Millaisia kokemuksia teillä on HUS Psykiatriasta? Oletteko saaneet hyvää hoitoa?
Vastaukset 79
- Anonyymi
Miksi haluat tietää, oletko itse hakeutumassa hoitoon ?
Itselläni on kokemusta suunnilleen 30 vuoden ajalta, on hyviä ja on huonoja kokemuksia ja kaikkea siltä väliltä.
Aikalailla on eroja myös onko kyseessä osastohoito vai poliklinikka.
Mitä itse ajattelisit, minkälaista mielestäsi olisi hyvä hoito ?- Anonyymi
Hyvä hoito on mielestäni sellaista, että kohdellaan potilasta yksilönä, sekä paneudutaan hänen yksilölliseen tilanteeseensa ja sairaushistoriaansa. Hyvään hoitoon kuuluu myös, ettei hoitopäätöksiä tehdä hätiköiden ja potilaan mielipidettä kuulematta. Hoitopäätökset tulisi potilaalle myös perustella, esim. miksi tietty lääke määrätään. Hyvää hoitoa on myös se, että potilaalle kerrotaan laajasti ja totuudenmukaisesti määrättävien lääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset ja vaarat.
Myös se, ettei SSRI-lääkkeen vieroitusoireisiin määrätä lisää SSRI-lääkkeitä ja lisäksi psykoosilääkettä, kuuluu mielestäni hyvään hoitoon.
Kiitos, mutta valitsen jatkossa mieluummin yksityislääkärin. - Anonyymi
Ylipäätään pakottaminen, manipulointi, kirsäistäminen syömään pillereitä jotka tekevät kemiallisen epätasapainon, noin yleisesti psykiatria on äärimmäisen traumatisoija, ei voi suositella herkille, jotka traumatisoituu pienemmästä pahuudesta, kuin psykopaatti voi kestää psykiatrian barbaari menetelmät traumatosoitumatta..
Sadistista se psykiatria noin pää sääntösesti on, rahaa millä hinnalla tahansa big farmalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä hoito on mielestäni sellaista, että kohdellaan potilasta yksilönä, sekä paneudutaan hänen yksilölliseen tilanteeseensa ja sairaushistoriaansa. Hyvään hoitoon kuuluu myös, ettei hoitopäätöksiä tehdä hätiköiden ja potilaan mielipidettä kuulematta. Hoitopäätökset tulisi potilaalle myös perustella, esim. miksi tietty lääke määrätään. Hyvää hoitoa on myös se, että potilaalle kerrotaan laajasti ja totuudenmukaisesti määrättävien lääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset ja vaarat.
Myös se, ettei SSRI-lääkkeen vieroitusoireisiin määrätä lisää SSRI-lääkkeitä ja lisäksi psykoosilääkettä, kuuluu mielestäni hyvään hoitoon.
Kiitos, mutta valitsen jatkossa mieluummin yksityislääkärin.Ne yksityislääkärit ovat myöskin omatoimisesti töissä yleisellä hoitosektorilla , joten koulutus on sama kaikille lääkäreille , niin että ei ne yksityis lääkärit olemitenkään enemmän tietoisia asioista, jos niin luulet
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne yksityislääkärit ovat myöskin omatoimisesti töissä yleisellä hoitosektorilla , joten koulutus on sama kaikille lääkäreille , niin että ei ne yksityis lääkärit olemitenkään enemmän tietoisia asioista, jos niin luulet
Ei liity Hussiin millään tapaa, mutta on olemassa ihmisiä, jotka tunnistavat oman olonsa niin hyvin, että he ottavat ajan yksityiselle psykiatrille, aina kun tarvitsee, ja säätäävät omaa lääkitystään.
Tällaiset ihmiset ovat vain todella harvassa. Sanoisinko että ehkä promillen luokkaa, kaikista tuntemistani psyykkisten lääkkeiden käyttäjistä. - Anonyymi00067
Anonyymi kirjoitti:
Ylipäätään pakottaminen, manipulointi, kirsäistäminen syömään pillereitä jotka tekevät kemiallisen epätasapainon, noin yleisesti psykiatria on äärimmäisen traumatisoija, ei voi suositella herkille, jotka traumatisoituu pienemmästä pahuudesta, kuin psykopaatti voi kestää psykiatrian barbaari menetelmät traumatosoitumatta..
Sadistista se psykiatria noin pää sääntösesti on, rahaa millä hinnalla tahansa big farmalle.Pitäisiköhän sinulle antaa sähköshokkihoitoa?
- Anonyymi00068
Papit, diakonit, seurakunta sisaret antoi hyvää hoitoa sielun tuskissa ja kärsimyksissä oleville laupeudella ja rakkaudella.
●HE EI LEIMANMEET KETÄÄN,
●HE EI PERUSTANEET SIELUN PARANNUS PILLERI TEHDASTA JA PAKKOSYÖTTÄNEET PILLEREITÄ.
●HE EI PERUSTANEET RANGAISTUS VANKILA MALLISIA "SAIRAALOITA" KÄRSIVILLE,
●EIVÄT LAITTANEET POLIISIA PIDÄTTÄMÄÄN KÄRSIVIÄ.
SITTEN TULI PSYKIATRIT, JOTKA SANOI;
● EI PAPIT OSAA MITÄÄN, HE EI TUNNE IHMISEN SISINTÄ.
●ME PSYKIATRIT OLEMME AINOAT JOTKA TUNNEMME JA
●EI LAUPEUDELLA JA RAKKAUDELLA IHMIS MIELI PARANE.
●VAAN ANKARILLA RANGAISTUKSILLA, VAPAUDEN RIISROILLA
●PAKKO HOODOILLA
●PAKKO PILLERI SYÖTÖLLÄ, JOSSA EI KUNNIOITETA EDES TOISEN KEHON KOSKEMATTOMUUTTA (JÄRKYTTVÄÄ TRAUMATISOINTIA)
●PILLEREILLÄ AIMIASTAAN PARANEE SIELU (JONKA AINUT TUNTIJA ON JUMALA) EIKÄ YKSIKÄÄN PSYKIATRI
●PSYKIATRIAN TULO PILLEREINEEN TAKASI PAHOINVOINNIN LISÄÄNTYMISEN JA PELON, ELÄMME JULMASSA ANKARASSA PSYKIATRIA MAAILMASSA,
- Anonyymi
V...ilua ja kaasuvalottamista. Siinä kokemukseni.
- Anonyymi
Mitään todellisia ratkaisuja ongelmiini sieltä ei ole tarjottu koskaan. Vain lääkereseptejä. Itsehoitomenetelmistäkin on ollut enemmän apua.
- Anonyymi
HUS:n psykiatria on traumatisoinut minua kahteen otteeseen elämässäni, kerran nuorena ja sitten hiljattain. Kumpikin kerta oli kauaskantoinen. En nyt jaksa tässä viestissä koko tarinaa kerrata, ehkä myöhemmin... Sen verran kuitenkin, että kohdallani ei ollut kyse lääkkeistä, niitä minulle ei juuri tarjottu kuin mietoja rauhoittavia, joista ei ollut haittaa. Kyse ei ollut myöskään pakkohoidosta, vaan jaksot olivat minulle vapaaehtoisia. Kyse oli henkisestä traumatisoimisesta ja väkivallasta.
Ainoa joka minua on elämässäni auttanut mt- palveluiden puolelta, on eräs yksityinen psykoterapeutti. Ei ole sairaanhoitopiirien kanssa missään tekemisissä, ja hänen asenteensakin ovat toisenlaiset. - Anonyymi
Tuli minunkin koettua osastojakson aikana tosi tylyä käytöstä henkilökunnan suunnalta eräässä laitoksessa.
Myös muita osaston potilaita kohdeltiin huonosti, alistavasti, nöyryyttävästi jne.
Minut pelasti traumatisoitumiselta se kun olen aika paksunahkainen, eli en ota murehtiakseni kaikkea mitä kohdalle sattuu.
On tullut vuosien varrella nähtyä ja koettua sen verran paljon ettei enää jaksa asioista murheita kantaa.
Oikeasti kyllä tiedän siitä kokemastani ja nähtyäni toistenkin kohtelua että varmasti jotkut voivat traumatisoitua. Sitä ei saa väheksyä.- Anonyymi00069
Nimen omaan vain paksunahkainen selviytyy traumatisoimatta ankaraata psykoatriasta.
Herkkien ihmksten tulisi hankkia vakuutus, ettei joudu väkivaltaisten julkistohtorien kouriin, jotka psykiatrisoi kaikki kehon kivut ja iskee ikuiset traumat jättävään pakkohoitoon.
Em puoskaroinnilta tulisi suojella myös lapsia ja ostaa heille vakuutus, se suojaa traumoilta. - Anonyymi00070
Olen päätynyt tähän johto päätökseen.
Henkilo/tri joka leimaa muita on sadisrinen persoona. - Anonyymi00079
Anonyymi00069 kirjoitti:
Nimen omaan vain paksunahkainen selviytyy traumatisoimatta ankaraata psykoatriasta.
Herkkien ihmksten tulisi hankkia vakuutus, ettei joudu väkivaltaisten julkistohtorien kouriin, jotka psykiatrisoi kaikki kehon kivut ja iskee ikuiset traumat jättävään pakkohoitoon.
Em puoskaroinnilta tulisi suojella myös lapsia ja ostaa heille vakuutus, se suojaa traumoilta.En ole koskaan ajatellut itseäni paksunahkaisena. Päinvastoin olen ollut aika herkkä monissa asioissa. Mutta siitä pidän itseäni onnekkaana, että pakkohoidosta huolimatta minulla oli sellainen todellisuudentaju, että ymmärsin aina miksi olin pakkohoidossa, eikä todellisuus itse olemassa olollaan aiheuttanut minulle mitään traumoja.
- Anonyymi00081
Anonyymi00079 kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut itseäni paksunahkaisena. Päinvastoin olen ollut aika herkkä monissa asioissa. Mutta siitä pidän itseäni onnekkaana, että pakkohoidosta huolimatta minulla oli sellainen todellisuudentaju, että ymmärsin aina miksi olin pakkohoidossa, eikä todellisuus itse olemassa olollaan aiheuttanut minulle mitään traumoja.
Sama täällä, en ole koskaan kokenut itseäni kovanahkaiseksi. Olen ollut pitkissäkin pakkohoidoissa, useita kertoja vapaaehtoisessa hoidossa, myös avohoidossa monen vuoden ajan, ja pystyn sanomaan, että ei minulle ole mistään niistä traumoja tullut.
Ymmärsin hoidon tarpeen silloin, kun tilanne sellainen oli, että hoitoa tarvitsin.
Eivät kaikki kokemukset olleet todellakaan aina hyviä, huonojakin oli joukossa, mutta ei ne minua koskaan ole traumatisoineet.
Ollaan me ihmiset aika lailla erilaisia, jokainen omanlaisensa.
- Anonyymi
Olen saanu apua ja hyvää hoitoo. Muuten en olisi enää hengissä. Hoito täytyy pystyäy ottamaan vastaan. Lapsellinen kiukuttelu ja uhmakkuus pahentaa vaan omaa asemaa ja oloa.
Päätä voida paremmin ja suhtaudu hoitoon avoimin mielin niin säkin voit paremmin. omasta asenteesta tääkin on kiinni.- Anonyymi
Ne, jotka voivat hoidon jälkeen huonommin, ja jotka ovat kokeneet saavansa huonoa kohtelua ja jopa traumatisoituneet, ovat siis sinusta "lapsellisia" ja "uhmakkaita"? Ja onko tämä maailma todella sellainen, että kaikki on "itsestä kiinni"?
Kuulostaa tukholmansyndroomalta. - Anonyymi
Osoita minulle lääkäri tai hoitaja, jolla on todellista asiantuntemusta (Käypä hoito -suosituksia ei lasketa):
- Mielialalääkkeistä vieroittautumisesta ja vieroitusoireista
- Mielialalääkkeiden haittavaikutuksista, esim. anhedonia, akatisia, PSSD, ...
Niinpä. Et pysty siihen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osoita minulle lääkäri tai hoitaja, jolla on todellista asiantuntemusta (Käypä hoito -suosituksia ei lasketa):
- Mielialalääkkeistä vieroittautumisesta ja vieroitusoireista
- Mielialalääkkeiden haittavaikutuksista, esim. anhedonia, akatisia, PSSD, ...
Niinpä. Et pysty siihen.Niinpä.
Pystyn kyllä kertomaan missä saa hyvää hoitoa ja kerron sen tässä.
Noissa valtiollisissa sairaaloissa ( Vanha Vaasa ja Niuvanniemi ) saa hyvää hoitoa, siellä kohdellaan ihmisenä eikä sairaana potilaana.
Tosin itselläni on kokemusta vain Vaasasta mutta olettaisin että Kuopiossa on yhtä hyvä hoito kokonaisuudessaan.
Ja kyllä, paljon on itsestä kiinni mitä hoidostaan ajattelee ja miten siihen suhtautuu sekä miten sen haluaa ottaa vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä.
Pystyn kyllä kertomaan missä saa hyvää hoitoa ja kerron sen tässä.
Noissa valtiollisissa sairaaloissa ( Vanha Vaasa ja Niuvanniemi ) saa hyvää hoitoa, siellä kohdellaan ihmisenä eikä sairaana potilaana.
Tosin itselläni on kokemusta vain Vaasasta mutta olettaisin että Kuopiossa on yhtä hyvä hoito kokonaisuudessaan.
Ja kyllä, paljon on itsestä kiinni mitä hoidostaan ajattelee ja miten siihen suhtautuu sekä miten sen haluaa ottaa vastaan."Ja kyllä, paljon on itsestä kiinni mitä hoidostaan ajattelee ja miten siihen suhtautuu sekä miten sen haluaa ottaa vastaan."
Kerro tuo niille, jotka ovat menettäneet pysyvästi seksuaalisuutensa mielialalääkkeiden takia. Kerro tuo myös mielialalääkkeiden takia itsemurhan tehneiden omaisille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ja kyllä, paljon on itsestä kiinni mitä hoidostaan ajattelee ja miten siihen suhtautuu sekä miten sen haluaa ottaa vastaan."
Kerro tuo niille, jotka ovat menettäneet pysyvästi seksuaalisuutensa mielialalääkkeiden takia. Kerro tuo myös mielialalääkkeiden takia itsemurhan tehneiden omaisille.Tiedän paljon ihmisiä jotka ovat lopettaneet mielialalääkkeen käytön juuri tuosta syystä, eikä se poista mitenkään sitä totuutta että edelleen paljon on heistä itsestään kiinni, mikä heidän hoidon tai elämänlaadun lopputulema on.
Ikävää on ettei kaikkia pystytä auttamaan, ja vielä vaikeampaa se on jos ei halua ottaa apua vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedän paljon ihmisiä jotka ovat lopettaneet mielialalääkkeen käytön juuri tuosta syystä, eikä se poista mitenkään sitä totuutta että edelleen paljon on heistä itsestään kiinni, mikä heidän hoidon tai elämänlaadun lopputulema on.
Ikävää on ettei kaikkia pystytä auttamaan, ja vielä vaikeampaa se on jos ei halua ottaa apua vastaan.Totta kai paljon on ihmisestä itsestäänkin kiinni.
Eikö hoito ole kuitenkin silloin jo pahasti epäonnistunut, jos ihminen menettää seksuaalisuutensa pysyvästi? Elämänlaadun lopputulema on siinä vaiheessa jo kaikkien tiedossa. Vastaa nyt kysymyksiin, mitä silloin enää hoidetaan, millä keinoilla ja mitkä ovat hoidon tavoitteet?
Eivätkö mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat ole mielestäsi ongelma? Ne ovat siis kuitattavissa sillä, että potilas ei halunnut/ehtinyt saada/(muu syy) apua ja hoitoa ajoissa? Just. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai paljon on ihmisestä itsestäänkin kiinni.
Eikö hoito ole kuitenkin silloin jo pahasti epäonnistunut, jos ihminen menettää seksuaalisuutensa pysyvästi? Elämänlaadun lopputulema on siinä vaiheessa jo kaikkien tiedossa. Vastaa nyt kysymyksiin, mitä silloin enää hoidetaan, millä keinoilla ja mitkä ovat hoidon tavoitteet?
Eivätkö mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat ole mielestäsi ongelma? Ne ovat siis kuitattavissa sillä, että potilas ei halunnut/ehtinyt saada/(muu syy) apua ja hoitoa ajoissa? Just.Ihminen voi elää oikein hyvää elämää ilman seksuaalisuuden paineitakin. Mieluummin seksuaalisesti välinpitämätön kuin hullu seksihirmu. Paha olisi, jos lääkkeen käytöstä seuraisi vaikka puhekyvyn menetys tai kasvojen muuttuminen paiseita täynnä olevaksi tai jalkojen halvaantuminen. Mutta seksuaalisuuden menetys voi olla jopa helpotus.
Mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat? Mitä se on? Kyllä itsemurha on oma päätös ja teko! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihminen voi elää oikein hyvää elämää ilman seksuaalisuuden paineitakin. Mieluummin seksuaalisesti välinpitämätön kuin hullu seksihirmu. Paha olisi, jos lääkkeen käytöstä seuraisi vaikka puhekyvyn menetys tai kasvojen muuttuminen paiseita täynnä olevaksi tai jalkojen halvaantuminen. Mutta seksuaalisuuden menetys voi olla jopa helpotus.
Mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat? Mitä se on? Kyllä itsemurha on oma päätös ja teko!Sinä et ole oikea henkilö määrittelemään toisten hyvää elämää. Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen ja olet kieltämässä sen osalta ihmisiä. Pidät selvästi ihmisiä niin tyhminä, etteivät he osaa itse ottaa asioista selvää. Näiden asioiden selvittämiseen ei psykiatrin koulutusta tarvita.
Mielialalääkkeiden aiheuttamista itsemurhista en ala sinulle rautalangasta vääntämään, kun et selvästi mistään mitään tajua.
Psykiatria on eräs vuosisadan suurimpia ponzikusetuksia. Minä ja moni muu olemme sen voineet ihan omakohtaisesti todeta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä et ole oikea henkilö määrittelemään toisten hyvää elämää. Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen ja olet kieltämässä sen osalta ihmisiä. Pidät selvästi ihmisiä niin tyhminä, etteivät he osaa itse ottaa asioista selvää. Näiden asioiden selvittämiseen ei psykiatrin koulutusta tarvita.
Mielialalääkkeiden aiheuttamista itsemurhista en ala sinulle rautalangasta vääntämään, kun et selvästi mistään mitään tajua.
Psykiatria on eräs vuosisadan suurimpia ponzikusetuksia. Minä ja moni muu olemme sen voineet ihan omakohtaisesti todeta.Saako tämän nyt tulkita niin, että ottaisit mieluummin paiseita naamaan, menettäisit puhekyvyn, tai muuten vain halvaantuisit? Kuin menettäisit seksuaalisuuden?
Itse miettisin kyllä kaksi kertaa, mutta ehkä kysymys ylipäätään on liian kaukana todellisuudesta, että sitä tosissaan rupeaisi pohtimaan.
Mutta elämässä on paljon sitä, että joutuu valtisemaan sen pienemmän pahan tien.
Itsemurhan nimi on itsemurha, sen takia että se pitää tehdä itse. Usko pois olen jopa vähän vaivannut päätäni kyseisellä asialla. Toki isot pojat puhuu avustetusta itsemurhasta, mutta se on sen verran rajateidettä että ei mennä siihen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä et ole oikea henkilö määrittelemään toisten hyvää elämää. Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen ja olet kieltämässä sen osalta ihmisiä. Pidät selvästi ihmisiä niin tyhminä, etteivät he osaa itse ottaa asioista selvää. Näiden asioiden selvittämiseen ei psykiatrin koulutusta tarvita.
Mielialalääkkeiden aiheuttamista itsemurhista en ala sinulle rautalangasta vääntämään, kun et selvästi mistään mitään tajua.
Psykiatria on eräs vuosisadan suurimpia ponzikusetuksia. Minä ja moni muu olemme sen voineet ihan omakohtaisesti todeta.Älä vedä herneitä nenään.
Ei kai tuolla jollain ollut tarkoitus kenenkään elämää määrittää, ehkä hän vain kertoi oman mielipiteensä asiasta.
Kun joku kirjoittaa jotain niin sehän on lukijasta kiinni miten hän ottaa lukemansa vastaan ja miten hän asian sisäistää.
Itse kyllä ymmärrän että joillekin seksuaalisuuden menetys saattaa olla todella iso asia vaikka se ei itselleni ole.
Tajuan sen että muut eivät ole niinkuin minä, eli en voi alkaa yleisesti mistään asiasta väittää että toisista pitäisi tuntua samalta kuin minusta.
Toisia ihmisiä on hyvä kunnioittaa vaikka itse ei olisikaan samaa mieltä jostain. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä vedä herneitä nenään.
Ei kai tuolla jollain ollut tarkoitus kenenkään elämää määrittää, ehkä hän vain kertoi oman mielipiteensä asiasta.
Kun joku kirjoittaa jotain niin sehän on lukijasta kiinni miten hän ottaa lukemansa vastaan ja miten hän asian sisäistää.
Itse kyllä ymmärrän että joillekin seksuaalisuuden menetys saattaa olla todella iso asia vaikka se ei itselleni ole.
Tajuan sen että muut eivät ole niinkuin minä, eli en voi alkaa yleisesti mistään asiasta väittää että toisista pitäisi tuntua samalta kuin minusta.
Toisia ihmisiä on hyvä kunnioittaa vaikka itse ei olisikaan samaa mieltä jostain.Sen verran vaan tähän väittelyyn aiheesta seksuaalisuuden menettäminen vs. muut haitat, että vaikka ymmärtäisikin, että useimmista lääkkeistä on odotettavissa hyödyn lisäksi jotain haittoja, ja olisi valmis sietämäänkin haittoja jos saa avun, niin seksuaalisuus on kyllä niin olennainen osa ihmisen mieltä ja elämää, että sen menettäminen on useimmille merkittävä asia. Riski, jota he eivät olisi valmiita ottamaan jos tietäisivät siitä.
Psykiatrit ja muut mt-alan ihmiset tietävät oikein hyvin, että ihminen tarvitsee elämäänsä useimmissa elämänvaiheissa seksuaalisuutta (jonka yhtenä sivuvaikutuksena on rakkaus - tai päinvastoin...). Psykiatrit eivät varmaan koskaan itse suostuisi hoitamaan mieltään lääkkeillä, joilla on kielteinen vaikutus seksuaalitoimintoihin. Tai lääkkeillä, joilla on muita sen suuruusluokan haittavaikutuksia kuin masennuslääkkeillä on.
Asiaa on tutkittukin. Nimittäin lääkärit kärsivät itsekin usein masennuksesta ja ahdistuksesta, mutta silloin he käyttävät yleensä mietoja rauhoittajia eli bentsodiatsepiineja, eivät masennuslääkkeitä tai neuroleptejä (jälkimmäisiähän määrätään potilaille usein myös masennukseen ja ahdistukseen, käyttötarkoituksen vastaisesti). Lääkärit eivät itse tartu SSRI-lääkkeisiin, koska tuntevat niiden haitat. Bentsot ovat miellyttävämpiä ja niillä on vähemmän haittavaikutuksia lyhytaikaisessa käytössä. Koska bentsot ovat miellyttäviä vaikutukseltaan toisin kuin useimmat muut psyykenlääkkeet, niitä on aiemmin joutunut potilailta katukauppaan, ja siksi, ja koska ne ovat hyvin addiktoivia, niitä määrätään nykyään hyvin rajatusti. Lääkärien mahdollista addiktoitumista bentsoihin ei valvo kukaan, vaikka tiedossa on, että ne ovat heidän keskuudessaan yleisimmin käytetty psyykenlääke.
Tutkimuslinkki:
https://madinfinland.org/pro-gradu-masennuslaakkeet-ja-kritiikki-suomen-laakarilehdessa-2008-2014-eve-rasku/
"Lääkäreiden omaa mielenterveyttä käsittelevä osio oli aineistossa ainut, joka ei noudattanut depression Käypä hoito -suositusta, jossa masennuslääkkeet ovat ensisijainen vaihtoehto. Suhtautuminen lääkäreiden mielenterveyteen oli ihmisläheisempää ja vähemmän diagnoosi- ja oirekeskeistä kuin muiden ryhmien kohdalla niin hoidon kuin masennuksen selittämisen suhteen. Samoin hoidossa korostettiin sellaisia tukitoimia, joita muut potilasryhmät harvoin saavat kuten konkreettinen apu psykoterapeutin löytämisessä. Tätä selittänee osaltaan se, että Suomen Lääkärilehti on juuri lääkäreiden ammattilehti, ja siten se jo lähtökohtaisesti käsittelee lukijakuntaansa eri lailla kuin muita ihmisryhmiä myös silloin kun lääkärit on asetettu potilaan rooliin. Toisaalta tämä suhtautuminen on ansiokasta, sillä lääkäreiden mielenterveys on arvokas samalla tavalla kuin muidenkin potilaiden. Kuitenkin olisi toivottavaa, että samat tukitoimet ja asenteet pyrittäisiin ulottamaan myös muihin potilasryhmiin." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen verran vaan tähän väittelyyn aiheesta seksuaalisuuden menettäminen vs. muut haitat, että vaikka ymmärtäisikin, että useimmista lääkkeistä on odotettavissa hyödyn lisäksi jotain haittoja, ja olisi valmis sietämäänkin haittoja jos saa avun, niin seksuaalisuus on kyllä niin olennainen osa ihmisen mieltä ja elämää, että sen menettäminen on useimmille merkittävä asia. Riski, jota he eivät olisi valmiita ottamaan jos tietäisivät siitä.
Psykiatrit ja muut mt-alan ihmiset tietävät oikein hyvin, että ihminen tarvitsee elämäänsä useimmissa elämänvaiheissa seksuaalisuutta (jonka yhtenä sivuvaikutuksena on rakkaus - tai päinvastoin...). Psykiatrit eivät varmaan koskaan itse suostuisi hoitamaan mieltään lääkkeillä, joilla on kielteinen vaikutus seksuaalitoimintoihin. Tai lääkkeillä, joilla on muita sen suuruusluokan haittavaikutuksia kuin masennuslääkkeillä on.
Asiaa on tutkittukin. Nimittäin lääkärit kärsivät itsekin usein masennuksesta ja ahdistuksesta, mutta silloin he käyttävät yleensä mietoja rauhoittajia eli bentsodiatsepiineja, eivät masennuslääkkeitä tai neuroleptejä (jälkimmäisiähän määrätään potilaille usein myös masennukseen ja ahdistukseen, käyttötarkoituksen vastaisesti). Lääkärit eivät itse tartu SSRI-lääkkeisiin, koska tuntevat niiden haitat. Bentsot ovat miellyttävämpiä ja niillä on vähemmän haittavaikutuksia lyhytaikaisessa käytössä. Koska bentsot ovat miellyttäviä vaikutukseltaan toisin kuin useimmat muut psyykenlääkkeet, niitä on aiemmin joutunut potilailta katukauppaan, ja siksi, ja koska ne ovat hyvin addiktoivia, niitä määrätään nykyään hyvin rajatusti. Lääkärien mahdollista addiktoitumista bentsoihin ei valvo kukaan, vaikka tiedossa on, että ne ovat heidän keskuudessaan yleisimmin käytetty psyykenlääke.
Tutkimuslinkki:
https://madinfinland.org/pro-gradu-masennuslaakkeet-ja-kritiikki-suomen-laakarilehdessa-2008-2014-eve-rasku/
"Lääkäreiden omaa mielenterveyttä käsittelevä osio oli aineistossa ainut, joka ei noudattanut depression Käypä hoito -suositusta, jossa masennuslääkkeet ovat ensisijainen vaihtoehto. Suhtautuminen lääkäreiden mielenterveyteen oli ihmisläheisempää ja vähemmän diagnoosi- ja oirekeskeistä kuin muiden ryhmien kohdalla niin hoidon kuin masennuksen selittämisen suhteen. Samoin hoidossa korostettiin sellaisia tukitoimia, joita muut potilasryhmät harvoin saavat kuten konkreettinen apu psykoterapeutin löytämisessä. Tätä selittänee osaltaan se, että Suomen Lääkärilehti on juuri lääkäreiden ammattilehti, ja siten se jo lähtökohtaisesti käsittelee lukijakuntaansa eri lailla kuin muita ihmisryhmiä myös silloin kun lääkärit on asetettu potilaan rooliin. Toisaalta tämä suhtautuminen on ansiokasta, sillä lääkäreiden mielenterveys on arvokas samalla tavalla kuin muidenkin potilaiden. Kuitenkin olisi toivottavaa, että samat tukitoimet ja asenteet pyrittäisiin ulottamaan myös muihin potilasryhmiin."Olen ollut kaksi kertaa itse samaan aikaan suljetuilla osastoilla joissa oli kumpaisessakin yksi lääkäri potilaana, enkä kyllä kovasti kehuisi heidän hoitoaan.
Aikamoista kaltoinkohtelua molempien kohdalla näin vaikka kyseessä oli aivan erilaiset hoitopaikat.
Ihmettelin juurikin sitä miten heitä kohdeltiin vaikka olivat alan ammattilaisia. Tuli ajatus että ehkä juuri sen vuoksi kohdeltiin huonosti, ei voi tietää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen ollut kaksi kertaa itse samaan aikaan suljetuilla osastoilla joissa oli kumpaisessakin yksi lääkäri potilaana, enkä kyllä kovasti kehuisi heidän hoitoaan.
Aikamoista kaltoinkohtelua molempien kohdalla näin vaikka kyseessä oli aivan erilaiset hoitopaikat.
Ihmettelin juurikin sitä miten heitä kohdeltiin vaikka olivat alan ammattilaisia. Tuli ajatus että ehkä juuri sen vuoksi kohdeltiin huonosti, ei voi tietää.Potilaana olleiden lääkäreiden vastaanotoille menisin mielelläni. Ihan siksi, että heillä on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on olla psykiatrinen potilas ja kantaa stigmaa mukanaan. Tällä voisi olla myönteinen vaikutus lääkäri-potilassuhteeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Potilaana olleiden lääkäreiden vastaanotoille menisin mielelläni. Ihan siksi, että heillä on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on olla psykiatrinen potilas ja kantaa stigmaa mukanaan. Tällä voisi olla myönteinen vaikutus lääkäri-potilassuhteeseen.
Pahoin pelkään etteivät hekään aina välttämättä palaa työelämään kaikkien mahdollisten hoitojen ja lääkitysten jälkeen.
Tosin tuohan on loistava ajatus kun alkaa miettiä että sellaisilla lääkäreillä voisi olla hyvinkin erilaisia katsantakantoja omassa hoitotyössään perustuen juuri omiin kokemuksiin.
Vaikka eihän koskaan voi tietää kun lääkärin tapaa mitä luurankoja juuri hänellä saattaa olla kaapissaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen verran vaan tähän väittelyyn aiheesta seksuaalisuuden menettäminen vs. muut haitat, että vaikka ymmärtäisikin, että useimmista lääkkeistä on odotettavissa hyödyn lisäksi jotain haittoja, ja olisi valmis sietämäänkin haittoja jos saa avun, niin seksuaalisuus on kyllä niin olennainen osa ihmisen mieltä ja elämää, että sen menettäminen on useimmille merkittävä asia. Riski, jota he eivät olisi valmiita ottamaan jos tietäisivät siitä.
Psykiatrit ja muut mt-alan ihmiset tietävät oikein hyvin, että ihminen tarvitsee elämäänsä useimmissa elämänvaiheissa seksuaalisuutta (jonka yhtenä sivuvaikutuksena on rakkaus - tai päinvastoin...). Psykiatrit eivät varmaan koskaan itse suostuisi hoitamaan mieltään lääkkeillä, joilla on kielteinen vaikutus seksuaalitoimintoihin. Tai lääkkeillä, joilla on muita sen suuruusluokan haittavaikutuksia kuin masennuslääkkeillä on.
Asiaa on tutkittukin. Nimittäin lääkärit kärsivät itsekin usein masennuksesta ja ahdistuksesta, mutta silloin he käyttävät yleensä mietoja rauhoittajia eli bentsodiatsepiineja, eivät masennuslääkkeitä tai neuroleptejä (jälkimmäisiähän määrätään potilaille usein myös masennukseen ja ahdistukseen, käyttötarkoituksen vastaisesti). Lääkärit eivät itse tartu SSRI-lääkkeisiin, koska tuntevat niiden haitat. Bentsot ovat miellyttävämpiä ja niillä on vähemmän haittavaikutuksia lyhytaikaisessa käytössä. Koska bentsot ovat miellyttäviä vaikutukseltaan toisin kuin useimmat muut psyykenlääkkeet, niitä on aiemmin joutunut potilailta katukauppaan, ja siksi, ja koska ne ovat hyvin addiktoivia, niitä määrätään nykyään hyvin rajatusti. Lääkärien mahdollista addiktoitumista bentsoihin ei valvo kukaan, vaikka tiedossa on, että ne ovat heidän keskuudessaan yleisimmin käytetty psyykenlääke.
Tutkimuslinkki:
https://madinfinland.org/pro-gradu-masennuslaakkeet-ja-kritiikki-suomen-laakarilehdessa-2008-2014-eve-rasku/
"Lääkäreiden omaa mielenterveyttä käsittelevä osio oli aineistossa ainut, joka ei noudattanut depression Käypä hoito -suositusta, jossa masennuslääkkeet ovat ensisijainen vaihtoehto. Suhtautuminen lääkäreiden mielenterveyteen oli ihmisläheisempää ja vähemmän diagnoosi- ja oirekeskeistä kuin muiden ryhmien kohdalla niin hoidon kuin masennuksen selittämisen suhteen. Samoin hoidossa korostettiin sellaisia tukitoimia, joita muut potilasryhmät harvoin saavat kuten konkreettinen apu psykoterapeutin löytämisessä. Tätä selittänee osaltaan se, että Suomen Lääkärilehti on juuri lääkäreiden ammattilehti, ja siten se jo lähtökohtaisesti käsittelee lukijakuntaansa eri lailla kuin muita ihmisryhmiä myös silloin kun lääkärit on asetettu potilaan rooliin. Toisaalta tämä suhtautuminen on ansiokasta, sillä lääkäreiden mielenterveys on arvokas samalla tavalla kuin muidenkin potilaiden. Kuitenkin olisi toivottavaa, että samat tukitoimet ja asenteet pyrittäisiin ulottamaan myös muihin potilasryhmiin."Väkivalta, ja ihmisten. Pidätys jotka ei oo rikosta tetnyt, tuhansia ihmisiä psykiatrit ovat vainoharhasilla teorioillaan tappaneet, estäneet hoidon syövässä, aivokalvon tulehduksissa äja muissa moninaisia oireita tekevissä taudeissa, manipuloimalla muut tohtorit omiin vainohafhoihinsa, että moninaiset oireet on mielisairautta.
Ja kuinka moni vatsa haava potilas on psykosomatisoitu ja viety mielisairaalaan, jossa haava on vuotanut tyhjiin, mutta pstkopatgeina he ei lopeta sairaita äärimmäisen vaarallisia teorioitaan, koska se tuottaa big farmalle rahaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihminen voi elää oikein hyvää elämää ilman seksuaalisuuden paineitakin. Mieluummin seksuaalisesti välinpitämätön kuin hullu seksihirmu. Paha olisi, jos lääkkeen käytöstä seuraisi vaikka puhekyvyn menetys tai kasvojen muuttuminen paiseita täynnä olevaksi tai jalkojen halvaantuminen. Mutta seksuaalisuuden menetys voi olla jopa helpotus.
Mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat? Mitä se on? Kyllä itsemurha on oma päätös ja teko!"Mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat? Mitä se on? Kyllä itsemurha on oma päätös ja teko!"
Herjaat mielialalääkkeiden aiheuttamien itsemurhien uhrien muistoa. Häpeä, SIKA!
https://www.antidepressantrisks.org/stolenlives - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä et ole oikea henkilö määrittelemään toisten hyvää elämää. Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen ja olet kieltämässä sen osalta ihmisiä. Pidät selvästi ihmisiä niin tyhminä, etteivät he osaa itse ottaa asioista selvää. Näiden asioiden selvittämiseen ei psykiatrin koulutusta tarvita.
Mielialalääkkeiden aiheuttamista itsemurhista en ala sinulle rautalangasta vääntämään, kun et selvästi mistään mitään tajua.
Psykiatria on eräs vuosisadan suurimpia ponzikusetuksia. Minä ja moni muu olemme sen voineet ihan omakohtaisesti todeta.Ei jatkoon...ääh.. siis ei hoitoon.
- Anonyymi
Ihan niin, ja sitä on luotettava lääkärin arviointiin asioista, se kun vaatia jotain hoitoa mitä ei ole olemassa .
Ei ne turhaan niitä lääkkeitä kirjoittele , mutta ikävä kyllä usein on kouluttamaton potilas sellainen joka on lueskellut kaikenmaailman mediasta asioita ja luulee tietävänä miten hoito pitäisi sujua. Ei muuta kun hoitelee itsensä eikä ota paikkaa hoitojonossa , kun ei kuitenkaan ole tyytyväinen siihen mitä on tarjolla.
Jotenkin kyllästyttää lukea näitä juttuja joissa niin kovasti moititaan , sillä usein ei moittija ole edes vastaanottavainen minkäänlaiselle hoidolle , jauhaa ainoastaan omiaan sekin on jo sairauden merkki - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedän paljon ihmisiä jotka ovat lopettaneet mielialalääkkeen käytön juuri tuosta syystä, eikä se poista mitenkään sitä totuutta että edelleen paljon on heistä itsestään kiinni, mikä heidän hoidon tai elämänlaadun lopputulema on.
Ikävää on ettei kaikkia pystytä auttamaan, ja vielä vaikeampaa se on jos ei halua ottaa apua vastaan.Onhan se hyvö,et tarpeeksi huumeita vetävät edes muista kaikkia.
Olisikin hyvä saa dokumenttia mitä huumeiden vaikutuksen alaisena tuli tehtä
No tatuointi saattaa paljastaa missä. Käynyt - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai paljon on ihmisestä itsestäänkin kiinni.
Eikö hoito ole kuitenkin silloin jo pahasti epäonnistunut, jos ihminen menettää seksuaalisuutensa pysyvästi? Elämänlaadun lopputulema on siinä vaiheessa jo kaikkien tiedossa. Vastaa nyt kysymyksiin, mitä silloin enää hoidetaan, millä keinoilla ja mitkä ovat hoidon tavoitteet?
Eivätkö mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat ole mielestäsi ongelma? Ne ovat siis kuitattavissa sillä, että potilas ei halunnut/ehtinyt saada/(muu syy) apua ja hoitoa ajoissa? Just.Mielialalääkkeiden käyttäjät ovat monesti omassa taloudessa.
Tarkoittaa myös ruokakulttuuria.
Hyvä ruoka on a ja o.
Kokonaisuuden kannalta
Kattaa myös muut lääkkeet miten sopivat yhteen...Ruoka,vitamiinit ym. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä vedä herneitä nenään.
Ei kai tuolla jollain ollut tarkoitus kenenkään elämää määrittää, ehkä hän vain kertoi oman mielipiteensä asiasta.
Kun joku kirjoittaa jotain niin sehän on lukijasta kiinni miten hän ottaa lukemansa vastaan ja miten hän asian sisäistää.
Itse kyllä ymmärrän että joillekin seksuaalisuuden menetys saattaa olla todella iso asia vaikka se ei itselleni ole.
Tajuan sen että muut eivät ole niinkuin minä, eli en voi alkaa yleisesti mistään asiasta väittää että toisista pitäisi tuntua samalta kuin minusta.
Toisia ihmisiä on hyvä kunnioittaa vaikka itse ei olisikaan samaa mieltä jostain.Tuo seksuaalisuus on saanut liian suuret siivet.
On paljon ihmisiä, jotka,ei kyseistä aiheesta,tee numeroa.
Onkin jännää,et tiedotusvälineet vetää lööppeja pienen ryhmän tarpeelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen ollut kaksi kertaa itse samaan aikaan suljetuilla osastoilla joissa oli kumpaisessakin yksi lääkäri potilaana, enkä kyllä kovasti kehuisi heidän hoitoaan.
Aikamoista kaltoinkohtelua molempien kohdalla näin vaikka kyseessä oli aivan erilaiset hoitopaikat.
Ihmettelin juurikin sitä miten heitä kohdeltiin vaikka olivat alan ammattilaisia. Tuli ajatus että ehkä juuri sen vuoksi kohdeltiin huonosti, ei voi tietää.Voi kuulua hoitoon,et putsasivat maanpinnalle.
Mene ja tiedä.
Moni ei sivusta seuraten näytä täyttä totuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo seksuaalisuus on saanut liian suuret siivet.
On paljon ihmisiä, jotka,ei kyseistä aiheesta,tee numeroa.
Onkin jännää,et tiedotusvälineet vetää lööppeja pienen ryhmän tarpeelle.On sekin otettava huomioon, että myös psyyke vaikuttaa seksuaalisuuteen.
Ehkä voikin joskus olla vaikea erottaa, johtuuko seksuaaliset ongelmat lääkkeestä, vaiko psyykkisestä sairaudesta/ongelmasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pahoin pelkään etteivät hekään aina välttämättä palaa työelämään kaikkien mahdollisten hoitojen ja lääkitysten jälkeen.
Tosin tuohan on loistava ajatus kun alkaa miettiä että sellaisilla lääkäreillä voisi olla hyvinkin erilaisia katsantakantoja omassa hoitotyössään perustuen juuri omiin kokemuksiin.
Vaikka eihän koskaan voi tietää kun lääkärin tapaa mitä luurankoja juuri hänellä saattaa olla kaapissaan.Mikä on sellaisen lääkärin tausta ja koulutus, jonka hoitokäytäntöihin kuuluu esim. eturauhasen tutkimisen, koepalojen oton yhteydessä saada EREKTIO loppumaan???
Kuuluko sekin jonkun koulukunnan oppeihin? - Anonyymi00071
Avoimin mielin suhtautua? Siihen kun aivokalvo tulehduksen moninaisia oireita jo odotus huineesaa pilkataan mielisaideksi, sokeutta, joka johtuu ympäristö viruksesta ja moninaisista oireista sanotaan naama kovana julkosella : "jos tänne tulet valittamaan oireitasi simut viedään pakko hoitoon" ja psyykke diaknooseja kirjoiteltiin ja musramaalatriin minut oortistoon ja ainakin minut jätettiin kuolemaan ja virumaan kuin rotta,
Koska oireet ei mahtuneet psykiatrian vaarimuksiin 1-2 oiretta per tauti.
Muut on mielisairautta.
Tämä on ankara psykiatrian vaatimus.
Yksiryinen tunnisti samat oireet heti aivokalvo tulehdukseksi.
Jälkitaudit oli pakko hoidattaa muissa maissa, koska sen minkä julkinen on itse leimannut, heidän kehon tauteja he ei koskaan hoida.
Psykiatria leimat on kuin kirous yksilön pällä lopun ikää.
Psykiatrit ei ole velvollisia korjaamaan leimojaan,
He ei ole velvollisia maksamaan yksityis lääkäri kuluja, joita heidän lause julkksella ennen ensimmäistã verikoetta kirjoitettiin kortistooni "näin moninaisiin oireisiin ei kannata mennä mukaan, se vahvistaisi potilaan vainohrahaa että oireet tulee kehon taudeista.
Näin akitoitiin fyysiet lääkärit jättämään minut arvonta diakmoosella super tappavassa taudissa ilman tutkimuksia ja hoitoa.
Kukaan ei maksanut korvauksia valtavista traumoista joita moinen puoskarointi tuotti.
Ei yksityis kuluista eikä mistään, tallainen julkisterveys on ja kansa on oikeudeton.
Olisitpa itse saman kokenut, vieläköhän suhtautuisit positiivisuudella moisiin tohtoreihin?
Sen jälkeen olen aina pelännyt julkksta ja tulen pelkäämään lopun ikääni
Pitääkö suhtautua - Anonyymi00072
Anonyymi kirjoitti:
Ne, jotka voivat hoidon jälkeen huonommin, ja jotka ovat kokeneet saavansa huonoa kohtelua ja jopa traumatisoituneet, ovat siis sinusta "lapsellisia" ja "uhmakkaita"? Ja onko tämä maailma todella sellainen, että kaikki on "itsestä kiinni"?
Kuulostaa tukholmansyndroomalta.Muista: soviet ei saanut kaikista marxisteja, eikä psykiatrian teoria saa kaikista heihin uskovia.
Aina on ihmisiä jotka ajatelee omilla aivoillaan, eikä heitä psykiatrien väkivalla, voiman näytölla ja kidukseen verrattavilla "hoidoilla" saada psykiatria tai marx myönteisiksi.
Päin vastoin heille tulee hyvin syvä inho teorioitaan pakko tuputtavia psykiatreja ja marxismin yhtä kovia oteita kohtaan
Ja he pelkää sitä maata joka moisia teorioita harjoittaa ja pakkotuputtaa kuten suomi pakkotuputtaa psykiatriaa.
Manipuloitava menee kaikkiin teorioihin mukaan, oli sitten kyse marxismista tai psykiatriasta.
Tätä et voi vaatia niiltä jotka itse ajattelee. - Anonyymi00073
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä.
Pystyn kyllä kertomaan missä saa hyvää hoitoa ja kerron sen tässä.
Noissa valtiollisissa sairaaloissa ( Vanha Vaasa ja Niuvanniemi ) saa hyvää hoitoa, siellä kohdellaan ihmisenä eikä sairaana potilaana.
Tosin itselläni on kokemusta vain Vaasasta mutta olettaisin että Kuopiossa on yhtä hyvä hoito kokonaisuudessaan.
Ja kyllä, paljon on itsestä kiinni mitä hoidostaan ajattelee ja miten siihen suhtautuu sekä miten sen haluaa ottaa vastaan.Minun mielestä koko psykiatria on hakoteillä ja opettaa ankaruutta.
- Anonyymi00074
Anonyymi kirjoitti:
Tiedän paljon ihmisiä jotka ovat lopettaneet mielialalääkkeen käytön juuri tuosta syystä, eikä se poista mitenkään sitä totuutta että edelleen paljon on heistä itsestään kiinni, mikä heidän hoidon tai elämänlaadun lopputulema on.
Ikävää on ettei kaikkia pystytä auttamaan, ja vielä vaikeampaa se on jos ei halua ottaa apua vastaan.Psykiatriassa ei ole koskaan ollut mieltä parantavia pillereitä. On vain mieltä ja hyvin vointia pahentavia pillereitä ollut
Jos psykiatrian pillerit olisi mieltä paranravia, miksi pahoin vointi lisääntyy tasan samassa suhteessa kun psyykke pillereiden käyttö lisäãntyy.
Ne on uskomus pillereitä, jos uskot että sokeri pala parantaa mieltä, sama on psyykke lääkkeiden, jos uskot että ne parantaa..
Huh. - Anonyymi00075
Anonyymi kirjoitti:
Ihminen voi elää oikein hyvää elämää ilman seksuaalisuuden paineitakin. Mieluummin seksuaalisesti välinpitämätön kuin hullu seksihirmu. Paha olisi, jos lääkkeen käytöstä seuraisi vaikka puhekyvyn menetys tai kasvojen muuttuminen paiseita täynnä olevaksi tai jalkojen halvaantuminen. Mutta seksuaalisuuden menetys voi olla jopa helpotus.
Mielialalääkkeiden aiheuttamat itsemurhat? Mitä se on? Kyllä itsemurha on oma päätös ja teko!Sääli että lääke tehtaan edustajat kirjoittelee palstoille
- Anonyymi00076
Anonyymi kirjoitti:
Saako tämän nyt tulkita niin, että ottaisit mieluummin paiseita naamaan, menettäisit puhekyvyn, tai muuten vain halvaantuisit? Kuin menettäisit seksuaalisuuden?
Itse miettisin kyllä kaksi kertaa, mutta ehkä kysymys ylipäätään on liian kaukana todellisuudesta, että sitä tosissaan rupeaisi pohtimaan.
Mutta elämässä on paljon sitä, että joutuu valtisemaan sen pienemmän pahan tien.
Itsemurhan nimi on itsemurha, sen takia että se pitää tehdä itse. Usko pois olen jopa vähän vaivannut päätäni kyseisellä asialla. Toki isot pojat puhuu avustetusta itsemurhasta, mutta se on sen verran rajateidettä että ei mennä siihen.Dobamiini (lue vikipedia) on aine
Jota tarvitaan nopeaan liikkeeseen, työkykyyn
Nopeaan oppimiseen
Nopeaan älyyn
Ja ennen kaikkea henkiseen hyvin vointiin ja vireyteen.
Nyt koululääke tiede sulkee dibamiini reseptorit
Joka tarkoittaa, neuroleptit eli dobamiini sulkijat tekee yksilostä
●Hidas liikkeisen, (kemiallinen parkinson tauti, kaikkine oireineen, fooglaa parkinson
●hidas oppisen
●hitaat hoksottimet ja kognitiivi kyvyt
● krooninen masennus
●rasvan kertyminen elimiin, koska dobamiinin sulkeminen lisää prolactoniinia, joka estää rasvan polton ja lihottaa
● tekee valtavan väsymyksen ja vapinaa, puhevaikeuksia.
●dobamiinin sulkemisella on nämä mielen ja kehon hyvinvoinnin tuhoavat elementit.
Mikä näistä parantaa mieltä?
Tätä ennen psykiatrit väitt parantavaksi lääkkeksi i insukiini shokki hoitoa, eli jos normaali sokeri ihmiselle annetaan insuliinia, annoksesta riippuen hän menee shokkiin/ koomaan/ kuolemaan.
Jos insuliinia annetaan sokeritautiselle, hän virkistyy, eikä mene shokkiin.
Eli insuliini shokki hoito annattiin vain normaali sokeri potilaille.
En osaa kuvata sitä pelkoa mitä potilaat koki ja kokee tän päivän psyykke läakkeistä, se on selvää, hoidolta ne ei näytä. - Anonyymi00077
Anonyymi kirjoitti:
Sen verran vaan tähän väittelyyn aiheesta seksuaalisuuden menettäminen vs. muut haitat, että vaikka ymmärtäisikin, että useimmista lääkkeistä on odotettavissa hyödyn lisäksi jotain haittoja, ja olisi valmis sietämäänkin haittoja jos saa avun, niin seksuaalisuus on kyllä niin olennainen osa ihmisen mieltä ja elämää, että sen menettäminen on useimmille merkittävä asia. Riski, jota he eivät olisi valmiita ottamaan jos tietäisivät siitä.
Psykiatrit ja muut mt-alan ihmiset tietävät oikein hyvin, että ihminen tarvitsee elämäänsä useimmissa elämänvaiheissa seksuaalisuutta (jonka yhtenä sivuvaikutuksena on rakkaus - tai päinvastoin...). Psykiatrit eivät varmaan koskaan itse suostuisi hoitamaan mieltään lääkkeillä, joilla on kielteinen vaikutus seksuaalitoimintoihin. Tai lääkkeillä, joilla on muita sen suuruusluokan haittavaikutuksia kuin masennuslääkkeillä on.
Asiaa on tutkittukin. Nimittäin lääkärit kärsivät itsekin usein masennuksesta ja ahdistuksesta, mutta silloin he käyttävät yleensä mietoja rauhoittajia eli bentsodiatsepiineja, eivät masennuslääkkeitä tai neuroleptejä (jälkimmäisiähän määrätään potilaille usein myös masennukseen ja ahdistukseen, käyttötarkoituksen vastaisesti). Lääkärit eivät itse tartu SSRI-lääkkeisiin, koska tuntevat niiden haitat. Bentsot ovat miellyttävämpiä ja niillä on vähemmän haittavaikutuksia lyhytaikaisessa käytössä. Koska bentsot ovat miellyttäviä vaikutukseltaan toisin kuin useimmat muut psyykenlääkkeet, niitä on aiemmin joutunut potilailta katukauppaan, ja siksi, ja koska ne ovat hyvin addiktoivia, niitä määrätään nykyään hyvin rajatusti. Lääkärien mahdollista addiktoitumista bentsoihin ei valvo kukaan, vaikka tiedossa on, että ne ovat heidän keskuudessaan yleisimmin käytetty psyykenlääke.
Tutkimuslinkki:
https://madinfinland.org/pro-gradu-masennuslaakkeet-ja-kritiikki-suomen-laakarilehdessa-2008-2014-eve-rasku/
"Lääkäreiden omaa mielenterveyttä käsittelevä osio oli aineistossa ainut, joka ei noudattanut depression Käypä hoito -suositusta, jossa masennuslääkkeet ovat ensisijainen vaihtoehto. Suhtautuminen lääkäreiden mielenterveyteen oli ihmisläheisempää ja vähemmän diagnoosi- ja oirekeskeistä kuin muiden ryhmien kohdalla niin hoidon kuin masennuksen selittämisen suhteen. Samoin hoidossa korostettiin sellaisia tukitoimia, joita muut potilasryhmät harvoin saavat kuten konkreettinen apu psykoterapeutin löytämisessä. Tätä selittänee osaltaan se, että Suomen Lääkärilehti on juuri lääkäreiden ammattilehti, ja siten se jo lähtökohtaisesti käsittelee lukijakuntaansa eri lailla kuin muita ihmisryhmiä myös silloin kun lääkärit on asetettu potilaan rooliin. Toisaalta tämä suhtautuminen on ansiokasta, sillä lääkäreiden mielenterveys on arvokas samalla tavalla kuin muidenkin potilaiden. Kuitenkin olisi toivottavaa, että samat tukitoimet ja asenteet pyrittäisiin ulottamaan myös muihin potilasryhmiin."Minusta olisi ihme jos ihmiset hakuavat vielä synnyttää lapsia psyykke pillereillä pilattaviksi.
Se on niin, ettei talaliseen väkivaltaiseen maailmaan, jossa kaikkien tulee tuottaa rahaa big farmalle kehollaan, tai pakkohotoon väkivallalla enää hankita lapsia,
Hankitaan vain koira, jota ei psyykkelääkitä ja kiskota pakko hoitoihin, siksi etteivät koirat pilaa kehoaan psyykkepillerein.
Eli ihmiset hoitaa koiriaan paremmin kuin psykiatrisoiva maailma ihmisiä. - Anonyymi00078
Anonyymi kirjoitti:
Sen verran vaan tähän väittelyyn aiheesta seksuaalisuuden menettäminen vs. muut haitat, että vaikka ymmärtäisikin, että useimmista lääkkeistä on odotettavissa hyödyn lisäksi jotain haittoja, ja olisi valmis sietämäänkin haittoja jos saa avun, niin seksuaalisuus on kyllä niin olennainen osa ihmisen mieltä ja elämää, että sen menettäminen on useimmille merkittävä asia. Riski, jota he eivät olisi valmiita ottamaan jos tietäisivät siitä.
Psykiatrit ja muut mt-alan ihmiset tietävät oikein hyvin, että ihminen tarvitsee elämäänsä useimmissa elämänvaiheissa seksuaalisuutta (jonka yhtenä sivuvaikutuksena on rakkaus - tai päinvastoin...). Psykiatrit eivät varmaan koskaan itse suostuisi hoitamaan mieltään lääkkeillä, joilla on kielteinen vaikutus seksuaalitoimintoihin. Tai lääkkeillä, joilla on muita sen suuruusluokan haittavaikutuksia kuin masennuslääkkeillä on.
Asiaa on tutkittukin. Nimittäin lääkärit kärsivät itsekin usein masennuksesta ja ahdistuksesta, mutta silloin he käyttävät yleensä mietoja rauhoittajia eli bentsodiatsepiineja, eivät masennuslääkkeitä tai neuroleptejä (jälkimmäisiähän määrätään potilaille usein myös masennukseen ja ahdistukseen, käyttötarkoituksen vastaisesti). Lääkärit eivät itse tartu SSRI-lääkkeisiin, koska tuntevat niiden haitat. Bentsot ovat miellyttävämpiä ja niillä on vähemmän haittavaikutuksia lyhytaikaisessa käytössä. Koska bentsot ovat miellyttäviä vaikutukseltaan toisin kuin useimmat muut psyykenlääkkeet, niitä on aiemmin joutunut potilailta katukauppaan, ja siksi, ja koska ne ovat hyvin addiktoivia, niitä määrätään nykyään hyvin rajatusti. Lääkärien mahdollista addiktoitumista bentsoihin ei valvo kukaan, vaikka tiedossa on, että ne ovat heidän keskuudessaan yleisimmin käytetty psyykenlääke.
Tutkimuslinkki:
https://madinfinland.org/pro-gradu-masennuslaakkeet-ja-kritiikki-suomen-laakarilehdessa-2008-2014-eve-rasku/
"Lääkäreiden omaa mielenterveyttä käsittelevä osio oli aineistossa ainut, joka ei noudattanut depression Käypä hoito -suositusta, jossa masennuslääkkeet ovat ensisijainen vaihtoehto. Suhtautuminen lääkäreiden mielenterveyteen oli ihmisläheisempää ja vähemmän diagnoosi- ja oirekeskeistä kuin muiden ryhmien kohdalla niin hoidon kuin masennuksen selittämisen suhteen. Samoin hoidossa korostettiin sellaisia tukitoimia, joita muut potilasryhmät harvoin saavat kuten konkreettinen apu psykoterapeutin löytämisessä. Tätä selittänee osaltaan se, että Suomen Lääkärilehti on juuri lääkäreiden ammattilehti, ja siten se jo lähtökohtaisesti käsittelee lukijakuntaansa eri lailla kuin muita ihmisryhmiä myös silloin kun lääkärit on asetettu potilaan rooliin. Toisaalta tämä suhtautuminen on ansiokasta, sillä lääkäreiden mielenterveys on arvokas samalla tavalla kuin muidenkin potilaiden. Kuitenkin olisi toivottavaa, että samat tukitoimet ja asenteet pyrittäisiin ulottamaan myös muihin potilasryhmiin."Uudet tutkimukset sanoo ettei serotoniinilla ole mitään vaikutusta mielen hyvin vointiin.
●en hyväksy että dobamiinit suljetaan mittaamatta vuorkausi virtsan katekolamiineista dobamiinia, (anout 30€) ja jos jollakin on super harvinainen pheocromosytooma, joka tuottaa kohtauksittain dobamiinia, sekin korjaantuu kasvaimen leikkauksella.
Kenelläkään muulla ei ole dobamiini ylituotantoa,
●en hyväksy selityksiä, niin serotoniinit kuin dibamiinit on helppo mitata,
Eli jos normaali dobamiini tuotanto suljetaan ilman mittausta, se on tahallista pahoin voinnin tuottamista ja tulee olla jatkossa rangaistavaa ja on korvattava potilaalle henkisen ja kehon pahoin voinnin lisääminen tai tuotto jos dobamiinit suljetaan ilman mittausta, sama koskee serotoniinja ja joka ikistä psyykke lääkettä.
Big farma guruja ei tarvita näillä sivuilla markkinoimassa psykiatrian pillereitä. - Anonyymi00082
Anonyymi00075 kirjoitti:
Sääli että lääke tehtaan edustajat kirjoittelee palstoille
Jos joku pärjää ilman seksiä elämässään, ei se tee hänestä lääkeyhtiön edustajaa.
- Anonyymi
Hoito on helppo ottaa vastaan silloin kun se on hyvää ja tapahtuu oikeassa paikassa, omalla kohdallani ei HUS:n puoli ollut se oikea ja paras paikka.
- Anonyymi
Siksi olisikin hyvöt ,et olisi pieniä hoitopaikkoja.
Isossa yksikössä hukkuu.
Lähetteen voi lähettää täsmää silmällä pien
Ongelman ratkaisun kannattaa ongelmi on niin monenmoista
- Anonyymi
Muutama vuosi sitten olin psykiatriakeskuksessa hoidossa. Fyysinen ympäristö oli kammottava, risaisia, likaisia huonekaluja. Minun patjani alta löytyi omenan raato. Tuli selvästi tunne, että Hus ei paljon psykiatriaa arvosta. Hoitajat olivat väsyneitä, mutta suurin osa tosi mukavia. Menin vapaaehtoisena, mutta sain pakkohoitopäätöksen. Sen sai purettua kun mukautui hoitoon ja osallistui kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan, niin minäkin tein ja toivon, että jäi viimeiseksi kokemukseksi psykiatriasta. Suomen psykiatria on todella takapajuista. Ongelmanratkaisukykyä ei psykiatreilta löydy, lääkitys on ainoa, millä he kykenevät auttamaan ja sekin yleensä niin vahva , että potilas ei kykene työstämään omia elämäntapahtumiaan. Olen todella katkera psykiatriselle hoidolle.
- Anonyymi
Tässä taas koko ketju psykiatrian huonosti hoitamia tapauksia rutkuttamassa.
- Anonyymi
Ihminen on niin jännä,wt hyvät asiat ovat itsestään selvyys.kiitos on nii vaikeaa sanoa.
Kulttuuri melankolinen puoli on kyllä hyvin edustettua monelta näkökulmasta.
Mutta miten olisi tehdä yhtäpitkää juttua positiivista jutuista...millainen on........
- Anonyymi
Hoitomenetelmät tuntuvat edelleen olevan jostain 90-luvulta.
- Anonyymi
En saanut itsekään vuosikausiin hyvää hoitoa psykiatrian puolella, vasta loppuvuosina pääsin hyvään hoitoon. Se oli oikeastaan pelastukseni.
Tietysti on ollut ja tullut, ja jäänyt haittoja.
Kun haitoista ei pääse eroon, on opeteltava elämään haittojen kanssa.
Olen huomannut sen, kun hyväksyy tilanteen eikä katkeroidu, elämä on joka tapauksessa elämisen arvoinen haitoista huolimatta.
Kun ei jää vatvomaan haittoja, vaan jatkaa sillä mitä vielä on jäljellä, pääsee ainakin psyykkisesti helpommalla. On se yksi taakka vähemmän kannettavana.
Ei tämä elämä helppoa ole, itsekin tiedän ja myönnän sen, mutta olen ainakin edelleen elossa, ja se riittää minulle.- Anonyymi
"En saanut itsekään vuosikausiin hyvää hoitoa psykiatrian puolella, vasta loppuvuosina pääsin hyvään hoitoon. Se oli oikeastaan pelastukseni."
Olisin kiitollinen, jos kertoisit, millaiselta taholta olet saanut hyvää hoitoa? Haluaisin löytää terveydenhuollon ammattilaisen, joka kuuntelee lääkehaitoista kärsivää potilasta, eikä mitätöi hänen kokemuksiaan. Erityisherkkänä ja pahasti traumatisoituneena päin naamaa naureskelijat ja kaasuvalottajat lisäävät itsemurhavaaraani. Olen saanut tällaisista terveydenhuollon ammattilaisista jo tarpeekseni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"En saanut itsekään vuosikausiin hyvää hoitoa psykiatrian puolella, vasta loppuvuosina pääsin hyvään hoitoon. Se oli oikeastaan pelastukseni."
Olisin kiitollinen, jos kertoisit, millaiselta taholta olet saanut hyvää hoitoa? Haluaisin löytää terveydenhuollon ammattilaisen, joka kuuntelee lääkehaitoista kärsivää potilasta, eikä mitätöi hänen kokemuksiaan. Erityisherkkänä ja pahasti traumatisoituneena päin naamaa naureskelijat ja kaasuvalottajat lisäävät itsemurhavaaraani. Olen saanut tällaisista terveydenhuollon ammattilaisista jo tarpeekseni.On pakko myöntää, että olin oikeuspsykiatrisessa hoidossa valtion mielisairaalassa.
Alkuun tietysti ajattelin joutuneeni sinne, kunnes mieleni kääntyi ajattelemaan, että pääsin.
Se oli viimeinen paikka, jossa oli aikaa miettiä ja käydä läpi omaa elämää, ongelmia ja niihin johtaneita syitä ym.
Ja siellä sai oikeasti hyvää hoitoa ammattilaisilta.
Siellä on erilaiset tavat toimia kuin näissä kunnallisissa paikoissa. Ainoa, että sinnekään ei vain kävellä ovesta sisään, ja hoitohan on pakkohoitoa.
Eli minun kokemukseni ovat laitoksesta, ei avohoidosta, joten valitettavasti en osaa sinua neuvoa, mistä saisit apua.
- Anonyymi
Ei tuota usko kukaan. Alan työntekijän kukkaiskirje.
Psyykelääkkeiden käyttäjiä kuolee itsemurhiin vuosittain paljon.
Psyykenlääkkeiden hengenvaarallisuus on tutkittu tosiasia. Psyyken lääkkeet tappaa suoraan ja välillisesti. 100 prosenttisesti.- Anonyymi
Kuolleilla ei ole enää yksityisyyden suojaa. eli voit ihan pätemisen ilosta kertoa kaikkien niiden itemurhien tehneiden nimet, jotka ovat tehneet sen itsemuhran pyykelääkkeiden vuoksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuolleilla ei ole enää yksityisyyden suojaa. eli voit ihan pätemisen ilosta kertoa kaikkien niiden itemurhien tehneiden nimet, jotka ovat tehneet sen itsemuhran pyykelääkkeiden vuoksi.
Mä voin kertoa. Mun veli oli 2000 luvun alussa hoidettavana Lapinlahdessa. Sieltä määrättiin ssri lääkkeet. Veljeni elimistöön kerääntyi niiden vuoksi nestettä niin paljon, että hän lihoi aivan muodottomaksi ja alkoi kärsimään aina vain vaikeammasta ahdistuksesta. Muutakin todella pahaa sairaalassa tapahtuu, jota en edes pysty nyt avaamaan, mutta kaksi vuotta sen jälkeen hän tappoi itsensä mielialalääkkeillä.
Työkaverini poika sai ssri lääkkeet ja 3 viikkoa sen jälkeen hyppäsi junan alle, jonka jälkeen hänen isänsä joutui psyk.osastolle ja sai lääkkeet ja siellä sairaalassa hirtti itsensä vyöllään ovenkahvaan, että näin.... - Anonyymi
Toisin sanoen lääkkeet eivöt auta.
Miksi niitä lääkkeitä käytetään edelleen.?
Miksi lääkkeiden laadun valvonta ontuu.?
Miksi noin tärkeitä lääkkeistä ei kaikkia tutkita.?
Muitakin lääkkeitä,jotka aiheuttaa.itsemurhia,väkivaltaa,,masennusta.
Monesti pienellä harvinaiset sivuvaikutukset kannattaa lukea huolella muutenkin kerrata sivuvaikutuksia käytönaikainen.
Lääkörit,apteekki muistakaa kerrata nöitä tiedotteita käyttäjille.
- Anonyymi
Kiinnostaisi myös, kun monet väittävät menettäneensä seksuaalisuutensa lopullisesti.
Mistä sen voi juuri tällä hetkellä tietää, mikä tilanne on mahdollisesti myöhemmin?
Seksuaaliset halut ja onnistuminen voivat aivan hyvin palata myöhemmin, ei sitä voi tietää nyt.
Ei monia muitakaan asioita tulevaisuudesta voi tietää etukäteen.- Anonyymi
Sperm kommer.
- Anonyymi
Kemiallinen kastrointi HUS psykiatrialla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kemiallinen kastrointi HUS psykiatrialla.
Viime vuosina pelkästään täysin hyödytöntä ja haitallista pakkohoitoa, josta kestää aina vain kauemmin toipua ihmismäiseen kuntoon. Psykiatreilla on saatanallinen harhakuva että kerran psykoosisairauden sairastanut on aina psykoosissa, ja siis myöskin, jos joutuu toistuvasti turvautumaan poliisin apuun asiassa, joka on liian vaikeaa poliisillekin tutkia, koska se on jostain syystä poliittisesti salattua todellisuutta. Pyrkivät siis riistämään ihmisen kotirauhan, yhdenvertaisuuden ja sananvapauden rikollisilla myrkyillään, koska heillä on harhakuva, että poliitikot ovat aina rehellisiä tai erehtymättömiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viime vuosina pelkästään täysin hyödytöntä ja haitallista pakkohoitoa, josta kestää aina vain kauemmin toipua ihmismäiseen kuntoon. Psykiatreilla on saatanallinen harhakuva että kerran psykoosisairauden sairastanut on aina psykoosissa, ja siis myöskin, jos joutuu toistuvasti turvautumaan poliisin apuun asiassa, joka on liian vaikeaa poliisillekin tutkia, koska se on jostain syystä poliittisesti salattua todellisuutta. Pyrkivät siis riistämään ihmisen kotirauhan, yhdenvertaisuuden ja sananvapauden rikollisilla myrkyillään, koska heillä on harhakuva, että poliitikot ovat aina rehellisiä tai erehtymättömiä.
Omalla kohdallani on ollut niin päin, että psykiatrit ovat ymmärtäneet, etten ole ollut psykoosissa vuosiin, mutta muut lääkärit, somaattisella puolella, ilmeisimmin ajattelevat eri tavalla, pelkän tiedoissa lukevan diagnoosin takia.
- Anonyymi
Tussu
- Anonyymi
Puoskareita kaikki.
- Anonyymi
Hyvät. Nimenomaan omaan HUS oli se joka korjasi diagnoosini. Oulussa sain väärän ja vasta siirryttyäni HUSiin sain muutoksen
- Anonyymi
Pääsin HUSissa siihen työhönvalmennukseen ja olen senavulla saanut kaksi työpaikkaa, jossa jälkimmäisessä töissä. Haaveena että pääsen kokopäiväiseksi.
- Anonyymi
Hienoa.
- Anonyymi
Kyllä mobekta kuuluu ihmeellistä juttuja
Vauvat sätklii roskakorissa
Ei voi kuin ihmetellä miten hoitohenkilökunta jaksaa
. - Anonyymi
Kyllä monet potilaat kertoo käytävillä.monenlaista elämän tarinaa tarinoita.
Sillä jonossa on aikaa kertoa - Anonyymi
Minulla on oikeastaan vain hyviä kokemuksia HUSsista, mutta se on tietysti iso talo ja kokemukset voi vaihdella.
- Anonyymi00064
Eritasoista palvelua riippuen henkilöstä.
- Anonyymi00065
Mutta myös henkilö on itse se, joka määrittää itse oman kokemuksensa saamastaan palvelusta.
- Anonyymi00066
Pidän parhaana koska HUS on just se joka korjas oman diagnoosini vuosien jälkeen
- Anonyymi00080
Jos teille tarjotaan dobamiini sulkojoita, vaarikaa dobamiini mittaus vuorokausi virtsan katekolamiinesia (sis nor adrenaliini, adrenaliini, dobamini) jos mittausta ei tehdã, kiltäytykãä dobamiini ressptonien sulkijoista.
Jos mittamatta pakkosyõtetään, vaatikaa korvaukset läãketieteellissstä virheestä.
Syn lab mittaa koko paketti (nor adrenaliini, adrenalini, dobamiini, noin 100-190€ josta dobamiinin osuus noin 30€
Viekãã labra tulokset tohtorille ja kieltäytykãä kemiaĺlisen ja hormonaalisen epätasapainon tuottamisesta neuroleptein, jos pakotetaan, vaatikaa korvaukset henkisen ja kehollisen pahoinvoinnin tahallisesta tuottamisesta dobamiini sulkijoin.
Jokaiselle myös tohtorille tulee olla päivän selvää, että he eivät ole toimineet tieteellisesti ja ovat täysin ymmärtäneet että on vastuutonta sotkea normaali dobamiini taso dobamiini sulkojoin, sen seurauksena tulee
●krooninen masennus
●henkinen ja fyysinen pahoinvointi.
●kemiallinen parkinson tauti
●hidas liikkuvuus ja työkyvytömyys kemiallisen parkinsonismin seurauksena.
●hidas oppimine
●HIDASTUNEET REFLEKSIT JA KOKNITIIVINEN KYKY
●HIDAS ÃLYISYYS JA OPPIMIS KYKY.
LÄÄKÄRIN VELVOLLISUUS ON TOIMIA TIETEELLISESTI JA MITATA KAIKKI KEMIA TASOT, JOISSA HE VÄITTÄÄ OLEVAN EPÄTASAPAINOA.
MUUSSA TAPAUKSESSA KYSE ON ERITTÄIN VAARALLISESTA TOHTOROINNISTA JOSTA ON VAADITTAVA KORVAUS, HENKISEN JA KEHON PAHOINVOINNIN VASRUUTTOMASTA JA LÄÄKÄRIN ETIIKAN NOUDATTAMATTOMUUDESTA,
JOKA TULEE OLLA RIKOS LAISSA KORVATTAVAA MYÖS PSYKIATRIEN OSALLA.
Psykiatrit ei voi jatkaa epã eettistä ja lääkärin valan vastaista tohtorointia ja syöttää dobamiini reseptorien sulkemista jos mittaukset osoittaa nirmaali dobamiini taaoa.
Kieltäytykää nyky psykiatriasta, se toimii vastoin lääkãrin etiikkaa
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haapaveden upea kurvikuningatar
No nyt on kyllä mahtava uutinen että Haapaveden rohkea ja toimelias nainen ja yrittäjä on päässyt finaaliin kurvikuninga1051284Uskaltaisitko ihana nuorempi nainen lähettää
WhatsApp -viestiä, jos sulla on mun numero. Olisin ihan haltioitunut... Tykkään ja kaipaan ❤️❤️91777Meinasi nainen mennä pasmat sekaisin
Rupesin vapisemaan, kun huomasin sinut. Mutta sain sentään juuri ja juuri koottua itseni, etten ihan häpäissyt itseäni.35691- 47667
Suomi meni ihan itse sössimään peruskoulunsa
Nyt syytellään maahanmuuttoa, vaikka ihan itse lopetettiin vaatimaan oppilailta koulunkäynnin tarkoitus eli opiskelu ja118551Lidilikö Suomussalmelle
Tännekki Lidili. Loppus tuo kiskominen näillä jäljellä olevilla. K-Market ihan sikakallis ja hyvin ylimieliset omistajat30531Ei makeat pimut sytytä
sen jälkeen kun on nähnyt sinut. Olet vain ihastus vailla vertaa. Kun sinut tuntee muut eivät tunnu miltään. Tajuatko ol32516Upeaa Google!
Kohta on töitä tarjolla kaikille! Suomen taloushistorian suurin investointi ja Kajaani mainittu! Sähkö kyllä riittää, tö182498Huomasitko? Elämä Lapselle -konsertti tänään suorana tv:ssä - Aika kova kattaus huippuartisteja!
Lastenklinikoiden Kummien järjestämä Elämä Lapselle -konsertti tukee Suomen viiden yliopistollisen lastensairaalan toimi23497- 59483