Uutta tai melko tuoretta kirjatarjontaa. Nappaako mikään ? Anna arvio, jos olet lukenut ?

Anonyymi

1) Charlotta Wolff: Edelläkävijät - neljän kauppiassuvun tarina modernisoituvasta Suomesta
2) Myrberg-Leppäranta: Itämeri ja ihminen
3) Jorge Luis Borges: Seitsemän iltaa (alkuperäisteos vuodelta 1980,
käännös suomeksi 2020)
4) Saana-Maria Jokinen: Ääniä sodasta - Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan
5) Mart Laar: Viro vuonna nolla
6) Aini Linjakumpu: Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot
7) Panu Rajala: Päivä on tehnyt kierroksen - Väinö Linna muistelee
8) Juha-Antero Puistola-Johanna Suhonen: Itä-Ukraina - lännen etuvartio
9) Henrik Meinander: Kaleidoskooppi - tutkielmia Suomen historiasta
10) Alex Schulman: Polta nämä kirjeet
11) Cardenal-Araujo: Kiinan maailmanvalloitus
12) Hannu Lintu: Linnunradalla - kapellimestari Hannun Linnun matkassa

Tässä viime viikon "saalis" kirjastosta.
Hannu Linnun kirja on kohta lopuillaan.
Mitä itse luet parast'aikaa ?

29

91

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Luen parhaillaan tätä typerää kirjautelua.

    • Anonyymi

      Eipä innosta.

    • Anonyymi

      Itämeri ja ihminen-kirja voisi kiinnostaa, onko se "ympäristökirja" ?

      • Anonyymi

        Itämeri-kirja näyttää olevan laaja ja mielenkiintoinen kokonaisuus alkaen siitä miten
        jääkauden jälkeen Itämeri löytää muotonsa merenkulkuun uudella ajalla ja kaikki
        siltä väliltä itse merestä, syvyys ja suolapitoisuus, happi, suolapulssit, tuulet, aallokko,
        meren elämä: kasvit ja eläimet, meren eri alueet, merentutkimus, rannikon vaihtelevat elinympäristöt, Itämeren kesä, jäätalvi, kalastus, hylyt ja onnettomuudet, merirosvot,
        Suomi merisodissa, matkustus Itämerellä, haavoittuva Itämeri, merensuojelu,
        kaasuputket, matkailijan Itämeri ym. Otsikoita on noin 80.

        Aiheita on niin valtavasti, ettei keksi heti mitä olisi jäänyt puuttumaan.
        Kirja on ehkä ainutlaatuisin monipuolisuudessaan tähän asti.
        Kirjoittajat ovat merentutkijoita.
        Kirjassa on 290 sivua, lähes joka aukeamalla kuvia.
        Tätä tietopakettia plärätessä miettii kuinka kauan aikaa on mennyt sen tekemiseen.
        Minulla on vielä kesken Hannu Lintu. Sitten voin syventyä muihin.
        ap.


    • Anonyymi

      Sipilä.
      Lähes kaikki tuntevat hänet ja monta muuta lestadiolaista keskustavaikuttajaa.
      Kirja numero 6 on tutkimus lesta-"mafian"-business-verkostoista.
      Luin sen mielenkiinnolla sen ilmestyttyä pari vuotta sitten.

    • Tuon Alex Schulmannin Polta nämä kirjeet olen kuunnellut.
      se oli kuin jännitystarina, en malttanut kesken lopettaa.
      Joka suhteessa mielenkiintoinen kirja. kertoo oman sukutarinansa, siitä,
      miten me ihmiset saatamme kantaa sukumme traumoje edellisten sukupolvissa elettyjen ihmissuhdekiemuroiden takia. Ja ehkä jopa siirtää niitä tietämättämme eteenpäin.
      Tuon kirjan innoittamana tartuin toiseen Alex Schulmanniin, mutta se jäi kesken, Unohda minut, kertoo alkolismista, jotenkin koen, että se teema on jo kovin loppuunpureskeltu.

      Ainoa, joka kiinnostaa tuosta listasa on tuo ensimmäinen, historioitsijan kirjoittamaa teollisuushistoriaa, ilmeisesti asiatekstiä.

      • Mikä kirjaa tällä hetkellä kuuntelen...

        Tällä palstalla joku kertoi joskus, että lukee Katajamäki sarjaa, toinen tietysti viisaudessaan haukkui sen , silloin aattelin, että katsotaanpas Katajamäkisarja. Nyt olen jäänyt sen sarjan koukkuun. viides kirja on kuuntelussa, kaikkiaan niitä on viisitoista, eli monta päivää vielä menee...
        Katajamäki on maaseututarinaa, kuin se kylä pahainen , jossa itse muinoin asuin. Löydän paljon yhtymäkohtia ja melkein henkilötyypitkin tunnistan. se ehkä koukuttaakin, koska näen nuo tarinat sieluni silmillä tapahtuvaksi siellä omalla kylälläni. Anneli Kivelän kirjoittama Katajamäki sopii hyvin sielunmaisemaani.
        Mukava nähdä, miten Anneli Kivelä kuljettelee elämänmenoa Katajamäellä vuosien aikana, ensimmäinen kirja ilmestyi 2007 ja melkein joka vuosi vuoteen 2020, voi Katajamäen tapahtumia seurata.


    • Anonyymi

      Jos pystyt vakavalla naamalla lukemaan Borgesia suosittelen vakavaa alan tekijää Kafkaa oheislukemistoksi, luimme sitä jo koulussa saksapainotteisesti

      Ploma voisi taatusti
      kertoa innoissaan koska hän on toisen samanlaisen Marquezin ihailija Cien anos de soledad, M. on proletaarinen B. elltistinen postmodernisti M. Kolumbiasta B. yläluokasta Buenos Airesista mutta operoi Euroopasta

      B. voit pitää myös science fiction kirjailijana
      B. on harhaanjohtaja vääriä väitteitä historiasta maantieteestä ei hyväksy tiedettä postmodernistina, siis HYVIN vaarallinen harhaanjohtaja joa lukija ei tunne asioita

      Saaritsa kääntää latinoja hyvin suomeksi
      Kääntäjä luo kirjan mutta tällä palstalla
      kirjoittavat eivät koskaan mainitse kääntäjää vaan luulevat että käännös tulee itsestään mekaanisesti kun eivät osaa kieliä

      B on täysin pihalla poliittisesti ja vastusti Eva Duartea jota kannatan sokeasti kun taas B. tuki sotilasjunttaa ja Videlaa, massam urhaajaa jota vastustan intohimoisesti kuten Margaret Thatcherkin ja monet muut

      • Anonyymi

        Ole huoletta. Tunnen Borgesin taustat ja olen muutakin kiertänyt kun tahkoa.
        ap.


      • Haha, en ole koskaan oikein jaksanut lukea Borgesia. Olen pakottanut itseni lukemaan pari lyhyempää novellia häneltä, koska katsoin Borgesin labyrinteissa omaa varjoaan jahtaamisen olevan osa tavanomaista yleissivistystä, mutta ei se tuottanut mitään nautintoa. Taustoistaan en ole tietoinen. García Márquesin kansanomaisuus on paljon helpompaa minulle kuin Borgesin snobbailu ylämaailmoissa, jonne siipeni eivät kunnolla kanna.

        Sen sijaan Paolo Coelho (myös Euroopassa viihtyvä latinonobelisti) on taitava ja samalla myös helppo luetava.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Haha, en ole koskaan oikein jaksanut lukea Borgesia. Olen pakottanut itseni lukemaan pari lyhyempää novellia häneltä, koska katsoin Borgesin labyrinteissa omaa varjoaan jahtaamisen olevan osa tavanomaista yleissivistystä, mutta ei se tuottanut mitään nautintoa. Taustoistaan en ole tietoinen. García Márquesin kansanomaisuus on paljon helpompaa minulle kuin Borgesin snobbailu ylämaailmoissa, jonne siipeni eivät kunnolla kanna.

        Sen sijaan Paolo Coelho (myös Euroopassa viihtyvä latinonobelisti) on taitava ja samalla myös helppo luetava.

        Olen lukenut Coelholta ainoastaan Pyhiinvaellus-kirjan. Sehän on suurimmaksi osaksi fiktiota pyhiinvaelluksesta, siis hän on ympännyt tietynlaisen juonen pyhiinvaeltajan matkan oheen. En ihan hirveästi kirjasta innostunut, enkä edes käynyt katsomassa sitä 'tiettyä' kirkkoa missä se jokin miekka vaimikäsenytoli mukamas oli. Pyhiinvaelluksesta on kirjoitettu paljon parempiakin kirjoja, sekä hyviä että huonoja. Pidin mm. Carl Jacob Gardnerin kirjasta Matka apostoli Jakobin haudalle. Muutkin suomenkieliset kohdalle osuneet olen lukenut, ihan vertailuksi omiin kokemuksiini, ja onhan niistä jotain matkavinkkejäkin saanut.

        Eikö Coelho ole brasilialainen? Niin muistelen, ja oletan myös että juuri hänen kirjansa ole innoittanut nimenomaan brasilialaisia pyhiinvaelluksille Santiagoon. Omilla vaelluksillani nimittäin olen tavannut paljon nimenomaan brasilialaisia kanssakulkijoita. Enemmän kuin amerikkalaisia. Siksi ihmettelenkin että (niinkuin joku täällä mainitsi) että Coelhon Pyhiinvaellus-kirjaa on myyty Brasiliassa todella vähän, vain alle 1000 kappaletta. Luvussa on ehkä virhe...?

        Mrs.W


      • Paloma01
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen lukenut Coelholta ainoastaan Pyhiinvaellus-kirjan. Sehän on suurimmaksi osaksi fiktiota pyhiinvaelluksesta, siis hän on ympännyt tietynlaisen juonen pyhiinvaeltajan matkan oheen. En ihan hirveästi kirjasta innostunut, enkä edes käynyt katsomassa sitä 'tiettyä' kirkkoa missä se jokin miekka vaimikäsenytoli mukamas oli. Pyhiinvaelluksesta on kirjoitettu paljon parempiakin kirjoja, sekä hyviä että huonoja. Pidin mm. Carl Jacob Gardnerin kirjasta Matka apostoli Jakobin haudalle. Muutkin suomenkieliset kohdalle osuneet olen lukenut, ihan vertailuksi omiin kokemuksiini, ja onhan niistä jotain matkavinkkejäkin saanut.

        Eikö Coelho ole brasilialainen? Niin muistelen, ja oletan myös että juuri hänen kirjansa ole innoittanut nimenomaan brasilialaisia pyhiinvaelluksille Santiagoon. Omilla vaelluksillani nimittäin olen tavannut paljon nimenomaan brasilialaisia kanssakulkijoita. Enemmän kuin amerikkalaisia. Siksi ihmettelenkin että (niinkuin joku täällä mainitsi) että Coelhon Pyhiinvaellus-kirjaa on myyty Brasiliassa todella vähän, vain alle 1000 kappaletta. Luvussa on ehkä virhe...?

        Mrs.W

        Kuulostaa oudolta, ottaeen huomioon että Alkemisti on yksi aikamme eniten myydyistä romaaneista, mutta onhan todetu että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Luin Portobellon noidan, joka oli juuri sopivan kevytmielistä luettavaa minulle. Pidän nopeasti etenevästä, juoksuttavasta, tarinakertomisesta ja sielun tutkielmat ovat minulle liian raskassoutuisia. Portobellon noidassa oli sopivasti myös "syväälisempää" pohdiskelua.
        Coelho oli kovin suosittu amerikkalaisten New Age-ihmisten parissa ja entisenä hippinä ei ollut myöskään juntan lemmikkejä, mutta nykyisin kai hänkin elää sovussa itsensä ja muiden kanssa.


    • Anonyymi

      Luin viimeksi Tommy Orangen kirjan Ei enää mitään. Se kertoo nykyhetken urbaaneista intiaaneista Amerikoissa. Outo kirja, mielenkiintoinenkin, mutta meinasin jo jättää kesken. Luin kuitenkin "väkisin" loppuun ja menin juonessa ihan sekaisin koska henkilöitä ja aikatasoja on kirjassa paljon ja loppukaaos (oma luonnehdintani kirjan lopputapahtumista) jäi päässäni sekasotkun asteelle. Ehkä joku muu on tarkempi, muistaa henkilöt siunattuun loppuun asti ja osaa yhdistellä sukutarinat paremmin kuin minä. Surullinenkin kirja kun miettii mitä intiaaneille on ahneiden eurooppalaisten valloittajien toimesta tapahtunut vuosisatojen kuluessa. Oliko heillä muuta mahdollisuutta kuin nykytila? Tuskin.

      Olen tänä vuonna lukenut myös sekä Alex Schulmanin Polta nämä kirjeet että Unohda minut. Pidin molemmista, liittyvät osittain toisiinsa ja siis myös hiukan selittävät toinen toistaan. Unohda minut kannatti lukea loppuun asti.

      Mrs.W

    • Anonyymi

      Kiinnostaa Laar ja Meinander. Olen lukenut useita kirjoja Viron kaukaisesta ja läheisestä historiasta. Laarin kirja on sitä uudempaa. Meinanderin kirja "Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle" on aukaisemista vaille luettu.

      • Anonyymi

        Paraikaa menossa kieltolainaikaan sijoittuva T Koivukarin Pirtumiehet .


      • Anonyymi

        Mart Laarin kirja on kiinnostava. Verraton. Mainio. Virkistävä. Suosittelen lämpimästi.
        Sen luettuaan Suomen ilmapiiri tuntuu tunkkaiselta, väsähtäneeltä ja jämähtäneeltä.

        Meillä Suomessa on pääpiirteissään kaikki hyvin, mutta yhteiskunnassa senkun kinataan, syytellään, väitellään, valitetaan ja riidellään asioista, joskus tuntuu siltä,
        että vain riitelemisen takia.
        Hyvät asiat eivät inahda eteenpäin, koska aina joku taho vastustaa.

        Viron uudelleen itsenäistymisen ensimmäiset vuodet
        sen jälkeen kun Neuvostoliitto romahti,
        on kertomus siitä miten mahdottomasta tuli mahdollista,
        valtion "luominen" tyhjästä onnistui,
        vaikka valtion "kassakirstu" oli tyhjä,
        hallinto oli hajalla, itse asiassa kadonnut venäläisten myötä,
        koska viranomaiset olivat venäläisiä,
        maassa oli suurtyöttömyys jne.
        koska virolaiset pistivät tuulemaan, kaikki pistävät kaikkensa peliin,
        puhalsivat yhteen hiileen.

        Kirja on loistava ja perinpohjainen ravistelu ja herätys
        mitä yhteenhiileen puhaltamisella saadaan aikaan ja nopeasti.
        Valtio pystyyn tyhjästä !


    • Anonyymi

      Vain Alex Schulmanin Polta nämä kirjeet tuosta listalla olevista kiinnostaa, sen olen varannut ja saan sitten kun saan, nythän lainaus varaamalla käy hitaasti kun niin paljon on noita varaajia, kirjastoissa kun on vähiin rajoitettu määrä suoraan lainattavia. Tällä hetkellä luen Nazanine Hozarin Aria-romaania, joka kertoo orpotytön tarinan 1950-luvun Iranissa.

      • Anonyymi

        1950- luvun Iran oli loistava valtio nykyiseen verrsttuna, ja 60- luvulla shaahin sikana, ei huntuja koulutytöillä minihameet ...
        Sitten Örkki Tuomi- Oja opiskelijana alkoi vastustaa shaahia ja tuhosi Iranin helposti. Tuomio- Jaa ei tuomittu vaan hänelle alettiin toveripiirissä järjestää palkallista pätkätyötä eikä sitä ole vieläkään saatu pätkittyä poikki siellä se istuu tur-hakkeena tuhojensa keskellä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1950- luvun Iran oli loistava valtio nykyiseen verrsttuna, ja 60- luvulla shaahin sikana, ei huntuja koulutytöillä minihameet ...
        Sitten Örkki Tuomi- Oja opiskelijana alkoi vastustaa shaahia ja tuhosi Iranin helposti. Tuomio- Jaa ei tuomittu vaan hänelle alettiin toveripiirissä järjestää palkallista pätkätyötä eikä sitä ole vieläkään saatu pätkittyä poikki siellä se istuu tur-hakkeena tuhojensa keskellä

        tuo Iranin "loistava" valtio riippuu tietenkin siitä, kenen silmin sitä katsoo. kun sitä katsoo köyhälistön silmin, ei tuo niin loistava valtio ollut silloinkaan, rikkaat röhkivät jalokiviensä keskellä ja köyhät kaivelivat ruokansa roskiksista, siinä ei ollut mitään loistavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        tuo Iranin "loistava" valtio riippuu tietenkin siitä, kenen silmin sitä katsoo. kun sitä katsoo köyhälistön silmin, ei tuo niin loistava valtio ollut silloinkaan, rikkaat röhkivät jalokiviensä keskellä ja köyhät kaivelivat ruokansa roskiksista, siinä ei ollut mitään loistavaa.

        Örkki Tuomi-Oja on näkijäshamaani vaatiessaan shaahia nurin ja islamilasta terroria tilalle, lapdihomotkin teloitetaan kts kuvia netissä


    • Anonyymi

      Joutoaika menee pääosin lukiessa muuta kuin kirjaa, nykyään on joku kirja osittain luettanana johon syventyy miten sattuu.

    • Anonyymi

      Matkalla huoneessani kannan syvää huolta vanhojen rouvien kirjaluetteloista. Kannan kansista, ymmärtävätkö he, milloin kannet tulevat vastaan. Takakannet. Vai jatkavatko he loppuun asti ja sen ylikin

      Silloin he ovat jo päänsä keskipisteessä kolmen parhaan joukossa

      Tai vielä korkeammalla sijoituksella äärettömän toisella puolen

      He ajavat Suomen kaduilla punaisilla kolmipyöräisillä peilaten itseään netissä
      He eivät huomaa toisia pyöräilijöitä, koska Helsingissä on vasemmanpuoleinen liikenne

      Yritän yllä ryömiä tasolle kuin Borges

      Palstalla hunkz on jo ylittänyt tason, on yli Nobel-tason ja vieläkin enemmän

      • Anonyymi

        Omakehu haisee!
        Onneksi ei ihan konkreettisesti koska muuten 70 nettien äärellä
        ympäri Suomen lemuaisi selvä pashka. :D


    • Anonyymi

      Coelho on teini-ikäisille sopivaa luettavaa. Naiivia tekosyvällisyyttä.
      Ihmetyttää kuinka vähin eväin saa Nobelin.

      • Anonyymi

        Minäkin olen pettynyt pahasti Coelhoon ja luin jostain, että Coelhoa myytiin Brasiliassa tuskin tuhatta kappaletta, mutta USA:ssa se meni kuin kuumille kiville.
        Ovatkohan amerikkalaiset niin pinnallisia, että Coelho edustaa heille syvällisyyttä,
        "helppoa ja kevyttä" syvällisyyttä ja symbolismia. Voi uskoa olevansa syvällinen,
        jos kirjan arvostelija on antanut kirjasta sellaisen kuvan.


    • Anonyymi

      Hannu Lintu on luettu ja tutkimus lestadiolaisten business-verkostoista.
      Molemmissa oli oma kiinnostavuutensa.
      Lintu lentelee ympäri maailmaa orkestereita johtamassa,
      USA, Eurooppa, Japani ja välillä Suomussalmen urheiluhallilla
      tuottamassa "sinfonisia" elämyksiä paikallisväestölle,
      joka on aidosti haltioitunut, vaikka jokunen päätään pyöritteleekin.
      Lyhyt kuvaus lapsuus- ja nuoruusvuosista oli yllättävä ja koskettava,
      jotenkin aivan erilainen kuin olisi luullut.

      Seuraavaksi Ukrainaan - kirjan välityksellä.

      Missä sinä olet "lennellyt" ?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      150
      8865
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2629
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      28
      2407
    4. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      46
      2405
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      196
      1833
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1817
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      23
      1713
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      42
      1240
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1187
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1136
    Aihe