Aihe

Haluaisin tappaa itseni

Anonyymi

Olen liian herkkä täällä elämään. Vihaan nykymaailmaa niin paljon. En tunne enää itseäni edes ihmiseksi, kun joka puolella on toinen toistaan täydellisempiä ihmisiä. Olen täysin epämuodostunut ja viallinen. Olisi helpotus vaan päästä täältä piinasta pois.

17

146

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yritä olla vertaamatta itseäsi muihin ihmisiin, sinä olet sinä, eikä ole mikään pakko olla mitenkään täydellinen.
      Itse asiassa kukaan ei ole täydellinen, onko sellaista edes olemassakaan.

      Joskus herkkyys on hyvästä, joskus pahasta. Tavallaanhan sen voisi ajatella voimavaraksi.

    • Anonyymi

      Samanlaiset ajatukset minullakin. Epäonnistuneen mielialalääkevieroituksen jälkeen koko maailma ilkkuu ja vittuilee. Tunteet, kiintymys, empatia, muisti, kognitio, ilo ja onni - kaikki on nyt poissa. Samalla mistään mitään ymmärtämättömät omaiset ja terapeutti huutavat kuorossa, että älä nyt vaan tee itsellesi mitään. Annetaan asioiden mennä päin p**tä ja sitten vielä varmistetaan, ettei ihminen vaan päätyisi tuskissaan itsemurhaan. Ja lisää mielialalääkkeitä vaan tyrkytetään! Vain suomalainen voi olla noin sadisti.

    • Anonyymi

      Älä usko lääkäreitä. ei ne itsekkään söisi niitä lääkkeitä.

      Ne on myrkkyjä.

      Ja läheiset jotka hokevat lääkäreiden kanssa samaa mantraa ovat myös myrkkyä.

      • Anonyymi

        Olen täsmälleen samaa mieltä.

        Kaikki muut asiat ensin kuntoon, nukkuminen, lepo, syöminen, vitamiinit, kivennäisaineet, hivenaineet, liikunta, ihmissuhteet, paino jne jne

        Sitten kun noi on kunnossa, voi alkaa tunnustelemaan että vieläkö päässä tuntuu pahalta.


      • Anonyymi

        Ensimmäinen vieroituskerta siis epäonnistui rajusti ja jätti pitkäkestoiset pahat traumat. Tämä ei läheisteni kaaliin millään mene. Vieroitusoireet diagnosoitiin toistuvan masennuksen vakavaksi, psykoottiseksi jaksoksi. 2 kk diagnoosista olin takaisin työelämässä täysillä työtunneilla (miten tämä on mahdollista?). Oudointa on, ettei minulla ole ollut tätä ennen ensimmäistäkään masennusdiagnoosia, joten miten masennus voisi olla "toistuva"? Ovatko psykiatrit pelkkiä käsienheiluttelijoita, pillereiden heittelijöitä?

        Tapoihini ei kuulu luovuttaminen, joten rimpuilin uudelleen eroon samasta myrkystä. Nyt minulla on käytössä toinen, pidemmän puoliintumisajan myrkky ylläpitoannoksella edellisen myrkyn pitkäkestoisia vieroitusoireita lievittämään. Heivaan sen helvettiin kun vointi on parempi.

        Tein uudenvuoden lupauksen: vuosi 2022 tulee olemaan omalla kohdallani mielialalääkkeetön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäinen vieroituskerta siis epäonnistui rajusti ja jätti pitkäkestoiset pahat traumat. Tämä ei läheisteni kaaliin millään mene. Vieroitusoireet diagnosoitiin toistuvan masennuksen vakavaksi, psykoottiseksi jaksoksi. 2 kk diagnoosista olin takaisin työelämässä täysillä työtunneilla (miten tämä on mahdollista?). Oudointa on, ettei minulla ole ollut tätä ennen ensimmäistäkään masennusdiagnoosia, joten miten masennus voisi olla "toistuva"? Ovatko psykiatrit pelkkiä käsienheiluttelijoita, pillereiden heittelijöitä?

        Tapoihini ei kuulu luovuttaminen, joten rimpuilin uudelleen eroon samasta myrkystä. Nyt minulla on käytössä toinen, pidemmän puoliintumisajan myrkky ylläpitoannoksella edellisen myrkyn pitkäkestoisia vieroitusoireita lievittämään. Heivaan sen helvettiin kun vointi on parempi.

        Tein uudenvuoden lupauksen: vuosi 2022 tulee olemaan omalla kohdallani mielialalääkkeetön.

        "Vieroitusoireet diagnosoitiin toistuvan masennuksen vakavaksi, psykoottiseksi jaksoksi. "

        Joku diagnoosi joudutaan antamaan, muutenhan myönnettäisiin ettei asiasta ole ymmärrystä. Sen johdosta, kun on pakko antaa joku diagnoosi, on ainakin minulla käsitys, että suurin osa niistä on vääriä.

        "Ovatko psykiatrit pelkkiä käsienheiluttelijoita, pillereiden heittelijöitä?"

        On ne. Tuo tieteenlaji on suuri tuntematon, ja kun sitä yritetään hoitaa lääkkeillä, ei se alkuperäinen sairauden aiheuttaja selviä välttämättä koskaan. Valitettavaa on myös se, että noiden lääkeiden vaikutukset ja etenkin haittavaikutukset eivät juuri koskaan näytä vievän potilaan tilaa parempaan suuntaan.


      • Anonyymi

        Lääkärit eivät itse syö SSRI- ja muita masennuslääkkeitä. He tietävät niiden haitat, ja määräävät niitä siksi yleensä vain potilailleen, eivät itselleen. Jos heillä on ahdistusta tai masennusta, he syövät bentsodiatsepiinejä. Tästä on tutkimusta:
        https://madinfinland.org/pro-gradu-masennuslaakkeet-ja-kritiikki-suomen-laakarilehdessa-2008-2014-eve-rasku/

        Bentsot ovat miellyttäviä ja rauhoittavat, mutta ne myös koukuttavat nopeasti. Siksi niitä ei voi suositella kuin hyvin lyhytaikaiseen käyttöön. Joten en suosittele aloittajalle korvaamaan masennuslääkkeitä bentsoilla - eikä millään muullakaan reseptihuumeella! Vaan olemaan mieluummin kokonaan ilman. - Muuten, tiesithän, että SSRI:t tuottavat pitemmän päälle enemmän masennusta ( ja mahdollisesti myös akatisiaa), joten ongelmasi voivat johtua osittain niistäkin.

        YLE MOT - Masentavat lääkkeet
        https://www.youtube.com/watch?v=sd0IW_MqJvA


    • Anonyymi

      Oletko Hus alueella hoidettavana?

      • Anonyymi

        Miksi kysyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kysyt?

        Koska Hus alueen psykiatriasta ollaan tekemässä dokumenttia.
        Haemme siihen halukkaita ihmisiä mukaan kertomaan tarinansa.


      • Anonyymi

        Aloittaja ei ainakaan ole missään hoidettavana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska Hus alueen psykiatriasta ollaan tekemässä dokumenttia.
        Haemme siihen halukkaita ihmisiä mukaan kertomaan tarinansa.

        Mistä löytyy tietoa tuosta dokkarista? Minulla olisi eräs tuttava, joka saattaisi haluta osallistua. Häntä on pitkään hoidettu erittäin väärin lääkkeillä ja muutenkin. Hän on sanonut, että voisi mennä vaikka MOT-ohjelmaan kertomaan.


    • Anonyymi

      Tuska on suurta. Kyllä. Niin.
      Mutta sen pieniksi pilkoin.
      Aion sen tanssia sammuksiin
      kapein, kepein nilkoin. Minun tunnelma

    • Anonyymi

      Vai huutavat kuorossa, että ethän tee... No, ei voi sanoa kuin että onneksi sinulla on välittäviä ihmisiä. Vaikka eivät ymmärräkään.

      Jos terapeutti on pätevä ja sinulle sopiva, niin on mahdollista, että tämä on vain yksi terapian vaikea vaihe, joka pitää työstää läpi, ja tunnelin päässä on valo. Jos terapia ei oikeasti toimi, niin sitten on yksi vaihtoehto vaihtaa terapeuttia.

      Miksi muut tuntuvat täydellisiltä ja itse "huono"... Se tunne menee vähitellen ohi... Se perustuu väärinkäsitykselle. Muut ovat todellisuudessa yhtä "paskoja" kuin sinä itse. Et vain näe sitä tällä hetkellä, näet vain kuvitelman heistä, ja he ehkä myös ovat itsevarmempia ja heijastavat sitä itseluottamuksen kehää niin että muut sokaistuvat.

      Se huonouden tunne tulee siitä, kun on kasvanut ympäristössä, jossa ei ole tullut koskaan oikeasti nähdyksi eikä kuulluksi. Jos on kohdeltu kuin ei olisi olemassakaan. Vanhemmat voivat esittää hyvää vanhempaa, olla olevinaan kiinnostuneita lapsestaan, silti he huomaamattomasti torjuvat kaiken aidon ja oikean mitä hän on, ja mitä hän koettaa sanoa.

      Joskus vanhemmat myös projisoivat omaa huonoudentunnettaan lapseensa. He eivät tällöin voi sietää ajatusta, että lapsi olisikin oikeasti hyvä ja kiinnostava ihminen, Koska he ovat itse niin huonoja. Lapsi ei saa olla pätevämpi kuin he. Tällaisetkin vanhemmat voivat peittää inhottavan projektionsa hyvän vanhemman rooliin. Tietäen, että hyvä vanhempi kannustaa lastaan, ja heidän tulee esittää sellaista. Huijaavat siis itseäänkin. Lapsen on hyvin vaikea hahmottaa todellisuutta tällaisessa tilanteessa. Moni joutuukin kasvamaan eräänlaisessa kaksoistodellisuudessa: omat tunteet ja havainnot sanovat yhtä, perheen julkikuva toista. Vanhempia on turha yrittää saada tällaisesta vastuuseen, he eivät koskaan myönnä sitä edes itselleen. Hyvin tuhoisa tilanne kasvavalle lapselle ja nuorelle.

      Kun tällaisesta kasvuympäristöstä seuraa ongelmia kuten masennusta, ahdistusta, pakkotoimintoja - siitä voi tulla melkein mitä vain psyykkistä ongelmaa, jopa ääritilanteessa psykoosi, jos on kovia paineita muutenkin ympäristöstä - niin lapsen/nuoren on hyvin vaikea saada sanotuksi, miltä hänestä oikeasti tuntuu, ja kerrotuksi, mitä hänen ympäristössään ja elämässään tapahtuu.

      Sanoittaminen, puhuminen olisi avain, mutta sekään ei ole helppo ratkaisu, joka viidessä minuutissa korjaisi asian. (Tosin, omasta kokemuksesta voin sanoa, että joskus viidessäkin minuutissa voi tapahtua paljon, kun tilanne ja kuulija on oikea.) Mielenterveystyöntekijät ovat joskus tietämättömiä ja ymmärtämättömiä, eivätkä ole riittävästi kosketuksissa omiin tunteisiinsa ymmärtääkseen toista. Tällöin he eivät ehkä edes usko mitä toinen yrittää selittää, tai sanattomasti ilmaista. On hyvin vahingollista apua hakevalle, kun ei uskota - kun jo pelkkä puhuminen tai puhumisen yrittäminen voi olla vaikeaa ja tuskallista.

      Mt-työntekijät voivat usein myös ns. kaasuvalottaa, eli manipuloida toista kyseenalaistamaan omia kokemuksiaan. Terapeutitkin saattavat vähätellä, ja ohjailla asiakasta pois katsomasta omia todellisia tunteitaan, sinne missä häilyy valheen kangastusmaailma ... itsepetos. Monet terapeutit ja mt-työntekijätkin elävät valheessa, omassa elämässään.

      Yksi pikainen lisäneuvo: Koeta olla välillä kiukkuinen muille... Tällä hetkellä vaikutat olevan kiukkuinen ja vihainen vain itsellesi, ja siksi ehkä masentunutkin. Jos olet joskus kokenut vääryyksiä muiden taholta, niitä ei pidä silitellä pois, vaan niistä on oikeus olla vihainen ja vaatia väärintekijöitä vastuuseen. Käytännössä ei tietenkään yleensä kannata mennä riitelemään, varsinkin ihmisten kanssa jotka eivät todennäköisesti ymmärrä vaan haluavat jatkaa entiseen malliin. Mutta omassa mielessään voi käydä kaiken läpi, ja puhua siitä ihmisten kanssa jotka ymmärtävät. Se vapauttaa aivan uudenlaiseen elämään.

      Toivottavasti terapeuttisi ei ole niitä, jotka haluavat lakaista negatiiviset tunteet maton alle... Ihmisten pitää saada kokea mitä kokevat. Terapeutti voi vaan kulkea rinnalla, koettaa kuunnella tarkasti, ja tarjota jonkun vaihtoehtoisen tulkinnan, jonka voit sitten valita, otatko vastaan. Jos terapeutti on hyvä, hän kykenee ottamaan vastaan palautetta.

      Hyvä terapeutti voimaannuttaa asiakasta uskomaan omiin kykyihinsä ja luottamaan omaan ajatteluunsa. Hyvä terapeutti sallii asiakkaan kiintyä itseensä, syvästikin. Sallimalla kiintyä itseensä hän korvaa asiakkaan aikaisempia hylkäämiskokemuksia ja lujittaa asiakkaan luottamusta itseensä ja muihin ihmisiin. Sallimalla kiintymyssuhteen hyvä terapeutti vahvistaa asiakkaan perusturvallisuutta ja tekee näin vähitellen itsensä tarpeettomaksi. Kun on käynyt tällaisen terapiasuhteen läpi, ei ole enää niin helposti höynäytettävissä, ei hakeudu tai joudu hyväksikäyttäviin ihmissuhteisiin. Väkivallan kohteeksi - henkisen tai fyysisen - kykenee puolustautumaan aiempaa paremmin. Myös yhteiskunnassa laajemmin kykenee paremmin ajamaan oikeuksiaan. Kriittinen ajattelu vahvistuu.

    • Anonyymi

      "Samalla mistään mitään ymmärtämättömät omaiset ja terapeutti huutavat kuorossa, että älä nyt vaan tee itsellesi mitään."

      Tyrkyttävät lääkkeitä, tekevät numeron itsetuhoisuudesta (eivätkä ongelmista sen takana), hössöttävät koska heitä ahdistaa nähdä toisen ahdistusta.

      Tässä suhtautumistavassa on taustalla käsitys, että henkinen kärsimys olisi sairautta. Se on vaarallinen väärinkäsitys. Oikeastaan se on pelkkä uskomus, koska sille ei ole tieteellisiä perusteita. Uskomus psyykkisten "sairauksien" olemassaolosta on vaarallinen, koska sillä voidaan tehdä ihminen avuttomaksi. "Potilaan" katsotaan olevan kykenemätön ymmärtämään asioitaan. Hänen tehtävänsä on vain ottaa vastaan ohjeita, miten ajatella, ja syödä määrätyt lääkkeet. Tämä vaikutus on periaatteessa sama oli sitten kyseessä masennus-"potilas" tai psykoosi-"potilas", jälkimmäisessä tapauksessa vain pakkokeinojen käyttö on sallittua, ensimmäisessä vaikuttaminen rajoittuu painostukseen. Kummassakin tapauksessa henkinen kärsimys katsotaan sairaudeksi, ja se tekee ihmisestä eräänlaisen puoli-idiootin.

      Oikea lähtökohta olisi puhua kärsivälle ihmiselle järkevästi, ja kysyä, mitä hänelle on elämässä tapahtunut sellaista, mikä on saanut aikaan kärsimyksen. Yleensä henkilö osaa vastata tähän ainakin alustavasti. Hän ei välttämättä tiedosta kaikkia asioiden yhteyksiä, mutta ei niistä tiedä hoitava tahokaan - siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei ole ollut läsnä hänen elämässään, missä ne traumaattiset asiat tapahtuivat. Heidän täytyy, päästäkseen siitä selville, vain KYSYÄ. Ja tästä voi sitten parhaassa tapauksessa alkaa hedelmällinen keskustelu, jossa tasavertaisesti ja toista ymmärtäen päästään ehkä yhteiseen näkemykseen siitä, mistä ongelmat johtuvat, ja miten tilanteesta voi päästä eteenpäin. Prosessi on pitkä eikä hoidu esim. yhdellä varttitunnin mittaisella yleislääkärin tai edes kolmen vartin psykiatrinvastaanotollakaan. Ensimmäisellä vastaanotolla on kuitenkin mahdollista, jos halutaan, antaa asiakkaalle (vrt. ei potilas) tieto, että sinua kuunnellaan, emme tunne sinua, olet ainoa joka tietää elämäsi ja tunteesi, mutta voit kertoa siitä jos haluat, ja sinun ei tarvitse olla yksin. Muutkin ovat kokeneet samankaltaista kärsimystä kuin sinä. Jokaisella on oma yksilöllinen ja ainutlaatuinen tarinansa. Toiset eivät voi muuttaa kenenkään elämää, ihminen itse voi, jos hänelle annetaan siihen tilaisuus.

    • Anonyymi

      Täydellisyys on tylsää.

      • Anonyymi

        Jos kaikki ajattelisivat noin, niin maailma olisi varmaan parempi paikka.
        Ihmiset tavoittelevat täydellisyyttä liikaa ja turhaan.

        Jotkut ihmiset taas kuvittelevat olevansa täydellisiä, eikä sekään ole hyvä asia.

        Eihän ikinä ole hyvää oloa jos jatkuvasti yrittää pyrkiä täydellisyyteen.
        Olisi paras tyytyä siihen että on hyvä omana itsenään, sellaisena kuin on.
        Enempää ei tarvitse ollakaan, eikä kukaan sitä vaadi, usein ihminen itse vaatii sitä itseltään ja se on ongelman ydin.


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Henkirikos Tohmajärvellä

      En ole paikkakuntalainen joten jääköön arvailut tekijöistä sikseen, vaikka tiettyyn suuntaan ne on syytä yhdistääkin.. Poliisi sai lauantaina aamuyöl
      Tohmajärvi
      48
      3130
    2. Halla-aho: Emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000007761119.html Alkaa olla nykyhallituksella lopun ajat.
      Maailman menoa
      259
      3123
    3. Miksi Helmi ja Julia haluavat lehden kanteen?

      Itseään paljon vanhemman miehen kanssa? Dannyn ”tyttöystävä” Helmi Herra Ylpön ”tyttöystävä” Julia. Onhan näitä ollut kautta aikain. Muutama vuosi kun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      38
      1964