Aihe

punikkien tuet lopetettava

Anonyymi

kannattamaton tukiviljely lopetettava suomesta,ei riitä veronmaksajien rahat tähän.halvemmaks tulee elättää nää kortiston korvauksella.ja jos ei se raha riitä sukutilan ylläpitoon yms sosiaalihuollosta sit hakemaan sitä tukea.

43

130

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikö terveyskeskus muka auttanut sinua?

      • Anonyymi

        Kyllä auttaa, ainakin saa lähetteen toisentyyppiseen laitokseen.


    • Anonyymi

      Joo. Kallis kerjäläis porukka on toi tuki viljeliä.

      • Anonyymi

        Halpaa se on, mitä rahalla saa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Halpaa se on, mitä rahalla saa.

        Todellisuudessa Euroopan kalleimpiin kuuluvaa muualla jätteenä pidettyä mutta täällä ruoaksi kutsuttua sontaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellisuudessa Euroopan kalleimpiin kuuluvaa muualla jätteenä pidettyä mutta täällä ruoaksi kutsuttua sontaa.

        Tuottajahinnat korkeintaan EU:niin keskitasoa, laatu ylivertaista. Ruuan hinta korkea, Mistähän johtuu? Liekö Suomen korkealla palkkatasolla, ja verotuksella (alv esim) jotain tekemistä hinnan kanssa. Mutta muistetaan taas syödä, aloittajalla tekstistä päätellen joko liian alhainen verensokeri, tai ylensyönnistä johtuva korkea verensokeri. Joka sekin on tietenkin ruuantuottajan syy, liian hyvää liian halvalla. Mutta kun kuitenkin sinäkin tiedät, vaikka sen myöntäminen muille on vaikeaa, kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa, aivan turhaa, aivan kaikki. Kun näkisi jossain ketjussa jonkin muun asian, mikä on elämälle välttämätöntä, mutta mahdoton on mahdotonta. Ja nyt syömään, maailman puhtaita suomalaista ruokaa, joka verovaroin on syöntipalkkioilla tehty lähes ilmaiseksi.


    • Anonyymi

      Luetteleppa valtiot, jotka eivät arvostelemisias ruuan hinnanalennuskorvauksia maksa. Siitä vai nimiä esiin. Ja muista, kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa. Vai kauanko olet ollut syömättä?

    • Anonyymi

      Epäilen aloittajan kärsivän mielenterveyshäiriöistä. Kannattaa hakea apua hyvissäajoin, nyt on päässyt melko pahaksi. Lopetuspiikki?

      • Anonyymi

        kukahan se sinutkin elättää.täytä vaan tukihakemuksias ,sen sä osaat :)


    • Anonyymi

      Punikkien viljelykset on lyöty läjään ajat siten ja nykyään eliitti kapitalistit jatkavat harrastuksena!

      • Anonyymi

        Onhan niitä onnistuneita pelureita, varsinkin trokaamisen takia. On niitä Linnan kuvaamia Koskeloiden ja Kylä-Pentin suvun tapaisia naimakauppoja, mutta lähinnä trokauksesta ja siirtoväelle annetuista elinkelvottomista plänteistä kiskomillaan rahoilla saivat ensimmäisen massikkinsa, jontikkansa ja pelaruurinsa. Valtra ei tukipummeille juuri kelvannut Kekkosen aikana. Härskein törsäke tienasi sillä tavalla, että antoi vuokraa vastaan evakkojen ja rintamamiesten käyttää rikoksella saaduilla rahoilla ostamaansa 'työjuhtaa'.


    • Anonyymi

      taas yksi joka ei ymmärrä prosenttilaskuista tuon taivaallista ?
      kuluttaja maksaa palkastaan keskimäärin 0,6 % koko maataloustukeen.
      Mutta viime tuloratkaisusssa sai lisää 3,2 %
      Siis pelkät korotukset suuremmat kuin koko maataloustuki

    • Anonyymi

      Omalla työllä pitää elää. Joutaa lopettaa tommonen suojatyö viljelys. Antaa markkina talouden määrätä hinnan. Niinkun kaikessa muussakin on tapana. Liian kallis yhteiskunnalle elättää noi tuki viljeliät.

      • Anonyymi

        Etkö pääse muka hoitoon?


      • Anonyymi

        Täyttä soopaa taas kirjoitat. Miksi ei ulkomailta saa tuoda niin halpaa työvoimaa kuin löytyy? Kun elintarvikkeitakin saa tuoda niin halvalla kuin maan ylijäämävarastoista saa. Kyllä nousisi Suomen kilpailukyky, kun markkinat määräisi palkkatason. Liian kalliita elätettäviä suomalaiset duunarit työn tuottavuuteen nähden. Rajat auki ja todellisia työn TEKIJÖITÄ tilalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täyttä soopaa taas kirjoitat. Miksi ei ulkomailta saa tuoda niin halpaa työvoimaa kuin löytyy? Kun elintarvikkeitakin saa tuoda niin halvalla kuin maan ylijäämävarastoista saa. Kyllä nousisi Suomen kilpailukyky, kun markkinat määräisi palkkatason. Liian kalliita elätettäviä suomalaiset duunarit työn tuottavuuteen nähden. Rajat auki ja todellisia työn TEKIJÖITÄ tilalle.

        Tuotiinhan sieltä maaorjia fruktoosipommeja poimimaan, vieläpä veronmaksajien piikkiin.


    • Anonyymi

      juuri näin.yhteiskunnassa tärkeimpiäkin asioita olis kun mättää tukirahaa rikkaille viljeliöille.

      • Anonyymi

        Näin juuri! Maahanmuuttaja taustaisten raha asiat kuntoon, Kela- tuethan ovat vain kaksinkertaiset kanta rupusakkiin verrattuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin juuri! Maahanmuuttaja taustaisten raha asiat kuntoon, Kela- tuethan ovat vain kaksinkertaiset kanta rupusakkiin verrattuna.

        Tukijusseille marjoja poimivat mamut elävät orjanoloissa. Närpiön tukia saava sontakikare voi kerskua orjiensa 'kotouttamiselle', koska kaakkoisaasialaiselle sisävessa ja suihku ovat luksusta.


      • Anonyymi

        Millä perusteella viljelijät on rikkaita. Vaikka ne saa tukia miljoonia euroja niin menot on myös esim eläinten pito yms niin niin kallista et miljoonista siinäkin puhutaan. Itse työskentelen isolla tilalla ja sielläkin menee aika niukasti. Ja pientilallisilla menee vielä huomattavasti huonommin. Suomalainen ruoka on maailman mittapuulla yksi puhtaimpia, turvallisimpia ja eettisimpiä vaihtoehtoja ja todellakin tuen suomalaista ruoantuotantoa. Tilat työllistävät myös paljon lomittajia ja muita eläintenhoitoalan työntekijöitä, muistakaapa se. Ruoka on tärkeää, vesi on tärkeää ja katto pään päällä. ei kalliit lentomatkat. Mitäs noi tuet jollekki helkuti finnairille korona-aikaan nyt oli. Ois vaa antanu mennä konkkaa. Ei sillä mitää tee. Ei ihmisten tartte päästä vuosittain johki teneriffalle tai palmasille. Kun ei tuettais tollasii ääliöfirmoi ja luonnonsaastuttajafirmoi nii jäis rahaa kyl kansalaisille vaikka tuettaiskin maajusseja. Finnair alas ja teollisuusjätit myös. Niitä tuotteita sit voi ostaa ulkomailta halvemmalla tai olla ostamatta. Mut ruoan puhtaus ja eettisyys on tärkeää. Suomessa se on hyvin organisoitua ja laissa määriteltyä kaikin osin. Siihen siis voi luottaa, toisin kuin ulkomaiseen ruoantuotantoon geenimuunteluineen ja eläinrääkkäyksineen. Jos maanviljelijöitä ja eläintilallisia ei tuettaisi nousisi suomalaisen ruoan jo maitolitrankin hinta liki kymmenkertaiseksi, koska alunperin tukipolitiikka oli valtion keino laskea maataloustuotteiden hintoja kuluttajille edullisemmaksi. Eläimet kun ei elä kiitoksella tai hymyillä ja niiden ruoka maksaa yhä enemmän. ilman maatalouden tukia kotimaista maitoakaan ei olisi köyhempien kansalaisten enää varaa ostaa. Eli ihan kuluttajien hyväksi tuet ovat. Valittakaa vaihteeksi jostain oikeista asioista, kuten ilmansaastuttajayrityksistä tai markkinatalouden jäteistä. Entä kesko? Entä tuottajia riistävä s-ryhmä? Tuottajat saa jatkojalostajilta yhä vähemmän maksua tuotteistaan koska jatkojalostamot saa yhä vähemmän hintaa tuotteistaan näiltä kauppaketjujen suurpomoilta, jotka kulkee hienot samettipuvut päällä hienoilla autoillaan ja asuvat hulppeissa asunnoissaan. Kauppaketjuista ainakin s-ryhmä ryöstää kaikilta. Työntekijöille maksetaan surkeasti, samoin tuottajille ja jatkojalostajille. Halpuutimme hintoja ei ole kauppaketju yrittäjän pussista pois vaan suurimmaksi osaksi (80%) tuottajilta ja jatkojalostajilta pois ja loput 20% työntekijöiltä. Ja jos hinnat nousee jossain tuotteessa sen tulon näkee vain nämä yritysjohtajat kyseisessä ketjussa, ei tuottajat tai jatkojalostajat eikä oikeen työntekijätkään. Kyllä se vaan on niin että ostakaa ihmiset suoraa tuottajilta ja jatkojalostajilta jos voitte, kaupat ei osaa kuin ryöstää kaikilta. Siinä teille hieman faktaa ruoantuotannon pimeältäkin puolelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä perusteella viljelijät on rikkaita. Vaikka ne saa tukia miljoonia euroja niin menot on myös esim eläinten pito yms niin niin kallista et miljoonista siinäkin puhutaan. Itse työskentelen isolla tilalla ja sielläkin menee aika niukasti. Ja pientilallisilla menee vielä huomattavasti huonommin. Suomalainen ruoka on maailman mittapuulla yksi puhtaimpia, turvallisimpia ja eettisimpiä vaihtoehtoja ja todellakin tuen suomalaista ruoantuotantoa. Tilat työllistävät myös paljon lomittajia ja muita eläintenhoitoalan työntekijöitä, muistakaapa se. Ruoka on tärkeää, vesi on tärkeää ja katto pään päällä. ei kalliit lentomatkat. Mitäs noi tuet jollekki helkuti finnairille korona-aikaan nyt oli. Ois vaa antanu mennä konkkaa. Ei sillä mitää tee. Ei ihmisten tartte päästä vuosittain johki teneriffalle tai palmasille. Kun ei tuettais tollasii ääliöfirmoi ja luonnonsaastuttajafirmoi nii jäis rahaa kyl kansalaisille vaikka tuettaiskin maajusseja. Finnair alas ja teollisuusjätit myös. Niitä tuotteita sit voi ostaa ulkomailta halvemmalla tai olla ostamatta. Mut ruoan puhtaus ja eettisyys on tärkeää. Suomessa se on hyvin organisoitua ja laissa määriteltyä kaikin osin. Siihen siis voi luottaa, toisin kuin ulkomaiseen ruoantuotantoon geenimuunteluineen ja eläinrääkkäyksineen. Jos maanviljelijöitä ja eläintilallisia ei tuettaisi nousisi suomalaisen ruoan jo maitolitrankin hinta liki kymmenkertaiseksi, koska alunperin tukipolitiikka oli valtion keino laskea maataloustuotteiden hintoja kuluttajille edullisemmaksi. Eläimet kun ei elä kiitoksella tai hymyillä ja niiden ruoka maksaa yhä enemmän. ilman maatalouden tukia kotimaista maitoakaan ei olisi köyhempien kansalaisten enää varaa ostaa. Eli ihan kuluttajien hyväksi tuet ovat. Valittakaa vaihteeksi jostain oikeista asioista, kuten ilmansaastuttajayrityksistä tai markkinatalouden jäteistä. Entä kesko? Entä tuottajia riistävä s-ryhmä? Tuottajat saa jatkojalostajilta yhä vähemmän maksua tuotteistaan koska jatkojalostamot saa yhä vähemmän hintaa tuotteistaan näiltä kauppaketjujen suurpomoilta, jotka kulkee hienot samettipuvut päällä hienoilla autoillaan ja asuvat hulppeissa asunnoissaan. Kauppaketjuista ainakin s-ryhmä ryöstää kaikilta. Työntekijöille maksetaan surkeasti, samoin tuottajille ja jatkojalostajille. Halpuutimme hintoja ei ole kauppaketju yrittäjän pussista pois vaan suurimmaksi osaksi (80%) tuottajilta ja jatkojalostajilta pois ja loput 20% työntekijöiltä. Ja jos hinnat nousee jossain tuotteessa sen tulon näkee vain nämä yritysjohtajat kyseisessä ketjussa, ei tuottajat tai jatkojalostajat eikä oikeen työntekijätkään. Kyllä se vaan on niin että ostakaa ihmiset suoraa tuottajilta ja jatkojalostajilta jos voitte, kaupat ei osaa kuin ryöstää kaikilta. Siinä teille hieman faktaa ruoantuotannon pimeältäkin puolelta.

        Kävin ajamassa peltilehmälläni Sysmän, Evijärven ja Kuhmon tapaisilla alueilla. Köyhyyttä en siellä nähnyt. Jokaisella piehtareella tuntui olevan käytännössä maalaiskartano. Toisilta varastetuilla rahoilla on mukava 'rempata' röttelöstä mukava pytinki. Linnankin kirjasta ilmenee hyvin minkälainen ihme jopa kivinavetta oli Urjalassa 104 vuotta sitten, nykyään joka törsällä on sellainen.


    • Anonyymi

      Punikkien tilalle on tullut loisivat termostaatit, ei mikään ihme jos äärioikeisto nostaa kannatusta!🇨🇦🇨🇦🇨🇦

    • Anonyymi

      koko suomi vaan tukia nostelee...maajussit tukiaan ja kela mättää jouten eläjille rahaa...alkaa suomen työläisten rahat loppua elättää koko porukkaa.jätkät kuolee sukupuuttoon.kaikki ollaan kohta vaan luukulla rahaa kerjäämässä

      • Anonyymi

        Sehän onkin vihervasureiden kuningasajatus. Lopetetaan maatalous ja yrittäminen !
        Ostetaan kaikki elintarvikkeetkin ulkomailta ja eletään yhä enemmän velaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän onkin vihervasureiden kuningasajatus. Lopetetaan maatalous ja yrittäminen !
        Ostetaan kaikki elintarvikkeetkin ulkomailta ja eletään yhä enemmän velaksi.

        Ulkomailtahan ne jontikkasi kerosiinitkin tulevat, pösilö.


    • Anonyymi

      Tää on kyllä totta! Jos ei nyt ihan kokonaan lopettaa, mut aivan liikaa on harrastelijoita, jotka ei osaa edes perusjuttuja. Viljelypuolella ei mitään käsitystä maaperän ja ravinteiden yms. merkityksestä ja valitetaan rahaongelmia. Samaan aikaan yli-investoidaan esim. uusimpaan kylvö koneeseen tai gps-laitteisiin ja ostetaan huutokaupalla maata, maksoi mitä vaan. Täällä on päästy 10 t/ja satoihin eli turha syyttää kaikesta ilmastoa! Omalla kohdallani tuo on voinut myös onnistua, sillä erään lohkon, maa rm HHt, osasta on tullut kyllä todella paljon. Varmuudella on tullut hiesusavella 11 ha alalta erittäin hyvää mallasohraa 6700kg/ha ym.

      lajijasuris

      • Anonyymi

        Eikös tuo 6700 kg/ha ole ainakin etelässä ihan normisettiä kun laittaa kaikki viljelypanostukset kohdilleen. Toki se panostus maksaakin. Mutta väliin sitten tulee niitä huonompia vuosia kun säät ei ole niin otollisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös tuo 6700 kg/ha ole ainakin etelässä ihan normisettiä kun laittaa kaikki viljelypanostukset kohdilleen. Toki se panostus maksaakin. Mutta väliin sitten tulee niitä huonompia vuosia kun säät ei ole niin otollisia.

        En jaksa uskoo että normi settiä, mut mahdollista kyllä ja just kuten kerrot. Ihan kaikkia panoksia ei toki automaattisesti vaan tilanteen mukaan. Moni vaan toimii sillai että mitä sitä suotta satsata kun tuen saa muutenkin. Neuvonta-agrologi asui naapurissa ja kyllä se tiedon vastaanottaminen ja oma perehtyminen kuulemma monesti ollut aika kehnoa ja syyt haettiin säästä ja eu:sta.
        lajijasuris


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En jaksa uskoo että normi settiä, mut mahdollista kyllä ja just kuten kerrot. Ihan kaikkia panoksia ei toki automaattisesti vaan tilanteen mukaan. Moni vaan toimii sillai että mitä sitä suotta satsata kun tuen saa muutenkin. Neuvonta-agrologi asui naapurissa ja kyllä se tiedon vastaanottaminen ja oma perehtyminen kuulemma monesti ollut aika kehnoa ja syyt haettiin säästä ja eu:sta.
        lajijasuris

        Nyt kerrot että ei satsata viljelyyn.
        Täällä taas kerrotaan viljelijöidet uudehkoista koneista.
        Kuinka se nyt on, mitä uskoa.
        Ei kalliilla uusilla koneilla ole mitään käyttöä viljelijöille jos niitä ei käytä viljelyyn.
        Jos viljelijöillä on uusia koneita kyllä niitä viljelyyn käytetään.
        Esimerkiksi sinä kaupunkilainen, jos saisit rahaa niin ostaisitko sillä esimerkiksi uuden leikkuupuimurin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kerrot että ei satsata viljelyyn.
        Täällä taas kerrotaan viljelijöidet uudehkoista koneista.
        Kuinka se nyt on, mitä uskoa.
        Ei kalliilla uusilla koneilla ole mitään käyttöä viljelijöille jos niitä ei käytä viljelyyn.
        Jos viljelijöillä on uusia koneita kyllä niitä viljelyyn käytetään.
        Esimerkiksi sinä kaupunkilainen, jos saisit rahaa niin ostaisitko sillä esimerkiksi uuden leikkuupuimurin?

        Siinäpä se onkin, että moni tykkää ostaa "leluja", jotka ei ole tehokkaassa käytössä välttämättä, mutta maaperän fysikaaliset seikat ja kasvibiologia laiminlyödään. Tätä on todenneet ihan maatalousekonomistit yms. Siis nimenomaan kasvipuolella korostuu semmonen tietty vetelyys ja tukioptimointi, kun taas eläinten pito on kovaa työtä ja koneet tehokkaammassa käytössä. Tilojen kasvu on toki vaatinut omat investointinsa, mutta eipä voi olla kovin suuria kannattavuusongelmiakaan, jos on varaa aina ostaa uusia koneita ja maksaa maasta ylihintaa...

        Joo en ole semmonen, että ostaisin jonkun ylikalliin kivan jutun mikäli saisin paljon rahaa. Auton varmaan vaihtaisin ja sisustus menisi uusikisi ainakin sekä sijoittaisin

        lajijasuris


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä se onkin, että moni tykkää ostaa "leluja", jotka ei ole tehokkaassa käytössä välttämättä, mutta maaperän fysikaaliset seikat ja kasvibiologia laiminlyödään. Tätä on todenneet ihan maatalousekonomistit yms. Siis nimenomaan kasvipuolella korostuu semmonen tietty vetelyys ja tukioptimointi, kun taas eläinten pito on kovaa työtä ja koneet tehokkaammassa käytössä. Tilojen kasvu on toki vaatinut omat investointinsa, mutta eipä voi olla kovin suuria kannattavuusongelmiakaan, jos on varaa aina ostaa uusia koneita ja maksaa maasta ylihintaa...

        Joo en ole semmonen, että ostaisin jonkun ylikalliin kivan jutun mikäli saisin paljon rahaa. Auton varmaan vaihtaisin ja sisustus menisi uusikisi ainakin sekä sijoittaisin

        lajijasuris

        Miten maaperän fysikaaliset seikat ja kasvibiologia laiminlyödään?

        Etkö tiennyt ettämaataloustukiehdoissa pellosta pitää otta ravinneanalyysi jonka maataloustukiehtojen tarkastaja voi tarkastaa. Määrätty ala pitääkevytmuokata ja pitää jättää kaasvipeitteiseksi.

        Täälläkin on paheksuttu ”hömppäheinää” joka on pellon vuoroviljelyä, siis sitä kesantoa joka mureuttaa maata ja parantaa pellon matojen elinolosuhteita jotka puolestaan myös mureuttavat maata.

        Kuten itsekin kerroit, nykyaikainen viljely vaatii paljon pinta-alaa ja ajanmukaisia viljelymenetelmiä, siis myös kalustoa.

        Välttämäton lisämaiden hankkiminen lisää kysyntää mikä puolestaan markkinataloudessa nostaa hintoja, siis kun on ostajia enemmän kuin myytävää tuotetta, siis peltomaata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten maaperän fysikaaliset seikat ja kasvibiologia laiminlyödään?

        Etkö tiennyt ettämaataloustukiehdoissa pellosta pitää otta ravinneanalyysi jonka maataloustukiehtojen tarkastaja voi tarkastaa. Määrätty ala pitääkevytmuokata ja pitää jättää kaasvipeitteiseksi.

        Täälläkin on paheksuttu ”hömppäheinää” joka on pellon vuoroviljelyä, siis sitä kesantoa joka mureuttaa maata ja parantaa pellon matojen elinolosuhteita jotka puolestaan myös mureuttavat maata.

        Kuten itsekin kerroit, nykyaikainen viljely vaatii paljon pinta-alaa ja ajanmukaisia viljelymenetelmiä, siis myös kalustoa.

        Välttämäton lisämaiden hankkiminen lisää kysyntää mikä puolestaan markkinataloudessa nostaa hintoja, siis kun on ostajia enemmän kuin myytävää tuotetta, siis peltomaata.

        ”Traktoreiden rekisteröinnit jatkoivat viime vuonna taas laskuaan, vaikka edellisen vuoden pieni nousu antoi jo merkkejä käänteestä. Vuoden 2017 aikana rekisteriin merkittiin 1 594 uutta traktoria.”
        https://kaytannonmaamies.fi/traktorikauppa-hyytyi/

        En löytänyt uudempaa tilastoa mutta jos suomessa on ehkä 40000 aktiivitilaa, ostaa joka 25 tila keskimäärin uuden traktorin,
        Uskoisin että pienet tilat eivät osta kuitenkaan lainkaan uutta traktoria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Traktoreiden rekisteröinnit jatkoivat viime vuonna taas laskuaan, vaikka edellisen vuoden pieni nousu antoi jo merkkejä käänteestä. Vuoden 2017 aikana rekisteriin merkittiin 1 594 uutta traktoria.”
        https://kaytannonmaamies.fi/traktorikauppa-hyytyi/

        En löytänyt uudempaa tilastoa mutta jos suomessa on ehkä 40000 aktiivitilaa, ostaa joka 25 tila keskimäärin uuden traktorin,
        Uskoisin että pienet tilat eivät osta kuitenkaan lainkaan uutta traktoria.

        No joo, ehkäpä rakennemuutos on jo ehtinyt niin pitkälle, että enin osa niistä puhtaista "harrastelijoista" on jo lopettanut.

        lajijasuris


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten maaperän fysikaaliset seikat ja kasvibiologia laiminlyödään?

        Etkö tiennyt ettämaataloustukiehdoissa pellosta pitää otta ravinneanalyysi jonka maataloustukiehtojen tarkastaja voi tarkastaa. Määrätty ala pitääkevytmuokata ja pitää jättää kaasvipeitteiseksi.

        Täälläkin on paheksuttu ”hömppäheinää” joka on pellon vuoroviljelyä, siis sitä kesantoa joka mureuttaa maata ja parantaa pellon matojen elinolosuhteita jotka puolestaan myös mureuttavat maata.

        Kuten itsekin kerroit, nykyaikainen viljely vaatii paljon pinta-alaa ja ajanmukaisia viljelymenetelmiä, siis myös kalustoa.

        Välttämäton lisämaiden hankkiminen lisää kysyntää mikä puolestaan markkinataloudessa nostaa hintoja, siis kun on ostajia enemmän kuin myytävää tuotetta, siis peltomaata.

        Ravinneanalyysi ja kasvipeitteisyys ei yksinään ole riittäviä. Mitä sitten laiminlyödään niin mm. tallotaan liian märkää maata, huono salaojitus, ravinnearvot ja ph raikeästi punaisella jatkuvasti, puutteellinen lannoitus ym.

        lajijasuris


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ravinneanalyysi ja kasvipeitteisyys ei yksinään ole riittäviä. Mitä sitten laiminlyödään niin mm. tallotaan liian märkää maata, huono salaojitus, ravinnearvot ja ph raikeästi punaisella jatkuvasti, puutteellinen lannoitus ym.

        lajijasuris

        ”...ravinnearvot ja ph raikeästi punaisella jatkuvasti...”

        ” Nitraattiasetus: kokonaistyppeä lannasta ja org. lannoitevalmisteesta saa olla enint. 170 kg/vuosi. Selvitä maalaji. Lannoitus on kielletty < 5 m vesistöstä. Seuraavan 5 m alalla
        lanta ja orgaaniset lannoi- tevalmisteet on mullattava vuorokauden sisällä. Muista kaltevuusrajoite (15 %).
        Tee lanta-analyysi ja pidä kirjaa lannanlevityksestä ja sadoista. Noudata levitys- ja patterointiaikoja.

        Huolehdi rikkakasvintorjunnasta ja kasvukunnosta. Vil- jele hyvän maatalouskäytännön mukaan ja pidä maa avoimena.
        Pellon on oltava viljelykel- poinen 1.1 -31.12.
        Jos käytät kastelua, tarkista tarvitsetko vedenottoon luvan. Ota vesinäyte, jos kastelet sellaisenaan syötäviä kasveja. Vesinäyte on tehtävä kolmen vuoden välein omas- ta kaivosta otetusta vedestä.

        Viljele normaalisti vähintään täydentävien ehtojen mukaan. Muista, että viljeltäviä kasveja on oltava vähintään kaksi, pl. vapautukset.
        AB-alueella kasveja on oltava kolme, jos peltoala yli 30 ha. Ota AB-alueella huomioon myös pääkasvin ja kahden eniten viljellyn viljelykasvin peltoalarajoitteet. Vapaudut kokonaan viljelyn monipuolistamisesta, jos:
        - peltoalastasi yli 75 % on nurmea, kesantoa, palkokasveja, näiden käyttötapojen yhdistelmää tai jos
        - tukikelpoisesta maatalousmaastasi yli 75 % on pysyvää nurmea, nurmea tai näiden käyttötapojen yhdistelmää.
        Vapautus voi aiheuttaa sen, ettei ympäristökorvauksen joitakin tukia makseta.
        Kasvusto on säilytettävä 30.6. - 31.8. tai kasvi on pystyttävä tunnistamaan kasvijäänteistä. Tarkista, mitkä kasvilajit kuuluvat viherryttämiseen. Viherryttäminen ei koske alle 10 ha:n tiloja, luomutiloja tai tiloja, joilla viljellään pääosin nurmea.
        Luomuvalvontarekisteriin ilmoittautuminen vapauttaa viherryttämisestä siirtymäkaudesta lähtien.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”...ravinnearvot ja ph raikeästi punaisella jatkuvasti...”

        ” Nitraattiasetus: kokonaistyppeä lannasta ja org. lannoitevalmisteesta saa olla enint. 170 kg/vuosi. Selvitä maalaji. Lannoitus on kielletty < 5 m vesistöstä. Seuraavan 5 m alalla
        lanta ja orgaaniset lannoi- tevalmisteet on mullattava vuorokauden sisällä. Muista kaltevuusrajoite (15 %).
        Tee lanta-analyysi ja pidä kirjaa lannanlevityksestä ja sadoista. Noudata levitys- ja patterointiaikoja.

        Huolehdi rikkakasvintorjunnasta ja kasvukunnosta. Vil- jele hyvän maatalouskäytännön mukaan ja pidä maa avoimena.
        Pellon on oltava viljelykel- poinen 1.1 -31.12.
        Jos käytät kastelua, tarkista tarvitsetko vedenottoon luvan. Ota vesinäyte, jos kastelet sellaisenaan syötäviä kasveja. Vesinäyte on tehtävä kolmen vuoden välein omas- ta kaivosta otetusta vedestä.

        Viljele normaalisti vähintään täydentävien ehtojen mukaan. Muista, että viljeltäviä kasveja on oltava vähintään kaksi, pl. vapautukset.
        AB-alueella kasveja on oltava kolme, jos peltoala yli 30 ha. Ota AB-alueella huomioon myös pääkasvin ja kahden eniten viljellyn viljelykasvin peltoalarajoitteet. Vapaudut kokonaan viljelyn monipuolistamisesta, jos:
        - peltoalastasi yli 75 % on nurmea, kesantoa, palkokasveja, näiden käyttötapojen yhdistelmää tai jos
        - tukikelpoisesta maatalousmaastasi yli 75 % on pysyvää nurmea, nurmea tai näiden käyttötapojen yhdistelmää.
        Vapautus voi aiheuttaa sen, ettei ympäristökorvauksen joitakin tukia makseta.
        Kasvusto on säilytettävä 30.6. - 31.8. tai kasvi on pystyttävä tunnistamaan kasvijäänteistä. Tarkista, mitkä kasvilajit kuuluvat viherryttämiseen. Viherryttäminen ei koske alle 10 ha:n tiloja, luomutiloja tai tiloja, joilla viljellään pääosin nurmea.
        Luomuvalvontarekisteriin ilmoittautuminen vapauttaa viherryttämisestä siirtymäkaudesta lähtien.

        Tuossa vielä linkki.

        https://pohjois-savo.mtk.fi/documents/197480/0/EU_kalenteri_19-20_taulukot+ja+kaistat_verkkoon+(1).pdf/07ef0e05-8128-2006-4fc9-db9f121f7d01?t=1561380446334

        Mitä tulee märän maan tallomiseen, tunnustan, olen syyllistynyt siihen itsekin mutta toinen vaihtoehto erittäin sateisina syksyinä on jättää sato korjaamatta joka taas haittaa seuraavana keväänä muokkausta ja kylvöjä.
        Suomi kun ei ole keski eikä eteläeurooppaa vaikka on sielläkin joskus märkää tai liian kuivaa.

        Oletko muuten jokin maatalousalan asiantuntija ja sinulla on tutkittua tietoa väitterilesi vai ovatko ne vain ”mutu tuntumia” kuten monilla täällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös tuo 6700 kg/ha ole ainakin etelässä ihan normisettiä kun laittaa kaikki viljelypanostukset kohdilleen. Toki se panostus maksaakin. Mutta väliin sitten tulee niitä huonompia vuosia kun säät ei ole niin otollisia.

        Ja ne 'huonommat vuodet' maksaa tyhmän veronmaksaja jota törsäke pelottelee vuoden 1867 toisintolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kerrot että ei satsata viljelyyn.
        Täällä taas kerrotaan viljelijöidet uudehkoista koneista.
        Kuinka se nyt on, mitä uskoa.
        Ei kalliilla uusilla koneilla ole mitään käyttöä viljelijöille jos niitä ei käytä viljelyyn.
        Jos viljelijöillä on uusia koneita kyllä niitä viljelyyn käytetään.
        Esimerkiksi sinä kaupunkilainen, jos saisit rahaa niin ostaisitko sillä esimerkiksi uuden leikkuupuimurin?

        Se on kato komiaa esittelyä varten pöljä. Etkö kuulut miten duudsonien Jarppi sanoi jontikkaa komiaksi. Hämeessä tukijussi törsäpummi puhuu 'koreesti olemisesta', idempänä korreuesta. Meille muille traktori ei ole phallos symbooli. Miks olis? Etenkin Hämeessä olen monta isäntienkin 'ämmää' huudattanut läpi yön omalla 'falloksellani'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa vielä linkki.

        https://pohjois-savo.mtk.fi/documents/197480/0/EU_kalenteri_19-20_taulukot+ja+kaistat_verkkoon+(1).pdf/07ef0e05-8128-2006-4fc9-db9f121f7d01?t=1561380446334

        Mitä tulee märän maan tallomiseen, tunnustan, olen syyllistynyt siihen itsekin mutta toinen vaihtoehto erittäin sateisina syksyinä on jättää sato korjaamatta joka taas haittaa seuraavana keväänä muokkausta ja kylvöjä.
        Suomi kun ei ole keski eikä eteläeurooppaa vaikka on sielläkin joskus märkää tai liian kuivaa.

        Oletko muuten jokin maatalousalan asiantuntija ja sinulla on tutkittua tietoa väitterilesi vai ovatko ne vain ”mutu tuntumia” kuten monilla täällä.

        ”Suomen ravinnetaseet ovat laskeneet kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla koko maassa ja suurin syy tähän on ollut väkilannoituksen vähentyminen. Typen ylijäämä hehtaaria kohti on pienentynyt yhdeksästäkymmenestä kilogrammasta viiteenkymmeneenneljään ja fosforin kolmestakymmenestä kilogrammasta alle kuuteen. Viime vuosina taseen ylijäämät eivät ole pienentyneet, ja kasvukausien väliset erot näkyvät ylijäämien vaihteluna. Erot alueellisissa keskiarvoissa johtuvat pääosin kotieläin- ja viljantuotannon painottumisesta eri alueille.”

        https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/typpi_ja_fosforitaseet/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Suomen ravinnetaseet ovat laskeneet kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla koko maassa ja suurin syy tähän on ollut väkilannoituksen vähentyminen. Typen ylijäämä hehtaaria kohti on pienentynyt yhdeksästäkymmenestä kilogrammasta viiteenkymmeneenneljään ja fosforin kolmestakymmenestä kilogrammasta alle kuuteen. Viime vuosina taseen ylijäämät eivät ole pienentyneet, ja kasvukausien väliset erot näkyvät ylijäämien vaihteluna. Erot alueellisissa keskiarvoissa johtuvat pääosin kotieläin- ja viljantuotannon painottumisesta eri alueille.”

        https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/typpi_ja_fosforitaseet/

        Juu en ihan ole asiantuntija, vaan enimmäkseen kp:n jäsenenä harrastelua. Edunjättäjä taas oli hyväpalkkainen valtion virkamies, joka ei vaivautunut kyllä perehtyyn juuri mihinkään, kun taas mä tunnen lähes kaikki perusasiat. Mä olen ns. itseoppinut.
        Toki hyvä sato vaatii tuuria sään suhteen, mutta paljon voi itse vaikuttaa lopputulokseen. On totta, että joskus on melkeinpä pakko yrittää mm. puida vaikka märkää, mutta toisilla on vimmattu tarve kyntää väkisin syksyllä yms. Kyllä mä olen nähnyt monia, jotka ei panosta riittävästi lannoitukseen, ph:n nostoon yms. ja sadot on vuodesta toiseen 1500-2500 kg/ha. Näin siis nimenomaan viljatiloilla.

        lajijasuris


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu en ihan ole asiantuntija, vaan enimmäkseen kp:n jäsenenä harrastelua. Edunjättäjä taas oli hyväpalkkainen valtion virkamies, joka ei vaivautunut kyllä perehtyyn juuri mihinkään, kun taas mä tunnen lähes kaikki perusasiat. Mä olen ns. itseoppinut.
        Toki hyvä sato vaatii tuuria sään suhteen, mutta paljon voi itse vaikuttaa lopputulokseen. On totta, että joskus on melkeinpä pakko yrittää mm. puida vaikka märkää, mutta toisilla on vimmattu tarve kyntää väkisin syksyllä yms. Kyllä mä olen nähnyt monia, jotka ei panosta riittävästi lannoitukseen, ph:n nostoon yms. ja sadot on vuodesta toiseen 1500-2500 kg/ha. Näin siis nimenomaan viljatiloilla.

        lajijasuris

        Uskoisin että peltoja lannoitetaan niin paljon kuin on luvallista. Olen jo vuokrannut peltoni mutta minulla oli tietokoneessa ohjelma joka laski optimilannoituksen koneelle syötettyjen ravinneanalyysiarvojen perusteella.

        Muistan kun eräänä vuonna ohran tonnihinta oli noin 75€. Tuonna vuonna kun tein laskelman jossa otettiin huomioon lannoituksen vaikutus satomäärään ja viljan hinta, noiden käyrien leikkauspiste sijoittui melko matalalle, eli lannoitteen levitysmäärä elle sen mitä olisi lain mukaan saanut levittää. Siis kun lannoitta levittää ja satomäärä lisääntyy mutta lannoite maksaa enemmän kuin sadon lisäyksestä saatava raha.

        Ikävä kyllä kalkki levityksineen maksaa niin paljon että sen takaisin saaminen sadon lisäyksen muodossa kestää kyllä vuosia, riippuu tietysti maalajista.
        Itse kun jo lähestyin eläikää laskin että en saa kalkitukseen sijoittamaani summaa takaisin ennen eläkeikää.

        Jos viljasta saisi enemmän voisi myös panostaa enemmän mutta nyt on otettava huomioon
        paljonko kannattaa panostaa. Sitäpaitsi tuntuu että tarkeintä viljelyssä olisi erilaiset luontoarvot ja toisena vasta ruoan tuottaminen, näin ainakin minusta tuntuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskoisin että peltoja lannoitetaan niin paljon kuin on luvallista. Olen jo vuokrannut peltoni mutta minulla oli tietokoneessa ohjelma joka laski optimilannoituksen koneelle syötettyjen ravinneanalyysiarvojen perusteella.

        Muistan kun eräänä vuonna ohran tonnihinta oli noin 75€. Tuonna vuonna kun tein laskelman jossa otettiin huomioon lannoituksen vaikutus satomäärään ja viljan hinta, noiden käyrien leikkauspiste sijoittui melko matalalle, eli lannoitteen levitysmäärä elle sen mitä olisi lain mukaan saanut levittää. Siis kun lannoitta levittää ja satomäärä lisääntyy mutta lannoite maksaa enemmän kuin sadon lisäyksestä saatava raha.

        Ikävä kyllä kalkki levityksineen maksaa niin paljon että sen takaisin saaminen sadon lisäyksen muodossa kestää kyllä vuosia, riippuu tietysti maalajista.
        Itse kun jo lähestyin eläikää laskin että en saa kalkitukseen sijoittamaani summaa takaisin ennen eläkeikää.

        Jos viljasta saisi enemmän voisi myös panostaa enemmän mutta nyt on otettava huomioon
        paljonko kannattaa panostaa. Sitäpaitsi tuntuu että tarkeintä viljelyssä olisi erilaiset luontoarvot ja toisena vasta ruoan tuottaminen, näin ainakin minusta tuntuu.

        No, mä en ole perillä juuri tämän hetken asioista, kun noista omista touhuista on jo pidempi tovi enkä ole sen naapurin asiantuntijan enkä juuri kenenkään muunkaan kanssa viljelyasioista puhunut, sillä olen sittemmin muuttanut muualle. Mutta jotain näkee autostakin käsin, kun tietää mitä katsoa.

        Sinä vaikutat ammattilaiselta, mutta kyllä mä voisin nimetä montakin ketä ei lannoittanut riittävästi, niin selviä merkkejä mm. typen, fosforin ja kaliumin puutteesta olen nähnyt. Ei se kalkituskaan ihan halpaa ole juu ja ymmärrän kyllä ettei lähellä eläkeikää se enää houkuttele, mutta muuten tämä on se eräs mistä sanotaan ettei kannattaisi. Kyllä on kannattanut ainakin agronomien ja agrologien mielestä. Kalkin mukana tulevalla kalsiumilla on esimerkiksi merkitystä vesitalouden säätelyssä. Esimerkkiksi tässä https://www.canna.fi/johdatus_ph_arvoon tietoa ph:n ja ravinteiden merkityksistä ja suhteesta toisiinsa. Toki ei ihan tällä tasolla tarvi tuntea, enkä itsekään osaa, kun mennään solutasolle. Sitten on vielä puuttellista rikkakasvien torjuntaa, viljelykiertoa yms. Tukijärjestelmää pitäisi saada kannustavammaksi ja kulupuolta pienemmäksi, ei ainakaan poliittisilla päätöksillä lisätä ongelmia mm. liialla viherryttämisellä.

        laijasuris


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, mä en ole perillä juuri tämän hetken asioista, kun noista omista touhuista on jo pidempi tovi enkä ole sen naapurin asiantuntijan enkä juuri kenenkään muunkaan kanssa viljelyasioista puhunut, sillä olen sittemmin muuttanut muualle. Mutta jotain näkee autostakin käsin, kun tietää mitä katsoa.

        Sinä vaikutat ammattilaiselta, mutta kyllä mä voisin nimetä montakin ketä ei lannoittanut riittävästi, niin selviä merkkejä mm. typen, fosforin ja kaliumin puutteesta olen nähnyt. Ei se kalkituskaan ihan halpaa ole juu ja ymmärrän kyllä ettei lähellä eläkeikää se enää houkuttele, mutta muuten tämä on se eräs mistä sanotaan ettei kannattaisi. Kyllä on kannattanut ainakin agronomien ja agrologien mielestä. Kalkin mukana tulevalla kalsiumilla on esimerkiksi merkitystä vesitalouden säätelyssä. Esimerkkiksi tässä https://www.canna.fi/johdatus_ph_arvoon tietoa ph:n ja ravinteiden merkityksistä ja suhteesta toisiinsa. Toki ei ihan tällä tasolla tarvi tuntea, enkä itsekään osaa, kun mennään solutasolle. Sitten on vielä puuttellista rikkakasvien torjuntaa, viljelykiertoa yms. Tukijärjestelmää pitäisi saada kannustavammaksi ja kulupuolta pienemmäksi, ei ainakaan poliittisilla päätöksillä lisätä ongelmia mm. liialla viherryttämisellä.

        laijasuris

        Moni maanviljelijä tuntee itsensä miltei rikolliseksi kun lukee miten itämeri rehevöityy ja levitetään pelloille kasvinsuojeluaineita joita ”vihertäjät” kutsuvat myrkyiksi joita ei saisi käyttää. Ihanne viljelijä on heidän mielestään sellainen joka ei käytä juurikaan lannoitteita ja noita myrkkyjä.

        Uskoisin että myös viljelijöiden joukossa on nykyisin ”maailmanparantajia”, itsekin tiedän muutaman jotka muutamaa hehtaariansa viljelevät luonnomukaisin menetelmin, jota kutsuvat viljelymenetelmiään.

        En toki vastusta luonnonsuojelua mutta uskoisin että ruokaa ei riitä kaikille jos viljelyssa palataan vaikka 50-luvun viljelymenetelmiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Halla-aho: Emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000007761119.html Alkaa olla nykyhallituksella lopun ajat.
      Maailman menoa
      366
      4395
    2. Miksi Helmi ja Julia haluavat lehden kanteen?

      Itseään paljon vanhemman miehen kanssa? Dannyn ”tyttöystävä” Helmi Herra Ylpön ”tyttöystävä” Julia. Onhan näitä ollut kautta aikain. Muutama vuosi kun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      3297
    3. Torppa Levillä

      Mites se raskauspahoinvointi ??
      Kotimaiset julkkisjuorut
      94
      1791
    4. Mikäs emäntä se joka listi lapset ja itsensä?

      Oli muhokselta,ouluun saakka piti mennä toteuttamaan tuokin asia. Onneksi ei silti rekan alle ajanut. Ei nimiä, toki ne tulee minfoon. Mutta niillä ei
      Muhos
      20
      1592