Asukkaat kovaan taistoon tuulivoimaloita vastaan

Ihan vieressähän nuo myllyt pyörii eikä haittaa yhtään mitään.

Sama firma hommissa Kannonkoskella ja Sievissä... Mitä siitä pitäisi päätellä.

Tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän kansalaispainetta, jotta päättäjät ottaisivat ihmisten hädän huomioon. Paikallispoliitikoilta en mitään oikein odotakaan, koska monet heistä ovat liian rajoittuneita ymmärtämään asioiden vakavuutta. Vaikuttaminen pitäisi suunnata valtakunnan tasolle ja sitä kautta myös lainsäädäntöön. Tärkeä muutos olisi mm. se, että kunta ei voisi päättää tuleeko kunnan alueelle tuulivoimaa; siis pois kunnalta mm. nykyisenkaltaiset kaavoittamisvaltuudet. Kun kunta saa päättää, jälki on usein rumaa.

Sattumasähköllä on vain kolminkertainen hinta.
Kuka maksaa? -kuluttajat

Useissa maakunnissa suomessa on juuri menossa/alkamassa isoja tuulivoimalahankkeita.

On paljon kysymyksiä, mihin ei saa yleisötilaisuuksissa vastauksia(eikä löydy netistäkään) tietääkö joku täällä asiaan perehtyneenä vastauksia minun kysymyksiini:

1) Rasite metsä kiinteistölle
*Kaavoitetun tuulivoima-alueen metsäkiinteistöt saavat kaikki automaattisesti
25 vuoden tuulivoimarasitteen.
- onko näin?

2) Kiinnitykset
**Kun metsä-alue on kaavoitettu tuulivoimala-alueeksi, menettävät metsänomistajat olemassa olevat kiinnityksensä omistamilleen metsäkiinteistöille tuulivoimala yhtiölle eikä metsänomistaja pysty jatkossa enää kiinnittämään omistamaansa metsäkiinteistöä lainkaan esim. lainan saamiseksi.
- onko näin, ja miten se käytännössä toteutuu?

3) Tuulivoima sopimukset
Onko se totta, että sopimukset ovat juridisesti perinteistiä maanvuokrasopimusta joka ei olisi lainkaan pätevä näin laajalle vuokrauskokonaisuudelle (yritystoiminta-voimalaitostoiminta).
- onko se totta, voiko tällainen sopimus olla pätevä lainkaan?

4) Korvaus maanomistajalle
Ilmeisesti tehdyissä sopimuksissa on ilmoitettu euromääräinen hinta, minkä sopimuksen perusteella maanomistaja saa korvauksena.
Onko niin, että ko. hinta jaetaankin kaikkien kaavoitetun alueen maanomistajien kesken täysin riippumatta siitä ovatko tehneet sopimusta vai eivät, vai maksetaanko ko. sovittu summa kokonaisuudessaan ainoastaan maanomistajalle jolla on sopimus?

5) Kiinteistövero, tienhoitovelvoitteet
Perinteinen metsänhoitoalue muuttuu kaavoituksessa tuulivoimala alueeksi. Onko niin, että voimala alueelle kohdistuu täysin uudenlaisia velvoitteita kuin perinteiselle metsäkiinteistölle kuten kiinteistövero.
Joutuuko maanomistaja näin (jyvitettynä) maksaa voimalaitokselle johtavien teiden ylläpito, parannus sekä ympärivuotinen huolto kustannus koska kyseessä on voimalaitosalue eikä enää metsänhoidollinen metsäkiinteistö?

6) Rahastovelvoite
***Tuleeko sopimuksessa olla tuulivoimala yhtiötä sitova "rahastointi velvoite".
Tuulivoimalayhtiö tallettaa rahastoon rahaa pahanpäivänvaralle jolla sitten katetaan tuulivoimalan mahdolliset kustannukset esim. silloin kun voimalan ikä on tullut päähänsä eikä sitä esim. viranomaisten päätöksestä saa enää turvallisuussyistä jatkaa toimintaa vaan on pysäytettävä. Tällöin maanomistajaa ei voida velvoittaa maksamaan metsäkiinteistöllään seisovasta myllystä aiheutuvia kustannuksia ensisijaisesti.
- voivatko maanomistajat vaatia tätä merkityksi omiin sopimuksiinsa?

7) Viranomaisten valvonta
**** Valvovatko viranomaiset esim. vuosittain voimalaitos alueiden toimintaa ja kuntoa? Ikäänkuin "katsastus" myllyille ja niiden turvallisuudelle vai kuuluuko se pelkästään voimalaitoksen omistajalle. Pystyykö viranomainen päätöksellään kieltämään/pysäyttämään voimalaitoksen toiminnan esim. turvallisuus- tai huoltolaiminlyönnistä johtuen? Kenelle tästä aiheutuvat kustannukset lankeavat, jos voimalaitoksen omistajaa ei esim. tiedetä (ulkomaalainen ja useasti eteenpäin myyty - sama tilanne kuin itäsuomen järvenrantakiinteistöissä on ollut usein viranomaiset eivät pysty selvittämään kuka omistaa)

Kiitos paljon mahdollisista vastauksista

* Yksi maanomistaja joka oli allekirjoittanut sopimuksen tuulivoimala yhtiön kanssa oli mennyt ostamaan maanmittaustoimistosta itselleen omasta metsäkiinteistöstä rasitustodistuksen jossa oli tuulivoimala rasite merkitty 25 vuodeksi. Tuleekohan tämä ihan kaikille vaikka ei olisi edes tehtyä sopimusta?

** Tarvitseeko itse tuulivoimala yhtiö nämä kiinnitykset itselleen maanomistajilta siksi, että kattaa toisten omistamilla metsäkiinteistöillä oman investointivelkansa? Voiko se olla mahdollista että maanomistaja on pakotettu takaajaksi omaisuudelleen toisen ottamaan investointilainaan?

*** Luin, että esim. pohjanmaalla on aikanaan suomen suurimman tuulivoimalan omistava yhtiö mennyt konkurssin (1 mylly) ja se on sen jälkeen myyty aasialaiselle yhtiölle. Mikäli tämä aasialainen yhtiö ei maksakaan eikä ylläpidä voimalan kuntoa niin joutuuko silloin kyseinen maanomistaja maksamaan kaikki kustannukset itse ensin ja hakea sitten kustannuksia sieltä aasiasta?

**** Jos voimalaitosyhtiö on esim. myynyt toiminnan (eikä ole sopimuksen mukaan velvoitettu lainkaan ilmoittamaan siitä maanomistajalle) eikä viranomaiset tiedä kenelle ja minkämaalaiselle voimalaitos toiminta kuuluu, niin joutuuko tällaisessa tilanteessa ensikädessä kyseinen maanomistaja velvoitettuna maksamaan kaikkin esim. voimalaitoksen pysäyttämiseen turvallisuus syistä koituvat kustannukset (ja senjälkeen itse omin kustannuksin selvittämään kenelleköhän se voimalaitos saattaaisi kuuluakaan saadakseen maksamansa kulut takaisin) vai velvoittaako viranomainen kaikki voimalaitos alueen maanomistajat maksamaan yhteisvastuullisesti nämä koituvat kulut?

MTK:n sivuilla on sopimuspohjaluonnos jota suositeltaisiin käyttämään vuokrasopimuksissa tuulivoimayhtiön kanssa.

1) Välittömästi kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, tuulivoimayhtiö merkitsee kyseisille kiinteistönumeroille sopimuksessa merkityn vuokra-ajalle ns. erityis oikeuden. Tämä ei ole pitkäaikainen rasitus, vaan väliaikainen rasite. Se ei näy siis kiinteistörekisteriotteessa, mutta näkyy rasitustodistuksessa.

2) Tarkistakaa sopimuksesta, ennen sen allekirjoittamista, onko siinä lainkaan irtsanomismahdollisuutta (uusissa sopimuksissa se on tietoisesti jätetty pois). Jokainen kai sanomattakin ymmärtää, mitä se tarkoittaa, jos tällaiseen sopimukseen laittaisi nimensä alle.

3) Tarkistakaa myös sopimuksesta, onko siellä ns. etusijajärjestys.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että metsänomistaja luovuttaa ns. etusijan kiinnitykseen tuulivoimayhtiölle. Jos tätä kysyy esim. tuulivoimayhtiöltä, on se "muodollisuus" jolla ei heidän mukaansa ole mitään merkitystä metsänomistajalle. No jokainen voi itsekseen ajatella mitä se voisi ongelmatilanteessa tarkoittaa kun on antanut kolmannelle osapuolelle omistamaansa metsään oikeuden kiinnityksen merkitsemisestä ns. etusijalle.

4) Tuulivoimayhtiö upottaa kaapeloinnit poikkeuksetta aina metsänomistajan metsänpuolelle maahan. Tämä ilmeisesti siksi, että näin ylläpito/korjausriski mahdollisen vaurion tapahtuessa kaapelille siirtyy metsänomistajalle. Jos metsänomistaja jatkossakin harjoittaa metsänhoidollista toimintaa raskailla koneilla on riski metsänomistajalla jos maakaapeli vaurioituu. Kannattaakin siis vatia vuokrasopimukseen merkintää, että kyseisen metsäkiinteistön osalta maakaapeli sijoitetaan tienrunkoon eikä metsänomistajan kiinteistön puolella.

5) Tarkistakaa sopimuksesta, onko siellä maininta, että lopullinen tuulivoimapuiston määräala määräytyy vasta kun tuulivoimapuiston lopullinen suunnitelma on tehty.
Nimittäin tuulivoimayhtiöt mainostavat metsänomistajille hanketta siten, että mitä enemmän hehtaareja sopimukselle antaa sitä enemmän rahaa tulee.
Todellisuus on toinen, tuulivoimayhtiö pyrkii tietenkin maksimoimaan vuokrasopimuksen alla olevat metsähehtaarit (tekee niille rasitukset kiinteistörekisteriin, käyttää etusija kiinnityksiin ja tarvitsee nämä rahoittajaa varten). Lopullinen tuulivoimapuiston määräala kuitenkin tulee olemaan huomattavasti pienempi, kuin on se ala mikä on sopimuksien alla, eli metsänomistaja saattaakin saada huomattavasti pienemmälle osalle vuokrakorvausta kuin mitä on todellisuudessa antanut vuokrasopimukselle.

5) Yleensä sopimuksessa on maininta että tuulivoimayhtiö maksaa metsänomistajalle kiinteistöveron (siis maapohjan osalta) niissä kiinteistönumeroissa, joissa on rakennuksia, muuntajaasemia, tuulimyllyjä jne. Myös huoltokäyttöön tarkoitetut ympärivuotisen huollon alla olevat kentät ja tiestöt saattavat olla kiinteistöveron kohteena. Kiinteistöverona käytetään kunnan yleistä veroastetta.
Siinä vaiheessa, kun mahdollisesti tuulivoimala on myyty esim. ulkomaiseen omistukseen (kun esimerkiksi vuokrasopimus aika alkaa olla lopuillaan eikä yhtiön enää kannata sijoittaa teknologian päivitykseen saati purkaa/rakentaa uutta, saatetaan yhtiö myydä käsistä pois) on oletettavaa, että uusi mahdollisesti tuntematon yhtiö ei enää tilitäkään metsänomistajalle kyseisiä maksettuja kiinteistöveroja.
Metsänomistajan on avattava siviilikanne tiedossa olevaa uutta omistajaa kohtaan hakeakseen kiinteistövero tilityksiä jatkossa sopimuksen mukaisesti.

6) Sikäli, mikäli vuokrasopimukseen annetuille kiinteistönumeroille sijoittuu myös esim. peltoja on hyvin todennäköistä, että kyseisille pelloille ei enää jatkosssa voida hakea EU-tukia maanviljelykseen. Mikäli voidaan katsoa, että vuokrasopimuksen mukana on annettu hallintaoikeus vuokrasopimuksiin merkityille kiinteistönumeroille on tällöin pyydettävä erikseen lupa/hyväksyntä tuulivoimayhtiöltä saadakseen hakea EU-tukia. Mikäli jatkaa EU-tukien hakemista voidaan se pahimmassa tapauksessa takautuvasti periä kiinteistönomistajalta takaisin

7) Ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista kyseinen kiinteistö on ollut talousmetsää ja metsänhoidollisessa tarkoituksessa. Silloin kun on vuokrasopimus on se muuttunut kaavoitetuksi voimalaitos alueeksi jota kohtaan koskevat täysin uudenlaiset velvollisuudet kuin talousmetsää kohtaan.
Nyt kun tällaisella kaavoitetulla tuulivoima alueella on useita satoja hehtaareja vuokrasopimuksella olevia kiinteistöjä, joihin ei kohdistu tuulivoimalaa eikä muuntaja ym. asemia on erittäin oletettavaa, että valtiovalta tulee lähivuosina kohdistamaan myös uusia perittäviä veroja.
Eihän varmaankaan ole oletettavaa, että voimalaitos alueella on maanomistajia jotka saavat pelkästään vuokratuloa maksamatta siitä mitään kiinteistöveroja.
Tämän tulemme varmasti näkemään lähivuosina tulevien hallitusten näin päättäessä.

Hyvä, jos keskustan yksinvaltius Pohjois-Pohjanmaalla päättyy. Valta turmelee lähes aina ja niin on käynyt keskustan kuntapäättäjille Pohjois-Pohjanmaalla. Näkyy mm. ylimielisyytenä. Esim. Sievissä keskusta runnoi läpi tuulivoima-alueen lähelle asutusta arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen kahden jokilaakson väliin. Yli 90 % lähiasukkaista vastusti hanketta ankarasti. Keskustapäättäjät pyyhkivät vastustuksella sitä jonne ei päivä paista.

Laitoin tämän Iltasanomien kommentteihin ja sain yli 300 peukkua.