Voiko kölivene kaatua Suomen järvillä?

Suomen järvillä ei voi katua minkäänlainen vene oli sitten köliä tai ei.

Ei voi. Viime vuonna rauli myrsky kaatoi näsijärvellä 10 metrisen purjeveneen missä tyyppi oli yksin ja tuolloin oli todella poikkeus päivä, harvinainen myrsky mistä kaikki tiesi etukäteen. Normaali myrskykelillä pärjää sisävesillä katetulla veneellä aina

Syöksyvirtaukset voi olla joskus tuhoisia ja syntyä aika yllättäen hellepäivinä isoilla järvialueilla. Olen ollut aikoinaan yhtä tällaista todistamassa Päijänteellä ja kaatoi koivuja viereisestä metsästä rannan lähellä. Onneksi oltiin mökissä sisällä eikä veneessä selällä, mutta kyllä siinä alkoi jo vähän pelottamaan kun ikkunasta näki kuinka metsässä puita kaatuu, onneksi ei kaatunut mökin päälle.

En haluaisi tietää miltä se olisi tuntunut veneessä, tuulen nopeus saattaa noissa olla 30-50m/s. Ennusteet ei osaa kertoa niiden voimakkuutta etukäteen, onneksi ovat kuitenkin harvinaisia.

Tuuli voi hyvin kaataa veneen jos purjeita on liikaa. Ehjä vene myös nousee takaisin pystyyn, kun purjeita löysää. Aallot ei taida niin isoja olla kuin aniharvoin. Välilliset vaikutukset tuovat lisämausteita: jos hallinnan menettämisestä seuraa veneen rikkoutuminen, voi sattua kaikenlaista epämiellyttävää.

Valtamerillä valtavien aaltojen murtuvat aallonharjat voivat kaatuessaan veneen päälle kaataa veneen ylösalaisin aallossa olevaan pitkään alamäkeen.

Ei voi. Tuuli ei pysty kaatamaan venettä ja tarpeeksi isoja aaltoja ei järvillä ole edes syöksyvirtauksissa. Uutisissa kaikenlaiset jollat lasketaan purjeveneiksi, joten uutisotsikoihin ei voi luottaa.

Köliveneet luultavasti kaatuu enimmäkseen vain jos onnistut hukkaamaan kölin. Sitäkin todennäköisemmin onnistut saamaan sellaisella maakosketuksen.

Pienemmät veneet kaatuilee mielellään, joku sporttinen jolla oikein odottaa päästä kaatumaan heti kun teet ensimmäisen virheliikkeen tai edes jätät tekemättä oikean liikkeen. Jos oikein tötöilemällä tötöilee ja tahallaan yrittää niin joku pieni nostokölinen jollaa isompikin voi kipata. En tiedä saisko optarin tai Walkerbayn nurin jos ajaisi sivutuuleen ja roikkumalla roikkuisi siellä väärällä puolella, ehkä. Köliveneessä ei edes roikkuminen auta.

Minkä värinen vene, entä apukoneen merkki?

Ei niin isoja aaltoja ole, mutta tuuli voi kaataa kyllä.

Mutta sitä ei kylläkään kysytty...

Jos tuuli tarttuu riittävän hanakasti kiinni köliin, niin sitten voi isokin kaljaasi kellahtaa kumoon.

Vene voi kallistua 90 ast. kun trombi iskee ja purjeita on ylhäällä. Se voi tapahtua niin yllättäen, että putoaa veneestä, ellei turvavaljaat ole kiinni. Mutta minkään aluksen aallot ei saa 30-jalkaista purkkaria haukkaamaan sitlooraa täyteen vettä.

Aloittajan kysymyksestä voi jo päätellä ettei kysyjällä ole kokemusta purjeveneistä, joten miksi suotta naljailla.

Maakravun ja jopa moottoriveneisiin tottuneen silmin ihan joku pieleen mennen spinnumanööverin seurauksena syntyvä näyttävä broach voi näyttää kaatumiselta, vaikka todellisuudessa vene vain kaallistuu voimakkaasti, kunnes tilanne ja kallistuman seuraukseva kasvanut oikaiseva monentti nostaa veneen takaisin pystyyn. Mutta kokemattoman tilanne voi siis näyttää kaatumiselta. Netti on pullollaan myös näitä broacheja.

Käytännössä saatujen kokemusten ja teorioiden perusteella on syntynyt nyrkkisääntö, että veneen pituutta korkeampi murtuva aalto kykenee kaatamaan yksirunkoisen köliveneen. Edes aallon korkeus itsessään ei ole siis merkitsevä, vaan se että riittävän korkean aallon harja on murtunut liikkeeseen. Juuri vain se murtunut vyöryvä vesimassa kykenee kaatamaan köliveneen. Luonnollisesti tällaisia olosuhteita sisävesillämme, eikä edes Saaristomerellä ole.

Ja edes edellä kuvatun kaltainen knock down tilanne ei välttämättä ole yksirunkoiselle kohtalokas, kunhan luukut ja vesitiiviit osastot on suljettu. Vene kyllä lopulta oikaisee itsensä.

Yhteenvetona voikin todeta köliveneen kaatuvan todennäköisimmin talvitelakoinnin aikana.

Kyllä takuuvarmasti voi kun kivikkoinen pohja tulee vastaan ja aallokossa hakkaaminen tekee pohjasta ja kölipulteista selvää jälkeä. Sitten nautit järvestä sisätiloissa kaatuneessa veneessäsi.

Vuonna 97 muistaakseni Päijänteellä meni Rock 20 näppärästi nurin pienehkössä tuulenvireessä. Ei noussut itsekseen pystyyn. Vettäkin oli alla vain noin pari metriä joten paatti e iedes uponnut.

Väittäisin myös ettei onnistu. Kölillistä purjevenellä se ei onnistu. 10 keskimoottorivene mahdollinen kun tuuli, saarien ja luotojen muodostame ristiaallokko, ajosuunta ja järven pohjan muoto sattuvat kohdalleen. Pielisessä on jo kokoa jonkinäköiseksi "ankkalammeksi" jossa kohtuullinen tuuli saa aikaan aallokkoa. Siellä on puolentoistametrin aallokossa jo miettiä ajosuunat aallokon mukaisesti. Järvenpohjan muutokset aihettavat äkkinäisiä muutoksia aallokossa ja heitellä raskasti venettä näyttävästi. Kaatoon saakka ei olla ihan menty, mutta tavarat ja matkustajat ovat saaneet niillä kerroilla hakea paikkansa uudelleen.

30 jalkaiselle 3,3 metrin aalto myötäiseen ajaessa voi aiheuttaa kaatumisen, jos aallon nopeus ylittää aluksen nopeuden, eli Suomen järvillä ei, mutta vaikka Baikal järvellä kyllä.

Ei aaltojen voimasta

Tuskin on Päijänteellä puolentoista metrin aallokkoa.

Joo, Päijänteellä rajoittuu kyllä tohon 1,5m aallokkoon.. Itseasiassa viime syksynä 18.9 Ailamyrskyn aikana oli epävirallinen mittaus 1,2 m merkitsevä ja 1,6m huiput (virallista FMI:n mittausta ei Päijänteellä tehdä)

Menee vähän ohi aloituksen, mutta kommettina liityen hiukan aloitukseen.

Suomessa järvet ovat vaihtelevan kokoisia. Tämä vaitelevuus tekee myös aallokosta hieman erilaisen joka järvellä. Aallokko on merialueeseen verrattuna lyhyempää (jyrkkäneunainen) ja siksi veneen keinunta on suurempaa vaikka aallon korkeus on pieni. Tästä syystä aikanaan kun soutuveneet tehtiin kaikki puusta niin soutuveneitten mallit olivat järvikohtaisia. Mallit sellaisia joka meni aaltoon "kaikissa kulmissa" vakaasti ja aallota toiselle soutaessa tarvinnut turhaan rehkiä. Järvialuella on liikuttu melkomyöhään pelkästään soutamalla eikä 10km soutaen kesämökille viiskytluvun lopulla kovinkaan harvinaista. Sellaista yleimallia ei oikeastaan ollut. Ensimmäisiä lasikuituversioita tehtiin muotissa joka oli tehty seutukunnalla toimivaksi todetusta puuveneestä. Monen nykyiset soutuveneet ovat hyvä soutaa tyynellä, mutta tuulessa alkaa puutteet tuntua. No moottorit ovat nykyaikaa.

Juurikin kuten edellä mainittiin aallot ovat hyvin erilaisia eri järvialueilla. Suomen isot järvet ovat poikkeusetta melko syviä aika nopeasti rannoista lähdettäessä (Pielinen, Päijänne, Saimaa) jolloin pohjan muodot eivät niinkään vaikuta aaltoihin. Sen sijaan vapaat pyyhkäisymatkat jossa aalto kerkiää kasvattamaan energiaa ovat järvikohtaisia. Suomessa ei ole Laatokkaan verrattavaa ympyrän muotoista järveä jossa mikä vaan ilmansuunnan tuuli aiheuttaa isoja aaltoja vaan esim. Päijänne on aika tarkkaan etelä - pohjoislinjainen jossa etelä/pohjoistuuli voi saada maksimissaan n. 30-40km pyyhkäisymatkan jolloin kova pitkään jatkuva etelä/pohjoistuuli voi saada aikaan 1m - 1,5m aallokon. Pielisellä vastaava voi tapahtua kaakko/luode suuntaisesti ja Saimaalla lähestulkoon länsi/itä suuntaisesti. Tyypillinen tuuli kesäaikaan taitaa kuitenkin olla länsi-itä suuntainen jolloin eri järvien pyyhkäisymatkat tavallisella tuulella ovat huomattavan erilaiset. Lisäksi maastonmuodot järvien lähellä vaikuttavat aallonpituuteen / terävyyteen esim. Koli / Juuka alueen vaaramuodostelma Pielisellä on järvenpinnasta hyvin korkealla joka taas vaikuttaa siihen miten tuuli tarttuu vedenpintaan laskeutuessaan vaaran rinnettä alas / missä kulmassa tuuli osuu järvenpintaan. Samoin Päijänteellä on kumpuilevaa maastoa länsirannalla kun taas Saimaalla ei niinkään... Merellä esim. PK-seudulla pyyhkäisymatka lounas-koillinen tuulella voi olla jopa 500km Ruotsista Norrköpigin suunnalta jolloin samalla tuulella aallot voivat olla jopa 5-8x sen mitä vastaavalla tuulella järvillä, mutta vastaavasti aallonpituus on paljon pidempi ja aallot enemmän vellovia (poislukien matalikkoalueet) kuin tiheää terävää hakkaavaa koska maastonmuotoja ei ole ja tasainen vedenpinta tasoittaa tuulen kulkemaan samansuuntaisesti pinnan kanssa.

Koko ikäni olen Saimaalla asunut, enkä koskaan ole kuullut kenenkään mainitsevan sitä syväksi. Sehän on keskimäärin todella todella matala. Joitain kymmenien metrien kohtia on suurilla selillä, mutta ylivoimaisesti suurin osa alueesta on hyvin matalaa, alle kymmenmetristä.

Ai voiko kaatua? Ei vain voi, vaan kaatuu!! Jos tuulee tai on aaltoa niin nurin menee. Varsinkin jos sekä tuulta että aaltoa, niin yhteisvaikutus tuhoisa.