Miksi hänen pitäisi valita sinut?
Myyntipuhe kaivatullesi
92
1166
Vastaukset
- Anonyymi
En myy itseäni kenellekään. Kaipaamani ihminen on tuntenut minut yli kolmen vuosikymmenen ajan, koska asuttiin naapureina aikoinaan.
- Anonyymi
Koska olen paras.
- Anonyymi
Miten olet paras, oletko mies vai nainen? Olet kuitenkin anonyymi, voi kauhistus mikähän olet?
- Anonyymi
Otan hänen kaverin mieluummin!
- Anonyymi
Miksi kaipaat siis häntä etkä hänen kaveriaan.....
- Anonyymi
No sitten teet myyntipuheen sille kaverille. Järkeä saa käyttää täälläkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No sitten teet myyntipuheen sille kaverille. Järkeä saa käyttää täälläkin.
Panen kavereita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No sitten teet myyntipuheen sille kaverille. Järkeä saa käyttää täälläkin.
Ei missään nimessä tai sinut haukutaan
- Anonyymi
Sellainen myyntipuhe tältä naiselta että: otat sellaisen naisen joka sinusta tuntuu parhaimmalta, oikealta ja joka sopii elämääsi ja persoonaasi, kaikkeen.
Eli aika varmasti on niin että se en ole minä. Ketään ei koskaan voi pakottaa tykkäämään, joten en ole tyrkyllä ja jos se olisi ollut minä niin hän olisi halunnut tutustua.- Anonyymi
Lisään vielä että hän voi vaikka seurustella, olla naimisissa tai hänellä on perhekkin jo.
- Anonyymi
Toivon että mies on sellaisen kanssa joka näkee ja rakastaa häntä kuten minä hänet näen ja rakastan. ❤️✨
Ota tai jätä :D
En ala myymään itseäni.
Tykkää jos tykkää :d- Anonyymi
Ei miehen pidä valita mua, mutta saa valita, jos tykkää.
Jos joku toinen on hänestä parempi, niin en tahdo että valitsee mua. - Anonyymi
Minkä sydämessä tuntee sen silmistä näkee.
Minkä silmillä näkee sen korvilla kuulee
Juuri tässä elämässä voit rakastaa
Ratkaiset ketä sinua rauhoittaa - Anonyymi
Eipä siinä erityisiä myyntipuheita tarvita. Kysymys on siitä, haluaako ja pystyykö elämään ilman minua vai ei. Olenko siis jollekin sillä tavalla sydämen tasolla liikuttava ja korvaamaton henkilö vai en. Ihan sama toistepäin. :)
- Anonyymi
Minulla on mielessä vain yksi ihminen jota ilman en voisi elää. Olen halannut häntä muutama vuosi sitten. En tiedä yhtään mitä hän minusta ajattelee. Aika näyttää olemmeko joskus yhdessä. Jos hän ei välitä minusta päästän irti, en jää roikkumaan keneenkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on mielessä vain yksi ihminen jota ilman en voisi elää. Olen halannut häntä muutama vuosi sitten. En tiedä yhtään mitä hän minusta ajattelee. Aika näyttää olemmeko joskus yhdessä. Jos hän ei välitä minusta päästän irti, en jää roikkumaan keneenkään.
Haluatko vieläkin? Kai se tilanne vaatii tekoja ja jonkun sortin yhteyttä että etenee
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haluatko vieläkin? Kai se tilanne vaatii tekoja ja jonkun sortin yhteyttä että etenee
Emme ole nähneet missään kauan tuntemani ihmisen kanssa. Niin kauan kaipaan kunnes tulee mahdollisuus selvittää mitä hän ajattelee. Nyt ei ole jaksamista sellaiseen, koska on monta todella rankkaa vuotta takana. En olisi koskaan halunnut osallistua ns. auttamisprojektiin. Olisin halunnut tehdä töitä samassa paikassa tutussa ryhmässä. Jos mitään auttamisprojektia ei olisi koskaan aloitettu, ajattelen niin että olisin saanut olla samassa paikassa niin kauan kuin olisin ollut työelämässä. Se murskasi minut sisäisesti, enkä tule ennalleen ennen kuin minulla on vakituinen minulle mieluisa työapaikka. Kaveriasia hoidetaan sitten kun siihen on jaksamista. Sitä ei ole ollut moneen vuoteen. Minä itse tiedän koska sen aika on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haluatko vieläkin? Kai se tilanne vaatii tekoja ja jonkun sortin yhteyttä että etenee
Ei se tuolla mitään vaadi. Palsta riittää hänelle.
- Anonyymi
Ilmeisesti sinä ainakin pystyt ihan hyvin elää ilman häntä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se tuolla mitään vaadi. Palsta riittää hänelle.
Ei vaadi... palsta riittää?
=
Luovutti ja luopui. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Emme ole nähneet missään kauan tuntemani ihmisen kanssa. Niin kauan kaipaan kunnes tulee mahdollisuus selvittää mitä hän ajattelee. Nyt ei ole jaksamista sellaiseen, koska on monta todella rankkaa vuotta takana. En olisi koskaan halunnut osallistua ns. auttamisprojektiin. Olisin halunnut tehdä töitä samassa paikassa tutussa ryhmässä. Jos mitään auttamisprojektia ei olisi koskaan aloitettu, ajattelen niin että olisin saanut olla samassa paikassa niin kauan kuin olisin ollut työelämässä. Se murskasi minut sisäisesti, enkä tule ennalleen ennen kuin minulla on vakituinen minulle mieluisa työapaikka. Kaveriasia hoidetaan sitten kun siihen on jaksamista. Sitä ei ole ollut moneen vuoteen. Minä itse tiedän koska sen aika on.
2017 jysähti elämässäsi mies, niinkö?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaadi... palsta riittää?
=
Luovutti ja luopui.Niin kun ei keneltäkään voi vaatia sitä yhteydenottoa. Hän ottaa yhteyttä, jos ei voi olla ottamatta.
Mutta se ei tarkoita, että palsta riittäisi mulle. Ei riitä.
Mielummin vaikka luovuttaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaadi... palsta riittää?
=
Luovutti ja luopui.Palsta riittää kommentti oli minulta eikä tuolta joka vastasi. Helvatun ladon ovet!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on mielessä vain yksi ihminen jota ilman en voisi elää. Olen halannut häntä muutama vuosi sitten. En tiedä yhtään mitä hän minusta ajattelee. Aika näyttää olemmeko joskus yhdessä. Jos hän ei välitä minusta päästän irti, en jää roikkumaan keneenkään.
Koko ajan roikut"varatussa miehessä ja yrität manipuloida häntä. Ensin. Miehen pitää erota ym. Ymmärrätkö jos hän ei halua erota.........
.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Emme ole nähneet missään kauan tuntemani ihmisen kanssa. Niin kauan kaipaan kunnes tulee mahdollisuus selvittää mitä hän ajattelee. Nyt ei ole jaksamista sellaiseen, koska on monta todella rankkaa vuotta takana. En olisi koskaan halunnut osallistua ns. auttamisprojektiin. Olisin halunnut tehdä töitä samassa paikassa tutussa ryhmässä. Jos mitään auttamisprojektia ei olisi koskaan aloitettu, ajattelen niin että olisin saanut olla samassa paikassa niin kauan kuin olisin ollut työelämässä. Se murskasi minut sisäisesti, enkä tule ennalleen ennen kuin minulla on vakituinen minulle mieluisa työapaikka. Kaveriasia hoidetaan sitten kun siihen on jaksamista. Sitä ei ole ollut moneen vuoteen. Minä itse tiedän koska sen aika on.
Taidat taas esiintyä jonain toisena ja keksit asioita, kukapa se ei haluis olla työssä mukavassa työyhteisössä, jossa ei ulkopuoliset valehtele ja satuta!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koko ajan roikut"varatussa miehessä ja yrität manipuloida häntä. Ensin. Miehen pitää erota ym. Ymmärrätkö jos hän ei halua erota.........
..Sönkkäät tätä samaa kaikille täällä. Lopeta juominen. Kummasti keskittyy perinteisiin juomailtoihin sun hyökkäykset juoppo. Jos ukkos panee muita niin ei ole palstalaisten vika. Sivusta.
- Anonyymi
Entäs jos se kaivattu on varattu ja naimisissa? Eikä tiedä aikeistasi mitään??
- Anonyymi
Sitten saa olla melkoinen puhe
- Anonyymi
En minä varatun kanssa rupea kaveeraamaan.
- Anonyymi
Voihan se varattu silti sen myyntipuhheen pittää. Mutta kyllä siihen pittää sisältyä tieto, että erroomassa on.
- Anonyymi
No sitten pitää pitää vähän pidempi puhe, että tulee ne aikeet ensin tietoon. Sivusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan se varattu silti sen myyntipuhheen pittää. Mutta kyllä siihen pittää sisältyä tieto, että erroomassa on.
En tiedä kenestä varatusta on kyse, joten ei kuulu minulle nämä jutut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä kenestä varatusta on kyse, joten ei kuulu minulle nämä jutut.
Miksi et sitten ole hiljaa? Onko pakko päästä ääneen vaikka ei kuulu sinulle nämä jutut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan se varattu silti sen myyntipuhheen pittää. Mutta kyllä siihen pittää sisältyä tieto, että erroomassa on.
Ainahan ne sanovat olevansa eroamassa. Mutta eivät eroa. Siihen ansaan ei kannata langeta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainahan ne sanovat olevansa eroamassa. Mutta eivät eroa. Siihen ansaan ei kannata langeta.
Aika usein ne kylläkin eroaa nykyisin. Montako nelikymppistä tunnet, jolla ei ole jo toinen puoliso vähintään menossa? Puhut 80-luvusta nyt mummo.
- Anonyymi
Mun on eikä siihen sanoja tarvita.
Ja tuo yllä riehuva vaimo ei nyt takerru tähän, ei ole sun miehestä tämä kommentti. - Anonyymi
Tämä on totuus. En koskaan halua olla missään tekemisissä itselleni tuntemattoman kanssa. Minun täytyy tuntea ihminen entuudestaan jo monen vuoden ajalta, jotta voiisn olla hänen kaverinsa. Kaikki rankat vuodet ovat vuosi toisensa jälkeen vain vahvistaneet tätä tunnetta.
- Anonyymi
Miksi sinä hoet tätä päivästä toiseen täällä? Oletko käynyt terapiassa? Kukaan ei tiedä kenelle sitä jauhat tuota loputonta lässytystä. Laita tunnisteita jatkossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sinä hoet tätä päivästä toiseen täällä? Oletko käynyt terapiassa? Kukaan ei tiedä kenelle sitä jauhat tuota loputonta lässytystä. Laita tunnisteita jatkossa.
Ihan yleisesti kerrotaan.
- Anonyymi
Jostain syystä se esiintyy aina naisena tässä ”vain samanikäiset hyväksytään”- mantrassa. Tälle ei parhaalla tahdollakaan keksi mitään järjellistä motiivia esim mustamaalaus tms, vaan kyse on jostain syväeläytymisestä johonkin ja ko sivupersoona taitaa olla enemmän ja vähemmän todellinen hänelle.
- Anonyymi
Jos hän ei sitä itse tiedä, niin taitaa jäädä puheet pitämättä.
- Anonyymi
Saa monta yhen hinnalla kun on niin häilyvä , kylkiäisenä kaverin ja tilauksen voi lopettaa koska tahansa. Tarjous kuitenki vaan sellaiselle, joka on jo aivan myyty.
- Anonyymi
Jospa jätät vain avaimen sisälle ja poistut vähin äänin maisemista.
- Anonyymi
Enhän mä nyt stana satoja tuhansia noin vaan jätä.
- Anonyymi
Ei kannata kaivata minua. Minusta on varmaan vain haittaa. Enkä osaa olla edes kiva. Mieheltä naiselle.
- Anonyymi
Miksi ihmeessä ajattelet noin?
- Anonyymi
Ei pidä valita. Pitää ottaa ihan joku muu.
Heh, ei kai näitä voi toisen suuhun työntää. Miksi, itsehän jokainen määrittele syynsä, miksi jonkun haluaa jos haluaa.
Miksi kukaan haluaisi mut tai pitäisi haluta?
Jaa-a. Mitähän mulla olis mitä ei muillakin olis? Hmm.- Anonyymi
Hyvä maku typyköiden suhteen!?!?!?!?!?!? :D ;)
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä maku typyköiden suhteen!?!?!?!?!?!? :D ;)
Hmph. Niin minustakin. ;P
Mutta mahtaako riittää? :'D- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Hmph. Niin minustakin. ;P
Mutta mahtaako riittää? :'DHyvä kysymys. Kyllä varmaan siinä muutakin pitää olla. ;D :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä kysymys. Kyllä varmaan siinä muutakin pitää olla. ;D :D
Enkä epäile ollekaan eikö sinussa myös sitä muuta olisi. :)
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä kysymys. Kyllä varmaan siinä muutakin pitää olla. ;D :D
Ehdottomasti. Oon huomannut, että minua usein pidetään kyllä kivana ja seurassa viihdytään ihan ok. Mutta suhteissa minusta tulee aina, ihan aina ei poikkeusta ole ollut, itsestään selvyys.
Kyllästytään. Joskus on sanottukin, että en ole tarpeeksi haastava, enkä aiheuta tarvetta ponnistella.MCMLXXVI kirjoitti:
Ehdottomasti. Oon huomannut, että minua usein pidetään kyllä kivana ja seurassa viihdytään ihan ok. Mutta suhteissa minusta tulee aina, ihan aina ei poikkeusta ole ollut, itsestään selvyys.
Kyllästytään. Joskus on sanottukin, että en ole tarpeeksi haastava, enkä aiheuta tarvetta ponnistella.Hyväksyn kai liika toiset omana itsenään, en kinaa kinaamisen vuoksi, en uhkaile millään jättämisillä, en kiristä, en komentele, olen liian varmasti aina oma ja luotettava.
Suomeksi tylsimys. :D- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Ehdottomasti. Oon huomannut, että minua usein pidetään kyllä kivana ja seurassa viihdytään ihan ok. Mutta suhteissa minusta tulee aina, ihan aina ei poikkeusta ole ollut, itsestään selvyys.
Kyllästytään. Joskus on sanottukin, että en ole tarpeeksi haastava, enkä aiheuta tarvetta ponnistella.Joo, minulla on ollut vähän sama kokemus itsestäni joidenkin miesten kanssa. Usein kiltti, aloitteellinen ja vaivaa näkevä nähdään tylsänä hyväksikäyttäjien näkökulmasta tai laiskojen näkökulmasta, jotka odottaa valmista tai äkkiä tyytyy siihen, että toinen on se vaivannäkijä. Itse kyllä tätä nykyä pidän tuollaisia valmista odottavia vastenmielisinä, koska se enteilee ei-niin-hyviä näkymiä sille parisuhteelle.
En minä toisaalta mitään kivirekeäkään halua perääni enkä sellaista, joka naama norsunvitulla joka ehdotukseen. Vastahakoiset sitruunanaamat on nou nou! Olisiko tuossakin, että pistää selvät pelisäännöt heti, ettei sitä hyväksikäyttöä pääse tapahtumaan ja että vaatii toiselta ponnistelua yhtälailla. Ei vaan tee toisen puolesta (enää) toisen osaa. Sillä tavalla se suhde pysyy mielenkiintoisenakin, kun on sitä haastetta molemmilla. Toisaalta kyllähän sitä haluaisi olettaa, että aikuinen ihminen, joka suhdetta haluaa, ilomielin tekisi sen oman osansa tai edes rakkaudesta siihen toiseen. - Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Hyväksyn kai liika toiset omana itsenään, en kinaa kinaamisen vuoksi, en uhkaile millään jättämisillä, en kiristä, en komentele, olen liian varmasti aina oma ja luotettava.
Suomeksi tylsimys. :DNo ei se tuotakaan tarkoita. Sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia, näkökulmia ja kyky keskustella, mikä tekee sinusta jo mielenkiintoisen. Olet myös hauska ja huumorintajuinen ainakin näiden viestien perusteella, mitä olen sinusta saanut. Nuo molemmat ei ole itsestäänselvyyksiä kaikissa todellakaan. Tietysti sellaisiakin on, jotka ei halua keskustella tai osaa keskustella, en tiedä, millaisilta ihmisiltä tuo kritiikki on sinua kohtaan tullut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei se tuotakaan tarkoita. Sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia, näkökulmia ja kyky keskustella, mikä tekee sinusta jo mielenkiintoisen. Olet myös hauska ja huumorintajuinen ainakin näiden viestien perusteella, mitä olen sinusta saanut. Nuo molemmat ei ole itsestäänselvyyksiä kaikissa todellakaan. Tietysti sellaisiakin on, jotka ei halua keskustella tai osaa keskustella, en tiedä, millaisilta ihmisiltä tuo kritiikki on sinua kohtaan tullut.
Luotettavuus on tärkeä
Paketoi ittes ja lähetä tänne
Kulti Anonyymi kirjoitti:
Joo, minulla on ollut vähän sama kokemus itsestäni joidenkin miesten kanssa. Usein kiltti, aloitteellinen ja vaivaa näkevä nähdään tylsänä hyväksikäyttäjien näkökulmasta tai laiskojen näkökulmasta, jotka odottaa valmista tai äkkiä tyytyy siihen, että toinen on se vaivannäkijä. Itse kyllä tätä nykyä pidän tuollaisia valmista odottavia vastenmielisinä, koska se enteilee ei-niin-hyviä näkymiä sille parisuhteelle.
En minä toisaalta mitään kivirekeäkään halua perääni enkä sellaista, joka naama norsunvitulla joka ehdotukseen. Vastahakoiset sitruunanaamat on nou nou! Olisiko tuossakin, että pistää selvät pelisäännöt heti, ettei sitä hyväksikäyttöä pääse tapahtumaan ja että vaatii toiselta ponnistelua yhtälailla. Ei vaan tee toisen puolesta (enää) toisen osaa. Sillä tavalla se suhde pysyy mielenkiintoisenakin, kun on sitä haastetta molemmilla. Toisaalta kyllähän sitä haluaisi olettaa, että aikuinen ihminen, joka suhdetta haluaa, ilomielin tekisi sen oman osansa tai edes rakkaudesta siihen toiseen.Se on kummallista miten sitä löytääkin ne ihmiset, joille edustaa liian "hyvää" ja helppoa.
Yksikin ex jo edesmennytkin sanoi mulle, että koittaisit olla vähän vähemmän hyvä muita kohtaan ja satuttaisit joskus sen verran, että olisi niin valju. :'D
Tuota tyyppiä olin lyönyt, silloin kun olin vielä nuori ja en löytänyt sanoja mutta löysin suuttumuksessani nyrkit.
Mustasukkaisuus juttu ja sillä härnäämistä häneltä.
Juu, mietitkö koskaan miten löysit ne, jotka löysit? Mikä sai tutustumaan heihin?- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Se on kummallista miten sitä löytääkin ne ihmiset, joille edustaa liian "hyvää" ja helppoa.
Yksikin ex jo edesmennytkin sanoi mulle, että koittaisit olla vähän vähemmän hyvä muita kohtaan ja satuttaisit joskus sen verran, että olisi niin valju. :'D
Tuota tyyppiä olin lyönyt, silloin kun olin vielä nuori ja en löytänyt sanoja mutta löysin suuttumuksessani nyrkit.
Mustasukkaisuus juttu ja sillä härnäämistä häneltä.
Juu, mietitkö koskaan miten löysit ne, jotka löysit? Mikä sai tutustumaan heihin?Odota. Keitän kahvit ja vastaan sitten. :)
Anonyymi kirjoitti:
No ei se tuotakaan tarkoita. Sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia, näkökulmia ja kyky keskustella, mikä tekee sinusta jo mielenkiintoisen. Olet myös hauska ja huumorintajuinen ainakin näiden viestien perusteella, mitä olen sinusta saanut. Nuo molemmat ei ole itsestäänselvyyksiä kaikissa todellakaan. Tietysti sellaisiakin on, jotka ei halua keskustella tai osaa keskustella, en tiedä, millaisilta ihmisiltä tuo kritiikki on sinua kohtaan tullut.
Hmm, väitän ettei kukaan existäni eikä nykyinenkään näe minua noin, kuten sinä.
Heille olin ja olen jotain muuta. En tosin ole tullut kuullukksi ja kuunnelluksikaan suhteissani, paitsi ex halusi mun päättävän ihan kaikesta. Jees mies.
Mutta noin muuten. Noita sanoja ei ole kukaan muu käyttänyt, mitä sinä minusta käytit. :)- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Se on kummallista miten sitä löytääkin ne ihmiset, joille edustaa liian "hyvää" ja helppoa.
Yksikin ex jo edesmennytkin sanoi mulle, että koittaisit olla vähän vähemmän hyvä muita kohtaan ja satuttaisit joskus sen verran, että olisi niin valju. :'D
Tuota tyyppiä olin lyönyt, silloin kun olin vielä nuori ja en löytänyt sanoja mutta löysin suuttumuksessani nyrkit.
Mustasukkaisuus juttu ja sillä härnäämistä häneltä.
Juu, mietitkö koskaan miten löysit ne, jotka löysit? Mikä sai tutustumaan heihin?Ihmiset on tietysti erilaisia sen suhteen, millainen tausta heillä on ja mitä heidän puolesta on tehty esim. lapsuudenperheessä, aiemmissa suhteissa jne. Voihan ihminen olla toisaalta erilainen tai eri tavalla ahkera ja vaivaanäkevä eri elämänalueella; joku voi olla todella työorientoitunut ja siinä ympäristössä tehdä kaiken ja enemmänkin mutta ei halua nähdä vaivaa ihmissuhteissa (eri syistä). Ehkä nuokin palautuu siihen, että ei ole välttämättä ollut koskaan toimivassa vastavuoroisessa suhteessa, ei ole valmis laittamaan aikaa ja vaivaa suhteen eteen, koska ei näe sitä prioriteettinään (, vaikka kuitenkin haluaa olla suhteessa ja haluaa läheisyyttä ja kaikkea sitä, mitä siihen liittyy muttei ymmärrä, mitä se oikeasti vaatii toimiakseen). En tosiaan tiedä. Ihmiset arvottaa myös eri tavalla eri asioita ja on perillä eri tavalla eri asioista. Itse olen parisuhdeihminen, vaikka en ole sellaisessa pitkässä ja vakavassa koskaan ollut. Määrittelen silti itseni sellaiseksi, koska minulla on valtava tarve sellaiselle ja ymmärrän, mitä se vaatii ja olen valmis vaivannäköön sen puolesta.
Usein "liian kiltit" tekee liikaa muiden puolesta itsensä kustannuksella. Se näkyy muuallakin kuin parisuhteessa. Se voi näkyä työelämässä, ystävyyssuhteissa jne. Sellainen kirjailija kuin Anna-Liisa Valtavaara on kirjoittanut liiallisesta kiltteydestä teokset: Kiltteydestä kipeä ja Liian kiltit. Suosittelen lukemaan nuo. Voi olla ihan hyviä omien rajojen työstämisen kanssa.
Mietin, että liiallinen kiltteys voi nuorelle ja naiiville olla myös tyypillistä, sillä ikään kuin "ansaitaan" sitä toisen huomiota tai luullaan, että olemalla totteleva, ahkera ja kiltti voi saada sen toisen huomion ja toisen ihmisen itselleen. Ehkä minäkin nuorempana ja hyvin pitkään ajattelin noin. En vaan enää jaksa tuollaista. Parempi sanoa suoraan, kun sitä kärhämää tulee tai joku asia alkaa ottaa päähän, etenkin yksipuolinen vaivannäkö. Olen tutustunut niihin, joihin olen tutustunut siitä syystä, että olen aina kuitenkin nähnyt jotain tai aika paljonkin mielenkiintoista. Pidän älykkäistä, hauskoista ja intohimoisista tyypeistä. Kyllä sitä vastavuoroisuuttakin on ollut mutta etenkin joissakin etäsuhteissa se voi korostua, jos sinä teet ne ajalliset uhraukset ja menet ja järjestät ja muuta. Se ei sitten tunnukaan lopulta oikealta eikä reilulta. Pitää voida vaatia toinen tekemään oma osansa hyvin ja muutenkin olemaan itsestä kiinnostunut ja raivaamaan se tila elämässään itselleen yhtälailla kuin itse on valmis siihen toisen puolesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luotettavuus on tärkeä
Paketoi ittes ja lähetä tänne
KultiKukas hanipuppeli siihen väliin tuli kommentoimaan?! ;D
- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Hmm, väitän ettei kukaan existäni eikä nykyinenkään näe minua noin, kuten sinä.
Heille olin ja olen jotain muuta. En tosin ole tullut kuullukksi ja kuunnelluksikaan suhteissani, paitsi ex halusi mun päättävän ihan kaikesta. Jees mies.
Mutta noin muuten. Noita sanoja ei ole kukaan muu käyttänyt, mitä sinä minusta käytit. :)Aijaa, ehkä oli sitten korkea aika kuulla ne sanat! Ehkä syvällinen keskustelija myös tunnistaa toisen samanlaisen. :)
Anonyymi kirjoitti:
Ihmiset on tietysti erilaisia sen suhteen, millainen tausta heillä on ja mitä heidän puolesta on tehty esim. lapsuudenperheessä, aiemmissa suhteissa jne. Voihan ihminen olla toisaalta erilainen tai eri tavalla ahkera ja vaivaanäkevä eri elämänalueella; joku voi olla todella työorientoitunut ja siinä ympäristössä tehdä kaiken ja enemmänkin mutta ei halua nähdä vaivaa ihmissuhteissa (eri syistä). Ehkä nuokin palautuu siihen, että ei ole välttämättä ollut koskaan toimivassa vastavuoroisessa suhteessa, ei ole valmis laittamaan aikaa ja vaivaa suhteen eteen, koska ei näe sitä prioriteettinään (, vaikka kuitenkin haluaa olla suhteessa ja haluaa läheisyyttä ja kaikkea sitä, mitä siihen liittyy muttei ymmärrä, mitä se oikeasti vaatii toimiakseen). En tosiaan tiedä. Ihmiset arvottaa myös eri tavalla eri asioita ja on perillä eri tavalla eri asioista. Itse olen parisuhdeihminen, vaikka en ole sellaisessa pitkässä ja vakavassa koskaan ollut. Määrittelen silti itseni sellaiseksi, koska minulla on valtava tarve sellaiselle ja ymmärrän, mitä se vaatii ja olen valmis vaivannäköön sen puolesta.
Usein "liian kiltit" tekee liikaa muiden puolesta itsensä kustannuksella. Se näkyy muuallakin kuin parisuhteessa. Se voi näkyä työelämässä, ystävyyssuhteissa jne. Sellainen kirjailija kuin Anna-Liisa Valtavaara on kirjoittanut liiallisesta kiltteydestä teokset: Kiltteydestä kipeä ja Liian kiltit. Suosittelen lukemaan nuo. Voi olla ihan hyviä omien rajojen työstämisen kanssa.
Mietin, että liiallinen kiltteys voi nuorelle ja naiiville olla myös tyypillistä, sillä ikään kuin "ansaitaan" sitä toisen huomiota tai luullaan, että olemalla totteleva, ahkera ja kiltti voi saada sen toisen huomion ja toisen ihmisen itselleen. Ehkä minäkin nuorempana ja hyvin pitkään ajattelin noin. En vaan enää jaksa tuollaista. Parempi sanoa suoraan, kun sitä kärhämää tulee tai joku asia alkaa ottaa päähän, etenkin yksipuolinen vaivannäkö. Olen tutustunut niihin, joihin olen tutustunut siitä syystä, että olen aina kuitenkin nähnyt jotain tai aika paljonkin mielenkiintoista. Pidän älykkäistä, hauskoista ja intohimoisista tyypeistä. Kyllä sitä vastavuoroisuuttakin on ollut mutta etenkin joissakin etäsuhteissa se voi korostua, jos sinä teet ne ajalliset uhraukset ja menet ja järjestät ja muuta. Se ei sitten tunnukaan lopulta oikealta eikä reilulta. Pitää voida vaatia toinen tekemään oma osansa hyvin ja muutenkin olemaan itsestä kiinnostunut ja raivaamaan se tila elämässään itselleen yhtälailla kuin itse on valmis siihen toisen puolesta."Voihan ihminen olla toisaalta erilainen tai eri tavalla ahkera ja vaivaanäkevä eri elämänalueella; joku voi olla todella työorientoitunut ja siinä ympäristössä tehdä kaiken ja enemmänkin mutta ei halua nähdä vaivaa ihmissuhteissa (eri syistä). Ehkä nuokin palautuu siihen, että ei ole välttämättä ollut koskaan toimivassa vastavuoroisessa suhteessa, ei ole valmis laittamaan aikaa ja vaivaa suhteen eteen, koska ei näe sitä prioriteettinään (, vaikka kuitenkin haluaa olla suhteessa ja haluaa läheisyyttä ja kaikkea sitä, mitä siihen liittyy muttei ymmärrä, mitä se oikeasti vaatii toimiakseen)."
- Joo, voi ollakin. Ihmiset arvottaa kuka mitenkin elämänsä tärkeysjärjestykset. Ja tokihan persoonakin vaikuttaa, osa vaan on jäyhempiäkin, pidättyväisiä, ujoja, huolettomia jopa liiankin?
" Itse olen parisuhdeihminen, vaikka en ole sellaisessa pitkässä ja vakavassa koskaan ollut. Määrittelen silti itseni sellaiseksi, koska minulla on valtava tarve sellaiselle ja ymmärrän, mitä se vaatii ja olen valmis vaivannäköön sen puolesta."
- Samaten minä olen parisuhdeihminen. Ja se onkin mun tärkein suhteeni ja ylläpidon kohteeni ollut aina. Nyt tietysti lapset laitan parisuhteenkin edelle, jos tulee tilanne että on valittava. Mutta se on selvä, että noin pienet onkin vielä oltava vanhemmalle etunenässä. Ei ne vielä pärjää ominpäin.
Isompana he tuskin paljon mun perään monkuu. :'D
Olen koittanut itsenäisyyteen ja itsenäiseksi ohjastaa heitä jo pienestä pienin ja kasvavin askelin.
Liiasta kiltteydestä olen saanut kyllä tuta. Kun on ajatellut niin, että hyvään vastataan hyvällä ja kohtele toisia nätisti, myönteisesti... Mutta hyväksikäyttäjät sitten haistaa tämän ja iskee oitis.
Nuorena just tekee helposti kaikki klassiset erheet. Vanhempana onkin sitten jäärä. :)
Jep. Molempien pitäis ihanteellisessa suhteessa pyrkiä tekemään osansa ilman että tarttis edes vaatia. Itseohjautuvasti tajuta asioita. Raskasta on ratakiskoakin alati vääntää.Anonyymi kirjoitti:
Aijaa, ehkä oli sitten korkea aika kuulla ne sanat! Ehkä syvällinen keskustelija myös tunnistaa toisen samanlaisen. :)
Kenties, kiitos silti. Lämmittää mieltäni. :)
Heh, me on kyllä keskusteltu kohta enemmän kaikesta, kun mitä tulee normisti keskusteltuakaan irl. :)- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
"Voihan ihminen olla toisaalta erilainen tai eri tavalla ahkera ja vaivaanäkevä eri elämänalueella; joku voi olla todella työorientoitunut ja siinä ympäristössä tehdä kaiken ja enemmänkin mutta ei halua nähdä vaivaa ihmissuhteissa (eri syistä). Ehkä nuokin palautuu siihen, että ei ole välttämättä ollut koskaan toimivassa vastavuoroisessa suhteessa, ei ole valmis laittamaan aikaa ja vaivaa suhteen eteen, koska ei näe sitä prioriteettinään (, vaikka kuitenkin haluaa olla suhteessa ja haluaa läheisyyttä ja kaikkea sitä, mitä siihen liittyy muttei ymmärrä, mitä se oikeasti vaatii toimiakseen)."
- Joo, voi ollakin. Ihmiset arvottaa kuka mitenkin elämänsä tärkeysjärjestykset. Ja tokihan persoonakin vaikuttaa, osa vaan on jäyhempiäkin, pidättyväisiä, ujoja, huolettomia jopa liiankin?
" Itse olen parisuhdeihminen, vaikka en ole sellaisessa pitkässä ja vakavassa koskaan ollut. Määrittelen silti itseni sellaiseksi, koska minulla on valtava tarve sellaiselle ja ymmärrän, mitä se vaatii ja olen valmis vaivannäköön sen puolesta."
- Samaten minä olen parisuhdeihminen. Ja se onkin mun tärkein suhteeni ja ylläpidon kohteeni ollut aina. Nyt tietysti lapset laitan parisuhteenkin edelle, jos tulee tilanne että on valittava. Mutta se on selvä, että noin pienet onkin vielä oltava vanhemmalle etunenässä. Ei ne vielä pärjää ominpäin.
Isompana he tuskin paljon mun perään monkuu. :'D
Olen koittanut itsenäisyyteen ja itsenäiseksi ohjastaa heitä jo pienestä pienin ja kasvavin askelin.
Liiasta kiltteydestä olen saanut kyllä tuta. Kun on ajatellut niin, että hyvään vastataan hyvällä ja kohtele toisia nätisti, myönteisesti... Mutta hyväksikäyttäjät sitten haistaa tämän ja iskee oitis.
Nuorena just tekee helposti kaikki klassiset erheet. Vanhempana onkin sitten jäärä. :)
Jep. Molempien pitäis ihanteellisessa suhteessa pyrkiä tekemään osansa ilman että tarttis edes vaatia. Itseohjautuvasti tajuta asioita. Raskasta on ratakiskoakin alati vääntää.Persoona, prioriteetit, tausta yms. vaikuttaa. Aina ihminen ei edes itse täysin tiedosta, mitkä kaikki vaikuttaa. Joo, no lapset on vanhemmilleen aina ne tärkeimmät ihan ymmärrettävästi. Toisaalta sitä sanotaan, että vanhempien välinen (tai suhde kumppaniin, jos ei ole lasten toisen vanhemman kanssa parisuhteessa) on se elämän tärkein (aikuis)suhde, sillä lapset lentää pesästä ja on toivottavaakin, että heistä tulee itseellisiä ihmisiä. Toki lapset on aina myös äidille ja isälle "lapsia", siis kerran äiti tai isä, aina äiti tai isä. Lapset on aina myös osa elämää jollain tavalla, vaikka heillä se oma elämä jossain vaiheessa onkin. Vanhemmuus on elinikäistä, vaikka se muuttaa muotoaan, kun lapset aikuistuu. Tietää tehneensä hyvän työn, kun ne lapset haluaa kuulua elämään, pitää yhteyttä ja haluaa tulla käymään senkin jälkeen, kun ne aikuistuu.
Elämä on oppimista varten. Toiset on liian kilttejä tai luottaa helposti, koska esim. lapsuudenperhe on voinut olla hyvä ja varhaiset lähisuhteet ja kokemus siitä, että ihmiset on aidosti hyviä. Sitten elämä opettaakin toisin ja tuleekin niitä pettymyksiä muihin. On silti onneksi hyviä ihmisiä olemassa paljonkin. :) - Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Kenties, kiitos silti. Lämmittää mieltäni. :)
Heh, me on kyllä keskusteltu kohta enemmän kaikesta, kun mitä tulee normisti keskusteltuakaan irl. :)Kiva. :)
Sitä sanotaan "sosiaaliseksi tilaukseksi", jos molemmilla on tarve puhua/keskustella/tms. :) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Persoona, prioriteetit, tausta yms. vaikuttaa. Aina ihminen ei edes itse täysin tiedosta, mitkä kaikki vaikuttaa. Joo, no lapset on vanhemmilleen aina ne tärkeimmät ihan ymmärrettävästi. Toisaalta sitä sanotaan, että vanhempien välinen (tai suhde kumppaniin, jos ei ole lasten toisen vanhemman kanssa parisuhteessa) on se elämän tärkein (aikuis)suhde, sillä lapset lentää pesästä ja on toivottavaakin, että heistä tulee itseellisiä ihmisiä. Toki lapset on aina myös äidille ja isälle "lapsia", siis kerran äiti tai isä, aina äiti tai isä. Lapset on aina myös osa elämää jollain tavalla, vaikka heillä se oma elämä jossain vaiheessa onkin. Vanhemmuus on elinikäistä, vaikka se muuttaa muotoaan, kun lapset aikuistuu. Tietää tehneensä hyvän työn, kun ne lapset haluaa kuulua elämään, pitää yhteyttä ja haluaa tulla käymään senkin jälkeen, kun ne aikuistuu.
Elämä on oppimista varten. Toiset on liian kilttejä tai luottaa helposti, koska esim. lapsuudenperhe on voinut olla hyvä ja varhaiset lähisuhteet ja kokemus siitä, että ihmiset on aidosti hyviä. Sitten elämä opettaakin toisin ja tuleekin niitä pettymyksiä muihin. On silti onneksi hyviä ihmisiä olemassa paljonkin. :)Ei se nyt ihan elinikäistä kuitenkaan ole, tuo vanhemmuus meinaan. Jossain vaiheessa voi olla enää vain kaksi ihmistä, joista toinen pyytää viimeistä palvelusta.
Anonyymi kirjoitti:
Kiva. :)
Sitä sanotaan "sosiaaliseksi tilaukseksi", jos molemmilla on tarve puhua/keskustella/tms. :)Sosiaalinen tilaus, pitää painaa mieleen tuo. :)
Anonyymi kirjoitti:
Persoona, prioriteetit, tausta yms. vaikuttaa. Aina ihminen ei edes itse täysin tiedosta, mitkä kaikki vaikuttaa. Joo, no lapset on vanhemmilleen aina ne tärkeimmät ihan ymmärrettävästi. Toisaalta sitä sanotaan, että vanhempien välinen (tai suhde kumppaniin, jos ei ole lasten toisen vanhemman kanssa parisuhteessa) on se elämän tärkein (aikuis)suhde, sillä lapset lentää pesästä ja on toivottavaakin, että heistä tulee itseellisiä ihmisiä. Toki lapset on aina myös äidille ja isälle "lapsia", siis kerran äiti tai isä, aina äiti tai isä. Lapset on aina myös osa elämää jollain tavalla, vaikka heillä se oma elämä jossain vaiheessa onkin. Vanhemmuus on elinikäistä, vaikka se muuttaa muotoaan, kun lapset aikuistuu. Tietää tehneensä hyvän työn, kun ne lapset haluaa kuulua elämään, pitää yhteyttä ja haluaa tulla käymään senkin jälkeen, kun ne aikuistuu.
Elämä on oppimista varten. Toiset on liian kilttejä tai luottaa helposti, koska esim. lapsuudenperhe on voinut olla hyvä ja varhaiset lähisuhteet ja kokemus siitä, että ihmiset on aidosti hyviä. Sitten elämä opettaakin toisin ja tuleekin niitä pettymyksiä muihin. On silti onneksi hyviä ihmisiä olemassa paljonkin. :)Tuo on kaikki ihan totta kyllä. Niin se mullekin on laoset ja kumppani ne ensimmäiset, sitten mun omat vanhemmat, anoppi jne.
Aika perheorientoitunut tapaus siis.
Niinpä. Nuo kaikki ja oma persoona, joka on tunteellinen ja empaattinen, sekin vaikuttaa. :)Anonyymi kirjoitti:
Ei se nyt ihan elinikäistä kuitenkaan ole, tuo vanhemmuus meinaan. Jossain vaiheessa voi olla enää vain kaksi ihmistä, joista toinen pyytää viimeistä palvelusta.
Vanhemmuus on elinikäistä, mutta idea on tehdä itsestään "tarpeeton". :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se nyt ihan elinikäistä kuitenkaan ole, tuo vanhemmuus meinaan. Jossain vaiheessa voi olla enää vain kaksi ihmistä, joista toinen pyytää viimeistä palvelusta.
Olen eri mieltä. Vanhemmuus on elinikäistä mutta huoltosuhde ei ole elinikäistä. En ymmärrä tuota viimeistä lausettasi.
- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Tuo on kaikki ihan totta kyllä. Niin se mullekin on laoset ja kumppani ne ensimmäiset, sitten mun omat vanhemmat, anoppi jne.
Aika perheorientoitunut tapaus siis.
Niinpä. Nuo kaikki ja oma persoona, joka on tunteellinen ja empaattinen, sekin vaikuttaa. :)Joo, itsellenikin on läheiset tärkeitä. Ne on ne, joilla on oikeasti väliä ja ne on niitä, joille on väliä, kuinka sinä voit ja miten sinulla menee. :)
- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Sosiaalinen tilaus, pitää painaa mieleen tuo. :)
Sosiaalinen tilaus voi olla mille tahansa asialle, jolle elämässä on tarve. :)
Anonyymi kirjoitti:
Joo, itsellenikin on läheiset tärkeitä. Ne on ne, joilla on oikeasti väliä ja ne on niitä, joille on väliä, kuinka sinä voit ja miten sinulla menee. :)
Nimenomaan noin. :)
Anonyymi kirjoitti:
Sosiaalinen tilaus voi olla mille tahansa asialle, jolle elämässä on tarve. :)
Aa, okei. 👍
- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Aa, okei. 👍
Sitä käytetään myös muissa yhteyksissä kuin yksittäisen ihmisen elämässä, esim. laajemmin jossain yhteisössä, yhteiskunnassa jne.
Anonyymi kirjoitti:
Sitä käytetään myös muissa yhteyksissä kuin yksittäisen ihmisen elämässä, esim. laajemmin jossain yhteisössä, yhteiskunnassa jne.
Mulle uusi termistö.
- Anonyymi
MCMLXXVI kirjoitti:
Mulle uusi termistö.
Okies. :)
- Anonyymi
Jos on rakastunut minuun ja minä häneen, niin silloin ollaan toisillemme oikeita valintoja. Kaksi vapaata ihmistä. Muut asiat järjestyy tarvittaessa.
- Anonyymi
Olet tärkeä minulle. Pidin sinusta jo silloin nuorempana kun olimme tekemisissä toistemme kanssa asuessamme naapureina. Lapsemme leikkivät yhdessä.
- Anonyymi
Lupaan sinulle olla hyvä ja sitten ku mieli muuttuu, lupaan suositella sinua kavereilleni hyvänä hoitona ja hyvän mielen tuojana. En hauku, vaikka olisi syytä siihen, sen lupaan.
- Anonyymi
Ei todellakaan pidä. Ottakoon jonkun muun. Ei kiinnosta enää.
- Anonyymi
Sulolle sanoisin, että halvalla saat. Sulo ei varmaan kieltäytyisi näin hyvästä tarjouksesta. Sulo on mun rakkaan lempinimi. Ei se itse vielä tiedä mitään.
- Anonyymi
Ei pidä mitään. Mietin vain vieläkin, että oltaisiinko me oltu hyvät yhdessä, parasta toisillemme, onnellisia yhdessä. Silloin meidän olisi pitänyt valita toisemme.
- Anonyymi
Oltais ja me molemmat tiedetään se vieläkin
- Anonyymi
Kuulostaa karseelta, jos hänellä ei ole omia tuntemuksia minuun ilman kavereiden kehuja.
- Anonyymi
Jos tarvitset myyntipuheita, en ole se oikea. Sen oikeaan kyllä tunnistaa sydämellä, kunhan on malttia kuunnella sydäntään.
Minun ajatukseni on samat kuin kesällä
ja syksymmällä 2019. Tosin uskoa eikä toivoa ei ole, mutta tunteistani en ole päässyt eroon. ☹️😔- Anonyymi
Nainen olet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nainen olet?
Ei tietenkään ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tietenkään ole.
Varmaan se sama nainen joka teki aiheesta aloituksenkin kun häntä kiusattiin mieheksi... ..
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?
Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?1576536Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia
Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell2064165PoIiisi jahtasi mopopojan hengiltä
Toivottavasti on s i n i v u o k k o nyt ylpeä itsestään, kun ajatti teinin päin lyhtypylvästä. https://w4862867- 322794
- 2012385
- 1862159
Emme voi elää velaksi, sanoi Riikka
Valtionvelan odotetaan nousevan 86,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vielä kuluvan vuoden aikana. https://www.iltale1481517- 611390
Et halua kohdata niitä tunteita ja asioita, joita minä herätän sisälläsi
Vastustelet. Yrität esittää, että kaikki on hyvin. Leikit perhettä.371334Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?
Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?941123