Parisuhteen eteen pitää tehdä työtä vai pitääkö?

Anonyymi

Toisella foorumilla oli keskustelua aiheesta parisuhteen eteen pitää työskennellä. Osa kannatti ajatusta ettei kahden ihmisen suhde voi onnistua, elleivät molemmat jatkuvasti kehitä suhdetaitojaan ja ellei pari säännöllisesti yhdessä keskustele suhteen tilasta. Toiset olivat taas sitä mieltä, ettei parisuhteen kuulu olla työmaa ja sen täytyy sujua itsestään vaivaa näkemättä jos pari sopii yhteen.

Mitä mieltä täällä ollaan asiasta?

58

744

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sanoisin kultainen keskitie.

    • Anonyymi

      Mielestäni suhde alkaa helposti ja luontevasti ilman työtä ja tuskailua, jos synkkaa hyvin. Jos heti alussa tuntuu vaikealta ja hampaat irvessä mennään, niin silloin ei minusta synkkaa. Sellainen helppouden pohjavire saisi olla parisuhteessa myöhemminkin, en ole innostunut ajatuksesta että suhde ja vapaa-aika on työleiri.

      Sitten taas on eri asia, että ajatuksista ja tunteista keskustellaan ja halutaan korjata mahdolliset ongelmakohdat tai keksiä jotain uutta yhteistä. Ajattelen että se tapahtuu samalla kun muutenkin keskustellaan, eikä niinkään erikseen kehittämällä.

    • Anonyymi

      Parisuhde muuttuu itsestään selvyydeksi, jos ei kiinnitetä huomiota. Edellisessä suhteessani pidettiin välistä "palaveri" suhteen tilasta. Yleensä siten, että sovittiin etukäteen parisuhdepäivästä. Eli kiva paikka, rentoutumista ja pohdintaa suhteesta. Oli tietysti muutakin ohjelmaa. Se suhde on entinen, muttei palaverien takia.

      Näkisin toimivaksi sopia silloin tällöin vain parisuhteelle varattuja iltoja, päiviä tai jopa viikonloppuja, joissa on osana parisuhteen päivittäminen. Molemmat kertovat jos on toiveita tai huolia suhteen tilasta, jos ei ole tullut kohdatuksi tms. Voidaan jopa ottaa jokin teema, joka virittää keskustelua, luetaan etukäteen parisuhdekirjallisuutta tms.

      Liikaa stressiä ei saa kuitenkaan tulla, hyvässä hengessä.

      • Anonyymi

        Puhuminen on aina plussaa verrattuna siihen ettei puhuta, mutta miksi pitäisi olla erillinen neuvotteluaika? Eikö voi puhua silloin kun asia on ajankohtainen? Itse jotenkin vierastan ajatusta, että sovitaan määrätty aika tyyliin "kun vietämme parisuhdepäivää 15.4, niin klo 18.00- 21.00 on varattu keskusteluun aiheesta parisuhteemme ongelmakohdat". Voisin tietenkin tehdä noin, jos toinen sitä haluaisi mutta tuntuisi varmaan vähän viralliselta ja jäykältä. Sitäpaitsi haluaisin mieluummin, että parisuhdepäivä menisi positiivisissa merkeissä. Toisaalta tämä on kyllä sellainen asia, missä voisin joustaa tarvittaessa.


      • Anonyymi

        Kuulostaa ihanalta. Opettelen juuri omien pelkojen ja toiveiden tunnistamista ja kertomista siinä hetkessä, jotteivät ne kasaannu liian suuriksi sellaisiksi ja aiheuta turhautumista.

        En ole tottunut hoitamaan parisuhdetta oikein kehittävällä tavalla keskittymällä siihen. Asiat olisi tietysti hyvä hoitaa heti niiden tapahtuessa, mutta jos näin ei tapahdu, selkeä keskusteluhetki vaikka jonkin teeman keventämänä kuulostaa hyvältä. Myös erilaiset pelit voisivat keventää tunnelmaa kirjojen asemasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuminen on aina plussaa verrattuna siihen ettei puhuta, mutta miksi pitäisi olla erillinen neuvotteluaika? Eikö voi puhua silloin kun asia on ajankohtainen? Itse jotenkin vierastan ajatusta, että sovitaan määrätty aika tyyliin "kun vietämme parisuhdepäivää 15.4, niin klo 18.00- 21.00 on varattu keskusteluun aiheesta parisuhteemme ongelmakohdat". Voisin tietenkin tehdä noin, jos toinen sitä haluaisi mutta tuntuisi varmaan vähän viralliselta ja jäykältä. Sitäpaitsi haluaisin mieluummin, että parisuhdepäivä menisi positiivisissa merkeissä. Toisaalta tämä on kyllä sellainen asia, missä voisin joustaa tarvittaessa.

        Keskustelun ei tarvitse olla jäykkää, kunhan saadaan asiat käsiteltyä. Iltaa edullisempi ajankohta on oikeastaan aamupäivällä tai heti lounaan jälkeen. Illaksi yleensä buukataan muita aktiviteetteja. Toinen voi lukea lyhyen otteen tai yhteenvedon valitusta kirjasta keskustelun alustukseksi, että keskustelu saadaan käyntiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa ihanalta. Opettelen juuri omien pelkojen ja toiveiden tunnistamista ja kertomista siinä hetkessä, jotteivät ne kasaannu liian suuriksi sellaisiksi ja aiheuta turhautumista.

        En ole tottunut hoitamaan parisuhdetta oikein kehittävällä tavalla keskittymällä siihen. Asiat olisi tietysti hyvä hoitaa heti niiden tapahtuessa, mutta jos näin ei tapahdu, selkeä keskusteluhetki vaikka jonkin teeman keventämänä kuulostaa hyvältä. Myös erilaiset pelit voisivat keventää tunnelmaa kirjojen asemasta.

        Ehdottomasti selkeyttää kun varataan aika ja teema sitoo keskustelua sopivasti. Parisuhdepelejäkin kannattaa kokeilla, mutta ainakin jotkut niistä ovat seurapelinomaisia joten karsintaa. Itse suosin kirjoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskustelun ei tarvitse olla jäykkää, kunhan saadaan asiat käsiteltyä. Iltaa edullisempi ajankohta on oikeastaan aamupäivällä tai heti lounaan jälkeen. Illaksi yleensä buukataan muita aktiviteetteja. Toinen voi lukea lyhyen otteen tai yhteenvedon valitusta kirjasta keskustelun alustukseksi, että keskustelu saadaan käyntiin.

        Olen samaa mieltä, että päiväsaika, kun on virkeämpi, sopii vakavampaan keskusteluun paremmin, niin illalla voi keskittyä rennonpaan yhdessäoloon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskustelun ei tarvitse olla jäykkää, kunhan saadaan asiat käsiteltyä. Iltaa edullisempi ajankohta on oikeastaan aamupäivällä tai heti lounaan jälkeen. Illaksi yleensä buukataan muita aktiviteetteja. Toinen voi lukea lyhyen otteen tai yhteenvedon valitusta kirjasta keskustelun alustukseksi, että keskustelu saadaan käyntiin.

        Miksei, voisihan se olla ihan hauskaa ja hyödyllistäkin. Itse en tarvitse apukeinoja keskustelun aloittamiseen, mutta eihän niistä haittaakaan ole. Olen enemmän spontaanin ja vapaan keskustelun kannalla, mutta kaikenlaista voi kokeilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksei, voisihan se olla ihan hauskaa ja hyödyllistäkin. Itse en tarvitse apukeinoja keskustelun aloittamiseen, mutta eihän niistä haittaakaan ole. Olen enemmän spontaanin ja vapaan keskustelun kannalla, mutta kaikenlaista voi kokeilla.

        Eikös joku alustus voisi silti virittää keskustelufiilistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös joku alustus voisi silti virittää keskustelufiilistä?

        Pitäkää vaikka maljapuhe. Tässä kysyttiin mielipidettä ja itse en ole kovin innostunut alustuksista ja strukturoiduista keskusteluista vapaa-ajalla. En tarvitse mitään viritystä keskustellakseni, voin puhua milloin vaan vaikka keskellä yötä herätettäisiin. Ihmiset ovat erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäkää vaikka maljapuhe. Tässä kysyttiin mielipidettä ja itse en ole kovin innostunut alustuksista ja strukturoiduista keskusteluista vapaa-ajalla. En tarvitse mitään viritystä keskustellakseni, voin puhua milloin vaan vaikka keskellä yötä herätettäisiin. Ihmiset ovat erilaisia.

        Minäkin tykkään keskustella vapaasti, milloin vain. Eikä muakaan haittais, jos keskellä yötäkin herättäis. Aamuisin en ole kyllä yleensä parhaimmillani vakaviin keskusteluihin..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin tykkään keskustella vapaasti, milloin vain. Eikä muakaan haittais, jos keskellä yötäkin herättäis. Aamuisin en ole kyllä yleensä parhaimmillani vakaviin keskusteluihin..

        Täysin samaa mieltä täälläkin, vai alustuksia parisuhdeilloissa, kas kun ei kokonaista esitelmää. Siinä vaiheessa kun puolisko alkaa rustata alustuksia viikonloppujen iloksi, otan eron saman tien. Töissä saa tarpeekseen pönöttää, väsätä tekstejä ja kuunnella muiden virallista natinaa.

        Silloin puhutaan kun on asiaa, eikä kalenterin ja teemojen mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täysin samaa mieltä täälläkin, vai alustuksia parisuhdeilloissa, kas kun ei kokonaista esitelmää. Siinä vaiheessa kun puolisko alkaa rustata alustuksia viikonloppujen iloksi, otan eron saman tien. Töissä saa tarpeekseen pönöttää, väsätä tekstejä ja kuunnella muiden virallista natinaa.

        Silloin puhutaan kun on asiaa, eikä kalenterin ja teemojen mukaan.

        Joo osa on taas kun seipään nielleitä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin tykkään keskustella vapaasti, milloin vain. Eikä muakaan haittais, jos keskellä yötäkin herättäis. Aamuisin en ole kyllä yleensä parhaimmillani vakaviin keskusteluihin..

        Itselläni on puhuminen heti ensimmäinen ajatus, kun aamulla herään tai oli ennen tätä koronaelämää. Nyt olen ehkä lievästi masentunut, kaikki on latteaa ja puhun vähemmän kuin ennen. Kun olen oma itseni voin puhua vaikka aamusta iltaan ja yölläkin voi mielestäni herättää, jos vaikka näkee painajaisunia tai jokin muu ahdistaa.

        Mielestäni parisuhteessa jatkuva kommunikaatio on tärkeää. Sillä tavalla että voi puhua vapaasti kun haluaa, eikä vain sovittuna hetkinä kun puidaan suhteen tilaa jossakin parisuhdeviikonloppuna. Itselläni ei ole sellaisesta kokemusta ollenkaan ennestään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläni on puhuminen heti ensimmäinen ajatus, kun aamulla herään tai oli ennen tätä koronaelämää. Nyt olen ehkä lievästi masentunut, kaikki on latteaa ja puhun vähemmän kuin ennen. Kun olen oma itseni voin puhua vaikka aamusta iltaan ja yölläkin voi mielestäni herättää, jos vaikka näkee painajaisunia tai jokin muu ahdistaa.

        Mielestäni parisuhteessa jatkuva kommunikaatio on tärkeää. Sillä tavalla että voi puhua vapaasti kun haluaa, eikä vain sovittuna hetkinä kun puidaan suhteen tilaa jossakin parisuhdeviikonloppuna. Itselläni ei ole sellaisesta kokemusta ollenkaan ennestään.

        Täällä myös yksi masentunut. En jotenkaa jaksa pitää mielialaa iloisena kun joudun melkein aina olemaan yksin, eikä koronan takia voi mennä melkein minnekään.
        Exien kanssa ei voinut puhua mistään tai ei osattu puhua. Nyt ei ole ketään.
        Pitääköhän muuten kaikki yleisesti noita "puimisviikonloppuja" kun itsellä ei ole kenenkään kanssa ollut..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä myös yksi masentunut. En jotenkaa jaksa pitää mielialaa iloisena kun joudun melkein aina olemaan yksin, eikä koronan takia voi mennä melkein minnekään.
        Exien kanssa ei voinut puhua mistään tai ei osattu puhua. Nyt ei ole ketään.
        Pitääköhän muuten kaikki yleisesti noita "puimisviikonloppuja" kun itsellä ei ole kenenkään kanssa ollut..

        Sen vuoksi itsekin olen ollut liikaa yksin, kun olen sinkku ja kuluneen vuoden aikana sosiaalinen elämä on kutistunut tosi olemattomaksi kaikilla areenoilla. Itse olen kyllä tavannut muutamaa ystävää, mutta ei se ole mitään entiseen verrattuna. Sinkut on kyllä olleet tosi huonossa asemassa tämän korona-ajan, kun kotona ei ole puhekaveria. Monilla on masennusoireita.

        Itselläni ei tosiaan myöskään ole ollut tapana pitää mitään erillisiä puimisviikonloppuja yhdessäkään suhteessa. Joitakin poikkeustilanteita on kyllä ollut. Eivät kaikki muutkaan niitä pidä, ainakaan omassa tuttavapiirissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläni on puhuminen heti ensimmäinen ajatus, kun aamulla herään tai oli ennen tätä koronaelämää. Nyt olen ehkä lievästi masentunut, kaikki on latteaa ja puhun vähemmän kuin ennen. Kun olen oma itseni voin puhua vaikka aamusta iltaan ja yölläkin voi mielestäni herättää, jos vaikka näkee painajaisunia tai jokin muu ahdistaa.

        Mielestäni parisuhteessa jatkuva kommunikaatio on tärkeää. Sillä tavalla että voi puhua vapaasti kun haluaa, eikä vain sovittuna hetkinä kun puidaan suhteen tilaa jossakin parisuhdeviikonloppuna. Itselläni ei ole sellaisesta kokemusta ollenkaan ennestään.

        Tämä kuulostaa hyvältä. Itselle ideaalitilanteessa kommunikaatio toimisi näin, hetkensä päivittäen.

        Minulla on kokemusta näistä puimisviikonlopuista jonkin verran. Haastavassa tilanteessa perheen vuoksi on otettava erillistä keskusteluaikaa ja sopia hieman teemoistakin, jotta voidaan molemmat varautua ja miettiä jo etukäteen omaa sanottavaa, että tilanne pysyy maltillisena ja molemmat saavat sanottua asiansa. Vuorovaikutuksen muuttaminen on kyllä haasteellista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä kuulostaa hyvältä. Itselle ideaalitilanteessa kommunikaatio toimisi näin, hetkensä päivittäen.

        Minulla on kokemusta näistä puimisviikonlopuista jonkin verran. Haastavassa tilanteessa perheen vuoksi on otettava erillistä keskusteluaikaa ja sopia hieman teemoistakin, jotta voidaan molemmat varautua ja miettiä jo etukäteen omaa sanottavaa, että tilanne pysyy maltillisena ja molemmat saavat sanottua asiansa. Vuorovaikutuksen muuttaminen on kyllä haasteellista.

        Lapset tietysti muuttaa tilannetta, itselläni ei ole lapsia enkä ole koskaan ollut lapsellisen kanssa yhdessä. Totuin jo omassa lapsuudenkodissa siihen, että vanhemmat aika avoimesti puivat asioitaan kuulteni ja riitelivätkin. Ehkä siksi en kavahda ihan heti riitelyä, eikä haittaa vaikkei kaikki keskustelut menekään maltillisesti. Rajansa siinäkin tietenkin ja parempi ettei lasten kuullen riidellä.

        Olen kyllä itsekin muutaman kerran osallistunut puimisviikonloppuun ja pidempäänkin puimiseen, mutta ne ovat liittyneet parisuhteen isoihin käännekohtiin ja olleet poikkeustapauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapset tietysti muuttaa tilannetta, itselläni ei ole lapsia enkä ole koskaan ollut lapsellisen kanssa yhdessä. Totuin jo omassa lapsuudenkodissa siihen, että vanhemmat aika avoimesti puivat asioitaan kuulteni ja riitelivätkin. Ehkä siksi en kavahda ihan heti riitelyä, eikä haittaa vaikkei kaikki keskustelut menekään maltillisesti. Rajansa siinäkin tietenkin ja parempi ettei lasten kuullen riidellä.

        Olen kyllä itsekin muutaman kerran osallistunut puimisviikonloppuun ja pidempäänkin puimiseen, mutta ne ovat liittyneet parisuhteen isoihin käännekohtiin ja olleet poikkeustapauksia.

        Noista muutamasta puimisesta vielä, että ne olivat kyllä todella uuvuttavia kokemuksia. Muistan ne hyvin, olin ihan loppu monta päivää jälkeenpäin. Ehkä siksikään en mielelläni halua sopia mitään alustettuja ja teemallisia parisuhdeviikonloppuja, jos ei ole ihan käänteentekevästä aiheesta kysymys. En siis ole innostunut jatkuvasti käsittelemään asioita tuolla tavoin järjestetysti vaan mieluummin spontaanisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noista muutamasta puimisesta vielä, että ne olivat kyllä todella uuvuttavia kokemuksia. Muistan ne hyvin, olin ihan loppu monta päivää jälkeenpäin. Ehkä siksikään en mielelläni halua sopia mitään alustettuja ja teemallisia parisuhdeviikonloppuja, jos ei ole ihan käänteentekevästä aiheesta kysymys. En siis ole innostunut jatkuvasti käsittelemään asioita tuolla tavoin järjestetysti vaan mieluummin spontaanisti.

        Joopa joo. Nämä sovitut "puimiset" tekee jo etukäteen järjettömän stressin päälle ja paikan päällä riita on valmis ennenkuin kumpikaan on sanonut sanaakaan, vaikka oltaisiin missä kylpylässä rentoutumassa, mukamas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joopa joo. Nämä sovitut "puimiset" tekee jo etukäteen järjettömän stressin päälle ja paikan päällä riita on valmis ennenkuin kumpikaan on sanonut sanaakaan, vaikka oltaisiin missä kylpylässä rentoutumassa, mukamas.

        😄 Näinhän se pahimmillaan menee.. Ja parisuhteen suuret asiat ovat vielä herkempiä sellaiselle. En silti tyrmäisi parisuhdeviikonloppuja kehittämisnäkökulmasta vaikka harvemmin järjestettynä. Parisuhde on mainio paikka oppia itsestä asioita ja tulla tietoisemmaksi omasta itsestään ja oman toiminnan seurauksista. Siksi olisi kiva keskustella asioista välistä hieman keskittyneemmin, ehkä uutta näkökulmaa luoden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        😄 Näinhän se pahimmillaan menee.. Ja parisuhteen suuret asiat ovat vielä herkempiä sellaiselle. En silti tyrmäisi parisuhdeviikonloppuja kehittämisnäkökulmasta vaikka harvemmin järjestettynä. Parisuhde on mainio paikka oppia itsestä asioita ja tulla tietoisemmaksi omasta itsestään ja oman toiminnan seurauksista. Siksi olisi kiva keskustella asioista välistä hieman keskittyneemmin, ehkä uutta näkökulmaa luoden.

        Miksi vapaa-aikanakin pitää olla kehittämisnäkökulma? Kuulostaa jotenkin suorittamiselta. Itse miellän parisuhdeviikonlopun niin, että tehdään yhdessä jotain kivaa ja rentouttavaa sekä jutellaan positiivisia asioita. Oikeastaan olisi parasta, jos ne puimiset järjestettäisiin arkena esim. siivouspäivänä kun ollaan muutenkin huonolla tuulella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi vapaa-aikanakin pitää olla kehittämisnäkökulma? Kuulostaa jotenkin suorittamiselta. Itse miellän parisuhdeviikonlopun niin, että tehdään yhdessä jotain kivaa ja rentouttavaa sekä jutellaan positiivisia asioita. Oikeastaan olisi parasta, jos ne puimiset järjestettäisiin arkena esim. siivouspäivänä kun ollaan muutenkin huonolla tuulella.

        Siivouspäivä olisi vihoviimeinen parisuhdekeskustelun paikka. Joku tilanne jossa yhdistyy vakavammat aiheet ja rentoutuminen olisi paras. Voisin lähteä mainittuun kylpylään selvittämään asioita, toinen olisi mökki jossain luonnon keskellä hyvillä liikuntamaastoilla. Ei kuitenkaan joka toinen viikonloppu, max neljä kertaa vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siivouspäivä olisi vihoviimeinen parisuhdekeskustelun paikka. Joku tilanne jossa yhdistyy vakavammat aiheet ja rentoutuminen olisi paras. Voisin lähteä mainittuun kylpylään selvittämään asioita, toinen olisi mökki jossain luonnon keskellä hyvillä liikuntamaastoilla. Ei kuitenkaan joka toinen viikonloppu, max neljä kertaa vuodessa.

        Ajattelin että siivouspäivä sopisi, kun se on jo muutenkin ikään kuin pilalla. Miksi parisuhdepäivä pilataan? Ehkä vaan miellän parisuhdepäivän merkityksen eri tavalla kuin moni muu tässä keskustelussa. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että jos niitä strukturoituja vatvomispäiviä täytyy pitää, niin neljä vuodessa riittää hyvin.

        Olen edelleen sitä mieltä, ettei parisuhde ole jatkuvaa tuskailua ja virheiden korjaamista, jos alunperin valitsee kumppanin jonka kanssa synkkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelin että siivouspäivä sopisi, kun se on jo muutenkin ikään kuin pilalla. Miksi parisuhdepäivä pilataan? Ehkä vaan miellän parisuhdepäivän merkityksen eri tavalla kuin moni muu tässä keskustelussa. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että jos niitä strukturoituja vatvomispäiviä täytyy pitää, niin neljä vuodessa riittää hyvin.

        Olen edelleen sitä mieltä, ettei parisuhde ole jatkuvaa tuskailua ja virheiden korjaamista, jos alunperin valitsee kumppanin jonka kanssa synkkaa.

        Näinhän se on. Siivouspäivän on tosiaan jo tekemistä muutenkin. Jossain kyllä on ollut tutkimuksia, että ikävät asiat kannattaa tehdä kaikki kerralla, niihin kun turtuu, eikä ne tunnu enää niin pahalta kerralla. Itse taidan olla jotenkin vinksahtanut, kun monesti aloitan mieluummin jollain innostavalla, kuten sisustamalla tai tekemällä jotain uutta kotiin ja sitten siivouskin menee huomaamatta, kun haluan saada paikat siistiksi. Ehkä siis se porkkana ennen vakavia keskusteluja toimisi minulla parhaiten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinhän se on. Siivouspäivän on tosiaan jo tekemistä muutenkin. Jossain kyllä on ollut tutkimuksia, että ikävät asiat kannattaa tehdä kaikki kerralla, niihin kun turtuu, eikä ne tunnu enää niin pahalta kerralla. Itse taidan olla jotenkin vinksahtanut, kun monesti aloitan mieluummin jollain innostavalla, kuten sisustamalla tai tekemällä jotain uutta kotiin ja sitten siivouskin menee huomaamatta, kun haluan saada paikat siistiksi. Ehkä siis se porkkana ennen vakavia keskusteluja toimisi minulla parhaiten.

        Olipa sekavasti kirjoitettu minulta. Luulen, että haluaisin keskittyä silloin vain parisuhteeseen, en kodin laittoon. Ja pidän siis siitä preppauspuheesta tai muusta "kauniista ideasta" ennen toteutusta eli vakavampaa pohdiskelua ja tekemistä. Näin jaksaa kantaa paremmin huoltakin aiheuttavat hetket ja tunteet, eikä luovuta, kun on ns. punainen lanka mielessä, määränpää. Se hyvä, miksi suhdetta halutaan ylläpitää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olipa sekavasti kirjoitettu minulta. Luulen, että haluaisin keskittyä silloin vain parisuhteeseen, en kodin laittoon. Ja pidän siis siitä preppauspuheesta tai muusta "kauniista ideasta" ennen toteutusta eli vakavampaa pohdiskelua ja tekemistä. Näin jaksaa kantaa paremmin huoltakin aiheuttavat hetket ja tunteet, eikä luovuta, kun on ns. punainen lanka mielessä, määränpää. Se hyvä, miksi suhdetta halutaan ylläpitää.

        Ahaa, en ehkä ihan saa kiinni mitä tarkoitat. Vaikuttaa siltä että katsomme elämää aika erilaisesta näkökulmasta.

        Tuo siivouspäivä nyt oli vaan sellainen ajatus, tuskin toimisi mitenkään käytännössä. Itse yleensä puhun asioista silloin kun ne tulevat mieleen, kaikenlaisista asioista, vakavista ja kevyistä. En tarvitse mitään preppausta tai ulkopuolisia ideoita siihen, en myöskään järjestettyä tilannetta tai tiettyä ympäristöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, en ehkä ihan saa kiinni mitä tarkoitat. Vaikuttaa siltä että katsomme elämää aika erilaisesta näkökulmasta.

        Tuo siivouspäivä nyt oli vaan sellainen ajatus, tuskin toimisi mitenkään käytännössä. Itse yleensä puhun asioista silloin kun ne tulevat mieleen, kaikenlaisista asioista, vakavista ja kevyistä. En tarvitse mitään preppausta tai ulkopuolisia ideoita siihen, en myöskään järjestettyä tilannetta tai tiettyä ympäristöä.

        No tuohan on ideaalia. Minäkin pidän sellaisesta. Aiemmassa parisuhteessani en ole pystynyt tällaista toteuttamaan, vaikka halua olisi ollut. Se on ollutkin väärän henkilön kanssa. Että voisi puhua kaikista asioista ja että toinen voisi ymmärtääkin. Se olisi ihanaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuohan on ideaalia. Minäkin pidän sellaisesta. Aiemmassa parisuhteessani en ole pystynyt tällaista toteuttamaan, vaikka halua olisi ollut. Se on ollutkin väärän henkilön kanssa. Että voisi puhua kaikista asioista ja että toinen voisi ymmärtääkin. Se olisi ihanaa.

        Mielestäni se on myös persoonakysymys. Itse olen toiminut noin jokaisen kanssa tähän saakka, koska en jaksa enkä halua odottaa jotain määrättyä parisuhdepäivää puhumiselleni. Mikään ei tietenkään takaa että toinen aina ymmärtää, mutta puhua voi jos vaan puhuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni se on myös persoonakysymys. Itse olen toiminut noin jokaisen kanssa tähän saakka, koska en jaksa enkä halua odottaa jotain määrättyä parisuhdepäivää puhumiselleni. Mikään ei tietenkään takaa että toinen aina ymmärtää, mutta puhua voi jos vaan puhuu.

        No puhumista olen koko pitkän suhteeni ajan käyttänyt, mutta ymmärrystä ei ole ollut. Siksi on käytettävä muita keinoja, vaikka tästä suhteesta ei olekään enää paljoa jäljellä. Siksi uuden suhteen kanssa olisin tarkempi henkilöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No puhumista olen koko pitkän suhteeni ajan käyttänyt, mutta ymmärrystä ei ole ollut. Siksi on käytettävä muita keinoja, vaikka tästä suhteesta ei olekään enää paljoa jäljellä. Siksi uuden suhteen kanssa olisin tarkempi henkilöstä.

        Kuulostaa todella vaikealta tilanteelta. Itse en osaa kuvitella olevani yhdessä jonkun kanssa, joka ei ollenkaan ymmärrä sanomaani. Jos aloitat joskus uuden suhteen, niin kannattaa jo tapailuaikana keskustella laajasti asioista, että näet miten toinen suhtautuu ja osaako hän edes kuunnella.


    • Anonyymi

      Mulle ainakin olisi hyötyä kehittää suhdetaitoja, mutta enpä tiedä miten niitä yksin kehittäisin. Exän kanssa ei ollut mitään parisuhdekeskusteluja eikä parisuhdepäiviäkään. Yleensä meni niin, että kumpikaan ei sanonut mikä otti päähän ja hautoi sitä mielessään, kunnes tuli maailmanlopun riita ja sen päälle mökötys. Toi oli yksi syy suhteen loppumiseenkin.

      Olisi hyvä oppia puhumaan ajoissa. En tosin ole yhtään varma pystyisinkö puhumaan mitään tollaisessa järjestetyssä keskustelussa. Voisin mennä lukkoon tai väittää ettei mua mikään mietitytä. Voi olla että jostain parisuhdeoppaasta aloittaminen auttaisi, kun ei tarvisi puhua heti itsestään.

      • Anonyymi

        Sama ongelma, en jotenkaa uskalla sanoa ajoissa mitään ja lopuksi tulee massiivinen riita. Nähty jo kahdessa suhteessa..
        En ole tottunut käymään mitään suhdekeskusteluja kenenkään kanssa paitsi ne riitelemällä käydyt.
        Mulle varmaan sopisi joku itsestään sujuva helppo suhde ilman työtä ja mistähän sen saisi..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama ongelma, en jotenkaa uskalla sanoa ajoissa mitään ja lopuksi tulee massiivinen riita. Nähty jo kahdessa suhteessa..
        En ole tottunut käymään mitään suhdekeskusteluja kenenkään kanssa paitsi ne riitelemällä käydyt.
        Mulle varmaan sopisi joku itsestään sujuva helppo suhde ilman työtä ja mistähän sen saisi..

        Täälläkin liikaa kokemusta huutamalla käydyistä keskusteluista. Eihän ne mihinkään johda. Mikä kumma siinä onkin ettei voi sanoa ajoissa.. ja joka kerta sama juttu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täälläkin liikaa kokemusta huutamalla käydyistä keskusteluista. Eihän ne mihinkään johda. Mikä kumma siinä onkin ettei voi sanoa ajoissa.. ja joka kerta sama juttu.

        Tosta huutamisesta tulee äkkiä tapa ja sama mökötys. Millä sen saisi katkaistua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosta huutamisesta tulee äkkiä tapa ja sama mökötys. Millä sen saisi katkaistua?

        Kokeilkaa sopia että huutaja joutuu laittamaan viisikymppisen tai vaikka satasen yhteiselle tilille ja mököttäjä samaten. Joillain kuulemma toimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokeilkaa sopia että huutaja joutuu laittamaan viisikymppisen tai vaikka satasen yhteiselle tilille ja mököttäjä samaten. Joillain kuulemma toimii.

        Niin, itse ajattelen että pitää sopia kuinka erilaisissa asioissa toimitaan. Että onko kyse asiasta, mikä on hoidettava nopeasti vai jostain jota voi odottaa hetken. Tärkeysjärjestys, vähän kuin fyysisessäkin terveydenhuollossa. Silloin jos on jotain mikä ei voi odottaa, se on hoidettava heti, eikä vaatia toista odottamaan iltaan, yön yli.. Sellaiset eri toimintajärjestykset eri tason asioihin. Ja toimia sitten järjestyksen mukaisesti nopeastikin jos on sen tarve.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, itse ajattelen että pitää sopia kuinka erilaisissa asioissa toimitaan. Että onko kyse asiasta, mikä on hoidettava nopeasti vai jostain jota voi odottaa hetken. Tärkeysjärjestys, vähän kuin fyysisessäkin terveydenhuollossa. Silloin jos on jotain mikä ei voi odottaa, se on hoidettava heti, eikä vaatia toista odottamaan iltaan, yön yli.. Sellaiset eri toimintajärjestykset eri tason asioihin. Ja toimia sitten järjestyksen mukaisesti nopeastikin jos on sen tarve.

        Meillä ei ainakaan noi huutoriidat tule vaatimisesta tai odotuksesta. Ne tulee siitä kuka päättää tai mitä juttuja tehdään ylipäätään tai mustasukkaisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä ei ainakaan noi huutoriidat tule vaatimisesta tai odotuksesta. Ne tulee siitä kuka päättää tai mitä juttuja tehdään ylipäätään tai mustasukkaisuus.

        Meillä taas exän kanssa pääriidanaiheet oli raha, seksi ja myös mustasukkaisuus. Välillä tuli kotitöistä muttei yhtä pahasti. Joskus oli jostain tyhmästä pikkuasiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokeilkaa sopia että huutaja joutuu laittamaan viisikymppisen tai vaikka satasen yhteiselle tilille ja mököttäjä samaten. Joillain kuulemma toimii.

        Muuten hyvä mutta jos sillä hetkellä ei ole ylimääräistä viiskymppistä..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä taas exän kanssa pääriidanaiheet oli raha, seksi ja myös mustasukkaisuus. Välillä tuli kotitöistä muttei yhtä pahasti. Joskus oli jostain tyhmästä pikkuasiasta.

        Oman kokemukseni mukaan pahimmat riidanaiheet parisuhteessa on aikataulut, kotityöt ja seksi. Noista kahteen ensimmäiseen varmasti auttaisi jonkun mainitsema organisoiminen.

        Rangaistusmaksuja en kannata ollenkaan huutamisen tai mökötyksen vähentämiseksi, asiat pitää selvittää puhumalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oman kokemukseni mukaan pahimmat riidanaiheet parisuhteessa on aikataulut, kotityöt ja seksi. Noista kahteen ensimmäiseen varmasti auttaisi jonkun mainitsema organisoiminen.

        Rangaistusmaksuja en kannata ollenkaan huutamisen tai mökötyksen vähentämiseksi, asiat pitää selvittää puhumalla.

        Samaa mieltä maksuista, vaikka en harrastakaan huutoraivareita enkä mykkäkoulua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, itse ajattelen että pitää sopia kuinka erilaisissa asioissa toimitaan. Että onko kyse asiasta, mikä on hoidettava nopeasti vai jostain jota voi odottaa hetken. Tärkeysjärjestys, vähän kuin fyysisessäkin terveydenhuollossa. Silloin jos on jotain mikä ei voi odottaa, se on hoidettava heti, eikä vaatia toista odottamaan iltaan, yön yli.. Sellaiset eri toimintajärjestykset eri tason asioihin. Ja toimia sitten järjestyksen mukaisesti nopeastikin jos on sen tarve.

        Tarkoitin tässä siis erilaisista erimielisyyksistä sopimisen tavan järjestämistä, niin että ei menisi huutoriidaksi. Että ymmärretään sopia ja keskustella asioista ajoissa, jotta ei tule huono mieli ja sitten helposti huonoa kommunikaatiota. Meidän suhteessa siis yleensä on jätetty puhe iltayöhön tai seuraavaan päivään. Minulle ei sellainen aikataulu tärkeissä asioissa kuin muissakaan oikein sovi. Nyt siis järjestetään puheaikaa päivään tai varhaisempaan iltaan. Riitaa on ollut lähinnä rahasta tai muista isommista päätöksistä. Seksuaalisuutta suhteessamme ei ole ollut vuosiin, eikä tietääkseni mustasukkaisuuttakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä maksuista, vaikka en harrastakaan huutoraivareita enkä mykkäkoulua.

        En itsekään mökötä ikinä enkä huudakaan paljon, mutta ajattelin kommentoida kun ihmettelin tuota sakkomaksuideaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin tässä siis erilaisista erimielisyyksistä sopimisen tavan järjestämistä, niin että ei menisi huutoriidaksi. Että ymmärretään sopia ja keskustella asioista ajoissa, jotta ei tule huono mieli ja sitten helposti huonoa kommunikaatiota. Meidän suhteessa siis yleensä on jätetty puhe iltayöhön tai seuraavaan päivään. Minulle ei sellainen aikataulu tärkeissä asioissa kuin muissakaan oikein sovi. Nyt siis järjestetään puheaikaa päivään tai varhaisempaan iltaan. Riitaa on ollut lähinnä rahasta tai muista isommista päätöksistä. Seksuaalisuutta suhteessamme ei ole ollut vuosiin, eikä tietääkseni mustasukkaisuuttakaan.

        Toi on huono jos puhuminen jää yöhön, meilläkin on sitä. Aikaa olisi päivälläkin, mutta mutta..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin tässä siis erilaisista erimielisyyksistä sopimisen tavan järjestämistä, niin että ei menisi huutoriidaksi. Että ymmärretään sopia ja keskustella asioista ajoissa, jotta ei tule huono mieli ja sitten helposti huonoa kommunikaatiota. Meidän suhteessa siis yleensä on jätetty puhe iltayöhön tai seuraavaan päivään. Minulle ei sellainen aikataulu tärkeissä asioissa kuin muissakaan oikein sovi. Nyt siis järjestetään puheaikaa päivään tai varhaisempaan iltaan. Riitaa on ollut lähinnä rahasta tai muista isommista päätöksistä. Seksuaalisuutta suhteessamme ei ole ollut vuosiin, eikä tietääkseni mustasukkaisuuttakaan.

        Puheajan järjestäminen päiväaikaan on hyvä idea, jos aikaa ei muuten luontevasti ole.

        Itse en ole koskaan riidellyt rahasta, kun ei ole ollut yhteisiä rahoja. En muista koskaan myöskään riidelleeni mustasukkaisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puheajan järjestäminen päiväaikaan on hyvä idea, jos aikaa ei muuten luontevasti ole.

        Itse en ole koskaan riidellyt rahasta, kun ei ole ollut yhteisiä rahoja. En muista koskaan myöskään riidelleeni mustasukkaisuudesta.

        Kai meidänkin sitten pitää yrittää tota että sovitaan joku jutteluaika.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oman kokemukseni mukaan pahimmat riidanaiheet parisuhteessa on aikataulut, kotityöt ja seksi. Noista kahteen ensimmäiseen varmasti auttaisi jonkun mainitsema organisoiminen.

        Rangaistusmaksuja en kannata ollenkaan huutamisen tai mökötyksen vähentämiseksi, asiat pitää selvittää puhumalla.

        Eniten tulee riitaa arkitilanteista, kuinka paljon saa olla koneella, koska syödään ja mitä, ollaanko kotona vai lähdetäänkö jonnekin ja minne, koska siivotaan ja kuinka usein, miten paljon ollaan yhdessä ja paljonko on omaa aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin tässä siis erilaisista erimielisyyksistä sopimisen tavan järjestämistä, niin että ei menisi huutoriidaksi. Että ymmärretään sopia ja keskustella asioista ajoissa, jotta ei tule huono mieli ja sitten helposti huonoa kommunikaatiota. Meidän suhteessa siis yleensä on jätetty puhe iltayöhön tai seuraavaan päivään. Minulle ei sellainen aikataulu tärkeissä asioissa kuin muissakaan oikein sovi. Nyt siis järjestetään puheaikaa päivään tai varhaisempaan iltaan. Riitaa on ollut lähinnä rahasta tai muista isommista päätöksistä. Seksuaalisuutta suhteessamme ei ole ollut vuosiin, eikä tietääkseni mustasukkaisuuttakaan.

        Suunnittelin myös sellaista asteikkoa keskusteluiden tärkeydelle, että mitkä pitää priorisoida, niin ei eksy ei niin tärkeisiin asioihin ja tärkeimmät asiat tulevat käsitellyiksi. Että mikä asia tarvitsee ensiapua, ambulanssia, päivystystä ja mikä voi odottaa terveyskeskusta ja mikä voi odottaa kolme viikkoa tai vain on sellaisen yleisen elintapojen tarkistuksen piirissä.. Tunnepuolella voisi käyttää samaa asteikkoa kuin fyysisenkin terveyden parissa 😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suunnittelin myös sellaista asteikkoa keskusteluiden tärkeydelle, että mitkä pitää priorisoida, niin ei eksy ei niin tärkeisiin asioihin ja tärkeimmät asiat tulevat käsitellyiksi. Että mikä asia tarvitsee ensiapua, ambulanssia, päivystystä ja mikä voi odottaa terveyskeskusta ja mikä voi odottaa kolme viikkoa tai vain on sellaisen yleisen elintapojen tarkistuksen piirissä.. Tunnepuolella voisi käyttää samaa asteikkoa kuin fyysisenkin terveyden parissa 😄

        Tunteet eivät ole sairauksia. Ja eikö se asteikkosi pitäisi tehdä puolison kanssa yhdessä? Ei yksin voi päättää mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eniten tulee riitaa arkitilanteista, kuinka paljon saa olla koneella, koska syödään ja mitä, ollaanko kotona vai lähdetäänkö jonnekin ja minne, koska siivotaan ja kuinka usein, miten paljon ollaan yhdessä ja paljonko on omaa aikaa.

        Tuo paljonko vietetään aikaa yhdessä, on kyllä kriittinen kysymys varsinkin jos on hyvin erilainen oman tilan tarve.


    • Anonyymi

      Onko kukaan kokeillut kirjeiden kirjoittamista parisuhteen hoitamisessa? jos niin mitä kokemuksia? hyödyttikö?

      Sain tämän neuvon eräältä taholta, pitäisi auttaa jos on vaikea saada puhuttua. En ole kylläkään kokeillut vielä.

      • Anonyymi

        Toinen osapuoli on kokeillut, ja toimi hänellä juuri mainitsemastasi syystä. Myös verbaalimmalle se voisi toimia, sillä kirjallinen formaatti voisi olla pehmeämpi ja jäsennellympi tapa kommunikoida. Toisten voi olla helpompi myös lukea ja ymmärtää asioita kirjallisesti kuin auditiivisesti. Vastaaminen voisi tapahtua myös kirjallisesti. Tätä en ole kokeillut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen osapuoli on kokeillut, ja toimi hänellä juuri mainitsemastasi syystä. Myös verbaalimmalle se voisi toimia, sillä kirjallinen formaatti voisi olla pehmeämpi ja jäsennellympi tapa kommunikoida. Toisten voi olla helpompi myös lukea ja ymmärtää asioita kirjallisesti kuin auditiivisesti. Vastaaminen voisi tapahtua myös kirjallisesti. Tätä en ole kokeillut.

        Taidanpa sitten kokeilla jos saan toisen suostumaan. ei kai siitä haittaakaan voi tulla.


    • Anonyymi

      Kärsikää toisianne. Niinhän se menee.

    • Anonyymi

      Tuskin tästäkään päästään konsensukseen

      • Anonyymi

        Minkä hiton takia pitäisi päästä konsensukseen? Eikö tässä haeta näkökulmia, eikä saman toistamista kuin papukaijat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tapio Suominen on kuollut

      Urheilutoimittaja Tapio Suominen on kuollut. Suominen oli kuollessaan 60-vuotias. Selostajalegendan kuolemasta kertoo Y
      Maailman menoa
      251
      18429
    2. Tapio Suominen oli sairauden uhri

      Urheiluselostaja Tapio Suominen kuoli eilen keskiviikkona aamulla tapaturmaisesti Hattulassa. Toisen uutisen mukaan van
      83
      3135
    3. Tapio suominen

      Liian aikaisin lähdit sinua oli kiva kuunnella.
      Ikävä
      123
      2161
    4. Mitä toivot

      Tämän hetkiseen tilanteeseen?
      Ikävä
      191
      1850
    5. Sydämeni on

      varattu sinulle. Et ole minun, en ole sinun. Me on mahdottomuus. Mutta olet se joka on mielessäni ensimmäisenä kun herää
      Ikävä
      134
      1725
    6. Rannalle! Uimaan!! Rinnat paljaiksi!!!

      Järki kadonnut sekä niiltä feministeiltä, jotka vaativat saada esiintyä rinnat paljaina julkisilla uimarannoilla, kuten
      Maailman menoa
      269
      1403
    7. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      10
      1272
    8. Kok-edustaja: Yle aivopesee työntekijöitä

      "– Yle ei vain sensuroi Kyllä isä osaa-sarjaa, vaan haluaa jaksojen määrää manipuloimalla HÄVITTÄÄ ”ongelman” todellisuu
      Maailman menoa
      82
      1083
    9. Elämääni tulee pian uusi uros

      Se on sinisilmäinen, blondi. 😍 Toivottavasti tämä ok?
      Ikävä
      118
      960
    10. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      232
      959
    Aihe