myötä alkoi elämässäni suuri kärsimys. Tuntuu, että Jumala on minut hylännyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisitteko rukoilla puolestani, kiitos? Epäonnistuneen mielialalääkkeestä vieroittautumisen myötä alkoi elämässäni suuri kärsimys. Tuntuu, että Jumala on minut hylännyt.

        Rukoilen puolestasi.


    • Anonyymi

      Miksi syöt mielialalääkkeitä? Mitä pakenet mielialalääkkeisiin?

      En ymmärrä miksi ihmiset kiskovat kaikenlaisia nappeja ahdistukseen ja masennukseen niinkuin ne olisivat syöpiä joista on pakko päästä eroon.

      Masennus ja ahdistus ovat normaaleja tunteita siinä missä viha, suru, ilo, tylsyys, jne.

      Miksi turruttaa niitä lääkkeillä joilla on lista sivuvaikutuksia? Yhteiskunta on ihan tunnevammainen.

      Ei elämä voi olla pelkkää jatkuvaa onnea. Muutenkaan ilman suruja ja kipua ei onnella olisi vertailukohtia. Serotoniini ja dopamiini varastot ehtyvät ja täyttyvät uudelleen

      • Anonyymi

        En haluaisi syödäkään niitä. En vain pääse eroon niistä snri napeista.Monesti yrittänyt ja saanut aina vain uusia tilalle. Huoh.
        -ap


      • Anonyymi

        Yleensä ihminen ei kovin pitkälle itse päätä, mitä lääkkeitä syö. Lääkkeitä painostetaan syömään. Täytyy olla vahva vastustaakseen lääkityksiä.

        Vaikea-asteinen masennus ei ole normaali tunnetila. Kuten ei vaikea ahdistuskaan. Sitä ei voi ymmärtää ihminen, joka on kokenut vain normaalin tunneskaalan. Vaikeat masennukset ja ahdistukset ovat jo itsessään uhka fyysiselle terveydelle. Jos lääkkeillä on haittoja, niin masennus itsessään lisää esim. diabetes- ja sydänsairausriskejä. Eli suo siellä, vetelä täällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä ihminen ei kovin pitkälle itse päätä, mitä lääkkeitä syö. Lääkkeitä painostetaan syömään. Täytyy olla vahva vastustaakseen lääkityksiä.

        Vaikea-asteinen masennus ei ole normaali tunnetila. Kuten ei vaikea ahdistuskaan. Sitä ei voi ymmärtää ihminen, joka on kokenut vain normaalin tunneskaalan. Vaikeat masennukset ja ahdistukset ovat jo itsessään uhka fyysiselle terveydelle. Jos lääkkeillä on haittoja, niin masennus itsessään lisää esim. diabetes- ja sydänsairausriskejä. Eli suo siellä, vetelä täällä.

        Vaikea masennus tai ahdistus ON normaali tunnetila silloin, kun siihen johtaneet OLOSUHTEET ovat epänormaalit. Ts. kun ihminen on joutunut elämään traumaattisia tilanteita, kokemaan henkistä tai fyysistä väkivaltaa, ristiriitaisia ihmissuhteita, pitkään kestävää yksinäisyyttä, taloudellisen toimeentulon vaikeuksia, jne., muita suuria vastoinkäymisiä, kerralla tai vähitellen kasaantuen. Yleensä vakavan masennuksen tai ahdistuksen taustalla on jotakin tällaista, hyvin yksilöllistä tietenkin. Elämä on monimutkaista. Siis, olen samaa mieltä kanssasi, että niiden tunteiden kauheutta ei voi tietää sellainen joka ei ole kokenut. Mutta ettäkö epänormaalia - ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä ihminen ei kovin pitkälle itse päätä, mitä lääkkeitä syö. Lääkkeitä painostetaan syömään. Täytyy olla vahva vastustaakseen lääkityksiä.

        Vaikea-asteinen masennus ei ole normaali tunnetila. Kuten ei vaikea ahdistuskaan. Sitä ei voi ymmärtää ihminen, joka on kokenut vain normaalin tunneskaalan. Vaikeat masennukset ja ahdistukset ovat jo itsessään uhka fyysiselle terveydelle. Jos lääkkeillä on haittoja, niin masennus itsessään lisää esim. diabetes- ja sydänsairausriskejä. Eli suo siellä, vetelä täällä.

        Jos ei ole pakkohoidossa suljetulla osastolla niin todellakin ihminen itse päättää mitä myrkkynappeja syö tai on syömättä. Lääkäri on lääkäri ja ei päätä ihmisen syömisiä.


    • Anonyymi

      Itse olisin mielelläni jatkanut kuntoutustuella ja yrittänyt sitä kautta eläkkeelle mutta työvoimaviranomaiset järjestivät ihme hankkeellaan minut työkokeiluihin joissa ei tunnu olevan järjenhiventäkään ja loukkaantumisriski on noissa töissä on suuri.
      Ole onnellinen jos saat olla kuntoutumistuella ja pystyt harrastamaan mukavia asioita ilman työperäistä stressiä ,lihasvammoja, keljuja työkavereita ja pomoja joiden itse pitäisi saada hoitoa hulluuksiinsa.

      • Anonyymi

        Surku tilanne kyllä sinullakin. Koen, että kuntoni menee kotona vain huonommaksi. Nukun kellon ympäri kun pyörin yökaudet sängyssä. Päivisin ei jaksa oikeen tehdä mitään, kaikki on pakkopullaa energian puutteen vuoksi. Ihmisiä ympärilläni ei juurikaan ole. Ruoka ei maistu, särkyjä kroppa ympäriinsä vaikka olen nuoriaikuinen. Fibromyalgia ja kilpirauhasen vajaatoiminta mt-diagnoosien ohella. Tilanne pahentunut muutama vuoden sisällä.. Itsemurha-ajatuksia tämän tästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Surku tilanne kyllä sinullakin. Koen, että kuntoni menee kotona vain huonommaksi. Nukun kellon ympäri kun pyörin yökaudet sängyssä. Päivisin ei jaksa oikeen tehdä mitään, kaikki on pakkopullaa energian puutteen vuoksi. Ihmisiä ympärilläni ei juurikaan ole. Ruoka ei maistu, särkyjä kroppa ympäriinsä vaikka olen nuoriaikuinen. Fibromyalgia ja kilpirauhasen vajaatoiminta mt-diagnoosien ohella. Tilanne pahentunut muutama vuoden sisällä.. Itsemurha-ajatuksia tämän tästä.

        -ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Surku tilanne kyllä sinullakin. Koen, että kuntoni menee kotona vain huonommaksi. Nukun kellon ympäri kun pyörin yökaudet sängyssä. Päivisin ei jaksa oikeen tehdä mitään, kaikki on pakkopullaa energian puutteen vuoksi. Ihmisiä ympärilläni ei juurikaan ole. Ruoka ei maistu, särkyjä kroppa ympäriinsä vaikka olen nuoriaikuinen. Fibromyalgia ja kilpirauhasen vajaatoiminta mt-diagnoosien ohella. Tilanne pahentunut muutama vuoden sisällä.. Itsemurha-ajatuksia tämän tästä.

        "Surku tilanne kyllä sinullakin." Siis oletko aloittaja? Huolestuttaa... jos on kipuja, ja fibromyalgia, niin lopeta ihmeessä sitten ne SSRI-t ja muut psyyken"lääkkeet"! Ne eivät ihan oikeasti tee siinä tilanteessa hyvää, jos ylipäänsä muutenkaan... Ymmärrän että kemiallisista aineista haetaan oljenkortta, mutta pitemmän päälle haitta voi olla todellakin paljon suurempi. - En nyt tähän hätään osaa muuta neuvoa kuin on jo neuvottu, että terapiaa, harrastuksia, terveellistä ravintoa jne., mutta psyykehuumeet todellakin pahentavat vointiasi pitkän päälle - ellei nuo vaivat olisi jo osittain niistä tulleet, jos olet niitä pitkään käyttänyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Surku tilanne kyllä sinullakin." Siis oletko aloittaja? Huolestuttaa... jos on kipuja, ja fibromyalgia, niin lopeta ihmeessä sitten ne SSRI-t ja muut psyyken"lääkkeet"! Ne eivät ihan oikeasti tee siinä tilanteessa hyvää, jos ylipäänsä muutenkaan... Ymmärrän että kemiallisista aineista haetaan oljenkortta, mutta pitemmän päälle haitta voi olla todellakin paljon suurempi. - En nyt tähän hätään osaa muuta neuvoa kuin on jo neuvottu, että terapiaa, harrastuksia, terveellistä ravintoa jne., mutta psyykehuumeet todellakin pahentavat vointiasi pitkän päälle - ellei nuo vaivat olisi jo osittain niistä tulleet, jos olet niitä pitkään käyttänyt?

        Tarpeenmukainen hoito ry:n videoista saa vinkkejä miten vierottua psyykenlääkkeistä turvallisesti. Katso esim. video Psyykenlääkevierotus - uhka vai mahdollisuus? Siinä puhuu eräs psykologi-psykoterapeutti.
        https://www.youtube.com/watch?v=o4qv_97qXDw


    • Anonyymi

      Laita ihmeessä vetämään työkyvyttömyyseläkepaperit , pääseehän sitä sitten duuniin jos jossain vaiheessa tarpeelliseksi katsoo moista ajanvietettä harrastaa mikäli terveys sallii.

      • Anonyymi

        Sellanen sudenkuoppa eläkkeissä sitten on, että sen jälkeen ei tule myöskään kuntoutusta. Joillekkin tämä on ihan ok, mutta ei ihan kaikille. Riippuu niin ihmisestä, kuin elämän tilanteestakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellanen sudenkuoppa eläkkeissä sitten on, että sen jälkeen ei tule myöskään kuntoutusta. Joillekkin tämä on ihan ok, mutta ei ihan kaikille. Riippuu niin ihmisestä, kuin elämän tilanteestakin.

        Millaista kuntoutusta meinaat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millaista kuntoutusta meinaat?

        Jos nyt muistan oikein, niin about mitään, mitä kela maksaa. (esim. kelan terapiat.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millaista kuntoutusta meinaat?

        Tosiaan, minuakin kiinnostaa tietää mitä on tuo kuntoutus oikeasti ja auttaako se johonkin?


    • Anonyymi

      kannattaa hakea työkyvyttömyyseläkettä ja saada hylkäys niin silloin pääsee hakemaan työttömyysetuutta ja et ole enää kuntoutustuella.Yksinkertaista.

      • Anonyymi

        Ts. Ei hae koko tukea?


    • Anonyymi

      Jos käytät mielialalääkkeitä, niin miten olisi jos sensijaan koettaisit päästä terapiaan? Onhan se useimmille tehokkaampi keino ratkaista niitä syitä jotka lääkkeidenkäyttöön johtivat...

      • Anonyymi

        Terapiaa kokeiltu kahdesti. Eka nukahteli, toinen ei ollut tarpeeksi pätevä/kokenut. Sitten vointi menikin huonommaksi.
        -ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terapiaa kokeiltu kahdesti. Eka nukahteli, toinen ei ollut tarpeeksi pätevä/kokenut. Sitten vointi menikin huonommaksi.
        -ap

        Etsi kolmas. Tarvittaessa neljäs, jne. Itselläni tärppäsi neljäs, kun aloitin kuntoutuspsykoterapian. Ei, tämä ei ole vitsi vaan ihan yleinen tilanne terapiassa kävijöillä. Vaatii sitkeyttä koska terapeutitkin ovat vain ihmisiä, kaikki eivät ole yhtä ammattitaitoisia, eikä kommunikaatio voi muutenkaan sujua yhtä hyvin kaikkien kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etsi kolmas. Tarvittaessa neljäs, jne. Itselläni tärppäsi neljäs, kun aloitin kuntoutuspsykoterapian. Ei, tämä ei ole vitsi vaan ihan yleinen tilanne terapiassa kävijöillä. Vaatii sitkeyttä koska terapeutitkin ovat vain ihmisiä, kaikki eivät ole yhtä ammattitaitoisia, eikä kommunikaatio voi muutenkaan sujua yhtä hyvin kaikkien kanssa.

        ---oikeastaan se joka tärppäsi oli kuudes, jos lasketaan mukaan kaikki joilla kävin tutustumiskäynnilläkin. Ehdin käydä muutaman viikon - puoli vuotta neljällä terapeutilla, ja virallisesti sopiakin heidän kanssaan terapiasta, ja neljännen kanssa sitten alkoi sujua todella. Kannatti:) - Kela vähän niuhotti kun tuli kolmas vaihto, vaati psykiatrinlausunnon, edelliset olivat menneet pelkällä ilmoituksella. Asia järjestyi kuitenkin koska psykiatrini tajusi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ---oikeastaan se joka tärppäsi oli kuudes, jos lasketaan mukaan kaikki joilla kävin tutustumiskäynnilläkin. Ehdin käydä muutaman viikon - puoli vuotta neljällä terapeutilla, ja virallisesti sopiakin heidän kanssaan terapiasta, ja neljännen kanssa sitten alkoi sujua todella. Kannatti:) - Kela vähän niuhotti kun tuli kolmas vaihto, vaati psykiatrinlausunnon, edelliset olivat menneet pelkällä ilmoituksella. Asia järjestyi kuitenkin koska psykiatrini tajusi.

        Hienoa, että löysit ja jaksoit taistella terapian puolesta. Itselläni kävi oikeastaan niin, että sitä "toimivaa terapiaa etsiessäni" tilanne muuten eskaloitui korjaamattomaan kuntoon. Mutta siitäkin huolimatta kannustan ihmisiä terapiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa, että löysit ja jaksoit taistella terapian puolesta. Itselläni kävi oikeastaan niin, että sitä "toimivaa terapiaa etsiessäni" tilanne muuten eskaloitui korjaamattomaan kuntoon. Mutta siitäkin huolimatta kannustan ihmisiä terapiaan.

        Kyllä toimimaton terapia voi pahentaa tilannetta. Minulla on siitäkin kokemusta.

        Siksi olisikin kamalan tärkeää, että asiakas saisi itse valita kenellä käy, ja vaihtaa tarvittaessa, ja että saisi myös kannustusta omiin valintoihin ja luottamaan omiin tuntemuksiinsa. Vaikka se onkin raskasta silloin kun on muutenkin vaikeaa.
        - terapiaa suositellut


    • Anonyymi

      Koska olet kuntoutustuella, on sinulla todennäköisesti jokin hoitosuhde. Vai tapaatko lääkärin vain kuntoutustuen jatkoa varten? (Omalla kohdallani tilanne todellakin oli sellainen.) Eli ota asia puheeksi hoitoyksikkösi kanssa. Luulisi heidän pitävän positiivisena sitä, että haluat eteen päin. Lääkkeiden lopettamishaluun todennäköisesti suhtaudutaan negatiivisesti.

      Kuntoutustukikaan ei estä esim. tekemästä vapaaehtoistyötä. Ja sitä kautta voi parhaassa tapauksessa saada jotain muutakin.

      Kuntoutustuki on määräaikainen. Se ei jatku, ellei jatkoa haeta. Voit hakeutua sen jälkeen työttömäksi työnhakijaksi. Tosin on olemassa se riski, ettet pärjääkään tarjolla olevassa järjestelmässä, vaan pahimmassa tapauksessa oireilet pahasti ja joudut takaisin työkykyselvityksiin työvoimaviranomaisten toimesta. Tai et edes pääse selvityksiin, vaan saat suoraan karenssia.

      Oletko arvioinut omat voimavarasi oikein? Ehkä lääkärinlausunnot kirjoittanut taho näkee tilanteesi kirkkaammin ja osaa päätellä, ettet pärjää nykyisissä työelämän vaatimuksissa. Sekin syö itsetuntoa, kun kaikki, mihin ryhtyy, kariutuu. Aloittaa koulutukset, työt, harrastukset ja muut projektit suurella vauhdilla ja kaikki loppuvat kuin seinään. Sekin on nähty sivusta seuraten ja osaltaan koettu myös itse. Sekin syö ihmistä sisältä.

    • Anonyymi

      Nykysysteemi ei voimaannuta ihmistä vaan pikemminkin vie voimat pikkuhiljaa. Psyykenlääkkeillä pitkään käytettynä voi olla tämä vaikutus. Myös byrokratia, joka tukien hakemiseen liittyy. Psykiatrinen diagnoosi sinänsä voi olla elämää estävä asia.

      Jos olet päässyt kuntoutustuelle, ole iloinen, sillä se on kuitenkin turvattua tuloa. Ei kannata empiä jatkon hakemista, jos yhtään tuntuu siltä, ettei vielä jaksa työmarkkinoiden oravanpyörälle. Hanki tekemistä, joka kiinnostaa edes vähän, harrastuksia ym., vapaaehtoistyö on hyvä idea, ja terapiaa tai muuta vastaavaa psykososiaalista apua.

      • Anonyymi

        Minä olen pysyvällä eläkkeellä. Eikä ole kiire siltä pois ;)


      • Anonyymi

        Vapaaehtoistöistäkin saa työtodistukset ja ne voi lisätä cv:een. Vapaaehtoistyön kautta saa myös suhteita työelämään ja ne voi poikia työpaikan. Sama asia harjoitteluiden kanssa. Harjoitteluun saa muuten myös kuntoutustuen, kysymys on kuntouttavasta työjaksosta. Kuntoutustuen voi saada myös tutkinnon suorittamiseen tai loppuun suorittamiseen.


    • Anonyymi

      suosittelen että kysyt itseltäsi : Luonko itse itselleni mieleeni esteitä.

      Lääkkeitä ei kannata syödä.

      Tarvitset liikuntaa, terveellistä ruokaa ja luonnossa oleskelua.

      Terapiaa nämä jokainen itsessään.

    • Anonyymi

      Mene vaikka harjoitteluun kuntoutustuella tai opiskele kuntoutustuella ja sen jälkeen siirry työelämään, jos koet, että olet valmis siihen. Tietysti vapaaehtoistyö tai muukin voi olla se silta työelämään.

    • Anonyymi

      Miksi haluat kuntoutustuelta pois? Sinnehän on hankala päästä. Lääkkeistä ymmärränkin miksi haluat pois.

      • Anonyymi

        En ole aloittaja, enkä voi siis puhua hänen puolestaan, mutta ihan mututuntumalla heittäisin että noin 98% kuntoutujista joita tunnen, haluaisi käydä jonkinlaisessa työssä, ja elää niiltä osin ns. normaalia elämää. Ongelma tuntuisi enemmän oelvan työelämän vaativuus, ja oman voinnin yhteensovittaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole aloittaja, enkä voi siis puhua hänen puolestaan, mutta ihan mututuntumalla heittäisin että noin 98% kuntoutujista joita tunnen, haluaisi käydä jonkinlaisessa työssä, ja elää niiltä osin ns. normaalia elämää. Ongelma tuntuisi enemmän oelvan työelämän vaativuus, ja oman voinnin yhteensovittaminen.

        Kannattaa ottaa selvää oman asuinpaikkakunnan kuntouttavasta työtoiminnasta.
        Niissä paikoissa saa yleensä tehdä hommia oman voinnin mukaan, kukaan ei vaadi liikoja tekemään.

        Eihän niistä tosin mitään oikeaa palkkaa saa mutta pientä korvausta kuitenkin kuntoutustuen lisäksi. Ja on ainakin jotain tekemistä mihin osallistua ja tulee lähdettyä kotoa jonnekin.
        Elämään tulee jonkinlaista rytmiä ja säännöllisyyttä.
        Tapaa myös muita ihmisiä.

        Tosin tällä hetkellä saattaa korona rajoittaa eri toimintoja. Mutta eiköhän tämäkin joskus helpota.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 120
      2663
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      67
      2440
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      2081
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1737
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1648
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      15
      1479
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      17
      1429
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1403
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1377
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1302
    Aihe