Tyttäreni sulhanen osti asunto-osakkeen hintaan 180 0000e.Häitä ennen hän aikoo nyt tehdä avioehtosopimuksen joka sulkee avio-oikeuden piiristä tämän as.osakkeen sekä rahastosijoitukset. Mietin kuinka mahd.eron tullessa kun avioehtoon kuuluu ennen avioliittoa hankittu omaisuus, toimitaan seuraavassa tilanteessa:
Rivariosake olisi myyty esim. hintaan 140 000e ja siitä saatu summa käytetään omakotitalon rakentamiseen. Oletetaan että sitten tulisi ero ja talon arvoksi laskettaisiin 300 000 e. Vähennetäänkö talon arvosta ensin rivarin hankintahinta 180 000 vai myyntihinta 140 000? Ja erotus jaetaan puoliksi?
Entä jos rahasto- salkku on vaikka myös vaihdettu rahaksi ja käytetty omakotitalon rahoittamiseen ja rahaston arvo silloin olisi vaikkapa 30 000 e enemmän kuin avioliiton solmimishetkellä. Kumpaa arvoa käytetään kun lasketaan mitä toiselle puolisolle jää talosta osuudeksi, rahaston arvo avioliittoon mennessä vai kun se myydään?
Pitäisikö tämäkin mainita siinä avioehdossa vai onko omaisuuden arvostuksesta olemassa säännöt?
Omaisuus ennen avioliittoa avioehdossa
13
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Omaisuuden arvostus eli arvon määrittäminen löytyy monesta laista ja yleisin tapa on myyntiarvo.
Jos avioehto on määrättyyn omaisuuteen kohdistuva ja jos omaisuus on myyty ja tästä saatu arvo sijoitetaan yhteiseen, niin se arvo luokitellaan myös olevan avioehdon mukaista eli se lasketaan toiselle hyödyksi eli sille joka sen arvon omaakin.
Eli yhteisen omaisuuden arvosta vähennetään toiselle osapuolelle myyntihetken arvo hyväksi ja jäänyt avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo puoliksi.
Kukaan ulkopuolinen, kuin pesänselvittäjä/-jakaja ja asuntoosakemyyjä hyötyy noista, ette te.- Anonyymi
"asuntoosakemyyjä"
Tuo ei ole sana, opettele edes kirjoittamaan!!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"asuntoosakemyyjä"
Tuo ei ole sana, opettele edes kirjoittamaan!!!Sekö oli täällä se tärkein hyttysenpaska?
Ole onnellinen, nyt sait sen siivottua.
Olikos teillä sloiyukseen jotakin?
Ai, ei ollut, no se etenkin huomattiin hyvin
- Anonyymi
Kiitos vastauksesta! Järkeenkäypää on että ahkerasti jo nuoresta säästänyt sulhanen haluaa suojata ennen avioliittoa syntyneen omaisuuden. Elämässä kun tapahtuu hyvistä aikeista huolimatta monen moista.
- Anonyymi
"avioehtosopimuksen joka sulkee avio-oikeuden piiristä tämän as.osakkeen sekä rahastosijoitukset."
Omaisuus säilyttää sen luonteen, mikä sillä on, vaikka se myytäisiin. Joten osakkeen myyntihinnalla rakennettu omakotitalo ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta erotessa. Rahastosalkun osalta samoin.
Luonnollisesti jos rahan käytöstä tulee riittaa erotessa, pitää kyetä näyttämään toteen, että avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella on rahoitettu mainittu omakotitalo.- Anonyymi
Kaikuuko täällä?
Tuo että myydystä asunto-osakkeesta saatu vara joka käytetään omakotitalon rakentamiseen jakaantuu niin, että omakotitalon arvosta ensin vähennetään tuo osakkeen arvo ja jäljelle jäänyt arbo jakaantuu vasta puoliksi, niin on jo ilmoitettu aloittajalle. Klo Anonyymi
11.04.2021 12 "Jos avioehto on määrättyyn omaisuuteen kohdistuva ja jos omaisuus on myyty ja tästä saatu arvo sijoitetaan yhteiseen, niin se arvo luokitellaan myös olevan avioehdon mukaista eli se lasketaan toiselle hyödyksi eli sille joka sen arvon omaakin.
Eli yhteisen omaisuuden arvosta vähennetään toiselle osapuolelle myyntihetken arvo hyväksi ja jäänyt avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo puoliksi".
Viimeksi mainitsemanne, jolla ainoastaan halusitte tuoda painoarvoa vastauksellenne on aika selkeä asia kaikille ja aloittajan tapauksessa avioehto, että myyntiasikirja osakkeesta, että maksetut maksut omakotitaloa rakennettaessa.
Tuokaa joskuskaan edes sellaista mitä ei todellakaan ole sanottu taikka ei ole ilmiselvää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikuuko täällä?
Tuo että myydystä asunto-osakkeesta saatu vara joka käytetään omakotitalon rakentamiseen jakaantuu niin, että omakotitalon arvosta ensin vähennetään tuo osakkeen arvo ja jäljelle jäänyt arbo jakaantuu vasta puoliksi, niin on jo ilmoitettu aloittajalle. Klo Anonyymi
11.04.2021 12 "Jos avioehto on määrättyyn omaisuuteen kohdistuva ja jos omaisuus on myyty ja tästä saatu arvo sijoitetaan yhteiseen, niin se arvo luokitellaan myös olevan avioehdon mukaista eli se lasketaan toiselle hyödyksi eli sille joka sen arvon omaakin.
Eli yhteisen omaisuuden arvosta vähennetään toiselle osapuolelle myyntihetken arvo hyväksi ja jäänyt avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo puoliksi".
Viimeksi mainitsemanne, jolla ainoastaan halusitte tuoda painoarvoa vastauksellenne on aika selkeä asia kaikille ja aloittajan tapauksessa avioehto, että myyntiasikirja osakkeesta, että maksetut maksut omakotitaloa rakennettaessa.
Tuokaa joskuskaan edes sellaista mitä ei todellakaan ole sanottu taikka ei ole ilmiselvää."Tuo että myydystä asunto-osakkeesta saatu vara joka käytetään omakotitalon rakentamiseen jakaantuu niin, että omakotitalon arvosta ensin vähennetään tuo osakkeen arvo ja jäljelle jäänyt arbo jakaantuu vasta puoliksi, niin on jo ilmoitettu aloittajalle."
Jestas!!
Olenko todennut jossain, että tällainen kertomasi kummallinen vähennys tehtäisiin osituksessa. Ei tehdä.
Omakotitalo kuuluu sen puolison avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, joka sen omistaa. Avaaja ei tosin täsmällisesti kerro, miten rakennetun omakotitalon omistuksesta on sovittu. Olisiko se yhteistä puolisoiden omaisuutta ja jos näin olisi, mitkä olisivat puolisoiden omistusosuudet siitä.
On mahdollista, että myyntihinnalla 140.000 rakennetaan koko talo ja sen omistus sovittaisiin sen rahoittaneen puolison nimiin. Näin omakotitalo olisi osituksessa rahoittajapuolison kokonaan avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. Arvonnoususta ei tehdä mitään vähennyksiä. Puolisoiden muu omaisuus vaikuttaisi ositukseen ja jaettaisiin osituslaskelman osoittamalla tavalla. (Tietojen perusteella ei voi ottaa kantaa mahdollisen tasingon määrään.)
Avaaja kysyi: "Kumpaa arvoa käytetään kun lasketaan mitä toiselle puolisolle jää talosta osuudeksi, rahaston arvo avioliittoon mennessä vai kun se myydään?"
Avaajan tekemä valitettavasti kysymys osoittaa, ettei hän ymmärrä aviovarallisuussuhteista mitään. Omakotitalon omistusosuudet ratkaistaan silloin, kun päätetään, kenen nimiin se rekisteröidään. (Miten puolisot mahtanevat hankkia tontin, jolle aiottu rakennus tulisi? Vai onko se jo jommankumman puolisoista omistuksessa?)
RAHOITUSOSUUDET eivät ratkaise sitä, kuka avioliitossa mitäkin osuuksia omistaa (yhteisestä) omaisuudesta.
Osituksessa ei siis tehdä yhteisen tai minkään muunkaan omaisuuden arvosta mitään vähennyksiä jonkin rahoituksen mukaisesti. Osituksessa todetaan ensin, kuka omistaa mitäkin ja mikä on yhteistä. Tässä nimiperiaate määrää puolisoiden omaisuuden/yhteisen omaisuuden. Yhteistä on se omaisuus, joka on hankittu yhteiseen lukuun ja jollei omistusosuuksia ole muutoin määrätty, oletus on pääluvun mukainen osuus, eli puolisot omistavat sen yhtä suurin osuuksin. Lisäksi todetaan puolisoiden velat.
Toisessa vaiheessa todetaan, mikä on avio-oikeuden alaista omaisuutta (=AO-omaisuus) ja mikä siitä vapaata omaisuutta (VO-omaisuus).
Kolmannessa vaiheessa osituksessa lasketaan avio-osan arvo. Se puolisoista, jonka AO-omaisuus on todettu suuremmaksi kuin avio-osa, maksaa tasinkoa vähävaraisemmalle puolisolle. VO-omaisuus ei vaikuta millään tavalla avio-osan laskemiseen.
- Anonyymi
Puutteellisia ovat kaikki kommentit tähän asti.
Jos rivariosake, mihin avio-oikeutta ei ollut, myytiin 140.000 eurolla, ja koko kauppahinta käytettiin ok-taloon ja tonttiin (eikä muuta rahoitusta), niin avio-oikeutta ei ollut myöskään tähän sijaan tulleeseen omaisuuteen. Kun ok-talo sitten myydään 300.000 eurolla, niin tuo summa kokonaan on omistajansa avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.
Mutta jos ok-talon hankintaan käytettiin mainitun 140.000 euron lisäksi muuta rahaa 60.000 €, niin 200.000 euron hankinnasta oli rahoitettu avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella 14/20 osaa eli 7/10 osaa, joten ok-talosta avio-oikeudesta vapaata oli 7/10 osaa. Kun talo sitten myytiin 300.000 eurolla, kauppahinnasta 7/10 osaa eli 210.000 euroa oli avio-oikeudesta vapaata.
Tuo 210.000 euroa erotetaan pois ositettavasta omaisuudesta sille osapuolelle, joka alkuaan oli rivarin omistanut. Loppu 90.000 euroa ositetaan normaalisti. Jos toinen puoliso oli 60.000 ok-taloon sijoittanut, 90.000 kuuluu hänen avio-oikeuden alaisiin varoihinsa. Se, jonka avio-oikeusvarojen netto on suurempi, antaa toiselle tasinkoa niin paljon, että netto puolin ja toisin on yhtä suuri.- Anonyymi
Kommentit voi olla puuttellisia, koska avaajan antanmat tiedotkin ovat.
Mutta sinun kommenttisi on virheellinen, koska luulet rahoitusosuuden vaikuttavan omistussuhteisiin avioliitossa. Näin asia ei ole.
"Jos rivariosake, mihin avio-oikeutta ei ollut, myytiin 140.000 eurolla, ja koko kauppahinta käytettiin ok-taloon ja tonttiin (eikä muuta rahoitusta), niin avio-oikeutta ei ollut myöskään tähän sijaan tulleeseen omaisuuteen."
Avio-oikeuden alainen omaisuus säilyttää luonteensa kyllä, mutta kuka OMISTAA rakennetun omakotitalon on jäänyt avoimeksi. Talon omistukseen pätee nimiperiaate, eli se puolisoista omistaa se, jonka nimiin kiinteistö on kirjattu (ellei talon omistuksesta ole sovittu nimenomaisesti toisin). Se voidaan kirjata vaikkapa yhteiseksi oamisuudeksi, jolloin omistusosuudet ovat pääsääntöisesti pääluvun mukaiset ja talo myytäessä kauppahinta jaettaisiin tasan puolisoiden kesken.
" jos ok-talon hankintaan käytettiin mainitun 140.000 euron lisäksi muuta rahaa 60.000 €, niin 200.000 euron hankinnasta oli rahoitettu avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella 14/20 osaa eli 7/10 osaa"
Pieleen menee, koska rahoitusosuudet eivät määrää omistuosuuksia, vaan sen määrää nimiperiaate edellä todetusti.
"Jos toinen puoliso oli 60.000 ok-taloon sijoittanut, 90.000 kuuluu hänen avio-oikeuden alaisiin varoihinsa."
Näitä rahoitusosuuksia voidaan jossakin määrin korjata osituksessa tehtävillä vastikkeilla, mutta tässä yhteydessä siihen ei ole mahdollista yksityiskohtaisesti mennä lähtötietojen puutteelisuuksien vuoksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommentit voi olla puuttellisia, koska avaajan antanmat tiedotkin ovat.
Mutta sinun kommenttisi on virheellinen, koska luulet rahoitusosuuden vaikuttavan omistussuhteisiin avioliitossa. Näin asia ei ole.
"Jos rivariosake, mihin avio-oikeutta ei ollut, myytiin 140.000 eurolla, ja koko kauppahinta käytettiin ok-taloon ja tonttiin (eikä muuta rahoitusta), niin avio-oikeutta ei ollut myöskään tähän sijaan tulleeseen omaisuuteen."
Avio-oikeuden alainen omaisuus säilyttää luonteensa kyllä, mutta kuka OMISTAA rakennetun omakotitalon on jäänyt avoimeksi. Talon omistukseen pätee nimiperiaate, eli se puolisoista omistaa se, jonka nimiin kiinteistö on kirjattu (ellei talon omistuksesta ole sovittu nimenomaisesti toisin). Se voidaan kirjata vaikkapa yhteiseksi oamisuudeksi, jolloin omistusosuudet ovat pääsääntöisesti pääluvun mukaiset ja talo myytäessä kauppahinta jaettaisiin tasan puolisoiden kesken.
" jos ok-talon hankintaan käytettiin mainitun 140.000 euron lisäksi muuta rahaa 60.000 €, niin 200.000 euron hankinnasta oli rahoitettu avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella 14/20 osaa eli 7/10 osaa"
Pieleen menee, koska rahoitusosuudet eivät määrää omistuosuuksia, vaan sen määrää nimiperiaate edellä todetusti.
"Jos toinen puoliso oli 60.000 ok-taloon sijoittanut, 90.000 kuuluu hänen avio-oikeuden alaisiin varoihinsa."
Näitä rahoitusosuuksia voidaan jossakin määrin korjata osituksessa tehtävillä vastikkeilla, mutta tässä yhteydessä siihen ei ole mahdollista yksityiskohtaisesti mennä lähtötietojen puutteelisuuksien vuoksi."Mutta sinun kommenttisi on virheellinen, koska luulet rahoitusosuuden vaikuttavan omistussuhteisiin avioliitossa. Näin asia ei ole."
Nm. Lawetorder (L-höppänä) Perintö-palstalta lienee tullut tännekin ite-tietämystään jakamaan luullen, että avioliitto olisi jotenkin poikkeusasemassa omistusoikeuden suhteen. Kyllä se rahoitusosuus yhteisen omaisuuden omistussuhteet lähtökohtaisesti osoittaa niin avioliitossa kuin muissakin suhteissa. Sopia tietysti voidaan muustakin. Eri asia avioliitossa on, että jos puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, omistussuhteella ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska osituksessa omistukset tasataan tasingolla.
Kirjoitin:
"Jos rivariosake, mihin avio-oikeutta ei ollut, myytiin 140.000 eurolla, ja koko kauppahinta käytettiin ok-taloon ja tonttiin (eikä muuta rahoitusta), niin avio-oikeutta ei ollut myöskään tähän sijaan tulleeseen omaisuuteen. Kun ok-talo sitten myydään 300.000 eurolla, niin tuo summa kokonaan on omistajansa avio-oikeudesta vapaata omaisuutta."
"Viisaan" mielestä asia ei mene noin. Kyllä vaan menee!
Jos rivariosake oli avio-oikeudesta vapaata, ja ok-talon hankinta rahoitettiin yksinomaan rivarin myyntikauppahinnalla, niin, kun rivari oli A:n omistama, myös ok-talo luonnollisesti hankittiin A:n nimiin. Ja kun se sitten myytiin, koko kauppahinta avio-oikeudesta vapaana kuuluu A:lle.
Jos taas ok-taloon käytettiin 140.000 euron lisäksi 60.000 euroa A:n muuta rahaa, niin A omisti talon, mistä omistuksesta 14/20 osaa oli avio-oikeudesta vapaata. Kun talo myytiin 300.000 eurolla, A voi panna osituksesta syrjään avio-oikeudesta vapaan osan 210.000 euroa. Loppu eli 90.000 on A:n avio-oikeuden alaista ja siis ositettavaa varallisuutta.
Asia muuttuu, jos puoliso B olikin sijoittanut ok-talon hankintaan 60.000 euroa eikä omistussuhteesta ollut nimenomaista sopimusta. Tällöin ei voida ainakaan lähtökohtaisesti katsoa, että A olisi tarkoittanut lahjoittaa B:lle ok-talon omistusta siltä osin kuin A oli rahoittanut sitä avio-oikeudesta vapaalla omaisuudellaan. Jollei lahjoitustahtoa voida osoittaa (lahjasta olisi tullut tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjavero!), A:n omistusosuudeksi katsottaisiin 14/20 osaa ja B:n osuudeksi 6/20 osaa - ja tämän mukaiset osuudet heille kuuluisivat ok-talon myyntikauppahinnasta, mistä A:n osuus edelleen olisi hänen avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan.
Siinä tapauksessa, että omistusosuudet tulkittaisiin yhtä suuriksi, A:n 50 % eli 150.000 euroa 300.000 euron myyntikauppahinnasta olisi hänen avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan ja lopun 60.000 euron osalta hän osituksessa voisi esittää B:lle vastikevaatimuksen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mutta sinun kommenttisi on virheellinen, koska luulet rahoitusosuuden vaikuttavan omistussuhteisiin avioliitossa. Näin asia ei ole."
Nm. Lawetorder (L-höppänä) Perintö-palstalta lienee tullut tännekin ite-tietämystään jakamaan luullen, että avioliitto olisi jotenkin poikkeusasemassa omistusoikeuden suhteen. Kyllä se rahoitusosuus yhteisen omaisuuden omistussuhteet lähtökohtaisesti osoittaa niin avioliitossa kuin muissakin suhteissa. Sopia tietysti voidaan muustakin. Eri asia avioliitossa on, että jos puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, omistussuhteella ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska osituksessa omistukset tasataan tasingolla.
Kirjoitin:
"Jos rivariosake, mihin avio-oikeutta ei ollut, myytiin 140.000 eurolla, ja koko kauppahinta käytettiin ok-taloon ja tonttiin (eikä muuta rahoitusta), niin avio-oikeutta ei ollut myöskään tähän sijaan tulleeseen omaisuuteen. Kun ok-talo sitten myydään 300.000 eurolla, niin tuo summa kokonaan on omistajansa avio-oikeudesta vapaata omaisuutta."
"Viisaan" mielestä asia ei mene noin. Kyllä vaan menee!
Jos rivariosake oli avio-oikeudesta vapaata, ja ok-talon hankinta rahoitettiin yksinomaan rivarin myyntikauppahinnalla, niin, kun rivari oli A:n omistama, myös ok-talo luonnollisesti hankittiin A:n nimiin. Ja kun se sitten myytiin, koko kauppahinta avio-oikeudesta vapaana kuuluu A:lle.
Jos taas ok-taloon käytettiin 140.000 euron lisäksi 60.000 euroa A:n muuta rahaa, niin A omisti talon, mistä omistuksesta 14/20 osaa oli avio-oikeudesta vapaata. Kun talo myytiin 300.000 eurolla, A voi panna osituksesta syrjään avio-oikeudesta vapaan osan 210.000 euroa. Loppu eli 90.000 on A:n avio-oikeuden alaista ja siis ositettavaa varallisuutta.
Asia muuttuu, jos puoliso B olikin sijoittanut ok-talon hankintaan 60.000 euroa eikä omistussuhteesta ollut nimenomaista sopimusta. Tällöin ei voida ainakaan lähtökohtaisesti katsoa, että A olisi tarkoittanut lahjoittaa B:lle ok-talon omistusta siltä osin kuin A oli rahoittanut sitä avio-oikeudesta vapaalla omaisuudellaan. Jollei lahjoitustahtoa voida osoittaa (lahjasta olisi tullut tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjavero!), A:n omistusosuudeksi katsottaisiin 14/20 osaa ja B:n osuudeksi 6/20 osaa - ja tämän mukaiset osuudet heille kuuluisivat ok-talon myyntikauppahinnasta, mistä A:n osuus edelleen olisi hänen avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan.
Siinä tapauksessa, että omistusosuudet tulkittaisiin yhtä suuriksi, A:n 50 % eli 150.000 euroa 300.000 euron myyntikauppahinnasta olisi hänen avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan ja lopun 60.000 euron osalta hän osituksessa voisi esittää B:lle vastikevaatimuksen.Ahaa, Lawetti on saanut puolestapuhujan. Mikäs siinä? Mutta pieleen menee taas.
Avioliitto EI nimenomaan ole eri suhteessa omistustussuhteiden osalta kuin muutenkaan. Nimiperiaate on pääsääntö ja omistaja on se, kenen nimiin omaisuus kirjataan. Tästä voi toki olla poikkeuksia, mutta tässä avaajan tapauksessa emme voi tietää, mikä on tilanne.
"Eri asia avioliitossa on, että jos puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, omistussuhteella ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska osituksessa omistukset tasataan tasingolla."
Niin tietenkin, ositus tasoittaa ja sen on tarkoituskin tasoittaa erotilanteessa puolisoiden varallisuutta. Mutta ei silloinkaan omistuskysymys ole vailla merkitystä. Toinen puolisosita voi lahjoittaa (joskus ymmärtämättömyyttäänkin) omaisuuttaa puolisolleen, koska ei ymmärretä, että avioliitosta huolimatta omaisuus on erillistä.
"Jos rivariosake oli avio-oikeudesta vapaata, ja ok-talon hankinta rahoitettiin yksinomaan rivarin myyntikauppahinnalla, niin, kun rivari oli A:n omistama, myös ok-talo luonnollisesti hankittiin A:n nimiin."
Todella pahasti virheellistä tietoa jakelet edelleen! Tapauksessa talo on tarkoitus rakentaa eiköä hankkia, mutta se ei ole oleellista. Mitään "luonnollista" oletusta ei ole, kenen nimiin uusi omaisuus kirjataan. He voivat hyvinkin kirjata sen YHTEISIIN nimiin, jolloin pääsääntöisesti he omistavat siitä puolet kumpikin. Silloin ainoastaan sen puolison omistusosuus talosta on avio-oikeudesta vapaata, joka on oman osuutensa rahoittanut aiemmalla vapaa omaisuudellaan. Toisen puolison omistusosuus tulee avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi tälle puolisolle.
"Jos taas ok-taloon käytettiin 140.000 euron lisäksi 60.000 euroa A:n muuta rahaa, niin A omisti talon, mistä omistuksesta 14/20 osaa oli avio-oikeudesta vapaata."
Mistä lie olet keksinyt luvun 60.000 euroa? Avaajalla ei ainakaan ollut mitään tällaista. Tällaisistä kuvitelluista luvuista keksit vieläpä erilaisia omistusosuuskia puolisoille, mikä osoittaa, ettet ymmärrä aviovarallisuusasioista yhtikäs mitään.
" jos puoliso B olikin sijoittanut ok-talon hankintaan 60.000 euroa eikä omistussuhteesta ollut nimenomaista sopimusta. Tällöin ei voida ainakaan lähtökohtaisesti katsoa, että A olisi tarkoittanut lahjoittaa B:lle ok-talon omistusta siltä osin kuin A oli rahoittanut sitä avio-oikeudesta vapaalla omaisuudellaan.
Entistä sekavampaa huttua tulee tuubistasi! Ei liity avaukseen mitenkään.
- Anonyymi
Katsotaan vielä tapausta lukujen valossa, vaikka joudunkin tekemään oletuksia, koska avaaja ei kerro kaikkia asian arvioinnin kannalta tarpeellisia tietoja.
Puolisot ovat tehneet avioehdon, jonka mukaan kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen sellaiseen omaisuuteen, joka olisi ollut heillä avioliittoon mentäessä.
Puolisoista A on omistanut ennen avioliittoa rivitalo-osakkeen myyntihinnaltaan 140.000 euroa. Puolisot rakentavat yhdessä hankkimalleen tontille omakotitalon, joka kirjataan puolisoiden yhteiseksi kiinteistöksi lainhuudattamalla.
Oletetaanpa vielä, että A käyttää 35.000 euroa muita varojaan talon rakentamiseen; näppärä käsistään kun on. Nämäkin varat A:lla oli jo ennen avioliiton solmimista.
Koska talo on yhteinen, puolisoiden katsotaan omistavan se yhdessä samansuuruisin osuuksin. Talo voitaisiin myydä omaisuuden osituksessa 300.000 eurolla, jos ostaja sille löytyisi; eli sen arvioitu arvo olisi edellä mainittu.
Puoliso B:llä ei ole erotessa rahavaroja, ja hänellä on jäljellä ottamaansa velkaa rahalaitoksesta kiinteistöä varten olkoonpa 90.000 euroa. Kiinteistön rakentamiskustannukset tontteineen ovat olleet 280.000 euroa ja siihen on tullut arvonnousua 20.000 euron arvosta (=hinta-arvio mainitut 300.000).
Omaisuuden ositus tapahtuu seuraavasti.
Puoliso A omistaa puolet kiinteistöstä, arvo 150.000, joka osuus on kokonaan hänen avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan (vaikka arvo on noussut).
Puoliso B omistaa puolet kiinteistöstä, arvo 150.000, joka osuus on kuitenkin kokonaan hänen avio-oikeuden alaista omaisuuttaan. B:n lainat vähennetään hänen varoistaan ositusta laskettaessa, eli B:n nettovarat ovat 150.000 - 90.000 = 60.000.
Koska A:lla ei näiden oletusten vallitessa ole lainkaan avio-oikeuden alaista omaisuutta, B maksaa tasinkoa A:lle niin, että molempien avio-oikeuden alainen omaisuus olisi osituksen jälkeen 30.000 (<= avio-osa).
Ositus toimeenpannaan niin, että A saa pitää avio-oikeudesta vapaana omaisuutenaan puolet kiinteistöstä 150.000 ja saa tasinkoa B:ltä 30.000 arvosta, mikä voidaan antaa hänelle (suostumuksellaan) kiinteänä omaisuutena, jolloin hänen omistusosuutensa kasvaisi kiinteistöstä 10 prosenttiyksiköllä => 60/100 osaan. B:n osuus kiinteistöstä olisi vastaavasti vain 40/100.
Kun kiinteistö myytäisiin avioeron jälkeen arvioituun hintaan 300.000, A saisi kauppahinnasta 180.000 euroa ja B 120.000 euroa. B maksaisi rahoituslaitokselle lainansa, jolloin käteen jäisi 120.000 - 90.000 = 30.000 (avio-osa).
Avioehtosopimus siis aiheuttaisi sen, että A saa hyvän korvauksen panostamastaan rivitalo-osakkeesta. 140.000 myyntihinta on kasvanut osituksen jälkeiseen 180.000 euroon.
A:n talon rakentamiseen käyttämät 35.000 euroa menevät osittain lahjana puolisolle B, koska puolisot ovat tarkoittaneet kiinteistön yhteiseksi omaisuudeksi yhtäläisin osuuksin. Hän tosin sai 30.000 tasinkoa, joka korvasi menetystä. Jos he olisivat tarkoittaneen muuta osuutta kuin pääluvun mukaan, se olisi kannattanut kirjata lainhuutoa haettaessa oikein.
Toisaalta, jos poikkeuksellisesti A:n omistusosuutta korjattaisiin osituksen yhteydessä suuremmaksi, myös B:n maksama tasinko A:lle pienenisi. 35.000 euroa olisi ollut rakentamiskustannuksista 1/8 osa. Jos siis sen mukaan korjataan A:n omistukseksi kiinteistöstä 5/8 osaksi, hän omistaisi kiinteää om. 187.500 euron arvosta ja B vastaavasti 3/8 osaa => 112.500, josta vähennetäisiin B:n velat 90.000 = 22.500.
B:n nettovarojen ollessa 22.500, tasinko olisi 11.250. A saisi siinä tapauksessa siis osituksessa varoja 187.500 11.250 = 198.750. Kompensaatio A:lle 35.000 euron panostuksesta vapaa-omaisuutta rakentamiskustannuksiin olisi 18.750 euroa. - Anonyymi
Katsotaan vielä tapausta lukujen valossa, vaikka joudunkin tekemään oletuksia, koska avaaja ei kerro kaikkia asian arvioinnin kannalta tarpeellisia tietoja.
Puolisot ovat tehneet avioehdon, jonka mukaan kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen sellaiseen omaisuuteen, joka olisi ollut heillä avioliittoon mentäessä.
Puolisoista A on omistanut ennen avioliittoa rivitalo-osakkeen myyntihinnaltaan 140.000 euroa. Puolisot rakentavat yhdessä hankkimalleen tontille omakotitalon, joka kirjataan puolisoiden yhteiseksi kiinteistöksi lainhuudattamalla.
Oletetaanpa vielä, että A käyttää 35.000 euroa muita varojaan talon rakentamiseen; näppärä käsistään kun on. Nämäkin varat A:lla oli jo ennen avioliiton solmimista.
Koska talo on yhteinen, puolisoiden katsotaan omistavan se yhdessä samansuuruisin osuuksin. Talo voitaisiin myydä omaisuuden osituksessa 300.000 eurolla, jos ostaja sille löytyisi; eli sen arvioitu arvo olisi edellä mainittu.
Puoliso B:llä ei ole erotessa rahavaroja, ja hänellä on jäljellä ottamaansa velkaa rahalaitoksesta kiinteistöä varten olkoonpa 90.000 euroa. Kiinteistön rakentamiskustannukset tontteineen ovat olleet 280.000 euroa ja siihen on tullut arvonnousua 20.000 euron arvosta (=hinta-arvio mainitut 300.000).
Omaisuuden ositus tapahtuu seuraavasti.
Puoliso A omistaa puolet kiinteistöstä, arvo 150.000, joka osuus on kokonaan hänen avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan (vaikka arvo on noussut).
Puoliso B omistaa puolet kiinteistöstä, arvo 150.000, joka osuus on kuitenkin kokonaan hänen avio-oikeuden alaista omaisuuttaan. B:n lainat vähennetään hänen varoistaan ositusta laskettaessa, eli B:n nettovarat ovat 150.000 - 90.000 = 60.000.
Koska A:lla ei näiden oletusten vallitessa ole lainkaan avio-oikeuden alaista omaisuutta, B maksaa tasinkoa A:lle niin, että molempien avio-oikeuden alainen omaisuus olisi osituksen jälkeen 30.000 (<= avio-osa).
Ositus toimeenpannaan niin, että A saa pitää avio-oikeudesta vapaana omaisuutenaan puolet kiinteistöstä 150.000 ja saa tasinkoa B:ltä 30.000 arvosta, mikä voidaan antaa hänelle (suostumuksellaan) kiinteänä omaisuutena, jolloin hänen omistusosuutensa kasvaisi kiinteistöstä 10 prosenttiyksiköllä => 60/100 osaan. B:n osuus kiinteistöstä olisi vastaavasti vain 40/100.
Kun kiinteistö myytäisiin avioeron jälkeen arvioituun hintaan 300.000, A saisi kauppahinnasta 180.000 euroa ja B 120.000 euroa. B maksaisi rahoituslaitokselle lainansa, jolloin käteen jäisi 120.000 - 90.000 = 30.000 (avio-osa).
Avioehtosopimus siis aiheuttaisi sen, että A saa hyvän korvauksen panostamastaan rivitalo-osakkeesta. 140.000 myyntihinta on kasvanut osituksen jälkeiseen 180.000 euroon.
A:n talon rakentamiseen käyttämät 35.000 euroa menevät osittain lahjana puolisolle B, koska puolisot ovat tarkoittaneet kiinteistön yhteiseksi omaisuudeksi yhtäläisin osuuksin. Hän tosin sai 30.000 tasinkoa, joka korvasi menetystä. Jos he olisivat tarkoittaneen muuta osuutta kuin pääluvun mukaan, se olisi kannattanut kirjata lainhuutoa haettaessa oikein.
Toisaalta, jos poikkeuksellisesti A:n omistusosuutta korjattaisiin osituksen yhteydessä suuremmaksi, myös B:n maksama tasinko A:lle pienenisi. 35.000 euroa olisi ollut rakentamiskustannuksista 1/8 osa. Jos siis sen mukaan korjataan A:n omistukseksi kiinteistöstä 5/8 osaksi, hän omistaisi kiinteää om. 187.500 euron arvosta ja B vastaavasti 3/8 osaa => 112.500, josta vähennetäisiin B:n velat 90.000 = 22.500.
B:n nettovarojen ollessa 22.500, tasinko olisi 11.250. A saisi siinä tapauksessa siis osituksessa varoja 187.500 11.250 = 198.750. Kompensaatio A:lle 35.000 euron panostuksesta vapaa-omaisuutta rakentamiskustannuksiin olisi 18.750 euroa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän412184Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p501714Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,351537- 421508
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21456Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71450Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis31417Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21351Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä41275Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta71243