Jouduin tänään viemään 16 vuotiaan rakkaan kissani lopetettavaksi, alkoi oksentamaan verta ja kaikki labra-arvot romahtivat. Vatsasta löytyi kasvain joka ilmeisesti vuoti. Minulla on hirveä olo, itken silmät päästä, tuntuu etten saa kunnolla henkeä ja on valtava ikävä. Kotona kaikki muistuttaa kissasta, en tiedä miten selviän tästä. Miten olette selvinneet lemmikin kuolemasta?
Suuri suru
Anonyymi
11
168
Vastaukset
- Anonyymi
Itkemällä, muistamalla ja ajan kanssa toipumalla. Jossain vaiheessa voi ottaa uuden kissaystävän, kun siltä tuntuu.
- Anonyymi
Minäkin koin, etten selviä kissani kuolemasta. Nyt siitä on viisi vuotta. Jo vuoden kuluttua kissani kuolemasta halusin uuden kissan. Siitä alkoi taas elämä valjeta ja hyvin menee.
- Anonyymi
Miten selvisit ensimmäisistä päivistä, viikoista? Minulla oikeasti tuntuu että en pysty hengittämään, en syömään ja olen ihan turta. Kissani lähtö oli onnexi kaunis ja rauhallinen ja sain hyvästellä hänet paremmille metsästys maille.
- Anonyymi
Syvä osanottoni. Läheistä lemmikkiähän suree kuin ihmistä.
Viikon voi pahimmalta tuntua,mutta tiedät että kissasi ei enää kärsi kipuja.
Sen oli aika.
Otat uuden kissan muutaman viikon päästä,kun olet käynyt muistoja läpi.
Tein itse niin. Ensin oli vaikeaa,tottua eritapaoseen kissaan,mutta yli puolitoista v ja me ollaan jo tuttujuttu kamaa.
Suru on ihan normaali reaktio,ei ongelma,annat sen tehdä työnsä.
Se menee ohi. Näit ja koit että ystävä lähtee,ja siitä alkaa asian käsittely,yleensä rajuudessaan suru onkin parempi kuin turta tilanne. - Anonyymi
Alkaako pikku hiljaa helpottaa? Voimia sinne.
- Anonyymi
Ei ole vielä helpottanut, ei maita ruoka ja nukuttua ei saa, vaikka olen ottanut nukahtamislääkettä. Tuntuu että kaikki pysähtyi hetkeen jolloin kissani lähti . En voi uskoa ettei kisu tule enää takaisin. Ei ketään ovella vastassa kun tulee kotiin, ei yhteisiä kävelylenkkejä ulkona, parvekkeen tähystys torni on tyhjä...kaikki on niin tyhjää...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole vielä helpottanut, ei maita ruoka ja nukuttua ei saa, vaikka olen ottanut nukahtamislääkettä. Tuntuu että kaikki pysähtyi hetkeen jolloin kissani lähti . En voi uskoa ettei kisu tule enää takaisin. Ei ketään ovella vastassa kun tulee kotiin, ei yhteisiä kävelylenkkejä ulkona, parvekkeen tähystys torni on tyhjä...kaikki on niin tyhjää...
Onko mahdollista ajatella, että antaisit mahdollisuuden uudelle kissaystävälle, jolloin koti ei tuntuisi niin karmivan tyhjälle? Jokainen on toki korvaamaton oma persoonansa, mutta epämiellyttävä totuus on, että meidän elämät ovat pituudeltaan toisenlaiset.
Uusi alku voisi tuoda lohtua ja uskoa elämän jatkumiseen. Uusi kissa ei vähennä rakkautta, jota olet edesmennyttä ystävääsi kohtaan kokenut.
- Anonyymi
En pysty edes ajattelemaan uutta kissaa, mikään eikä kukaan korvaa kissaani, kiitos kuitenkin kauniista ajatuksesta. Kissani oli niin erityinen, hauska, uskomattoman fiksu ja hyväluontoinen. Ja kaikki samassa paketissa 😻
- Anonyymi
Ymmärrän. Surutyö on vielä niin kesken.
Meidän kissamme nukkui pois 1kk sitten. Ensimmäinen viikko oli järkyttävä. Itkin alvariinsa. Kävin katsomassa kahta pentuetta, kummassakin oli ihania tapauksia ja toisesta valittiin uusi ystävä, joka on nyt ilahduttanut koko perhettä ja tuonut kaivattua lohtua. Vaikka edeltäjä oli yksi suurimpia persoonia ja korvaamaton, tuntuu hyvältä tämä uusi alku. - Anonyymi
Mikään tai kukaan ei varmasti korvaa rakasta kissaasi. Mutta kun aikaa kuluu, olet taas valmis tutustumaan uuteen ystävään. Uudelle kissalle löytyy oma sijansa, vaikka nyt kivuttomille kentille siirtynyt ystävä säilyy rakkaana muistoissa.
Eihän mitään kiirettä ole, sure poisnukkunutta niin kauan kuin surettaa ja ikävä kalvaa. Myrskyn jälkeen paistaa aurinko!
Itkemällä ja muistamalla, tosi surullista oli mutta kyllä se siitä sitten;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2702282En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n831001Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n55979- 108960
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi81921- 42854
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa21838Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi67736Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä299684- 33677