Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

NAISTEN suosikkikirjat kautta aikojen?

Jokke

Naisille gallup: Kertokaa suosikkikirjanne joka on jollain tavalla vahvasti liikuttanut?

Onko mukana esimerkiksi Tuulen viemää tai Wuthering Heights?

Sitten joku tietysti ärähtää, että mitkä ihmeen "naisten" kirjat, ja syyttää mustavalkoisesta stereotypiasta, mutten nyt välitä siitä :)

20

5862

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • koljonen

      Inspiroiva :
      * Jack Kerouac - Matkalla
      Ajatuksia herättävä :
      * Toni Morrison - Solomonin laulu
      Pelottava :
      * Ray Bradbury - Fahrenheit 451
      Hauska / inspiroiva :
      * Allen Ginsbergin runot
      Liikuttava / söötti :
      * Henry Miller - Hymy tikkaiden juurella

      Eli ei todellakaan mitään Tuulen viemää-nyyhkyilyä *yäks* =D

    • Hellantelttu

      Kyllä minun täytyy myöntää, että romanttinen kirjallisuus on liikuttanut paljon. Mutta mahtuu mukaan vakavampaakin.
      Sieltä romanttiselta puolelta nousee Utrion teokset, myös teini-iässä ahmittu Angelika-sarja oli tärkeä, mm. siksi, että se innosti ottaa historiallisista faktoista selvää enemmänkin.

      Toinen suuri kirjaliljavaikuttaja oli Hilja Valtonen, nykyisin kai lähes unohdettu. Hänen kipakat, itse pärjäävät naishahmonsa olivat tietyn asteisesta vanhakantaisuudestaan huolimatta tärkeitä esikuvia itseeän etsivälle nuorelle naiselle.
      Bronten Kotiopettajattaren romaanin näin ensin elokuvana, sitten se oli pakko lukea. Kaiken romanttisen kirjallisuuden äiti.

      Itselleni kirjahyllyyn oli pakko saada
      - Linnan Täällä Pohjantähden alla
      - Dumas'n Muskettisoturit kaikkine jatkoineen
      - Hugon Kurjat (kun näki Les Mis'n pari kertaa..)
      - TUhannen ja yhden yön tarinat
      - Lewisin Narnia-sarja (ja sen seuraksi Potterit)
      - Lars Sundin Pohjanmaa-trilogia
      - Bronten Humiseva harjua (ihanan karmaiseva!)

      Sitten on joitain kestosuosikkeja kirjastosta, kanadalainen Carol Shields esmes. Häntä luen myös englanniksi.
      TOinen älykkäällä tavalla hauska ja itseironinen on englantilainen David Lodge, jonka "Maailma on pieni" avasi silmät. Myös hänen teoksensa luin sittemmin englanniksi, koska kaikkia ei ole suomennettu. "Therapy" on Lodgen teoksista mainioin.

      Mutta sokerina pohjalla on joka vuosi läpiluettavat L.M. MOntogmeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat. Toista sataa vuotta vanha teksti on raikasta, ajatonta, tyttöjen "pärjäämisen" malliesimerkkiä - ja vielä erittäin hauskaa. Luen ne kesäisin mökillä, minne ovat varastoon jääneet.

    • fyllitäti

      Inspiroiva :
      * Gala, Salvador Dalin muusa
      Ajatuksia herättävä :
      * Alice Seboldin "Oma taivas"
      Pelottava, hyvällä tavalla :
      * Stephen Kingin lähes koko tuotanto
      Hauska / inspiroiva :
      * Tove Janssonin vanhat alkuperäiset mustavalko-muumit
      Liikuttava / söötti :
      * James Herriotin kirjat

      ...kuka enää jaksaa lukea Tuulen Viemää tai Humisevaa Harjua muutakin kuin kuriositeetin ja nostalgian vuoksi??? *ihmettelee*

    • meredith

      No näin äkkiä ajateltuna nimeäsin suosikkikirjoikseni Waltarin Sinuhe egyptiläisen, Kingin Musta Torni- sarjan ja Tolkienin Sormusten Herran.

      Että näin.

    • piukkuli

      ymmärrän keskustelun avaajan kannan tuulen viemään ja humisevaan harjuun. mutta! että vastanneet naisetkin ovat ne teilanneet? ilmeisesti edes lukematta? tuulen viemää ja humiseva harju ovat molemmat paitsi klassikoita _myös_ erittäin hyviä ja viihdyttäviä teoksia. ne kyllä lukee mielikseen muutoinkin kuin nostalgian kannalta. lisäksi etenkään tuulen viemää ei edes ole erityisen romanttinen kirja, enemmänkin historiallinen ja myös erittäinkin naisasiakirja. uskokaa pois.

      omat lempparikirjani ovat täällä pohjantähden alla ja ruohometsän kansa. myös l. m. montgomeryn annat ja runotytöt ovat iki-ihania.
      itse en häpeile tunnustaa pitäväni myös ns. klassisesta naisten kirjallisuudesta, kuten juuri brontën [tuollako merkillä se nimi kirjoitetaan?:) ] sisarusten teoksista, soita minulle helenakin on tullut luettua..:)

      • koljonen

        On täälläkin päässä yritetty kahlata melkein väkisin Scarlettia ja paria muuta vastaavaa "naisten" klassikkokirjaa, mutta kun ei iske niin ei iske. Ehkä se on enemmän kiinni lukijasta, minkä tyyppisestä kirjallisuudesta pitää.

        Henkilökohtasesti noissa kirjoissa ei ole mitään, mikä innostaisi niitä lukemaan.
        Liian kaukana omasta elämästä, mutta silti liian arkipäiväisiä ollakseen kiinnostavia.

        Ehkä mullon joku asennevamma ? =D


      • Miss Daisy

        Noi nuoremmat mimmit lukee sepitettyä mielikuvituskirjallisuutta ja ryttää tietämättömyyksissään kirjoja, joissa yhdistyvät historialliset faktat kirjalijan omaan naiseuden ja elämän kokemukseen. Ken ei usko, lukekoon Margaret Mitchellin elämänkerran (ei suomennettu).

        MM kirjoitti ainoaksi jäänyttä kirjaansa lähes parikymmentä vuotta, aviomies tosin sparrarina. Faktat ovat oikein (Amerikan sisällissota), kehys on huolellisesti rakennettu (talot, puvut, tavat, puheenparsi), romantiikkaa kirjassa on oikein poikkeuksellisen vähän. Osuva havainto on, että haaveiltu rakkaus on makeampaa kuin todellisen elämän miessuhteet.

        Scarlettin luonne on kirjailijan oma: Atlantassa pahennusta herättänyt omapäisyyshän johti mm. Mitchellin erottamiseen Junior Leaguesta (Etelän naisten Martta-kerho).

        Lue enemmän, luulet vähemmän.


      • piukkuli
        koljonen kirjoitti:

        On täälläkin päässä yritetty kahlata melkein väkisin Scarlettia ja paria muuta vastaavaa "naisten" klassikkokirjaa, mutta kun ei iske niin ei iske. Ehkä se on enemmän kiinni lukijasta, minkä tyyppisestä kirjallisuudesta pitää.

        Henkilökohtasesti noissa kirjoissa ei ole mitään, mikä innostaisi niitä lukemaan.
        Liian kaukana omasta elämästä, mutta silti liian arkipäiväisiä ollakseen kiinnostavia.

        Ehkä mullon joku asennevamma ? =D

        scarlett on aivan eri sarjaa kuin tuulen viemää. ripley on ilmeisesti ansainnut kannuksensa juuri romanttisen viihdekirjallisuuden tehtailussa. kokeilepa siis sitä ihka-aitoa tuulen viemää - voit yllättyä.


      • Jokke

        Täytyy oikaista, että keskustelun avaaja ei mitenkään teilannut ko. kirjoja, vaan pitää niitä erinomaisina. Ja koko kysymyksen yhtenä ideana oli saada kuulla hyviä lukusuosituksia, erilaisia mun yleisestä linjasta (kirjat joita naiset ja ehkäpä jopa vain naiset ovat suosineet vuosien saatossa)

        ...Ja Helena soittaa


    • Miss Daisy

      Bronten sisarusten kirjoista suosikkini on Syrjästäkatsojan tarina. Tuulen viemän olen lukenut n. 14 kertaa. Jalna-sarjan kokonaisuudessaan seitsemisen kertaa, Jane Austenit kolmeen-neljään kertaan. Ensilukemalla M.M. Kayen Kaukaiset paviljongit oli kiehtova, mutta ei kestänyt toista lukukertaa. Tolstoin Anna Kareninan (v. 1974 ostettu pokkariversio) on osittain irtolehtipainoksena...

      Kotimaisista Polvat, Räsäset ja Hietamiehet ovat saaneet olla aika rauhassa. Hilja Valtosen reippaiden tyttöjen kuvaukset olivat nuorena suosikkejani. Eeva Joenpellon kirjat olen lukenut tiemmä kaikki ja parhaat (Neito kulkee vetten päällä, Lohja-sarja) moneen kertaan. Eila Pennasen Himmun rakkaudet -kirjasta alkanut sarja on neljään-viiteen kertaan kahlattu. Pidän myös Eeva Kilven sota-aikaa kuvaavista teoksista ja luen viimeisimmäkin taatusti vielä uudestaan...

      Mieleen ei muistu nyt yhtään nuorempaa naisista naisille kirjoittavaa suomalaista kirjailijaa, jota viitsisin lukea tai lukea uudestaan. Eihän näin voi olla?

    • Justiina Ratsingeri

      Kyl se on tuon ukon pankkikirja miu suosikkikirja.

    • Catherine-sarja

      Valloitavan romanttisen ihana kirjasarja Catherine on pitänyt pintansa suosikki kirjojeni joukossa.
      Se tulee luettua (koko sarja putkeen) aina parin vuoden välein.

      Angelika sarja tulee sitten kakkosena, se on vaan tylsempi kuin Catherine.

      Molemmille kirjasarjoille kiitos siitä, että kiinnostuin historiasta!

      • Slartibartfast

        mutta kyllästyin 4 kirjan jälkeen ja hyppäsin sitten viimeiseen osaan. Että mies osaakin olla idiootti ja typerys. Sarjan kolme ensimmäistä olivat loistavia mutta sitten se ainainen miehen pelastus alkoi ärsyttää.


    • kirjanmerkki

      Kyllä löytyy Tuulen Viemää suosikkikirjojen kärjestä. Ehkäpä kirjasta tehty elokuva antaa siitä liian romanttisen kuvan... Myös Humisevat Harjut ja Ylpeydet ja Ennakkoluulot jne. on luettu. Yksi erittäin hyvä kirja on myös Minä, Kleopatra. Sai minut kiinnostumaan Rooman historiasta. Mika Waltarin kirjat ovat niitä jotka ovat herättäneet minussa ajatuksia. Onhan sitä tietenkin tullut joskus pari harlekiini-kirjaa luettua ja eipä niitä voi pokalla lukea. ;)

      • mutta myös esimerkiksi Frances Fyfieldin "Pohjavirtoja". Ja "naisten kirjoista" esimerkiksi Georgette Heyerin "Venetia". Siinä miestä viedään kuin litranmittaa.


    • H & H

      Austen on ensimmäinen ja yhä monella tapaa ylittämätön. Hän on älykäs ja hauska, niin älykäs että on kyennyt löytämään kapeasta 1800-luvun yläluokan seurapiiristä sen mikä on yleisinhimillistä. Ja vaikka hän nauraa hupsuudelle, hänen naurunsa ei ole ilkeää.

      Atwood on sitten jotain muuta. Häneltä parhaat ovat varmasti Kissansilmä ja Kivettyneet leikit. Miksei myös myöhempi Ryövärimorsian. Häntä on syytetty feminismistä, mutta se johtunee enimmältään vain hiukan omalaatuisesta tulevaisuusfantasia Orjattaresi -teoksesta, minkä kyllä voi sivuuttaakin. Sen sijaan noissa kahdessa kasvukipuja ja aikuistumista kuvaavassa kirjassa (siis Kissansilmä ja K..) löytyy muutama elementti, missä naiseutta ja tyttöyttä kuvataan niin tarkoin ja analyyttisesti, etten ole samaan missään törmännyt. Suosittelen kaikille.

      Brontën sisarusten teokset ovat klassikkoja kyllä, mutta heidän ansionsa on ehkä vain tietynlaisen lajityypin luomisessa. Sen, josta sitten syntyivät Angelikat ja Catherinet. Ne ovat hyvin romanttisia, seikkailullisia ja päättyvät onnellisiin happy endeihin - no jaa, Humisevan harjun loppu nyt on puolirealistinen, muttei ihan uskottava. Mutta ei puhtaassa viihteessä mitään vikaa ole, kunhan on edes hyvin kirjoitettu ja faktat kohdallaan. Eiväthän ne yritäkään muuta kuin viihdyttää, ja ovat siten ihan yhtä hyviä kuin mitkä tahansa Wilbur Smithit, Sheldonit, Kingit, Higginsit - ja mitä näitä miehille suunnattuja vastaavia jännäreitä onkaan.

    • tuuli-juulia

      6-12-vuotiaana: Rauha S. Virtasen Selja-sarja
      yläasteiässä: Rochen Jalna-sarja, Elvi Sinervon runot, Lauri Viidan Moreeni
      lukioikäisenä: Tuulen viemää, Saima Harmajan runot

      Täysi-ikäisyyden ja aikuistumisen myötä suosikkikirjat on vaihdelleet laidasta laitaan, ja kaikkia hetken "hurmaannuttaneita" en muista...enää ei oo tapana lukea samaa kirjaa uudestaan 3-4 kertaa vuodessa niin kuin noina vanhoina hyvinä aikoina.
      Mutta muutama esimerkki ns. aikuisiän suosikkikirjoista: Olavi Paavolaisen tuotanto, Katri Valan runot, Maria Jotunin Huojuva talo, Juhani Ahon Juha, Mari Mörön tuotanto, erityisesti Kiltin yön lahjat...listaa tuntuisi kyllä voivan jatkaa loputtomiin, rakastun aika herkästi kirjoihin nykyään :D

      • tuuli-juulia

        Kun luin ketjun läpi niin huomasin unohtaneeni ihan melkein tärkeimmät...anteeksiantamatonta. Siis aidot ja alkuperäiset Tove Janssonin Muumi-kirjat kuuluu ehdottomasti aikuisiän suosikkikirjallisuuteen, ja niitä tulee luettua useampikin kerta vuodessa, kun saa lukea niitä pojalle!

        Ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelijana keskityin aikuisiän listassa liiaksi suomalaiseen kirjallisuuteen, joten unohdin myös Anna Kareninan. Eilen juuri meinasin sen kirppikseltä ostaa, mutta oli mielestäni myyjällä vähän liikaa hintaa siihen nähden, että se oli joku kirjakerhoversio kahtena niteenä.

        Ja jossain vaiheessa 2000-luvun alussa luin moneen kertaan Linnankosken Laulun tulipunaisesta kukasta...oli kyllä ihana :)

        Tuulen viemää oli lukukokemuksena niin monitasoinen, että siitä ei kerralla saanut irti kuin pienen pintasiivun, siksi sitä tuli lueskeltua useaan kertaan aikanaan. Nyt en enää jaksa tarttua siihen, koska en saa siitä mitään uutta irti. Ne, jotka niin kovasti sitä moittivat, ovat ehkä lukeneet sen alunperin sillä asenteella että "romanttista hömppäähän tää on", ja elokuva ehkä on vaikuttanut ihmisten käsityksiin. Ripleyn Scarlettista en viitsi sanoa mitään...mutta sen verran olisi voinut lukea Tuulen viemää ennen kirjoittamistaan, että olisi edes Mammyn alushameen värin huomannut pitää samana!?


    • vastaa pikaisesti!

      millaisia nämä romaanit naiset olivat, selittäkää??

    • Suosittelen N45v

      Decameron. Kravun kääntöpiiri. Vittuja-kirja. Se on olemassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      91
      2374
    2. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      55
      2085
    3. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      95
      1923
    4. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      23
      1858
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      11
      1672
    6. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      77
      1592
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      27
      1456
    8. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1430
    9. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1412
    10. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      73
      1390
    Aihe