Elämän paras hetki

Karju50

Mietiskelen, mikä on ollut elämäni paras hetki, onko se jo ollut vai odotanko sitä vielä tulevaisuudelta? Onko elämäni paras hetki lapsien syntymä, vai rakkauden hetket, kenties työn tai rahan antama tunne, uusi auto? Se voi olla myös koettu elämys, kenties runo. Kallistun rakkauden kokemuksien puoleen, kolmeen kertaan olen rakastunut ja niiden tietyt hetket ovat parhaita. Naisilla arvioisin hetket lapsen/lasten kanssa ylittävän parisuhteen onnen hetket? Entäpä miehet, joku varmaan mainitsee jonkin nimityksen????

27

1345

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Takila

      Päivääkään en vaihtaisi pois

    • n52

      se elo ollut hyvin avokätinen.
      Alkuun lähes kaikki hetket junnasivat siellä ei mukavissa jutuissa,mutta pikkuhiljaa tuli parasta ja jatko näyttää siltä kuin vain lisää olisi tulossa.
      Suurimmat menetykset ja onnen hetket liittyvät tietysti lapsiin ja rakkauteen,mutta kun niitä jo pieniä sirusia löytyy koko ajan lisää pelkässä arjessa niin listani olisi loputon!

      Äsken join mukillisen hyvää kahvia ja ystävän tuomasta rieskasta lohkaisin ison palan onnellisena elämisen riemusta.

    • Rudi

      oli se, kun tajusin etten kuollutkaan.

      • n52

        myös ollut tilanteessa jossa vain leikkaus pelasti ja siihen johtaneen tapauksen keskellä oli minulla hölmö ajatus joka ihmetteli,että hei eihän sen näin pitänyt loppua ja minulla on vielä lapset pieniä.


      • Rudi
        n52 kirjoitti:

        myös ollut tilanteessa jossa vain leikkaus pelasti ja siihen johtaneen tapauksen keskellä oli minulla hölmö ajatus joka ihmetteli,että hei eihän sen näin pitänyt loppua ja minulla on vielä lapset pieniä.

        ...että sen tajuaminen, että kuinka seitinohuen langan varassa täällä eletään, lisää elämän arvostusta.
        Vaikka oma elämä onkin henkilökohtainen ja kukin sitä saa arvottaa tietysti itse, näen täpöillä punaista sillon, kun joku olisi siitä valmis luopumaan vain siksi, että elämä on esim. tylsää tai yksinäistä. Arrrrghhh!!!
        Silloin tulee primitiivireaktio, jossa tahtoo puristaa näin ajattelevasta sen arvostamattoman jäljellä olevan elämän, ja haluaa jotenkin siirtää sen sille iloiselle 9-vuotiaalle terveelle tytölle, joka menetti omansa tapaturmaisesti, ja jota olin hautaan kantamassa. Lapsi ei ollut omani.


      • n52
        Rudi kirjoitti:

        ...että sen tajuaminen, että kuinka seitinohuen langan varassa täällä eletään, lisää elämän arvostusta.
        Vaikka oma elämä onkin henkilökohtainen ja kukin sitä saa arvottaa tietysti itse, näen täpöillä punaista sillon, kun joku olisi siitä valmis luopumaan vain siksi, että elämä on esim. tylsää tai yksinäistä. Arrrrghhh!!!
        Silloin tulee primitiivireaktio, jossa tahtoo puristaa näin ajattelevasta sen arvostamattoman jäljellä olevan elämän, ja haluaa jotenkin siirtää sen sille iloiselle 9-vuotiaalle terveelle tytölle, joka menetti omansa tapaturmaisesti, ja jota olin hautaan kantamassa. Lapsi ei ollut omani.

        kuolema on aina pahinta eikä niitä kysymyksiä pysty minulle kukaan koskaan selittämään oikeiksi ainakaan tässä elämässä.


      • MsMedium
        Rudi kirjoitti:

        ...että sen tajuaminen, että kuinka seitinohuen langan varassa täällä eletään, lisää elämän arvostusta.
        Vaikka oma elämä onkin henkilökohtainen ja kukin sitä saa arvottaa tietysti itse, näen täpöillä punaista sillon, kun joku olisi siitä valmis luopumaan vain siksi, että elämä on esim. tylsää tai yksinäistä. Arrrrghhh!!!
        Silloin tulee primitiivireaktio, jossa tahtoo puristaa näin ajattelevasta sen arvostamattoman jäljellä olevan elämän, ja haluaa jotenkin siirtää sen sille iloiselle 9-vuotiaalle terveelle tytölle, joka menetti omansa tapaturmaisesti, ja jota olin hautaan kantamassa. Lapsi ei ollut omani.

        liian heppoisesti elämän ainutkertaisuuden hukkaajille minultakaan.

        Lapsen kuolema, oman tai ei, on aina väärin..niin
        väärin.
        Syvää sympatiaa ja voimia niille, jotka ovat sen
        kohdanneet.


    • MsMedium

      liittyvät rakkauden tunteeseen. Yhtä ainoaa on vaikea valita, mutta lasten syntymät palautuvat mieleen joka ainut kerta kun kuulee vastasyntyneen ensimmäisen äänen.

      Rakastuminen on tuonut onnenhyristyksiä, mutta myös mustaa tuskaa. Yhtä ainoaa parasta hetkeä on mahdoton sieltä löytää... olisiko tulossa... elämä näyttää.

    • Animus

      Mulla on elämässäni paljon hyviä ja huonoja hetkiä. Olen mennyt naimisiin ja saanut kaksi ihanaa lasta. Olen seikkaillut siellä täällä ja kokenut paljon.

      Mutta kyllä yksi imurointi vie voiton. Älä naura! Homma meni niin että kesken yhden imurointikerran tajusin olevani maailman onnellisin ihminen. Se oli kertakaikkisen upeaa. Onnellisuus kumpusi syvältä täysin ilman syytä, eli oli juuri sitä aitoa sisäsyntyistä onnellisuutta. En uskaltanut keskeyttää, imuroin puolisen tuntia pölyttömiä lattioita...mutta olo jatkui vaan ja istuin keittiöön ihailemaan luontoa ja omaa elämääni.

      Siitä lähtien olen usein kokenut näitä samanlaisia hetkiä. Joskus monta kertaa päivässä.
      Psykologinen vyöhyketerapia on maailman paras keksintö.

      Anteeksi loikkaus ja nuoruus ;))))

    • yopollo

      kun homma on vielä kovastikin kesken.

      Uutta tulee vastaan koko ajan.

    • plunger

      Mahottomia kysyt!

      Ensin ajattelin, että pian minä nimeän muutaman, vaikka 20 niin hyvää hetkeä, että joskus mikä tahansa niistä on paras - mutta sitten huomasin, että pitäisi olla enemmän, 120 tai ... itse asiassa 50 vuoden aikana 1 joka viikko ja ei se vielä riitä.
      Olen saanut elämässä paljon hyviä hetkiä, siitä en osaa olla kyllin kiitollinen! Pieni tuokio, silloin kun sen kokee vain mukava olo, jälkeen päin sen muistaa ja muisto kantaa.

      Tai sittenkin. Paras hetki on ollut silloin, kun en ole luovuttanut, kun vaikean hetken keskellä olen jatkanut eteenpäin. Siinä se on! Paras hetki oli silloin, kun en tehnyt itsemurhaa, vaikka siihen olin valmis!

      • Meillä kaikilla on tietokone ja kyky kirjoittaa. Ehdotan siis, että aloittaisimme kirjoittaa muistiin asioita elämästämme. Antaisimme kirjoitukselle otsikoksi: Elämäni parhaita (tai hyviä) hetkiä.

        Tekstiä voisimme jatkaa sitten myöhemminkin aina kun siltä tuntuu, sieltä voisimme myös huonoina päivinä kaivaa itsellemme lohtua ja piristystä sekä jättää kirjoituksen sitten aikanaan perinnöksi lapsillemme.

        Minä taidan siirtyä nyt heti pohtimaan omia väliotsikoitani.

        Kiitos hyvistä virikkeistä


      • taikanainen

        oli paras hetkeni. Olin murehtinut erästä asiaa liki kaksikymmentä vuotta, en joka hetki vaan aina asia putkahti mieleeni tuon tuostakin.
        Siirsin sen syrjään käsittelemättömänä. Eräänä päivänä tämä vuosien takainen asia taas tulvahti mieleeni huonona muistona.Silloin istahdin ja aloin kelaamaan kaikkea muististani siihen liittyvää. Mietin ja puntaroin, kääntelin ja vääntelin, ja yhtäkkiä tuli ihan outo tunne.Asia alkoi tuntumaan hirvittävän pieneltä ja mitättömältä, niinkuin taakka olisi tipahtanut harteilta.
        Se on ollut ihmeellisin hetki elämässäni ja voisin sanoa että paras. Tuon tapahtuman jälkeen ei asia ole juurikaan käynyt mielessä, tai jos on käykin, niin ei ahdista.
        Selityksenä vielä, ei ollut mikään kriminaali asia :))


      • taikanainen

        alle, anteeksi.


    • Esikoisen syntymä omana syntymäpäivänä,vaimo ehti vielä tehdä täytekakun ennen "lahjan"antamista.

      Tämä siksi,että yhtä hetkeä kysyttiin.Ns,'läheltäpiti parhaita hetkiä'on kyllä muitakin.
      Esikoisen syntymä laittoi elämän uuteen tasoon ja kasvoinkin henkisesti"kymmeniä"senttejä.

    • Kakku

      on ilman muuta se, kun poikani syöpäsairauden julkitulon jälkeen hän tuli lääkäriltä kuulemasta magneettikuvauksien tuloksia. Ei ollut levinnyt. Se oli paras hetki. Hyvänä kakkosena tulee se kun ukkokultani kanssa vietimme ensimmäistä yhteistä kesää. Olimme metsänkorvessa mökillä kahden ja tuijotimme toisiamme silmiin 5 cm:n etäisyydeltä 4 1/2 tuntia. IIIHANAAAAAA!!!

    • suihkunraikas

      elämässäni on ollut tyttären syntymä.
      Viisi veljeä, kolme poikaa, työtovereina vain miehiä ja sitten sain tyttären.
      Onnenkyyneleitä on tirahtanu usein silmiin, kerrankin oli mökin terassi täynnä rapasia ja linttaan poljettuja poikien lenkkareita sikinsokin, joukossa nätisti vierekkäin pienet valkoiset sandaalit.

    • Jermu

      sellainen kokonaisvaltainen tunnepommi oli tietty lasten syntymä.
      Ihan omana juttuna mm. nykyinen työpaikka ja kokonainen elämänmuutos sen kautta. Tarkoitan siis totaaliremonttia. Tuntuu hienolta vielä monen vuodenkin jälkeen.

    • n52

      uudelleen ja haluaisin mainita sieltä äitiyden puolelta ensimmäisen suurimmista onnen hetkistäni joka oli silloin kun esikoiseni syntyi.
      Hän painoi 1090gr ja oli 37cm pitkä.
      Hätäkasteen jälkeen pääsin vain katseellani koskettamaan lastani.

      Tällä hetkellä hän on avoliitossa elävä opiskelija.

      • Karju50

        kyllä miehilläkin lapset ovat isoja asioita, mutta naisen tasolle me ei päästä. Osaan arvata kuitenkin tunteen. Miehet kasvaa lapsiin kiinni ajan kanssa, luulen.... jos kasvavat. Itse koen niin.


      • n52
        Karju50 kirjoitti:

        kyllä miehilläkin lapset ovat isoja asioita, mutta naisen tasolle me ei päästä. Osaan arvata kuitenkin tunteen. Miehet kasvaa lapsiin kiinni ajan kanssa, luulen.... jos kasvavat. Itse koen niin.

        miehet ehkä kokevat toisenlaisia tunteita joita olisi ehkä toveruus pojan kanssa?
        Miehen ylpeys kauniista tyttärestä?


      • n52
        n52 kirjoitti:

        miehet ehkä kokevat toisenlaisia tunteita joita olisi ehkä toveruus pojan kanssa?
        Miehen ylpeys kauniista tyttärestä?

        tarkoitin,että miehet kokevat sellaisia upeita tunteita lapsiaan kohtaan joita me emme ehkä.

        Minulla on paha tapa jatkaa ajatustani kuin kuvitellen toisen kuulleen ajatukseni.
        Asia aiheuttaa joskus huvittaviakin tlanteita ja myös tällaisia,että tulee typerä olo selitellessä joten toivotan kaikille hyvää yötä.


      • Karju50
        n52 kirjoitti:

        tarkoitin,että miehet kokevat sellaisia upeita tunteita lapsiaan kohtaan joita me emme ehkä.

        Minulla on paha tapa jatkaa ajatustani kuin kuvitellen toisen kuulleen ajatukseni.
        Asia aiheuttaa joskus huvittaviakin tlanteita ja myös tällaisia,että tulee typerä olo selitellessä joten toivotan kaikille hyvää yötä.

        ei kun kuulin ajatuksesi :-) olet aivan oikealla jäljillä.... miehet tuntevat toveruutta poikiin ja ihannoivat pikku prinsessojaan (anteeksi sovinistinen ilmaus). Sen halusin sanoa että itse koen että kasvoin siihen, se ei ollut heti ja siinä lapsen syntymän yhteydessä. Siksi on tärkeää että miehet viettävät aikaansa lasten kanssa. Naisilla tuo on sisäsyntyistä ja onhan se selvää kun lapsi kasvaa naisen sisällä että siihen on alusta lähtien erilainen kontakti, miehille se vain tulee jostain... ymmärsitköhän

        Silti elämäni upeimmat hetket liittyvät rakastumiseen toiseen sukupuoleen... kait


      • Karju50 kirjoitti:

        ei kun kuulin ajatuksesi :-) olet aivan oikealla jäljillä.... miehet tuntevat toveruutta poikiin ja ihannoivat pikku prinsessojaan (anteeksi sovinistinen ilmaus). Sen halusin sanoa että itse koen että kasvoin siihen, se ei ollut heti ja siinä lapsen syntymän yhteydessä. Siksi on tärkeää että miehet viettävät aikaansa lasten kanssa. Naisilla tuo on sisäsyntyistä ja onhan se selvää kun lapsi kasvaa naisen sisällä että siihen on alusta lähtien erilainen kontakti, miehille se vain tulee jostain... ymmärsitköhän

        Silti elämäni upeimmat hetket liittyvät rakastumiseen toiseen sukupuoleen... kait

        varmaan ns.lähestymiskysymys,miten vertaa ja mihin vertaa.

        Teidän molempien ajatuken tunnistan myös omaksi.
        Vivahde-eroko sitten kyseessä,kun muistan esikoisen juuri syntymän jälkeisen tunteen pakon saada kerrottua heti ja kaikille mahdollisille sukulaisille/tutuille tapahtuma.

        Rakastuminen vaimoon/edellisiin kumppaneihin eivät olleet niin lyhyeen hetkeen yhdistettävissä,kuin syntymä. vaan ne ovat kulkeneet ihastuksen/tutustumisen kautta.

        Saattaa olla miehellä,että lapsen syntymän hetken tunteet kohdistuvat vaimoon aivan kuin lahjan antajana ja vasta kiinntymys ja henkilökontainen tunne isän ja lapsen välillä syntyy kasvun mukana.

        No tätä sepustusta ei taida ymmärtää kumpikaan.

        Silti, Hyvää huomenta ja onnellisia hetkiä molemmille Moi!


      • n52
        Karju50 kirjoitti:

        ei kun kuulin ajatuksesi :-) olet aivan oikealla jäljillä.... miehet tuntevat toveruutta poikiin ja ihannoivat pikku prinsessojaan (anteeksi sovinistinen ilmaus). Sen halusin sanoa että itse koen että kasvoin siihen, se ei ollut heti ja siinä lapsen syntymän yhteydessä. Siksi on tärkeää että miehet viettävät aikaansa lasten kanssa. Naisilla tuo on sisäsyntyistä ja onhan se selvää kun lapsi kasvaa naisen sisällä että siihen on alusta lähtien erilainen kontakti, miehille se vain tulee jostain... ymmärsitköhän

        Silti elämäni upeimmat hetket liittyvät rakastumiseen toiseen sukupuoleen... kait

        ymmärsin ja sieltähän se tulee periaatteessa samasta lähteestä molemmilla.
        Vastuu ja välittäminen kasvaa rakkaudeksi.

        Pienet tytöt hehkuvat sanoista pikku prinsessa,enkä kuule siinä mitään sovinista?

        Rakkaus joka on antanut sinulle elämäsi upeimpia hetkiä on se osa elämäämme josta voimme ylpeydellä puhua ja se,että sanoo kokeneeensa siellä rakkaudessa ne elämänsä huippu hetket ei sulje pois muita rakastamisen alueita.
        Minä olen kiitollinen elämälleni,että olen saanut kokea voimakasta rakkauden tunnetta ja saanut sieltä niitä best juttuja.


      • n52
        emw34 kirjoitti:

        varmaan ns.lähestymiskysymys,miten vertaa ja mihin vertaa.

        Teidän molempien ajatuken tunnistan myös omaksi.
        Vivahde-eroko sitten kyseessä,kun muistan esikoisen juuri syntymän jälkeisen tunteen pakon saada kerrottua heti ja kaikille mahdollisille sukulaisille/tutuille tapahtuma.

        Rakastuminen vaimoon/edellisiin kumppaneihin eivät olleet niin lyhyeen hetkeen yhdistettävissä,kuin syntymä. vaan ne ovat kulkeneet ihastuksen/tutustumisen kautta.

        Saattaa olla miehellä,että lapsen syntymän hetken tunteet kohdistuvat vaimoon aivan kuin lahjan antajana ja vasta kiinntymys ja henkilökontainen tunne isän ja lapsen välillä syntyy kasvun mukana.

        No tätä sepustusta ei taida ymmärtää kumpikaan.

        Silti, Hyvää huomenta ja onnellisia hetkiä molemmille Moi!

        ja ymmärrettävää oli tekstisi.
        Tuo lahja ajatus on kaunis!

        Onnellisia hetkiä myös sinulle!

        Moihuomenta.


      • sinih52

        Se lapsen syntymä on mahtava onnen tuoja..
        Kun pääsimme katsomaa sairaalaan ensimmäistä lapsenlastamme ja sain ottaa hänet syliini se samanlainen onnen tune kuin olisin itse yli 30v sitten siellä sairaalassa.
        N e lapsenlapset aivan mahtavia pikku taapertajia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!

      "IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its
      Maailman menoa
      385
      8458
    2. Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa

      Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.
      Maailman menoa
      173
      2810
    3. Kuka pistetty kylmäksi

      Ketähän joutunu puukkohipan uhriksi? Tietääkö kukkaan?
      Kajaani
      13
      1152
    4. Oletko samaa mieltä

      Että on parempi olla erillään?
      Ikävä
      76
      998
    5. Sylikkäin.

      Sylikkäin, suudellen. Milloin haluaisit näin nainen tehdä ? Vain häntä ajatellen 😘. Tietenkin jos häntä asia kiinnosta
      Ikävä
      61
      903
    6. Postilaatikoista

      Tuntuu kaikki tietävän tekijän/tekijät, mutta miksi nimiä ei julkaista???
      Kihniö
      25
      896
    7. Nainen arvaa kuka

      En ikävä kyllä elä enää pitkään
      Ikävä
      55
      863
    8. Sano nyt kiertääkö

      Huhut meistä tai jostain muusta?
      Ikävä
      64
      832
    9. Mietin että

      Onko tarinallamme vielä luvussa tilaa kohtaamiselle vai jääkö se tähän.
      Ikävä
      46
      806
    10. Eemeli Peltosen viimeinen postaus Facebookissa!

      "Olen ollut kevätistuntokauden viimeisillä viikoilla paljon poissa eduskuntatyöstä. Sain toukokuussa hyvää hoitoa HUSiss
      Maailman menoa
      72
      792
    Aihe