EU:n ja Sveitsin suhde on poikkeuksellinen. Vaikka Sveitsi ei ole EU-maa, se kuuluu vapaan liikkuvuuden Schengen alueeseen. Lisäksi sillä on laaja pääsy Euroopan sisämarkkinoille huolimatta siitä, että maa äänesti Euroopan talousalueeseen liittymistä vastaan viime vuosituhannen lopulla.
”On ehkä ollut näkyvissä, että moni haluaa rusinat pullasta.”
Koska Sveitsi ei halunnut sitoutua talousalueeseen, perustuu yhteistyö ja pääsy sisämarkkinoille yli sataan alakohtaiseen sopimukseen.
EU haluaa kuitenkin tiivistää yhteistyötä. Siksi EU ja Sveitsi ovat neuvotelleet vuodesta 2014 lähtien puitesopimuksesta, joka korvaisi lukuisten sopimusten tilkkutäkin.
Keskustelut ovat jumiutuneet periaatteellisiin ristiriitoihin, ja keskiviikkona 26. toukokuuta Sveitsi ilmoitti lopettavansa keskustelut. EU vastasi tekemällä selväksi, ettei aio uusia yhtään alakohtaista sopimusta, ennen kuin puitesopimus on hyväksytty.
Sveitsin liittopresidentti Guy Parmelin piti tiedotustilaisuuden 26. kesäkuuta, kun Sveitsi ilmoitti päättävänsä puitesopimuksesta käydyt neuvottelut Euroopan unionin kanssa.
Edessä on suhteiden hidas viileneminen, kun sopimukset alkavat yksi kerrallaan vanheta.
EUROOPAN INTEGRAATION vannoutunut ystävä, entinen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi vuonna 2019, että hänen kautensa suurin epäonnistuminen oli, ettei hän saanut voimaan puitesopimusta Sveitsin kanssa.
Viime vuosina unioni on kipuillut Britannian EU-eron eli brexitin aikana näkyväksi tulleen pulman kanssa: kansallisvaltiot haluavat sisämarkkinoille, mutta poliittinen sitoutuminen ei innosta.
”On ehkä ollut näkyvissä, että moni haluaa rusinat pullasta. Yhteisistä sisämarkkinoista ei kuitenkaan käytännössä voida sopia ilman yhteisiä sitovia pelisääntöjä”, Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo sanoo.
Brexitin jälkeen EU on halunnut tehdä yhteiset pelisäännöt erityisen selväksi, jottei yhden maan etuja voida käyttää lyömäaseena muualla.
”On ehkä ollut näkyvissä, että moni haluaa rusinat pullasta.”
Koska Sveitsi ei halunnut sitoutua talousalueeseen, perustuu yhteistyö ja pääsy sisämarkkinoille yli sataan alakohtaiseen sopimukseen.
EU haluaa kuitenkin tiivistää yhteistyötä. Siksi EU ja Sveitsi ovat neuvotelleet vuodesta 2014 lähtien puitesopimuksesta, joka korvaisi lukuisten sopimusten tilkkutäkin.
Keskustelut ovat jumiutuneet periaatteellisiin ristiriitoihin, ja keskiviikkona 26. toukokuuta Sveitsi ilmoitti lopettavansa keskustelut. EU vastasi tekemällä selväksi, ettei aio uusia yhtään alakohtaista sopimusta, ennen kuin puitesopimus on hyväksytty.
Sveitsin liittopresidentti Guy Parmelin piti tiedotustilaisuuden 26. kesäkuuta, kun Sveitsi ilmoitti päättävänsä puitesopimuksesta käydyt neuvottelut Euroopan unionin kanssa.
Edessä on suhteiden hidas viileneminen, kun sopimukset alkavat yksi kerrallaan vanheta.
EUROOPAN INTEGRAATION vannoutunut ystävä, entinen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi vuonna 2019, että hänen kautensa suurin epäonnistuminen oli, ettei hän saanut voimaan puitesopimusta Sveitsin kanssa.
Viime vuosina unioni on kipuillut Britannian EU-eron eli brexitin aikana näkyväksi tulleen pulman kanssa: kansallisvaltiot haluavat sisämarkkinoille, mutta poliittinen sitoutuminen ei innosta.
”On ehkä ollut näkyvissä, että moni haluaa rusinat pullasta. Yhteisistä sisämarkkinoista ei kuitenkaan käytännössä voida sopia ilman yhteisiä sitovia pelisääntöjä”, Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo sanoo.
Brexitin jälkeen EU on halunnut tehdä yhteiset pelisäännöt erityisen selväksi, jottei yhden maan etuja voida käyttää lyömäaseena muualla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ELON MUKAAN hankalassa tilanteessa on kyse Sveitsin sisäpolitiikasta ja Euroopan unionin perusperiaatteista.
Puitesopimus jättäisi riitatilanteissa viimeisen sanan EU:n tuomioistuimelle. EU perustelee tätä tasavertaisuudella ja oikeudenmukaisuudella.
Sveitsi taas suhtautuu ulkomaalaisiin tuomioistuimiin varautuneesti. Alppimaalla on satoja vuosia vanha puolueettomuuden ja itsenäisyyden perinne, ja EU on pahimmillaan nähty uudestisyntyneenä saksalais-roomalaisena keisarikuntana, johon sveitsiläiset ovat keskiajalta asti pitäneet etäisyyttä.
Sveitsissä on pitkä perinne suoralle demokratialle ja kansanäänestyksille. Tienvarressa Arnin lähellä oli toukokuun lopussa kyltti, jossa otettiin kantaa maanviljelyn torjunta-aineita koskevaan kansanäänestykseen. Sveitsissä on pelätty EU-neuvotteluiden vievän Sveitsin omaa päätäntävaltaa Brysseliin.
Lisäksi Sveitsin oikeistopopulistit vastustavat vapaata maahanmuuttoa ja ammattiliitot pelkäävät eurooppalaisen työvoiman heikentävän sveitsiläisten korkeita palkkoja ja työetuja. Erimielisyydet koskevat muun muassa sitä, kuinka helposti EU-kansalaiset voisivat asettua Sveitsiin asumaan.
”Kyse on pohjimmiltaan Sveitsin itsemääräämisoikeudesta ja samasta oikeistopopulistisesta kehityksestä kuin muissakin Euroopan maissa”, Elo sanoo.
EU ei ole Sveitsiä valmiimpi joustoihin. Sveitsin vaatimat muutokset kajoavat unionin perusperiaatteisiin, kuten vapaaseen liikkuvuuteen.
Elon mukaan EU:n ehdottomuus on ymmärrettävää: ”Tutkijan näkökulmasta, jos nyt joustetaan, on edessä loputon tie”.
TALOUDELLISESTI Sveitsin etääntyminen sisämarkkinoilta on kova isku koko Euroopalle, mutta etenkin Sveitsille itselleen.
Puolet Sveitsin tuonnista ja yli kolmasosa viennistä käydään EU-maiden kanssa, ja joidenkin tutkimusten mukaan Sveitsi on sisämarkkinoiden suurin yksittäinen hyötyjä.
Lisäksi sisämaassa sijaitseva alppivaltio on riippuvainen EU-maiden ilmatilasta, energiasta ja työvoimasta. Esimerkiksi lääkäreistä reilusti yli kolmannes tulee ulkomailta, suurin osa EU-maista.
“Sveitsi on aina ollut kansainvälinen ja avoin. Koko yhteiskunta on rakennettu EU:n ja kansainvälisen yhteisön varaan ja Sveitsi tarvitsee Eurooppaa lähes kaikkeen”, Elo sanoo. “Jos ajattelee kokonaiskuvaa, päätös tuntuu nurkkakuntaiselta.”
SVEITSISTÄ leikkauslaitteita myyvä Vincent Lefauconnier näkee tulevaisuuden silti valoisana, eikä pelkää alueen markkinoiden vetovoiman laskevan.
Pienien ja uusien yritysten puolesta hän on kuitenkin huolissaan. Niiden on vaikeampi päästä EU-maiden lupaviranomaisten asiakkaiksi ja selvitä lisääntyvästä sääntelystä, jota sisämarkkinoille pääsy jatkossa vaatii.
Lefauconnier ei kuitenkaan kadu mitään.
”Jos saisin palata vuoteen 2013, tekisin kaiken samalla tavalla. Perustaisin yrityksen ja perustaisin sen juuri Sveitsiin. Tämä muuttaa toiminnan tapoja, mutta Sveitsi on mahtava maa ja talouskeskus myös jatkossa.”