Onko uskosta vain haittaa eikä lainkaan hyötyä?

Kun ihminen uskoo, että Jumala on antanut hänelle synnit anteeksi, niin se poistaa ahdistuksen ja pahan olon: syytökset katoavat ja ihminen saa rauhan. Tätä kutsutaan ”Jumalan rauhaksi” uskovien keskuudessa. Evankeliumin kirjoittajat tunsivat tämän rauhan omassa sydämessään, eikä ole syytä epäillä heidän olleen vilpittömiä tässä uskossaan. Yhtä vilpittömiä ovat nykyisen ajan uskovat kristityt, jotka kokevat saaneensa synnit anteeksi uskottuaan evankeliumin tai pyytäessään apua Jumalalta.

Kun ihminen tahtoo muutosta elämäänsä ja toivoo olevansa parempi ihminen, niin usko auttaa häntä muuttamaan mieltään ja hylkäämään pahat tavat: se saa jopa vapautumaan pahoista riippuvuuksista (alkoholi, huumeet, rikollinen elämäntapa). Näistä on vaikeaa vapautua ilman uskoa Jeesukseen. Kun muutos parempaan tapahtuu, niin se on hyvä asia myös ei-uskovien kannalta. Sitoutumista evankeliumien Jeesukseen ei tule pitää pelkästään pahana asiana, vaikka se perustuisi keksittyihin tarinoihin todellisuuden sijasta. Kristillinen päihde- ja vankilatyö on tuottanut hyviä tuloksia joidenkin ihmisten kohdalla (näitä on tosin vähän prosentuaalisesti kaikkien autettavien joukossa).

Usko Jumalaan toimii plasebon (lumelääkkeen) tavoin. Kun joku uskoo, että Jumala vaikuttaa hänessä tahtomista, tekemistä, sanoja ja jopa ajatuksia, niin hän saa siitä voimaa muuttaa itse itseään parempaa kohti. Seurauksena on arvomaailman muuttuminen paremmaksi: samalla muuttuvat käytös ja elämäntavat myös. Kuten aiemmin on todettu, niin tämä muutos on positiivinen, eikä siitä pitäisi ketään liian jyrkästi tuomita, että he pitävät totena epätosia kertomuksia Raamatussa, kunhan antavat muiden ihmisten olla rauhassa, eivätkä pelottele olemattomalla helvetillä.

Uskonto vastaa siis ihmisen luontaiseen tarpeeseen kokea olevansa hyvä ihminen ja elää terveiden elämäntapojen mukaan kunniallista ja siveellistä elämää. Se vastaa tarpeeseen kokea hyväksyntää ja saada anteeksi pahuus sekä pahat teot, jotka aiheuttavat syyllisyyden tuntoa. Ihminen kuulee ajatuksissaan ja mielissään jatkuvaa syyttelyä siihen asti, kunnes kokee saaneensa synnit anteeksi. Silloin syyttävät äänet lakkaavat kuulumasta tai ainakin hiljentyvät. Seurauksena on edellä kuvattu rauha sydämessä ja mielessä, mikä johtaa hyvässä tapauksessa mielen terveyteen sen sairastumisen sijasta.

Tässä mielessä on väärin sanoa ihmisen tulleen hulluksi tai menettäneen järkensä, kun hän tulee uskoon ja uudestisyntyy. Asia on pikemmin päinvastoin. Lääkärit ja psykologit tunnustavat uskon positiiviset vaikutukset monien kristittyjen kohdalla.

Uskosta on hyötyä myös sitä kautta, että pahaa tehneet ihmiset pyytävät uhreiltaan anteeksi pahoja tekojaan ja pyrkivät korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Jos joku on tehnyt rikoksia ennen uskoontuloa, niin hän menee ilmiantamaan itsensä poliisille ja kärsii rikoksista langetetun tuomion, vaikka se olisi vankeutta tai kuolemanrangaistus (kaikki eivät toimi samalla tavalla, mutta osa tekee näin). Tässä asiassa uskovat kristityt ovat esimerkillisiä ja ei-uskovien olisi syytä ottaa heistä mallia. Tämän tunnustavat myös ne ei-uskovat ihmiset, jotka ovat olleet tekemisissä tällaisten uskovien kanssa.

Tästä tuli nyt uskovia kehuva viesti, mutta en mahda mitään tosiasioille. Tämä on totisinta totta uskovien elämässä, kun uudestisyntyminen on todella tapahtunut heidän mielestään ja muutos on pysyvä. On paljon myös sellaisia tapauksia, joissa todellista muutosta ei tapahdu lainkaan tai muutos ei ole pysyvää. Valitettavasti.

Syvä uskonnollinen vakaumus ja sitoutuminen evankeliumien Jeesukseen on siis hyvä asia yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Sitä ei pidä tuomita liian jyrkästi, vaikka yleinen mielipide ja lainsäädäntö muuttuvatkin jatkuvasti yhä kielteisemmäksi kristinuskoa kohtaan. Parhaassa tapauksessa uskosta Jeesukseen on paljon hyötyä, eikä se vahingoita ketään. Kun ihmisten oikeutta sanan- ja uskonnonvapauteen rajoitetaan tulevaisuudessa, niin silloin pitäisi pyrkiä ottamaan huomioon myös Jeesuksen uskon positiiviset vaikutukset, eikä pelkästään negatiivisia. Miksi kieltää asia, joka lisää yksilön ja yhteisen onnellisuutta ja vähentää kärsimystä?

Voiko valhe olla hyödyllistä? Ihminen kokee ahdistusta ajatuksistaan ja teoistaan ja sitten tämä Jeesus antaa hänelle anteeksi, vaikka oikeasti Jeesus on ihmisen itsensä luoma mielikuvitusolento ja ihminen antaa itselleen anteeksi. No yksi kielteinen asia tässä kuviossa on ainakin se, että uskonto lisää ahdistusta ennenkuin poistaa sen. Vaikkapa seksuaalisuus. Normaalit ajatukset muuttuvat likaisiksi, jotka pitää pestä pois Jeesuksen verellä.

Toinen kielteinen asia uskonnossa on sen etnosentrisyys. Uskovat ovat keskenään veljiä ja sisaria, mutta ulkopuoliset ovat pahimmillaan vihollisia. Pahimmillaan tämä voi johtaa kansanmurhaan.

Kun pää ei kestä elämää on laitos tai kirkko ainoa osoite.

Uskonto on ihmiselle yhtä luonnollista kuin nähdä jääkarhu keskellä kuivaa aavikkoa. Vastasyntyneet eivät usko mihinkään jumaliin tai uskotoihin sillä kuten tiedetään ja tosiasia on niin ihmiset syntyvät ateisteina. Uskonnot juurrutetaan ihmisiin vasta henkisellä väkivallalla sillä tavallisia tervejärkisiä ihmisiä ei muuten saisi uskomaan olemattomiin ja näkymättömiin mielikuvitus olentoihin. Tosin Kristityt ja muslimit veivät tämän henkisen väkivallan vielä pidemmälle, aina fyysiseen väkivaltaan asti. Miekkalähetys ei ollut mikään kiva ja kiltti ristiretki vaan kokonaislaatuinen ja synkkä kansanmurha.

> Mitä ihmiselle tapahtuu uudestisyntymisessä?

No, jos puhutaan siitä, mitä Raamattu sanoo, kyse on tästä:

"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa". Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
Joh. 3:3-7

kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
Joh. 1:12-13

Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
Joh. 6:63

Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt. Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
1 Joh. 3:7-10

Uudesti syntymisen käsitys on ryöstetty Hinduismista.
Sielunvaihto kuvaa parhaiten kristittyjen uskomuksia taikauskoisessa kasteessa.😁

Usko on todellista itsensä ja muiden huijaamista. Vain rehellisyyden kautta voimme pitää itsemme terveinä ja vahvoina. Jeesus on todellinen vale.

"Mitä ihmiselle tapahtuu uudestisyntymisessä?"

Ei mitään. Mutta kokeile kuudestisyntymistä.

Jos ihminen on itsetunnoltaan vahva, luottaa itseensä ja hänellä on itsetuntemuksen taito, hän tuskin tarvitsee jumala kainalokepikseen. Jumalaa tarvitsevat ihmiset, jotka hakevat helppoa ratkaisua elämänsä ongelmiin, addiktit ihmiset, joille usko on vain addiktio muiden joukossa esim. rikolliset, alkoholistit ja muut tai ihmiset jotka eivät osaa seisoa omilla jaloillaan.