Lainaus tämän päivän MT:sta 11.4.2005
"Päätoimisten tilojen ansiotulojen eli maa-, metsä-, ja muut yrittäjätulojen sekä palkkatulojen ennakoidaan tänä vuonna alle 60 prosenttiin TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄN palkkatuloon verrattuna".
ELI TARVITSEEKO MEIDÄN DUUNAREIDEN OLLA KATEELLISIA, MAAJUSSIEN TULOIHIN. MIELESTÄNI EI TARVITSE.
TULOT
Duunari
18
2845
Vastaukset
- Haastaja
Ei kannata kadehtia , ei sitä tulotasoa saa käännettyä toinenkaan lehti toisinpäin , se on aivan faktatietoa .
- Jorma Jaakkola
Ei todellakaan tarvitse kadehtia!
Tässä on demareille lukemista:
Miksi maataloutta tuetaan verovaroilla?
Maataloustuet on katkeruutta herättävä sana. Katkeruus johtuu vain tietämättömyydestä.
EU:n kotisivulta http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
löytyy CAP-tukien taustahistoriaa ja syy sille, miksi EU:ssa tuetaan maataloutta.
Sitaatti EU:n kotisivulta:
”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat: maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”
Yllä olevassa EU-tekstissä YMP (yhteisön maatalouspolitiikka) on käännetty englanninkielisestä lyhenteestä CAP.
CAP tuli voimaan 1.1.1993 alkaen, jolloin myös myöhemmin mukaan tulleet EY-jäsenmaat Portugali, Espanja ja Saksaksi yhdistynyt I-Saksa joutuivat romahduttamaan tuottajahintansa. Tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa.
Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat.
Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla.
Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikkien EU-maiden viljelijöistä on tehty Brysselin ja ylikansallisten elintarvikeyritysten torppareita.
Suomen tilannetta pahentaa se, että komissio ei suonut suomalaiselle EU-torpparille oikeutta saada koko maahan samoja tukia kuin mitä ns. vanhoille EU-maille annetaan.
Puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan.
Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi.
Lopuksi kaksi kysymystä:
- Onko suomalaista kuluttajaa petetty?
- Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan?
Jorma Jaakkola
[email protected]Missä kommentit viipyvät?
Tosiasia on, että demarit ovat sahanneet äänestäjiään linssiin turhilla lupauksilla.
Antti Kalliomäki ei luovu duunarin rahan keräämisestä valtion kassaan.
Suomen kalliin ruoan hinnasta 17 % on arvonlisäveroa.
Joissakin EU-maissa ALV on 7 % ja joissakin peräti nolla.
Siis:
Paljonko on ALV:n osuus (rahana) kaupassa myytävän yhden euron (1 euro) leivästä, jonka paino on 330 grammaa?
Vastaus:
17 centtiä (= n. 1 markka)
Kyseinen asia johtaa siihen, että kolmesta leivästä (, joiden leipomisessa painoa nostaa vesi) kertyy painoa 990 grammaa.
Jos kolmen leivän raaka-aine maksaisi enemmän kuin leipiin sisältyvä ALV, pitäisi viljelijän saada kilosta viljaa 51 centtiä eli kolme markkaa...
Vielä kaksi kysymystä:
Paljonko on viljelijän tuottaman raaka-aineen osuus rahana kaupassa myytävän leivän hinnasta?
Montako prosenttia on viljelijän tuottaman raaka-aineen osuus kaupassa myytävän leivän hinnasta?jorma.jaakkola kirjoitti:
Missä kommentit viipyvät?
Tosiasia on, että demarit ovat sahanneet äänestäjiään linssiin turhilla lupauksilla.
Antti Kalliomäki ei luovu duunarin rahan keräämisestä valtion kassaan.
Suomen kalliin ruoan hinnasta 17 % on arvonlisäveroa.
Joissakin EU-maissa ALV on 7 % ja joissakin peräti nolla.
Siis:
Paljonko on ALV:n osuus (rahana) kaupassa myytävän yhden euron (1 euro) leivästä, jonka paino on 330 grammaa?
Vastaus:
17 centtiä (= n. 1 markka)
Kyseinen asia johtaa siihen, että kolmesta leivästä (, joiden leipomisessa painoa nostaa vesi) kertyy painoa 990 grammaa.
Jos kolmen leivän raaka-aine maksaisi enemmän kuin leipiin sisältyvä ALV, pitäisi viljelijän saada kilosta viljaa 51 centtiä eli kolme markkaa...
Vielä kaksi kysymystä:
Paljonko on viljelijän tuottaman raaka-aineen osuus rahana kaupassa myytävän leivän hinnasta?
Montako prosenttia on viljelijän tuottaman raaka-aineen osuus kaupassa myytävän leivän hinnasta?Edelleen luettavaa demreille...
Kysymykseni, joita esitin, piti liittyä allaolevaan kirjoitukseen.
Toki "Luettavaa demareille" kirjoitustakin pitäisi kommentoida.
En ole viljelijä. Olen avarakatseisesti maailmaankatselva kuluttuja.
Kysyn ennenkuin jatkatte lukemista;
- Onko kuluttajaa petetty EU-lupauksella:
Ruuan hinta laskee!
Kirjoitin allaolevan Veropörssiin loppuvuonna 2002.
Seuraavien henkilöiden asemat ovat muuttuneet:
- Kalevi Hemilä kahdesti.
- Sauli Niinistö ei ole enää valtiovarainministeri
- Paavo Lipponen ei ole enää pääministeri.
Mutta eipä elintarvikkeiden ALVin alentamista ollut Jäätteenmäen eikä Vanhasenkaan hallitusohjelmissa.
- Eero Heinähuoma on varteenotettavin SDP:n puheenjohtajaehdokas.
Lukekaa, - varsinkin demarit ja Halosmieliset-punaporvarit teksti oikein tarkasti.
Tekijänoikeudet ovat allekirjoittaneella, mutta kun tämän kotisivun osoite mainitaan, on teksti vapaasti kaikkien käytettävissä.
Suosittelen tekstin tallentamista.
Tässä:
Elintarvikkeiden verotus ei kevene
Kuten muistamme, meille luvattiin ennen EU-jäsenyyttä, että ruoan hinta tulisi huomattavasti laskemaan jäsenyyden ansiosta. Ilman poppaskonsteja elintarvikkeiden hinnat eivät olisi laskeneet edes niin paljon kuin ne laskivat. Hallituksella oli nimittäin jäsenyysneuvottelujen aikaan kaksi EU-jäsenyyden aiheuttamaa ongelmaa:
- Miten jo valmiiksi valtion tuella myytävä ruoka saadaan edelleen laskemaan.
- Mistä tehdään rahat elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdykseen.
Olen ollut tietoinen yritystoiminnan pelisäännöistä, mm. ennen ALV:tä olleesta LVV:stä ja sen kanssa käsikädessä kulkeneesta alkutuotevähennysjärjestelmästä. Syksyllä 1994 olin yrittäjäkurssilla, jossa kerrottiin EU:n tuomasta kahden verokannan järjestelmästä. Tiesin, että jo 1.6.1994 siirryttiin alv-järjestelmään, ja että EU-jäsenyydestä seuraa myös alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen, koska se ei ollut EU:ssa mahdollista "vapaan kilpailun hintojen vääristäjänä".
Ensiksi pitää oikaista sellainen mediassa yleisesti ollut tieto, että elintarvikkeiden ALV olisi EU-jäsenyyden vuoksi noussut 12 %:sta 17 %:iin. Muun muassa ex-ministeri Kalevi Hemilä on nykyisessä toimessaan antanut tällaista tietoa medialle, kun hän vei valtiovarainministeri Niinistölle esityksen ruoan arvonlisäveron alentamisesta.
Tosiasia on, että kaupat ja elintarviketeollisuus tilittivät elintarvikkeiden ALV:a 22 %:n verokannan mukaan ennen EU-jäsenyyttä.
”EU:n ansiosta” ko. ALV alennettiin 17 %:iin. Ahon hallitus teki periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden jälkeen elintarvikkeiden ALV lasketaan 12 %:iin.
Toiseksi pitää oikaista mielikuva, että alkutuotevähennysjärjestelmä olisi ollut maataloustuki. Kyseessä oli elintarviketeollisuudelle annettu liikevaihtoverohyvitys, jolla ruoan hinta saatiin kaupassa halvemmaksi.
Elintarvikkeiden hintojen muodostumiseen ja arvonlisäveroon liittyy niin paljon epäselvyyksiä, väärää tietoa ja jopa päättäjien tietämättömyyttä, että on aika kerrata historiaa. Kaiken kaikkiaan ruoan hintakehitykseen vaikuttaneet asiat eivät ole helppoja selitettäviä.
Ensiksi pitää selvittää ennen jäsenyyttä käytössä ollut alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV), joka liittyi oleellisesti silloiseen liikevaihtoverojärjestelmään (LVV).
Alkutuotevähennysjärjestelmä
Alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV) kehitettiin Suomessa 1950-luvulla ruoan hintojen laskemiseksi. Se tehtiin köyhän ja monilapsisen perheen sosiaaliturvaksi. Alkutuotevähennysjärjestelmä oli valtion subventio, tuki, jolla elintarvikkeiden hintaa kaupassa alennettiin. Sama systeemi oli Ruotsissakin. Moni muistaa vielä Tornion - Haaparannan voi-rallin! Ruotsissa valtio tuki Suomen valtiotakin enemmän ruoan hintojen alentamista. Suomalaiskuluttajat valittivat, että voi maksaa Suomessa liikaa, Ruotsissa voi on halvempaa. Kuluttajan mielestä maataloustuottaja oli syyllinen kalliiseen ruokaan.
Siitä, miten alkutuotevähennysjärjestelmä ja LVV keskenään toimivat, ei kerrottu. Kuluttajalle unohdettiin kertoa, että alkutuotevähennysjärjestelmä oli tehty juuri ruoan hinnan alentamiseksi. Lisäksi unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja joutui maksamaan liikevaihtoveroa ostamistaan tuotantopanoksista, koneista, rehuista, lannoitteista jne. Sekin unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja ei saanut vähentää tuotantopanoksiensa liikevaihtoveroa. Siitä kyllä muistettiin kertoa, miten paljon maatalous sai tukia ja että ruoka maksaa liikaa.
Maanviljelijät eivät kuuluneet liikevaihtoveron piiriin ja juuri siksi kuluttajahintoja laskenut alkutuotevähennysjärjestelmä olikin olemassa. Tämä järjestelmä oli siis tehty ruoan hinnan alentamiseksi menetelmällä, josta ei suuremmin tiedetty. Kyse oli vain tiedon puutteesta. Niinpä monet yrittäjätkin olivatkin aiheetta kateellisia sitä, että maataloustuottajat olivat LVV-velvollisuuden ulkopuolella.
Tuomisen työryhmä
Mennäänpä historiassa 1990-luvulle, aikaan ennen jäsenyyttä. Vuonna 1990 Talouselämä-lehdessä (10/2000) oli artikkeli: ”Alkutuotevähennys lähestyy loppuaan”.
Artikkelissa kerrottiin mm. seuraavat siteeratut tekstit:
”Hallitus aikoo uudistaa elintarvikkeiden liikevaihtoverotuksen. Suomi siirtyy länsieurooppalaiseen kahden verokannan järjestelmään. Siinä elintarvikkeiden liikevaihtovero on muiden hyödykkeiden veroastetta alhaisempi.”
”Alkutuotevähennyksen kannattajat ovat käyneet vähiin. Elintarvikkeiden liikevaihtoveron alentamista selvittää laajapohjainen toimikunta. Sitä johtaa Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Antero Tuominen, sosiaalidemokraatti keskustalaisten ministeriössä. Toimikunnassa on vahva ammattiyhdistysliikkeen edustus”.
”Suomen Kuluttajaliitto kannattaa alkutuotevähennysjärjestelmän purkamista. Liiton mielestä vähennys vääristää tuotteiden hintasuhteita. Maatalouspoliittiset syyt ovat liian usein jyränneet kuluttajien edun.”
Tuomisen toimikunnan pohtiessa LVV-uudistusta elintarvikkeiden liikevaihtoveroprosentti oli 17 %. Toimikunnan mukaan alkutuotevähennys on yksi maataloustuen muoto. Tehtävänä oli suunnitella kahden verokannan järjestelmää, jossa yleinen LVV-prosentti olisi 22 ja elintarvikkeiden LVV 17. Toimikunnan määräaika päättyi artikkelin mukaan maaliskuussa 1991, joten Holkerin hallituksen ei ollut pakko käsitellä asiaa vaalien alla.
Selvityksen perusteella hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991.
Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat.
Seuraava Tuomisen työryhmän uudistus tuli voimaan 1.6.1994, jolloin Suomi siirtyi liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään. Arvonlisäverojärjestelmään siirryttäessä alkutuotevähennysjärjestelmä säilyi kuten liikevaihtoverojärjestelmässäkin. Maataloustuottajilla ei siis ollut arvonlisäverovelvollisuutta. Samaten heillä ei ollut oikeutta saada maatalouteen liittyvistä ostoksista, koneista, lannoitteista ym. ALV-vähennystä. Potti, jonka valtio sai maataloustuottajilta liikevaihtoverona oli noin 2 mrd. mk. Sen maataloustuottajat tietenkin joutuivat sisällyttämään tuottamiensa tuotteiden arvoon maatalouden saaman ”palkan” lisäksi. Kun alkutuote eli maataloustuote meni teollisuudelle, ei teollisuus tietenkään voinut tehdä ostamastaan raaka-aineesta ALV-vähennystä, koska maataloudella ei ollut ALV:n vähennysoikeutta eikä maksuvelvollisuuttakaan. Kun teollisuus jalosti saamansa raaka-aineen kaupassa myytäväksi tuotteeksi, olisi teollisuudelle tietenkin ollut väärin, että se olisi joutunut maksamaan valtiolle ALV:n myös maatalouden osalta. Koska teollisuus ei saanut tehdä alkutuotteesta ALV-vähennystä, korvasi valtio teollisuudelle tuon summan alkutuotevähennyksenä, jonka teollisuus sai vähentää lopullisesta 22 %:n ALV-tilityksestään.
Alkutuotevähennyksen suuruus riippui maataloudessa tehdystä jalostusasteesta eli työstä. Viljan jalostusaste oli vähäisempi kuin lihan ja maidon. Alkutuotevähennyskerroin olikin maidon osalta korkea. Korotetulla kertoimella (1,6) teollisuudelle maksetulla alkutuotevähennyksellä laskettiin maidon, juuston ja voin hintaa kaupassa. Lihan kertoimena oli 1,5. Siis, jos maataloustuottajat olisivat olleet ALV-velvollisia ja alkutuotevähennysjärjestelmää ei olisi ollut, olisivat elintarvikkeet olleet kaupassa kalliimpia.
EU laskee elintarvikkeiden hintoja!
Ruoan hintojen laskeminen oli varsinkin ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen markkinoima EU-jäsenyyden mukanaan tuoma etu.
Ihmettelin, miten hinnat kaupassa voivat laskea, jos alkutuotevähennysjärjestelmästä luovutaan. Sama oli huomattu päättävissä piireissä jo aikaisemmin. Jotain epäilyksiä oli kantautunut myös ammattiyhdistysväelle ja oppositiolle (SDP).
Mutta tiesivätkö edes Tuomisen työryhmässä vaikuttaneet ammattiyhdistyksen edustajat, mitä alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen toisi tullessaan?
SAK:ssa silloin vaikuttanut SDP:n nykyinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma on kertonut, että elintarvikkeiden ALV:n korotus oli ulkoministeri Heikki Haaviston idea. Heillä SAK:ssa ei tietenkään tullut kysymykseenkään, että elintarvikkeiden hinnat EU:n takia nousisivat. Heinäluoma ei ollut tietoinen idean isästä, siitä, mitä demariveli Arto Tuominen oli työryhmineen jo vuonna 1990 suunnitellut. Vuoden 1994 vappupuheissa vaadittiin, että hallituksen pitää antaa pitävä lupaus siitä, että ruoka EU-aikana halpenee.
Ruoan halpenemista toitottaneet päättäjät eivät ilmeisesti olleet perillä ongelmasta, jonka alkutuotevähennysjärjestelmästä luopuminen toisi tullessaan. Miten ruoan hinta voi laskea, jos kuluttajalle suunnattu tuki poistetaan?
Ratkaisuksi huomattiin ruoan ALV:n laskeminen 22 %:sta 17 %:iin.
Ongelmaa lisäsi marraskuun 1991 devalvaatio, jonka seurauksena vahvasta markasta johtuneet korkeat elintarvikkeiden hinnat eurooppalaisiin hintoihin verrattuna sulivat.
Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen toivoikin kesällä 1993 EU-ministeriryhmän kokouksessa ruoan ALV:KSI 12 %:n verokantaa. Jos Salolaisen toivomus olisi toteutunut jo EU-jäsenyyden alkaessa 1.1.1995, olisi ruoka kaupassa "romahtanut" enemmänkin EU:n "ansiosta". Sitaateissa sanottuna EU:n ansiosta!
Ahon hallitus tekikin periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden kuluttua ALV-kanta lasketaan 12 %:iin. Nyt on jo Lipposen toisen hallituksen loppuaika meneillään, eikä Ahon hallituksen antamaa lupausta ole pystytty toteuttamaan. Kyseisellä ALV:n laskemisellahan ruoan hinta kaupassa laskisi entisestään.
Miksi Lipposen hallitus ei toteuta periaatepäätöstä?
Valtiovarainministeriön työryhmämuistiossa (8.4.1994) on kerrottuna, mitä ruoan ALV:n laskeminen merkitsee valtion verotulojen vähenemiseen. Muistion laskelmat perustuivat vuoden 1992 tietoihin, joissa yhden prosentin laskeminen merkitsisi 425 miljoonaa markkaa menetystä valtion tuloihin. Viiden ALV-prosentin laskeminen merkitsi laskelman mukaan siis yli 2000 miljoonan markan lovea valtion budjettiin.
Tämän päivän laskemien mukaan ALV:n laskeminen merkinnee yhden prosentin mukaan noin puolta miljoonaa markkaa, ehkä jopa 600 miljoonaa markkaa. Ruoan ALV:n laskeminen viisi prosenttia merkinnee nykyisin suunnilleen 2,5 miljardin markan aukkoa valtion budjettiin. Eli jos Lipposen hallitus päättäisi laskea ALV:a tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti, pitää miettiä, mitä verotetaan enemmän, jotta syntyvä budjettiaukko umpeutuu.
Elintarvikkeiden ALV:n laskeminen ei ollut EU:n ansio. Kysymyksessä on verotustekninen asia, josta päätetään arvonlisäverolakien ja -asetuksien puitteissa eduskunnassa siltä pohjalta, miltä tilanne Valtiovarainministeriössä näyttää. Ei hallituksen ole mukava tehdä päätöstä ALV:n laskemiseksi 12 %:iin. Hallituksen kannalta on parempi, että asiasta vaietaan.
Eipä ihme, että valtiovarainministeri Sauli Niinistö neuvoi kansanedustajia antamasta eduskuntavaalien alla katteettomia lupauksia.
Arvelan työryhmämuistio
Valtiovarainministeriössä pohdittiin EU:n mukanaan tuomaa ongelmaa ja laadittiin seuraava muistio:
”Valtiovarainministeriö
Maatalouden EU-sopeutus
Verotus- ja Budjettikysymykset
Työtyhmämuistio
Helsinki 8.4.1994”
Työryhmään kuuluivat neljän hengen ydinporukka: Puheenjohtajana ylijohtaja Lasse Arvela Valtiovarainministeriöstä, josta oli mukana lisäksi apulaisosastopäällikkö Erkki Virtanen. Maa- ja metsätalousministeriöstä oli mukana kansliapäällikkö Reino Uronen, jolla varamiehenään oli maatalousneuvos Heimo Hanhilahti. Ryhmän neljäntenä jäsenenä oli EU-neuvottelujen aikainen pääministeri Esko Ahon erityisavustaja ja keskeinen maatalousneuvottelija Esa Härmälä, joka tuolloin oli Ulkoministeriön palveluksessa ja on nyt MTK:n puheenjohtaja.
Ryhmän tehtävänä oli huolehtia siitä, että kaikkiin esille nouseviin kysymyksiin valmistellaan hallinnon piirissä ehdotukset, jotka esitellään EU-ministeriryhmälle.
Asioita oli valmisteltu jo aikaisemmin. Suomihan sopeutti arvonlisäverodirektiivin jo etukäteen, 1.6.1994 alkaen. Eduskunta oli siis jo etukäteen hyväksynyt arvonlisäverolain, eihän se muuten 1. kesäkuuta, siis 7 kuukautta ennen jäsenyyttä olisi voinut voimaan tullakaan.
Hämmästyttävää, mistä neljän hengen ryhmä pystyi tekemään tuollaisen selvityksen? Tarkistussoitto valtiovarainministeriöön Tommi Parkkolalle tuotti tulosta. Parkkola kertoi, että hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991 Tuomisen työryhmän selvityksen perusteella: Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat. Arvelan työryhmän selvitys perustuikin Tuomisen työryhmän tekemään selvitykseen!
Alkutuotevähennysjärjestelmän poistumisen oli EU:n määräys. Valtio ei saanut vapaassa kilpailussa tukea eli laskea kuluttajahintoja. Suomalaiset virkamiehet valmistelivat siis jo vuonna 1990 EY-jäsenyyttä, vaikka puhuttiin vain ETA-jäsenyysestä. ETA-jäsenyys ei olisi merkinnyt muutosta Suomen elintarviketalouteen.
1.6.1994 tapahtuneessa liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään siirtymisessä laajennettiin ALV-veronkeräyskenttää. Sekin oli EU-määräys, koska se on jäsenmaksun keräämisperuste. Sopeuttamislaki tehtiin ennen jäsenyyttä. Siis myös palvelut joutuivat ALV:n piiriin. Muistiossa lukee: Arvonlisäverotukseen siirtymisen myötä verovelvollisten määrä tulee 1.6.1994 alkaen kasvamaan noin 110 000:stä arviolta 400 000:een.
Tämä järjestelmämuutos mahdollisti sen, että valtio alkoi etukäteen kerätä rahaa kuluttajan kukkarosta vuoden vaihteessa tapahtuvan elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdyksen korvaamiseen. Romahdukseen käytettiin noin 9 miljardia markkaa. Rysähdyksessä ei korvattu ainoastaan maatalouden varastojen, vaan myös teollisuuden ja kaupan varastorysähdys.
Ihmisläheisemmin asiaa voisi kuvata laskemalla summa Suomen asukasluvulla, siis työssäkäyvillä, eläkeläisillä, lapsilla ja imeväisillä. Kerätty hintaromahdus merkitsi siis Suomen asukasluvun mukaan keskimääräisesti laskettuna 1800 mk jokaista asukasta kohden. Viisihenkiselle perheelle tämä merkitsi 9000 markan menoerää EU:n "ansiosta". Kyllä tuolle 9 miljardin summalle olisi valtiolla varmaan muutakin käyttöä ollut!
Laskennallinen 13,8 %:n verokanta
Työryhmämuistiossa kerrottiin, että ennen jäsenyyttä keskimääräinen ruoan LVV oli ollut 13.8 %. Mihin tämä laskelma perustuu?
Tämä 13,8 prosentin alv-kanta oli pelkästään laskennallinen. Ajatellaanpa asiaa näin: Jos maataloustuottaja olisi ollut liikevaihtoverovelvollinen ja teollisuuden saamaa alkutuotevähennystä ei olisi ollut, olisi valtio saanut ruoan LVV:nä verotuloja 22 %:n mukaan. Mutta alkutuotevähennysjärjestelmä, joka edellä jo selvitettiin, alensi ruoan keskimääräisen LVV-kannan 13,8 prosenttiin.
Arto Tuomisen työryhmä ratkaisi ongelman, jolla ruoan hinta kaupoissa "EU-jäsenyyden ansiosta" saatiin laskemaan; käytössä ollut ALV-kanta laskettiin 1.1.1995 alkaen 22 %:sta 17 %:iin. Tarkoitus oli laskea elintarvikkeiden ALV 12 %:n verokantaan.
Lisäksi täytyy muistaa, että tilapäiseksi tehty elintarvikkeiden 17 %:n verokanta on hyvä tulonlähde valtiolle. Joissakin maissa arvonlisäveroa ei ruoasta kerätä ollenkaan. Karkeasti laskettuna valtio kerää ruoan mukana ALV:a suunnilleen 8 miljardia markkaa. Siis keskimääräisesti laskettuna viisihenkinen perhe maksaa ruoan ALV:na valtiolle 8000 mk per vuosi.
Jorma Jaakkola
[email protected]
Lähteet:
Talouselämä 10/2000, Martti Ristamäki
EY-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 11/93 25.8.1993
Valtiovarainministeriö, Maatalouden EU-sopeutus, Verotus- ja Budjettikysymykset Työtyhmämuistio Helsinki 8.4.1994
Puhelinhaastattelu: Tommi Parkkola, Valtiovarainministeriö
- Make>>>
Maajussit aina kitiseet !! miljoonien traktorit ja rakennukset.
Kuka saa 70-80 % veronmaksajien tukia tuotantorakenuksille ja maiden ostoon.
Tuttu rakensi 2 milj € navetan suoraa tukea 1.6 milj € ja 400 000 € halpakorkoinen laina.
Kyllä maanviljely kannattaa !!!!- Make
Käymään niin näet, etteivät kaikki viljelijät
kykene rakentamaan navetoita ja sikaloita.
Luvut joita käytät on nekin revitty hatusta.
Tukitaso olisi tuossa navetassa 80 prosenttia, johon en viljelijänä ja yrittäjänä usko. Jos tukea navettaan saisikin, niin lähtisitkö itse
siihen elinikäiseen helvettiin joka isossa
navetassa on kymmeniksi vuosiksi edessä.
Ainakin pienyrityksen on sijoitettava itse 70 prosenttia saadakseen 30. Tuo 30 prosentin tuki on vielä veronalaista, eli siitä menee kolmannes veroihin. - Haastaja
Ensinnäkin sinulla on luvut täysin väärin päin avustusta tulee vähemmän kuin lainaa .
Toiseksi , tuskin suomessa on montakaan noin kallista navettaa , ehkä valtion koulutilalla tai yliopiston tutkimusnavetat .
Kolmanneksi , suomi anoi eu;lta lupaa rajoittaa tuettavan investoinnin hinnaksi maksimi 550 000 euroa , siis tästä lasketaan se esim. 30% avustus .
Mutta eu-komissio ei hyväksynyt suomen esitystä vaan nosti tuettavan investoinnin maksimikooksi 850 000 euroa tämän vuoden alusta .
Eli esim. 30% avustus olisi maksimissaan 255 000 euroa , tälläisia tuskin on kuitenkaan myönnetty , eli vedit jutun täysin hatusta .
Miljoonien traktoritkin ovat paskapuhetta , suomessa on enää 70 000 maatilaa ja traktoreita myydään 5000 kpl vuodessa , joista merkittävä osa menee muuhun kuin maatalouskäyttöön .
Uusien traktoreiden keskihintakin lienee alle 40 000 euroa . - jore
Make kirjoitti:
Käymään niin näet, etteivät kaikki viljelijät
kykene rakentamaan navetoita ja sikaloita.
Luvut joita käytät on nekin revitty hatusta.
Tukitaso olisi tuossa navetassa 80 prosenttia, johon en viljelijänä ja yrittäjänä usko. Jos tukea navettaan saisikin, niin lähtisitkö itse
siihen elinikäiseen helvettiin joka isossa
navetassa on kymmeniksi vuosiksi edessä.
Ainakin pienyrityksen on sijoitettava itse 70 prosenttia saadakseen 30. Tuo 30 prosentin tuki on vielä veronalaista, eli siitä menee kolmannes veroihin.teetkö kahta hommaa, kun sanot olevasi sekä viljelijä ja yrittäjä??
- Make
Haastaja kirjoitti:
Ensinnäkin sinulla on luvut täysin väärin päin avustusta tulee vähemmän kuin lainaa .
Toiseksi , tuskin suomessa on montakaan noin kallista navettaa , ehkä valtion koulutilalla tai yliopiston tutkimusnavetat .
Kolmanneksi , suomi anoi eu;lta lupaa rajoittaa tuettavan investoinnin hinnaksi maksimi 550 000 euroa , siis tästä lasketaan se esim. 30% avustus .
Mutta eu-komissio ei hyväksynyt suomen esitystä vaan nosti tuettavan investoinnin maksimikooksi 850 000 euroa tämän vuoden alusta .
Eli esim. 30% avustus olisi maksimissaan 255 000 euroa , tälläisia tuskin on kuitenkaan myönnetty , eli vedit jutun täysin hatusta .
Miljoonien traktoritkin ovat paskapuhetta , suomessa on enää 70 000 maatilaa ja traktoreita myydään 5000 kpl vuodessa , joista merkittävä osa menee muuhun kuin maatalouskäyttöön .
Uusien traktoreiden keskihintakin lienee alle 40 000 euroa .Rakennettiin justiinsa miljoonien navetta veronmaksajien tuella
- Make<
Haastaja kirjoitti:
Ensinnäkin sinulla on luvut täysin väärin päin avustusta tulee vähemmän kuin lainaa .
Toiseksi , tuskin suomessa on montakaan noin kallista navettaa , ehkä valtion koulutilalla tai yliopiston tutkimusnavetat .
Kolmanneksi , suomi anoi eu;lta lupaa rajoittaa tuettavan investoinnin hinnaksi maksimi 550 000 euroa , siis tästä lasketaan se esim. 30% avustus .
Mutta eu-komissio ei hyväksynyt suomen esitystä vaan nosti tuettavan investoinnin maksimikooksi 850 000 euroa tämän vuoden alusta .
Eli esim. 30% avustus olisi maksimissaan 255 000 euroa , tälläisia tuskin on kuitenkaan myönnetty , eli vedit jutun täysin hatusta .
Miljoonien traktoritkin ovat paskapuhetta , suomessa on enää 70 000 maatilaa ja traktoreita myydään 5000 kpl vuodessa , joista merkittävä osa menee muuhun kuin maatalouskäyttöön .
Uusien traktoreiden keskihintakin lienee alle 40 000 euroa .Rakennettiin justiinsa miljoonien navetta veronmaksajien tuella
- pez
Make kirjoitti:
Rakennettiin justiinsa miljoonien navetta veronmaksajien tuella
miljoona euroa.
- Haastaja
Make< kirjoitti:
Rakennettiin justiinsa miljoonien navetta veronmaksajien tuella
En ole epäillytkään , ettei olisi rakennettu , mutta avustus summat vedit silti täysin hatusta , ne eivät voi mitenkään pitää paikkaansa .
Niin kuin sanoin , EU-komissio nosti tukikattoa Suomen vastustuksesta huolimatta . Joko luit keskusteluketjussa olevan kirjoitukseni:
"Lukemista demareille"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007796767- jopi
Toveri hyvä; Kun viljelijä saa avustusta navetan rakentamiseen, ei ne rahat jää viljelijän taskuun. Niistä rahoista hyödytte myös tekin arvoista työläiset. Raha virtaa vain viljelijöiden kautta työläisten taskuun.
- vaari
sillä tukiaisista tulee näiden päälle vielä rutkasti. Ei ole duunarilla varaa sellaisiin taloihin ja autoihin kuin maajusseilla.
- EU-avustaja
Kyllä ne verotettavat maataloustulot sisältävät ne tuet!
Keskimääräinen verotettava maataloustulo viljelijää kohti on on noin 10 000 euroa/v! Sisältää sen tuen! Eli noin 900 euroa/kk!
ja tämän on faktatieto, mm. tilastokeskuksen sivuilta löytyy!
ja paljonko vaarin palkka olikaan?? Ja hei! Et ole vielä käynyt kertomassa, miten ne kansalliset tuet pitäisi käyttää, jotta niiden kansantaloudellinen vaikutus olisi parempi!
Pidetään asiat asioina... Tuet eivät tule minkään päälle.
Tuetkin ovat viljelijän tuloja. Vieläpä verotetavia tuloja.- jyväjemmari
jorma.jaakkola kirjoitti:
Tuet eivät tule minkään päälle.
Tuetkin ovat viljelijän tuloja. Vieläpä verotetavia tuloja.lopettakaa turha kinastelu ei tarvi kuin yks Ingalinan voimala poksahtaa naapurissa niin on yks hailee kuka saa ja mitä tukia kun maat saastuu vuosikymmeniksi jos tuulee naapurista! Silloin kysytään mistä löytyisi maata ja kuka sitä viljelisi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r345508Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.4852509Eli jos toisen hiki haisee ns. omaan nenään siedettävältä
Se kertoo hyvästä yhteensopivuudesta. Selvä! Olet mies minun. 🫵🥳271329JOKO OLETTE KUULLET, MITÄ KIURUVEDELLÄ ON SATTUNUT!
Oletteko jo kuulleet, mitä Kiuruvedellä on sattunut, voi hyvänen aika? Aivan viime tuntien aikana olisi sattunut, jos t51255En tiedä miksi kerroin sinusta täällä
Siksi kai, kun meidän juttu on niin alkuvaiheessa, etten voi vielä puhua siitä kenellekään.171039Oho! Queen of Fucking Everything villitsee - Ikean sininen luottotuote nappasi hervottoman idean!
Ikea on ajan hermoilla! Aika hauska idea ja Queen of Fucking Everything -ajatus toimii hyvin tässäkin. Lue lisää: http7954- 61868
Nainen, tunnetko saman kuin minä
Syvän yhteyden välillämme, silloin kun se tunne tulee. Niinä hetkinä minulla on niin järjettömän suuri ikävä sinua. Ikäv43843Ei ois kyllä kivaa
Jos miestä ei kiinnostais ollenkaan minun seura. Aina huitelis ties missä tai olis omassa seurassaan. Kaikki muu ois kiv4827HS - Yllätyskäänne Eagle S -tutkinnassa, Supo pitää onnettomuutena
HS:n mukaan esitutkinta joudutaan todennäköisesti keskeyttämään syyttäjän päätöksellä mikäli näyttöä tahallisuudesta ei193796