pieni sana meille lapsille.

ninni

tiedän jo nyt, kun aloittelen tätä kirjoitustani, että tämä tulee herättämään varmasti kovin eriäviä mielipiteitä, mutta toivon, että lähinnä vain niitä positiivisia. toivottavasti tämä laittaisi edes jonkun miettimään näitä elämän hyviäkin puolia.

mä olen seurannut aika ahkerasti tätä äidit&isät-palstaa, tosin nyt vasta ensimmäistä kertaa kirjoitan. mulla on itsellänikin ollut aika värikäs nuoruus vanhempieni kasvatuksessa, mutta olen siitä kuitenkin niin ylpeä, että kirjoitan teille, jotka koette perheenne niin kovin pahaksi, siitä muutaman sanan.

ihan ensiksi sanon, että koska itselläni on niin sanotusti hyvä perhe, eli ei ole alkoholiongelmia tai väkivaltaa eivätkä vanhempani ole eronneet tai muuta vastaavaa (enkä nyt tarkoittanut, että uusioperheet ovat "huonoja" perheitä), en voi sanoa kenellekään tällaisten perheiden lapsille mitään lohduttavia sanoja, koska ei mulla itselläni ole kokemusta mistään niin vakavasta.
mutta teille, kapinoivat teinit (joka siis itsekin olen, tai ainakin olen ollut) haluan sanoa, että nyt hetkeksi ylpeys ja itsekkyys sivuun, ja miettimään asioita ihan rauhassa.

onko se niin kovin kamalaa, jos äiti on huolissaan sun asioistasi? tunnetko olevasi niin ei-rakastettu, kun äiti kyselee koulusta, kavereista, harrastuksista? tuntuuko susta oikeesti pahalta se, että äiti haluaa tietää mistä tulet kello 3 aamuyöllä viinan hajuisena? luulet, että se vituttaa sinua, ja ehkä silloin vituttaakin, mutta ei varmasti tee elämästäsi helvettiä. luulisin sen tuntuvan aika kivalta huomata että äiti on jaksanut valvoa ja odottaa sinua kotiin.

entä onko ne kotiintuloajat ihan hirveitä? laittaako vanhemmat ne kiusallaan? joo, tottakai. mutta en usko, että on aivan hirveää mennä kotiin omaan lämpimään sänkyyn nukkumaan. en usko, että se kotiin meneminen on niin vastenmielistä, kun on katto pään päällä ja ihmisiä, jotka ovat välittääkseen laittaneet nämä kotiintuloajat? niin. sitä kannattaa ehkä miettiä. joillain ei sellaista ole.

otetaan vertauskuva: minä ja mun yksi kaverini olimme jo ylästeella. minulla oli kotiintuloajat vielä viikonloppuisinkin, hänellä ei koskaan. hän ei koskaan edes halunnut mennä aikaisin kotiin. kerran saatoin hänet kotiovelle ja kävin vielä hänen huoneessaankin. hänellä ei ollut edes lakanoita sängyssä, huone oli sotkuinen. hänen äitinsä huusi: "miten sä nyt jo näin aikaisin tuut kotiin!?"
kun minä menin kotiin, mulla oli sängyssä äidin vaihtamat puhtaat lakanat, ja äiti tuli vielä toivottamaan hyvää yötä.

joskus vain niin ärsyttää, kun teinit valittavat niin turhasta! mä olen itsekin valittanut, tiedän sen, mutta kyllä sitä oikeasti kannattaa hetken miettiä, mistä sitä kiukuttelee!
jotkut jaksaa valittaa ruoasta, jotkut viikkorahasta, jotkut niistä kotiintuloajoista... onko se niin kamalaa, kun joku välittää? eikö olekin kiva mennä kotiin, kun siellä tuoksuu ruoka ja on lämmintä, ja äiskä ja iskä istuu olohuoneessa ja kyselee päivän kuulumisia... ärsyttääkö se? nehän vaan haluaa tietää miten asiat sujuu!

lapset ja nuoret... se ei voi olla niin hirveetä, kun tietää olevansa rakastettu.

16

1491

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lukekaa toi vielä uudestaan ja miettikää itteänne.
      Ja Ninnille vielä: Ne isot alkukirjaimet. Hehee! No ei sentään.
      Itekki aloin jo vähän miettimään asioita.

      • ninni

        heh, mulla on aika outo tapa kirjottaa, en käytä isoja alkukirjaimia juuri ollenkaan.. vaikka tietysti kieliopillisesti pitäis. mutta kirjoitan niin nopeasti, etten jotenkin niitä ole oppinut käyttämään? kiitos huomautuksesta, et ole ensimmäinen. :D


      • ninni kirjoitti:

        heh, mulla on aika outo tapa kirjottaa, en käytä isoja alkukirjaimia juuri ollenkaan.. vaikka tietysti kieliopillisesti pitäis. mutta kirjoitan niin nopeasti, etten jotenkin niitä ole oppinut käyttämään? kiitos huomautuksesta, et ole ensimmäinen. :D

        Mulla oli joskus sama ongelma, mutta siitä oli niin iso haloo täällä, että kaikki nerot oli heti pätemässä ja tekemässä useita aiheita kielioppivirheistä.


    • Hehe... Minä se vain olen

      Ihan kiva se on ku on ruoka valmiina ja sängyssä lakanat...jne, mutta mua ärsyttää ku ne tulee aina sanomaan hyvää yötä ja kyselee mun juttuja.
      Mulla on pari pikku siskoo ja joudun vahtii niitä aika paljon.
      Viime vappuna mä jouduin olee koko vapun kotona ku äippä vaihtoi verhoja. Ärsyttävää
      Tyhmää ku ne kyselee kaikkee tyhmää jos oon pari tuntii kotimatkalla(koulusta) jossain ni heti pitää kysellä. Kotiin tulo ajatkin on syvältä.(viikonloppuisin 9-10)
      Ja oon 14v Poika

      • hehe...Minä se vain olen

        Vanhempien takia en ryyppää, kiroile(kotona), lintsaa koulusta tai riehu niin paljoa koulussa ja kaupungilla.


    • puer86

      Olihan tuossa ajatusta. Nehän vain välittää meistä:)
      Mutta täällä huomaa kyllä tapauksia, joissa vanhemmat menevät kyllä liiallisuuksiin! Nuorella on kuitenkin jo oma elämä ja yksityisyytensä. Nuoren on myös voitava tehdä ratkaisuja itse ja vanhempien olisi voitava neuvotella säännöistä nuorten kanssa.
      ei muuta, näkemiin

      • 14 vuotias umpi tuubassa oman päätöksensä seurauksena. Tossa iässä ei saisi päättää itse vielä mistään vaan olla äidin pikku enkeli.


      • haksuu

        otsikkohan sen kertoo!


    • Nelle

      Oot kyllä ihan oikeessa. Mulla ei oo ikinä ollu mitään kotiintuloaikoja eikä oo muutenkaan kyselty menemisistä. Ehkä juuri sen takia en oo ikinä alkanu ryyppäämään tai muuta sellasta, kun kukaan ei ollu kieltämässä, niin piti ite miettiä, mitä kannatta tehdä, kun ite joutuu sitten kantamaan vastuunkin. Mä asun isän luona ja oon jo yläasteajoista asti pessy ite pyykkini, tehny ruokani ja siivonnu talon, ja sitten on vielä ollu koira kokonaan mun vastuulla. Ei puhettakaan, että äiti olisi vaihtanu lakanat tms. Isä ei varmaan ees huomais vaikka oisin viikon poissa kotoa, äiti nyt vielä vähemmän, kun ei ees asu täällä.
      En syytä vanhempiani mistään, ei, sitä vastoin rakastan heitä kyllä. Ja toisaalta olen itsenäisempi ja vastuullisempi, kuin monet ikäiseni, mutta joskus tuntuu, että jouduin oppimaan sen liian nuorena. Joskus vain toivoisin, että voisin kertoa vanhemmilleni asioistani ja että he olisivat kiinnostuneita.

    • oikeassa olet....

      olen sun kans ihan samaa mieltä!!!!

    • Jani

      Itsekin olen ajatellut asiaa, ja todennut että kyllähän sellainen henkilö kunnioitukseni ansaitsee, joka on kantanut minua 9 kuukautta vatsassaan ja sen jälkeen työntänyt minut maailmaan varmasti aikamoisten kipujen kera.

    • kapinallinen

      Elämästä pitää tehdä elämisen arvoista!!!
      Ei riitä että ylipäätään elää, vaan elämältä täytyy vaatia tiettyä tasoa!

    • Jansku66

      toi on ihan totta... mitä mielt sun kaveri oli sun vanhemmista?

      • ninni

        ... ei me koskaan puhuttu siitä. se ei koskaan puhunut omista vanhemmistaan, muuta kuin pahaa, enkä mäkään sitten viitsinyt alkaa omiani kehumaan, jos hänellä kerran ei ollut asiat hyvin omassa kodissaan.
        joskus se halusi tulla meille syömään, koska hänen äitinsä ei laittanut ruokaa. silloin mä ainakin tajusin, kuinka helkkarin hyvä mulla on kotona olla!

        miettikääs sitä. ja kiitos kivoista vastauksista!


    • Milla

      Tuossa kirjoituksessa ei nyppinyt kuin yksi kohta.

      Ai että siun äiti vaihtaa oikeen lakanatkin sänkyyn? Kai se nyt olis ihan oma tehtävä..

      • ninni

        voi luoja, että jostain löytyy aina jotain vinoiltavaa. olen nyt 18-vuotias, ja osaan todella vaihtaa itse omat lakanani. jos et sattunut huomaamaan, muistelin lapsuuttani ja silloin äiti kyllä vaihtoi lakanani. en tiedä onko se nyt niin kamalaa, mutta näin teki.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaipaatko sinä

      Yhtään meidän katseita
      Ikävä
      170
      2071
    2. Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä

      Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo
      Sonkajärvi
      37
      1455
    3. Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa

      On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall
      Sinkut
      132
      1154
    4. Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden

      Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe
      Ikävä
      56
      902
    5. olisit voinut mies edes

      Pyytää anteeksi 🙏🫶
      Ikävä
      55
      846
    6. Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.

      Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol
      Maailman menoa
      250
      814
    7. Kääminsä polttanut taksi suomussalmella

      Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen
      Suomussalmi
      20
      782
    8. Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."

      Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S
      Tanssii tähtien kanssa
      18
      735
    9. Aina ku nään sun kuvan

      Tekis mieli kirjoittaa viesti: Moi kulta, on ikävä❣️🤗 ihan noin vain, lyhyt ja ytimekäs 😁🤭
      Ikävä
      58
      713
    10. Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis
      Maailman menoa
      198
      634
    Aihe