perinteinen polttomoottori, joka toimii tiivistetyllä vedyllä.Toyota tuo uutta

vwskoda levittää vielä liikkuvia kaasupulloja...

Vedyn polttamista polttomoottorista kehitteli ainakin Mersu ja BMW 30-40 vuotta sitten. Aika kuolleena syntynyt ajatus, vedyn onnettoman pienen tiheyden vuoksi. Sitä kun saa autoon kyytiin vain 6 kg 700 bar paineessa. Vrt kaasuautoissa yleensä 16 kg paljon matalammasta paineesta (200 bar ) huolimatta.

Tojo ei ole kyennyt kehittämään mitään uutta ja joutuu siksi lämmittelemään uudelleen huonoja ideoita, jotka kaikki muut (ja tohjo itsekin) ovat jo 25 vuotta sitten hylänneet.

Sellainen on perässähiihtäjän osa.

Venäjälläkö bensapula koskaan? Salli mun nauraa!!!

Venäjällä siperian järvetkin lainehtii öljystä, joten mistä ihmeestä tuollaisen stoorin keksit?
Venäjä myy suomeenkin valtaosan suomessa käytettävästä fossiilisesta polttoaineesta, puhumattakaan muusta maailmasta, ja erityisesti saksasta, joka on riippuvainen venäjän maakaasusta. Siksi se toinen putkikin tuonne suomenlahden pohjaan rakennettiin, mutta ei liene vielä ihan valmis USA:n painostuksesta johtuen. joten tuo "venäjän bensapula 1942" on ihan täysin tuulesta temmattua potaskaa!

https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2021/kuinka-riippuvainen-suomi-on-tuontienergiasta/

Anonyymi kirjoitti:

Venäjällä siperian järvetkin lainehtii öljystä, joten mistä ihmeestä tuollaisen stoorin keksit?
Venäjä myy suomeenkin valtaosan suomessa käytettävästä fossiilisesta polttoaineesta, puhumattakaan muusta maailmasta, ja erityisesti saksasta, joka on riippuvainen venäjän maakaasusta. Siksi se toinen putkikin tuonne suomenlahden pohjaan rakennettiin, mutta ei liene vielä ihan valmis USA:n painostuksesta johtuen. joten tuo "venäjän bensapula 1942" on ihan täysin tuulesta temmattua potaskaa!

https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2021/kuinka-riippuvainen-suomi-on-tuontienergiasta/

Lue lisää

hienoa tojo

Anonyymi kirjoitti:

hienoa tojo

Niin, itäautot, kuten lada ja tohjo, tosiaan toimii venäläisellä bensalla.

Länsiautoissa on pyritty siirtymään ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin tai sähkökäyttöisyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Venäjälläkö bensapula koskaan? Salli mun nauraa!!!

Tietämyksesi taso on ällistyttävää .

Anonyymi kirjoitti:

Venäjällä siperian järvetkin lainehtii öljystä, joten mistä ihmeestä tuollaisen stoorin keksit?
Venäjä myy suomeenkin valtaosan suomessa käytettävästä fossiilisesta polttoaineesta, puhumattakaan muusta maailmasta, ja erityisesti saksasta, joka on riippuvainen venäjän maakaasusta. Siksi se toinen putkikin tuonne suomenlahden pohjaan rakennettiin, mutta ei liene vielä ihan valmis USA:n painostuksesta johtuen. joten tuo "venäjän bensapula 1942" on ihan täysin tuulesta temmattua potaskaa!

https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2021/kuinka-riippuvainen-suomi-on-tuontienergiasta/

Lue lisää

Ei se Siperian öljy 40-luvulla ollut vielä käytössä, odotti löytäjäänsä. Kaukasian öljyalueet olivat taas sotatoimialuetta ja saksalaisten miehittämiä. Tilanne oli aika paljon erilainen, kuin nykyisin.

Eipä ole paljoa kaasuautoja räjähdellyt, mutta jenkeissä on räjähdelyt viime vuosien mittaa vedyn tuotantolaitokset, mikä on aiheuttanut polttoainepulaa ja pistänyt vetypommiautot seisokkiin. Tämän seurauksena niiden jälleenmyyntiarvokin on siellä laskenut tyyliin 30 %/vuosi.

https://www.gasworld.com/60-homes-damaged-after-hydrogen-plant-explosion/2018832.article

Norjassa oli myös jonkin aikaa vetypommiautot parkissa, kun vedyn tankkausasema räjähti.

https://insideevs.com/news/354223/hydrogen-fueling-station-explodes/

Etelä-Koreassa on ollut tankkausasemien rakentamista vastustavia mielenosoituksia. Ihmiset eivät halua vetypommiasemaa kotiensa lähelle.

https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

Ja siihen on hyvä syy. Vety on paljon vaarallisempaa kiun muut liikennepolttoaineet. Laaja syttymisalue ja sytyttämisen riittää "hyttysen pieru"

https://www.ttl.fi/ova/tvety.html

Sekä BMW:llä että mersulla oli jotain vetykäyttöisiä konseptiautoja jo reilut 30 vuotta sitten.

Eivät päässeet sarjatuotantoon.

Hlöautoon saa sopimaan paineistettuna huikeat 6 kg vetyä, vaikka käytetään hurjaa 700 bar painetta, mikä vaatii kalliit hiilikuituvahvisteiset tankit. Kova paine haaste myös tankkausasemilla, missä pitää tankkaajien välillä pumpata painetta ylös 10-30 min. Järeillä 4 tankkauspisteen asemilla tankkaa teoriassa vähän reilu 300 autoa vuorokaudessa...

Todellisuudessa 1 tällainen asema pystyy ruokkimaan vain muutaman sata vetypommiautoa, koska 6 kg tankillisella ei pitkälle pääse (=eli tarvii tankata usein) ja tankkaus on hidas.

Vrt. Suomessa on 1550 henkilöautoa muu kalusto päälle yhtä bensa-asemaa kohti.

Kaikkea muuta kuin puhdasta!
90% markkinoilla olevasta vedystä on harmaata vetyä eli erotettu maakaasusta, jolloin jäljelle jää hiilidioksidi= ongelma.
Kaasun paineistus ajoneuvokäyttöön vaatii paljon energiaa.
Polttomoottorin hyötysuhde on huono, 20-40%, eikä paranane vetyä polttamalla.
Polttomoottorissa vetyäkin polttamalla syntyy typenoksideja, sekä pieni määrä palamattomia hiilivetyjä voiteluöljyn palamisesta, samoin kuin hiilidioksidia.
Polttomoottorin huonon hyötysuhteen takia vetysäiliöt pitäisi olla niin suuria, että Yariksen kokoinen auto olisi 2-paikkainen ilman tavaratilaa jos sillä pitäisi päästä 1000km ilman välitankkausta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkea muuta kuin puhdasta!
90% markkinoilla olevasta vedystä on harmaata vetyä eli erotettu maakaasusta, jolloin jäljelle jää hiilidioksidi= ongelma.
Kaasun paineistus ajoneuvokäyttöön vaatii paljon energiaa.
Polttomoottorin hyötysuhde on huono, 20-40%, eikä paranane vetyä polttamalla.
Polttomoottorissa vetyäkin polttamalla syntyy typenoksideja, sekä pieni määrä palamattomia hiilivetyjä voiteluöljyn palamisesta, samoin kuin hiilidioksidia.
Polttomoottorin huonon hyötysuhteen takia vetysäiliöt pitäisi olla niin suuria, että Yariksen kokoinen auto olisi 2-paikkainen ilman tavaratilaa jos sillä pitäisi päästä 1000km ilman välitankkausta.

Lue lisää

Tarkoitatko että puhdasta vetyä ei voi tehdä ja että sen kustannuksia ei voi alentaa?

Mihin perustat väitteen?

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkea muuta kuin puhdasta!
90% markkinoilla olevasta vedystä on harmaata vetyä eli erotettu maakaasusta, jolloin jäljelle jää hiilidioksidi= ongelma.
Kaasun paineistus ajoneuvokäyttöön vaatii paljon energiaa.
Polttomoottorin hyötysuhde on huono, 20-40%, eikä paranane vetyä polttamalla.
Polttomoottorissa vetyäkin polttamalla syntyy typenoksideja, sekä pieni määrä palamattomia hiilivetyjä voiteluöljyn palamisesta, samoin kuin hiilidioksidia.
Polttomoottorin huonon hyötysuhteen takia vetysäiliöt pitäisi olla niin suuria, että Yariksen kokoinen auto olisi 2-paikkainen ilman tavaratilaa jos sillä pitäisi päästä 1000km ilman välitankkausta.

Lue lisää

Pitäisi tarkistaa hyötysuhteet mutta hihasta ravistettuna polttomoottorikäytössä vetytankin koon pitäisi olla vähintään 2x polttokennoautoon. Mirain 122 litraa tuplaantuisi 244 litraan. 700 barin paineessa 10-11kg vetyä.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisi tarkistaa hyötysuhteet mutta hihasta ravistettuna polttomoottorikäytössä vetytankin koon pitäisi olla vähintään 2x polttokennoautoon. Mirain 122 litraa tuplaantuisi 244 litraan. 700 barin paineessa 10-11kg vetyä.

Lue lisää

Tuolla pääsisi vasta sellaiset 400 km. Jos halutaan 1000 km toimintamatkaa, tankin koon pitäisi olla ainakin 600l. Luultavasti suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko että puhdasta vetyä ei voi tehdä ja että sen kustannuksia ei voi alentaa?

Mihin perustat väitteen?

Puhdasta vetyä voi tehdä, mutta touhu ei ole kannattavaa. Optimistisissakin arvoissa tuotannosta saadaan kannattavaa vasta tämän vuosikymmenen lopulla.

Lisäksi vetypommiauton hinnalla saa 2 sähköautoa tai 3 kaasuautoa.

Lisäksi vedyn tankkausasemat ovat hitaita ja kalliita. Yksi asema riittää ruokkimaan vain muutaman sata autoa. Kalifroniassa on ollut ruuhkia, vaikka siellä on ollut 48 asemaa palvelemassa 12 000 vetypommiautoa. Vain 250 autoa/asema,

Suomessa on vajaat 2,8 miljoonaa autoa/1800 bensa-asemaa = 1550 autoa/asema.

Jos kaikki autot vaihdettaisiin vetyautoihih, tarvittaisiin tankkausasemia 10 000, hintaan 4 miljoonaa euroa kappale.

Siinä syyt, miksei kuluttajat näitä leluja osta ja minkä vuoksi tankkausasemia rakennetaan vain veronmaksajien rahoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisi tarkistaa hyötysuhteet mutta hihasta ravistettuna polttomoottorikäytössä vetytankin koon pitäisi olla vähintään 2x polttokennoautoon. Mirain 122 litraa tuplaantuisi 244 litraan. 700 barin paineessa 10-11kg vetyä.

Lue lisää

Litrassa bensaa on 9 kWh energiaa. 50 l tankillinen = 450 kWh kemiallista energiaa.

Auton liikutteluun tarvitaan vähän reilu 12 kWh/100 km. Kulutuksella 6,5 l/100 km saadaan hyötysuhteeksi 20 %. Polttomoottori kyllä pystyy parhaimmillaan 30-40 % lukemiin, mutta hyötysuhde heikkenee hitaassa ajossa, jarrutusenergiaa ei saada talteen, energiaa kuluu paikallaankin seisten. Siksipä välillä annetaan auton hyötysuhteeksi vain 15 % - pitänee paikkansa kaupunki/pätkäajossa.

Sähköautoillakaan hyötysuhde ei ole 100 %, onhan niilläkin kulutukset tyyliin 18 kWh/100 km. Mutta reilusti yli 50 % silti.

Vedyssä on energiaa vähän vajaa 40 kWh/kg, joten 6 kg tankillisessa on kemiallista energiaa kaikkiaan 236 kWh. Jos tämä poltetaan polttomoottorissa 20 % hyötysuhteella (tankista liike-energiaksi), niin 6 kg riiittää just 400 km ajomatkaan. Tai siis riittäisi, jos koko 6 kg saadaan käyttöön. Tässähän luultavasti käy niin, että tankki on "tyhjä" paineen laskettua alle arvon XX bar. Pitäisi puhua siitä, mikä on käytettävissä oleva määrä (refillable volume), joka voi olla ihan merkittävästi pienempi. Lukemat muuttuvat rumemmiksi, jos 6 kg tankista saa oikeasti tiristettyä vain 5 kg käyttöön.

Jos polttokennoauto vie maantieköröttelyssä 0,9 kg/100 km, niin vetyä poltetaan suunnilleen 36 kWh edestä per 100 km ja koko auton hyötysuhde on 33 %. Pelkällä polttokennolla kyllä enemmänkin, mutta reaalimaailma <> tojohönöjen märät päiväunet.

0,9 kg/100 km vastaa liki 700 km ajomatkaa. Saa painettua esitteisiin komeat lukemat, vaan kukapa oikeassa elämässä ajaa PELKÄSTÄÄN pitkää maantiesiivua max 80 km/s lauhassa kesäkelissä? Pistetään pätkäajoa, ruuhkaa, talvipakkasta, niin kulutus äkkiä 50% jos piisaakaan.

Korkeapaineisten tankkien on pakko olla lieriöitä tai palloja. Tilantarve on huima. Esim. Ø30 cm sylinteri, jossa puolipallon muotoiset päädyt ja kokonaispituutta 80 cm on tilavuudeltaan vajaat 50 litraa. 244 l vaatisi 5 kpl tämän kokoisia säiliöitä. Hyvää onnea vaan noiden tunkemisessa henkilöauton sisälle.

Vrt.metaani 200 bar paineessa. Säiliöksi riittää halvat teräspullut (samaa tekniikkaa kuin hitsauskaasupullot), vaikka kiloja on mahdollista karistaa komposiittimateriaaleilla. 122 l tankkiin mahtuu 227 kWh edestä energiaa. Kovin on pieni ero verrattuna vetyyn 700 bar nimellispaineessa. Toimintasäde suunnilleen puolet siitä, mitä bensalla.

Anonyymi kirjoitti:

Litrassa bensaa on 9 kWh energiaa. 50 l tankillinen = 450 kWh kemiallista energiaa.

Auton liikutteluun tarvitaan vähän reilu 12 kWh/100 km. Kulutuksella 6,5 l/100 km saadaan hyötysuhteeksi 20 %. Polttomoottori kyllä pystyy parhaimmillaan 30-40 % lukemiin, mutta hyötysuhde heikkenee hitaassa ajossa, jarrutusenergiaa ei saada talteen, energiaa kuluu paikallaankin seisten. Siksipä välillä annetaan auton hyötysuhteeksi vain 15 % - pitänee paikkansa kaupunki/pätkäajossa.

Sähköautoillakaan hyötysuhde ei ole 100 %, onhan niilläkin kulutukset tyyliin 18 kWh/100 km. Mutta reilusti yli 50 % silti.

Vedyssä on energiaa vähän vajaa 40 kWh/kg, joten 6 kg tankillisessa on kemiallista energiaa kaikkiaan 236 kWh. Jos tämä poltetaan polttomoottorissa 20 % hyötysuhteella (tankista liike-energiaksi), niin 6 kg riiittää just 400 km ajomatkaan. Tai siis riittäisi, jos koko 6 kg saadaan käyttöön. Tässähän luultavasti käy niin, että tankki on "tyhjä" paineen laskettua alle arvon XX bar. Pitäisi puhua siitä, mikä on käytettävissä oleva määrä (refillable volume), joka voi olla ihan merkittävästi pienempi. Lukemat muuttuvat rumemmiksi, jos 6 kg tankista saa oikeasti tiristettyä vain 5 kg käyttöön.

Jos polttokennoauto vie maantieköröttelyssä 0,9 kg/100 km, niin vetyä poltetaan suunnilleen 36 kWh edestä per 100 km ja koko auton hyötysuhde on 33 %. Pelkällä polttokennolla kyllä enemmänkin, mutta reaalimaailma <> tojohönöjen märät päiväunet.

0,9 kg/100 km vastaa liki 700 km ajomatkaa. Saa painettua esitteisiin komeat lukemat, vaan kukapa oikeassa elämässä ajaa PELKÄSTÄÄN pitkää maantiesiivua max 80 km/s lauhassa kesäkelissä? Pistetään pätkäajoa, ruuhkaa, talvipakkasta, niin kulutus äkkiä 50% jos piisaakaan.

Korkeapaineisten tankkien on pakko olla lieriöitä tai palloja. Tilantarve on huima. Esim. Ø30 cm sylinteri, jossa puolipallon muotoiset päädyt ja kokonaispituutta 80 cm on tilavuudeltaan vajaat 50 litraa. 244 l vaatisi 5 kpl tämän kokoisia säiliöitä. Hyvää onnea vaan noiden tunkemisessa henkilöauton sisälle.

Vrt.metaani 200 bar paineessa. Säiliöksi riittää halvat teräspullut (samaa tekniikkaa kuin hitsauskaasupullot), vaikka kiloja on mahdollista karistaa komposiittimateriaaleilla. 122 l tankkiin mahtuu 227 kWh edestä energiaa. Kovin on pieni ero verrattuna vetyyn 700 bar nimellispaineessa. Toimintasäde suunnilleen puolet siitä, mitä bensalla.

Lue lisää

Onhan täällä näemmä joku joka on vaivautunut pohtimaan ja laskemaan asioita faktojen valossa. Propsit sulle!
Suurin osa palstan kärkkäimmistä "asiantuntijoista" on pelkkiä lahopäitä tojohönöjä.

Vety on yhtä tiivistä kuin normaali vety!

Anonyymi kirjoitti:

Vety on yhtä tiivistä kuin normaali vety!

ranskasta tulee asemat mitkä valmistaa vetyä isse

Taisi vetyhönö taas mennä johonkin vedätykseen?

Kuten aiemmin rummutetut paineilma-autot. Piti päästä monta sataa km yhdellä paineilmapullolla. Eipä ole näkynyt. Enkä ole yllättänyt. Kun laskelmat on jo ihan alussa täysin metsässä, niin ei näistä ikinä toistamiseen kuulla, Kunhan vaan kerätään rahat pois herkkäuskoisilta sijoittajilta.

Tosin tojohönöillä ei ole rahaa, mutta heillä onkin eri motivaatio - tojolahkolaiset eivät suostu uskomaan, että tohjo on tippunu kehityksen kelkasta ja takertuu nyt 20 vuoden takaisiin idioihin, toivoen tästä löytyvän pelastuksen.