Alkoholismin geeniperäisyys?

Anonyymi

Saattaisin uskoakin siihen vaikka otantani on hyvin suppea.

Yritin harjoitella alkoholismia mutta treenijaksoni oli kai liian lyhyt. Vain 3 vuotta päivittäistä valmentautumista.
Aloitus aamupäivän puolella koska lasken treenin aluksi vain olutta vahvemmat juomat. Aamuolut oli vasta verryttelyä.

Kolmen vuoden jälkeen ei huvittanut mikään joten lopetin yrittämisen.
Juomiseen ei jäänyt vähäisintäkään mielitekoa. En ryhtynyt täysraittiiksi mutta poikkeukset liittyivät aina johonkin tilanteeseen.

Korona-aikana niitä tilanteitakin on ollut vähän koska meillä käyvät vieraat saapuivat aina iltapäivän lopulla. Tarjosin keille konjakki/amaretto yhdistelmää joka näytti maistuvan mutta en viitsinyt itse ottaa mitään.

Viime joulu oli poikkeus. Maistelin kaapista aloitettujen pullojen valikoimaa ja seuraavana päivänä join kaksi olutta mutta koko tapahtuma oli jotenkin vastentahtoinen.

Siis, alkoholistiksi synnytään! Sellaiseksi ei voi valmentautua. Vai vedänkö mutkat suoriksi?

8

262

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä se valmennuksellakin onnistuu useimmilla.
      Tosin geeneilläkin on osuutta asiaan. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään alkoholisti-geeniä, vaan ylipäänsä riippuvuuteen viittaava.

      Riippuvuudet kohdistuvat sitten kenellä mihinkin, osalla alkoholiin.
      Usein käy niin, kun pääsee jostain riippuvuudesta eroon, voi tulla herkästi joku toinen riippuvuus tilalle.

      Alkoholistiksi tuleminen ei vaadi sitä, että syntyisi jo sellaiseksi.

      • Anonyymi

        Tupakasta irrottautuminen oli pitkä ja tuskainen tie. Alkoholin pätkiminen tai pitempikään tauko ei aiheuta mitään tuntemuksia. Voin vetää Espanjassa kuukauden tissuttelukuurin ja ilman mielitekoja palata normaaliin elämään
        Sama koskee viikon täysihoitoristeilyä. Tissuttelen aamu 10:stä alkaen 6 päivää. Viimeisen olen kuivin suin koska auto on kentällä odottamassa kotimatkaa.
        17;38


    • Anonyymi

      Minä polttelen edelleen tupakkaa, ja alkoa menee silloin tällöin.
      Omalla kohdallani tiedän, että on helpompi olla ilman alkoa kuin tupakkaa.

      Tupakasta jos yritän vieroittua, tulee kamalat vieroitusoireet.
      Vuosia sitten olin alkoholin suurkuluttaja, eikä siitäkään irrottautuminen ihan helppoa ollut, mutta yllättävän nopeasti ne vieroitusoireet menivät ohi.

      Alkoholin käytön lopettaminen on helppoa, mutta eläminen ilman alkoholia vaatii harjoittelua.

    • Alkoholistiksi on monia teitä. Toiset ovat valmiita heti ensimmäisestä taskulämpimästä kossuhuikasta, toisilla se kestää jopa vuosikymmeniä. Mutta ennemmin tai myöhemmin alko ottaa niskalenkin ja automaattiohjaus kytkeytyy päälle. Se on menoa sitten.

      Olisi muuten mielenkiintoista tietää mikä tuo sinut kirjoittamaan "Alkoholismi"-palstalle vaikka - kuten sanottu - hallitset tilanteet ja olet ajajan paikalla.

      • Anonyymi

        Miksikö? Huolestuin terveydestäni ja siitä, että muutama ikäluokkani tuttavani olivat varoittavina esimerkkeinä.
        Minkä asteinen shokin on oltava, että sen ottaa tosissaan? Entä jos näitä itsensä hengiltä ryypänneitä kavereitani ei olisi ollut?
        Toisaalta tuntuu siltä, etteivät kaverini välttämättä olleet alkoholisteja. Olivat vaan omaksuneet loisivan elämäntavan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksikö? Huolestuin terveydestäni ja siitä, että muutama ikäluokkani tuttavani olivat varoittavina esimerkkeinä.
        Minkä asteinen shokin on oltava, että sen ottaa tosissaan? Entä jos näitä itsensä hengiltä ryypänneitä kavereitani ei olisi ollut?
        Toisaalta tuntuu siltä, etteivät kaverini välttämättä olleet alkoholisteja. Olivat vaan omaksuneet loisivan elämäntavan.

        On hienoa, että olet oppinut esimerkeistä.
        Meitä on kuitenkin paljon, jotka eivät opi esimerkeistä mitään, vaan oma käytös jatkuu vanhaan malliin.

        Olen elämäni varrella tuntenut lukuisia alkoholisteja, ja jatkuvasti on mennyt ja menee henki yhdeltä jos toiselta ikään ja sukupuoleen katsomatta, ihan elintapojen takia.
        Siltikään en itse, eivätkä monet tutuistanikaan ole omista " paheistaan " luopuneet.

        Missä mättää, ollaanko me alkoholistit ihan oikeasti näin itsetuhoista porukkaa, että mikään ei pysäytä, ennen kuin kuolema tulee ja korjaa?
        Ilmeisesti juurikin näin, koska muutenhan tulisi ajateltua omaa kohtaloa joka ikinen kerta kun kaveri vierestä kaatuu.

        Tähän ei takuulla ole olemassa mitään yksinkertaista selitystä.
        Alkoholismi aiheuttaa herkästi sen, että ihminen tulee välinpitämättömäksi eniten omaa itseään kohtaan. Ja sitten kun ei ole omalla elämällä enää mitään väliä, niin loppuu se välittäminen muistakin ihmisistä.

        Kysyttiin shokin asteesta, mutta välinpitämättömälle ihmiselle ei kovin monet asiat ole shokeeraavia.


    • Anonyymi

      Oma kokemus on alkoholistiksi tullaan vain juomalla viinaa.Itse sain yliherkät geenit ja kasvuympäristö oli turvaton.Tässä lähtökohdat sairauteen.Olen ollut raittiina 47v.Elämäni on mielekästä ilman päihteitä.

    • Anonyymi

      Minusta se on omaa taustaani vilkuillen vahvasti perinnöllistä, ja myös geenien eikä vain kasvuympäristön osalta. Uskon silti, että harjoittelemallakin lähes kuka tahansa kehittää lopulta aineeseen riippuvuuden.

      Itse kokeilin alkoholia kavereiden puolen vuoden painostuksen jälkeen. Ei edelleenkään kiinnostanut yhtään kokeilla. Kokeilin, että se jankutus siitä, että "Kokeile sinäkin! on hauskaa!" loppuisi. Jälkikäteen, kun muistelen, tajuan tulleeni riippuvaiseksi heti. Olin ahdistunut teini ja lääkitsin sitä ahdistusta.

      Mutta tajusin vasta 22 tai 23-vuotiaana, että minulla on alkoholiongelma. Se alkoi räjähtää kunnolla käsiin ja aloin etsiä apua... Vaihtelevalla menestyksellä oon sitä saanu. Alussa huonommin, kun en oikein itekkään tienny, minkälainen apu vois auttaa. Tai ei ehkä alkuun tajuttu ongelmani vakavuutta, kun vaikutin niin nuorelta, fiksulta, reippaalta, mitä lie..? Eihän tuommosella pikkulikalla voi kovin vakavaa ongelmaa olla... Nykyään kaikki muu paitsi asiallinen katkaisuhoito alkaa olla hankalaa, koska minun on niin vaikea luottaa ihmisiin. Sairaus kun on tämä, mikä on, niin sitä huonoakin kohtelua saa niiltä, joilta oli oottanu apua.

      Nyt oon 35-vuotias puliakka ja ihmettelen suuresti, että ilmeisesti oon yhä hengissä. Tai sitten on muistikatkos ollu päällä kuollessani ja siksi en tajua olevanikin Helvetissä. Siltä tämä elämä välillä tuntuu.

      Viimevuosina oon saanu kuulla paljon tarinoita alkoholismista suvussani. Kaikki 5 enoani on alkoholisteja, yksi vielä hengissä. Isän sisarussarjassa on kans joitakin alkoholisteja. En tiedä kaikkien elämästä niin tarkkaan. Yksi setä raitistui, ennen kuin synnyin, joten en tiennyt, ennenkuin minulle kerrottiin jo itse alkoholisoiduttuani, että hänellä on ollut nuorena antabuskapseli ihon alla. Pappa ei juurikaan juonut, mutta kun hän olisi 50 vuotta täyttäessään ostanut itselleen kojakkipullon, niin alkon kassana työskennellyt siskonsa ei ollut suostunut hänelle sitä myymään. Kait, ettei tulisi samanlaista juoppoa kuin muista veljeksistä.

      Kyllä itteni kohalla siis epäilisin vahvaa geeniperimää... Jopa yksi päihdelääkäri vitsaili minulle siitä, ettei minua sillä perusteella, miltä paikkakunnalta sukuni on, hyväjä hoitaa. On kuulemma niin vahvat geenit, että alan heti juoda uudelleen... Niinkuin on jo pitkään käynyt.

      En tajua itseäni, miksi en pysy kuivilla, vaikka juominen aiheuttaa suurta kärsimystä. Kyllä se kehdenkymmenen vuoden harjoittelukin tietenkin luulis tekevän jotain aivoille...

      -Puliakka86

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo räyhää: kansan on muututtava

      Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san
      Maailman menoa
      266
      3333
    2. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      21
      1843
    3. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      27
      1512
    4. Mikä tekee sen

      Vetovoiman kaivatussasi?
      Ikävä
      82
      1359
    5. Harmittaako joku

      Harmittaako joku asia tai asiat, mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta?
      Ikävä
      137
      1038
    6. Miksi et vain uskalla!?

      On niin ikävä...
      Ikävä
      81
      994
    7. Hallintooikeus..

      "Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.
      Pyhäjärvi
      63
      817
    8. Olen rakastunut

      varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.
      Ikävä
      86
      756
    9. Jos se joskus oli molemminpuolista

      niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.
      Ikävä
      61
      687
    10. Laita nyt se viesti

      Tiedän että haluat tavata. Kirjoitat, pyyhit, kirjoitat... Lähetä se viesti 😗
      Ikävä
      51
      666
    Aihe