Pommitukset yleensäkin II maailmansodassa olivat epätarkkoja. Miehistöllä suuria vaikeuksia löytää kohteita ja usein sää esti operaatioita. Suomenlahdella useita täysin pieleen menneitä operaatioita ja Maaselällä sekä Aunuksessa usein yksiköt joutuivat pudottamaan pomminsa suolle. Lentäjät myönsivät tämän haastatteluissa 1990-luvulla.
2850 tonnista minkä suomalaiset pudottivat 1941-44 valtaosa ei osunut edes maalialueelle ja maalialueella niiden aiheuttamat tuhot varsin mitättömät. Nietjärvellä heinäkuussa 1944 suomalaisen mittapuun mukaan "suurisuuntaiset pommitukset" nostivat ehkä suomalaisten moraalia mutta havaintojen mukaan ne eivät juuri aiheuttaneet neuvostojoukoille tappioita.
Suomalaisten pommituslennot jatkosodassa (2850 tonnia) yhtä tyhjän kanssa
Anonyymi
97
996
Vastaukset
- Anonyymi
Pieni hiutuva lisää. Pommituslentojen yhteen laskettu räjähdekuorma painoi 3 027 tonnia.
- Anonyymi
Fokkereilla pudotettiin 100 kilon lasteja jonnekin jorpakkoon. Usein kohteina hevoset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Fokkereilla pudotettiin 100 kilon lasteja jonnekin jorpakkoon. Usein kohteina hevoset.
” Fokkereilla pudotettiin 100 kilon lasteja jonnekin jorpakkoon. Usein kohteina hevoset.”
Ylläolevasta rivistä voi todeta stallarin varsin vaatimattoman totuudnrakkauden!
Todellisuudessa Fokker CX oli kaksitasoinen ja kaksipaikkainen tiedustelukone, joka kykeni myös syöksypommitukseen se pommitti Jatkosodan alussa runsaasti pakenevia venäläisjoukkoja eikä suinkaan keskittäytynyt hevosiin koneita oli parikymmentä ja hitaudesta hlimatta niillä saavutettiin jopa yksi Ilmavoitto!
FOKKER CX
Aseistus:
2 × 7,7 mm lentosuuntaan ampuvaa Browning-konekivääriä
1 × 7,62 mm L-33/34-konekivääri tähystäjällä
400–600 kg pommikuorma
- Anonyymi
Vaakapommituksien tarkkuus oli heikko. Ilmatorjunta pakotti nostamaan lentokorkeutta 3000-5000 metriin ja tuollaisen roiskaisun merkitys sotilaallisesti on ollut mitätön.
- Anonyymi
Vaakapommitus oli tarkks ja pommitukset tehtiin useimmiten 1.000 metrin korkeudesta. Muurmannin rataan oli helppo osa eikä siinä ollut suinkaan jka paikassa ilmatorjuntaa! Osuma rataan katkaisi liikenteen usein päiväksi!
Loppusodassa Jnkers 88-koneet pystyivät syöksypommitukseen ja niillä oli max 2 tonnin pommikuorma. Niillä upotettiin mmm Viipurinlahdlla maihinnousualksia! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaakapommitus oli tarkks ja pommitukset tehtiin useimmiten 1.000 metrin korkeudesta. Muurmannin rataan oli helppo osa eikä siinä ollut suinkaan jka paikassa ilmatorjuntaa! Osuma rataan katkaisi liikenteen usein päiväksi!
Loppusodassa Jnkers 88-koneet pystyivät syöksypommitukseen ja niillä oli max 2 tonnin pommikuorma. Niillä upotettiin mmm Viipurinlahdlla maihinnousualksia!Höpö höpö. Olen ladannut Sotakorkeakoulun tutkimuksen asiakirjat jossa kaikki Suomen ilmavoimien jatkosodan pommitusoperaatiot. Niissä tiedot myös pommituskorkeuksista. Mm kesällä 1944 jolloin valtaosa pommituksista tehtiin hyvin tyypillinen pommituskorkeus oli esim noin 3 000 metriä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Olen ladannut Sotakorkeakoulun tutkimuksen asiakirjat jossa kaikki Suomen ilmavoimien jatkosodan pommitusoperaatiot. Niissä tiedot myös pommituskorkeuksista. Mm kesällä 1944 jolloin valtaosa pommituksista tehtiin hyvin tyypillinen pommituskorkeus oli esim noin 3 000 metriä.
Riippui tietenkin kohteesta ja torjunnasta! Muurmannin rataa pystyi metsätaipaleen kohdalla pommittamaan vaikka viidestasadasta metristä! Riitti, kun ratavalli kaktesi pommikuoppaan ja korjaus vaati työpäivän!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Olen ladannut Sotakorkeakoulun tutkimuksen asiakirjat jossa kaikki Suomen ilmavoimien jatkosodan pommitusoperaatiot. Niissä tiedot myös pommituskorkeuksista. Mm kesällä 1944 jolloin valtaosa pommituksista tehtiin hyvin tyypillinen pommituskorkeus oli esim noin 3 000 metriä.
Entä ne Venäjän ilmavoimien tappiot? Löytyykö nekin Sotakorkeasta? Ja ovatko edes alkuperäiset totuudenmukaiset? Sääntö kun oli neukuissa, että vihollinen kärsi aina suuremmat tappiot! Siihen päästiin joko:
a) liiottelemalla vihollistappioita
b) jättämällä pois omia tappioita
Kumpaakin saatettiin käyttää! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaakapommitus oli tarkks ja pommitukset tehtiin useimmiten 1.000 metrin korkeudesta. Muurmannin rataan oli helppo osa eikä siinä ollut suinkaan jka paikassa ilmatorjuntaa! Osuma rataan katkaisi liikenteen usein päiväksi!
Loppusodassa Jnkers 88-koneet pystyivät syöksypommitukseen ja niillä oli max 2 tonnin pommikuorma. Niillä upotettiin mmm Viipurinlahdlla maihinnousualksia!Muurmannin radan pommituksilla ei ollut mitään merkitystä, sama kuin olisi tiputtanut nekin pommit asumattomalle suolle.
Miksi jukuilla ei upotettu Tuulokseen maihinnoussutta venäläisten laivasto-osastoa, kun lentotiedustelu kuitenkin havaisti sen jo ainakin vuorokautta ennen maihinnousua. Jos syöksypommittajat olisivat iskeneet juuri rantaviivan tuntumassa alusten valmistautuessa maihinnousun suorittamiseen, olisi maihinnousu jäänyt tapahtumatta. Jos taas neuvostolaivasto-osaston raskaat yksiköt olisi upotettu niiden ryhmittyessä tulittamaan rannikkopattereita, rannikkopatterit olisivat säästyneet ja voineet upottaa kuljetusaluksia estäen maihinnousun tai heikentäen sitä niin, että reservit olisivat voineet lyödä sen takaisin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riippui tietenkin kohteesta ja torjunnasta! Muurmannin rataa pystyi metsätaipaleen kohdalla pommittamaan vaikka viidestasadasta metristä! Riitti, kun ratavalli kaktesi pommikuoppaan ja korjaus vaati työpäivän!
Siitä saatiin töitä sota- ja mielipidevangeille? Vai mikä ilo siitä oli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä ne Venäjän ilmavoimien tappiot? Löytyykö nekin Sotakorkeasta? Ja ovatko edes alkuperäiset totuudenmukaiset? Sääntö kun oli neukuissa, että vihollinen kärsi aina suuremmat tappiot! Siihen päästiin joko:
a) liiottelemalla vihollistappioita
b) jättämällä pois omia tappioita
Kumpaakin saatettiin käyttää!Meinaatko, että suomalaiset pommikoneet aiheuttivat suuretkin tappiot neuvostoilmavoimille?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siitä saatiin töitä sota- ja mielipidevangeille? Vai mikä ilo siitä oli?
Se ilo, että Tavaratoimitukset joukoille viivästyivät!
Etkö miellä, mitä tarkoittaa suomenkielinen sana? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muurmannin radan pommituksilla ei ollut mitään merkitystä, sama kuin olisi tiputtanut nekin pommit asumattomalle suolle.
Miksi jukuilla ei upotettu Tuulokseen maihinnoussutta venäläisten laivasto-osastoa, kun lentotiedustelu kuitenkin havaisti sen jo ainakin vuorokautta ennen maihinnousua. Jos syöksypommittajat olisivat iskeneet juuri rantaviivan tuntumassa alusten valmistautuessa maihinnousun suorittamiseen, olisi maihinnousu jäänyt tapahtumatta. Jos taas neuvostolaivasto-osaston raskaat yksiköt olisi upotettu niiden ryhmittyessä tulittamaan rannikkopattereita, rannikkopatterit olisivat säästyneet ja voineet upottaa kuljetusaluksia estäen maihinnousun tai heikentäen sitä niin, että reservit olisivat voineet lyödä sen takaisin.Miksi Saksa sai selkäänsä itärintamalla 1943-45 vaikka sillä oli stukat? Totuus stukista oli että ne vanhenivat heti vuoden 1940 jälkeen kun rintamalinjan pituudet ja syvyydet kasvoivat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi Saksa sai selkäänsä itärintamalla 1943-45 vaikka sillä oli stukat? Totuus stukista oli että ne vanhenivat heti vuoden 1940 jälkeen kun rintamalinjan pituudet ja syvyydet kasvoivat.
Tottakai ne vanhenivat, mutta itärintamalla niitä pystyttiin yhä käyttämään lähes siodan loppuun saakka.
Jonkun merkityksen kieltäminen, sillä perusteella, että käyttäjä kuitenkin hävisi sodan, on lähinnä lapsellinen! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muurmannin radan pommituksilla ei ollut mitään merkitystä, sama kuin olisi tiputtanut nekin pommit asumattomalle suolle.
Miksi jukuilla ei upotettu Tuulokseen maihinnoussutta venäläisten laivasto-osastoa, kun lentotiedustelu kuitenkin havaisti sen jo ainakin vuorokautta ennen maihinnousua. Jos syöksypommittajat olisivat iskeneet juuri rantaviivan tuntumassa alusten valmistautuessa maihinnousun suorittamiseen, olisi maihinnousu jäänyt tapahtumatta. Jos taas neuvostolaivasto-osaston raskaat yksiköt olisi upotettu niiden ryhmittyessä tulittamaan rannikkopattereita, rannikkopatterit olisivat säästyneet ja voineet upottaa kuljetusaluksia estäen maihinnousun tai heikentäen sitä niin, että reservit olisivat voineet lyödä sen takaisin.Ilmavoimia ei käytetty myöskään kesällä 1941 venäläisten evakuoidessa lähes kaiken elävän voimansa Sortavalan motista Laatokan yli Leningradin puolustukseen. Neukkujen ilmavoimat olivat sitoutuneet saksalaisia vastaan, joten he eivät kovinkaan hyvin suojaamaan ilmasta operaatioitaan. Kesän yöt eivät vielä olleet kovinkaan pimeitä elokuun alussa ja olisihan voitu käyttää valopommeja apuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se ilo, että Tavaratoimitukset joukoille viivästyivät!
Etkö miellä, mitä tarkoittaa suomenkielinen sana?Tästä on poistettu vastaukseni, jossa ihmettelin mitä hyötyä olisi ollut jos neukkujen tavarantoimitukset olisivat myöhästyneet vuorokaudella Maaselän rintamalle, jossa ei tapahtunut juuri mitään, eikä tuollaisin pommituksin saatu mitenkään estettyä vihollista kokoamasta kesän 1944 tarvisemansa varastot ja joukot alueelle. Heidän hyökkäyksensä ei aloitus ei viivästynyt päivääkään.
Miksi poistetaan asiallisia viestejä, mutta stallareiksi ja tarkkispojiksi haukkumiset ilman mitään sisältöä saavat roikkua palstaa saastuttamassa aivan rauhassa. - Anonyymi
Fokker CX pystyi syöksypommitukseen eikä läheskään kaikki kohteetbolleet it:llä suojattuja! Vetäytyvän vihollisen kolonnia pommittivat Blenheimit 500 metrin korkeudesta ja jälkeä syntyi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Olen ladannut Sotakorkeakoulun tutkimuksen asiakirjat jossa kaikki Suomen ilmavoimien jatkosodan pommitusoperaatiot. Niissä tiedot myös pommituskorkeuksista. Mm kesällä 1944 jolloin valtaosa pommituksista tehtiin hyvin tyypillinen pommituskorkeus oli esim noin 3 000 metriä.
Ne sinun ”lataamisesi” tiedetään! Sitä silmä ei näe, mitä ei tahdo nähdä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muurmannin radan pommituksilla ei ollut mitään merkitystä, sama kuin olisi tiputtanut nekin pommit asumattomalle suolle.
Miksi jukuilla ei upotettu Tuulokseen maihinnoussutta venäläisten laivasto-osastoa, kun lentotiedustelu kuitenkin havaisti sen jo ainakin vuorokautta ennen maihinnousua. Jos syöksypommittajat olisivat iskeneet juuri rantaviivan tuntumassa alusten valmistautuessa maihinnousun suorittamiseen, olisi maihinnousu jäänyt tapahtumatta. Jos taas neuvostolaivasto-osaston raskaat yksiköt olisi upotettu niiden ryhmittyessä tulittamaan rannikkopattereita, rannikkopatterit olisivat säästyneet ja voineet upottaa kuljetusaluksia estäen maihinnousun tai heikentäen sitä niin, että reservit olisivat voineet lyödä sen takaisin.” Muurmannin radan pommituksilla ei ollut mitään merkitystä, sama kuin olisi tiputtanut nekin pommit asumattomalle suolle.”
Kun keskelle kiskoa monen sadan kilon pommitit niin ratapenkan korjaus kesti vuorokauden ja Muurmannin rata oli poikki!
Korostat vain jutuillasi sitä, ettei stallaria totuus juuri kiinnosta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi Saksa sai selkäänsä itärintamalla 1943-45 vaikka sillä oli stukat? Totuus stukista oli että ne vanhenivat heti vuoden 1940 jälkeen kun rintamalinjan pituudet ja syvyydet kasvoivat.
Totuus Stukista oli se, että lännessä niitä ei enää voinut käyttää, mutta idässä niitä käytettiin jatkuvasti ja tehokkaasti 1941-1944!
- Anonyymi
Wikipediassa väitetään Suomen ilmavoimien pommikoneiden yhdessä saksalaisen osasto Kuhlmeyn kanssa tuhonneen 300 Neuvostoliiton tankkia Tali-Ihantalan taistelussa.
Koska osasto Kuhlmeyn osuudeksi on väitetty 200 tuhottua tankkia, jä siitä vielä suomalaisten pommikoneiden osuudeksi 100 tuhottua tankkia, uskokoon kuka haluaa...
Detachment Kuhlmey's actions in Finland during 16 June and 21 July 1944 was hugely influential in the final outcome of the offensive and of the Finnish Continuation War. Together Finnish Air Force units and Detachment Kuhlmey made 1,020 bombing sorties against the Soviet troops and armour. The Soviets lost some 300 tanks, 120-280 aircraft and over 20,000 troops. As a result, the Soviet advance stalled, and ensuing peace talks led to a cease-fire between the Soviet Union and Finland on 4 September. Finland was therefore not invaded.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kurt_Kuhlmey
Hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 marsalkka Mannerheim pyysi Saksalta lisäapua. Adolf Hitler lähetti osaston Suomeen 12. kesäkuuta. Se saapui Immolan lentokentälle 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä oli kokonaan osaston käytössä. Osasto teki 1 242 taistelulentoa ja pudotti 577 tonnia pommeja.[1] Se väitti tuhonneensa 151 vihollisen konetta ja “vähintään” 200 panssarivaunua sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lento-osasto_Kuhlmey- Anonyymi
West Pointissa tuohon uskotaan. Ja kummasti vaan ne tuhotut vaunut näkyvät tiedustelukoneiden ottamissa valokuvissa... siellä oli Josif Stalineita valtava määrä telaketjut taivasta kohden.
Ja kummasti vaan se NL:n hyökkäysinto rauhoittui sen jälkeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
West Pointissa tuohon uskotaan. Ja kummasti vaan ne tuhotut vaunut näkyvät tiedustelukoneiden ottamissa valokuvissa... siellä oli Josif Stalineita valtava määrä telaketjut taivasta kohden.
Ja kummasti vaan se NL:n hyökkäysinto rauhoittui sen jälkeen.Raskas tykistötuli saattoi kaataa panssarivaunun, samoin raskaat lentopommit. Muutaman stukan pommit eivät montaa vaunua keikauttaneet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raskas tykistötuli saattoi kaataa panssarivaunun, samoin raskaat lentopommit. Muutaman stukan pommit eivät montaa vaunua keikauttaneet.
Jokusen kuitenkin!
Ei anna sinusta kovin älykästä kuvaa jos kiistät merkityksen sillä, ettei kaikki tuhoutunut kerralla! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
West Pointissa tuohon uskotaan. Ja kummasti vaan ne tuhotut vaunut näkyvät tiedustelukoneiden ottamissa valokuvissa... siellä oli Josif Stalineita valtava määrä telaketjut taivasta kohden.
Ja kummasti vaan se NL:n hyökkäysinto rauhoittui sen jälkeen.Jaahas ja laitahan sitten luotettava lähde tälle, vai keksitkö West Pointtisi ihan itse?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokusen kuitenkin!
Ei anna sinusta kovin älykästä kuvaa jos kiistät merkityksen sillä, ettei kaikki tuhoutunut kerralla!Sinusta ei koskaan kukaan ole saanut älykästä kuvaa, eikä tilannetta paranna höpinäsi sadoista riveissä olleista vaunuista, jotka olisivat olleet kumollaan muutaman Stukan hyökättyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
West Pointissa tuohon uskotaan. Ja kummasti vaan ne tuhotut vaunut näkyvät tiedustelukoneiden ottamissa valokuvissa... siellä oli Josif Stalineita valtava määrä telaketjut taivasta kohden.
Ja kummasti vaan se NL:n hyökkäysinto rauhoittui sen jälkeen.Suomalaisten pommeilla on tuhottu korkeintaan yksi neuvostopanssari koko jatkosodan aikana. 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokusen kuitenkin!
Ei anna sinusta kovin älykästä kuvaa jos kiistät merkityksen sillä, ettei kaikki tuhoutunut kerralla!Maataistelukoneilla brittitutkimuksen mukaan tarvittiin pudottaa hyökätessä panssareita vastaan noin 3 000 pommia jotta niistä yksi tuhosi panssarivaunun taistelutilanteessa. Raketeilla lukema oli 800. On luultavaa että stukien osalta tuo pommimäärä on ollut lähellä tuota 800. Näin ollen tarvittiin 200-300 stuka hyökkäystä panssareita vastaan jotta yksi panssari saatiin tuhottua.
Ei siis ihme että esim Kurskin taisteluissa huolimatta yli 15 000 pommitus- ja syöksypommituslennoista neuvostoliittolaisia panssareita tuhottiin tai vaurioitettiin vain noin 30, maksimissaan 50 näillä ilmaiskuilla. Yhtä tuhottua/vaurioitettua panssaria kohden 30 pommaria/stuka tai 300-500 pommituslentoa.
Siinä vertailupohjaa Osasto Kuhlmeyn tapausta miettiville.
- Anonyymi
Tonnimäärä ei ole sinällään ainoa kriteeri, jos vaan taktiikka on oikea. Sen todistivat erityisesti britit Mosquitoillaan, joilla tehtiin 1-2 koneen kirurgisia iskuja tärkeisiin saksalaiskohteisiin. Koneen lastina oli n. 1000 kilon kuorma yleensä näissä (2 x 500kg).
Suomalaisilla oli tällaiseen tosin aivan väärä kalusto, osaaminen ja taktiikka. Jäljet olivat tosiaan aika surkuhupaisia panostukseen nähden, kuten aloittajakin mainitsee. Blenheimeistä oli sentään hyötyä tiedustelukoneina 1939-1941, mutta sen jälkeen ne vanheni niin ettei nopeusetua enää käytännössä ollut. Ju-88 oli sinänsä ok kone, mutta Suomen määrillä siitä ei saatu tehoja irti.- Anonyymi
Ju 88:t ja Kuhlmeyn Stukat tekivät kirurgisia täsmäiskuja NL:n asemiin ja tuhosivat panssarivaunut lähtökuoppiinsa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ju 88:t ja Kuhlmeyn Stukat tekivät kirurgisia täsmäiskuja NL:n asemiin ja tuhosivat panssarivaunut lähtökuoppiinsa.
Montako vaunua tuhosivat ja mihin tieto perustuu?
- Anonyymi
Mersujen sijasta Suomen olisi kannattanut kinuta Saksasta Focke-Wulfeja. Ne olivat tehokkaita jaboja (jopa 1000kg mahdollinen) ja hävittäjänä kovaa kamaa etenkin alakorkeuksissa, joissa Suomen rintamalla taisteltiin. Lisäksi sen leveä laskuteline olisi ollut surkeapintaisilla suomalaisilla lentokentillä paljon Mersun vastaavaa turvallisempi.
Onko tietoa, yrittikö Suomi hankkia niitä?- Anonyymi
Kysyttiin, mutta Saksa ei myynyt!
- Anonyymi
Eihän marski frenejään halunnut pommittaa
- Anonyymi
Älä? Ethän sinä ole yksin! Sinulla on apunasi toverit: Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä? Ethän sinä ole yksin! Sinulla on apunasi toverit: Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki!
Sekä me natsit
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekä me natsit
Tarkkispojalla riittää me-henkeä? Tosin lausutaan englantilaisittain: m-ii. ;-D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkkispojalla riittää me-henkeä? Tosin lausutaan englantilaisittain: m-ii. ;-D
Myönnän: En tunne muita nateja
- Anonyymi
Typerä möläytys! Salaliittohörhöt ovat tyhmyydessä omaa luokkaansa!
- Anonyymi
Mussolinillä olisi ollut Piaggio P.108 Bombardiere.
- Anonyymi
Vaakapommituksessa tarkkuus II maailmansodassa oli heikko jos kohdetta varsinkin suojasi ilmatorjunta. Mitä tulee pommituksiin panssarivaunuja vastaan brittitutkimus päätyi arvioon että vain yksi pommi 3000:sta osui kohteeseen tuhoten sen. Jos pommin keskikooksi esitetään vaikkapa 100 kiloa ei Suomen ilmavoimat olisi pystynyt tuhoamaan kuin 10 neuvostopanssaria vaikka kaikki pommitukset olisivat kohdistuneet vihollispanssareita vastaan 1941-44.
Suomalaiset luopuivat Ju-88 koneilla liukupommituksista koska niiden pelättiin vaurioittavan kalliiden koneiden rakenteita.- Anonyymi
” Suomalaiset luopuivat Ju-88 koneilla liukupommituksista koska niiden pelättiin vaurioittavan kalliiden koneiden rakenteita.”
Kyllä syöksypommituksia käytettiin yhä kesäsodan 1944 aikana pistemaaleja vastaan! Kannattaa lukea alan kirjoja! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Suomalaiset luopuivat Ju-88 koneilla liukupommituksista koska niiden pelättiin vaurioittavan kalliiden koneiden rakenteita.”
Kyllä syöksypommituksia käytettiin yhä kesäsodan 1944 aikana pistemaaleja vastaan! Kannattaa lukea alan kirjoja!Ju-88:lla syöksyttiin vinossa kulmassa. Montakohan sataa kiloa mahtoivat olla syöksypommitukset, joita olisi voinut tehdä vaikka vesitasoilla.
- Anonyymi
” Jos pommin keskikooksi esitetään vaikkapa 100 kiloa ei Suomen ilmavoimat olisi pystynyt tuhoamaan kuin 10 neuvostopanssaria vaikka kaikki pommitukset olisivat kohdistuneet vihollispanssareita vastaan 1941-44.”
Sodan aikana Suomessa JU-88 pudotti muutaman kerrat jopa 1.000 kg:n pommin. Yleensä uusimpien koneiden pommit olivat suurempia kuin 100 kg. - Anonyymi
Kesällä 44 ei hyökätty yksittäisiä vaunuja vastaan, vaan siellä oli satoja vaunuja riveissä odottamassa hyökkäykseen lähtöä. Niihin sitten iskettiin Stukilla ja Ju 88 syöksyillä sekä tykistöllä. Joku 1000kg pommi sinne vaunujen sekaan, niin Josif Stalinit kierittelivät metsässä, kuin karhun pennut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä 44 ei hyökätty yksittäisiä vaunuja vastaan, vaan siellä oli satoja vaunuja riveissä odottamassa hyökkäykseen lähtöä. Niihin sitten iskettiin Stukilla ja Ju 88 syöksyillä sekä tykistöllä. Joku 1000kg pommi sinne vaunujen sekaan, niin Josif Stalinit kierittelivät metsässä, kuin karhun pennut.
Mitä satoja vaunuja? Melkoinen panssarikeskitys oli Aniskalan aukealla pian Talin läpimurron jälkeen. Miksi ne pommittajat eivät tuhonneet niitä? Jääkäriprikaatin miehet eivät olisi kaatuneet niiden tulessa yrittäessään vallata menetettyä pääasemaa takaisin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä 44 ei hyökätty yksittäisiä vaunuja vastaan, vaan siellä oli satoja vaunuja riveissä odottamassa hyökkäykseen lähtöä. Niihin sitten iskettiin Stukilla ja Ju 88 syöksyillä sekä tykistöllä. Joku 1000kg pommi sinne vaunujen sekaan, niin Josif Stalinit kierittelivät metsässä, kuin karhun pennut.
Ilmeisesti kukaan ei pysäyttänyt noita vaunuja, vaan ne ajelivat kaikessa rauhassa Helsinkiin ja pitivät voitonparaatin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä 44 ei hyökätty yksittäisiä vaunuja vastaan, vaan siellä oli satoja vaunuja riveissä odottamassa hyökkäykseen lähtöä. Niihin sitten iskettiin Stukilla ja Ju 88 syöksyillä sekä tykistöllä. Joku 1000kg pommi sinne vaunujen sekaan, niin Josif Stalinit kierittelivät metsässä, kuin karhun pennut.
Hupsuja höpöttelet. Puuttuu enää vain tuo lattea hokema "panssarimakkaroista". 🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ju-88:lla syöksyttiin vinossa kulmassa. Montakohan sataa kiloa mahtoivat olla syöksypommitukset, joita olisi voinut tehdä vaikka vesitasoilla.
Vaakapommituksista luovuttiin kun niiden pelättiin muodotavan suuren uhan Ju-88 koneiden rakenteille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaakapommituksista luovuttiin kun niiden pelättiin muodotavan suuren uhan Ju-88 koneiden rakenteille.
Siis kaltevan kulman pommituksista. Vaakapommitus oli se jolla Ju-88 toimi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hupsuja höpöttelet. Puuttuu enää vain tuo lattea hokema "panssarimakkaroista". 🤣
Sellainen löytyi Ihantalan kirkonmäeltä. Näkyi myös useissa valokuvissa. Siinä oli sekaisin neukkupanssareita oikein päin, kyljellään ja telaketjut pysytyssä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaakapommituksista luovuttiin kun niiden pelättiin muodotavan suuren uhan Ju-88 koneiden rakenteille.
Ei luovouttu ja mitä ihmettä oikein edes höpiset? Vaakapommitus rasittaa kaikkein vähiten pommikoneen rakenteita ja on yleisin muoto pommittaa!
Sen sijaan syöksypommitus vaatii koneelta mm. syöksyjarrut ja rasittaa sekä miehistöä että konetta, mutta sitäkin harjoitettiin!
- Anonyymi
Aloittaja on täysin oikeassa. Siksi ollessani intissä siellä korostettiin varusmiehillekin, että Suomen ilmavoimien tehtävä on hävittäjätorjunta, ei mikään muu.
No, toki toissijaisia tehtäviä on, kuten ilmasta tapahtuva tiedustelu, joka on tietenkin samantyyppistä toimintaa kuin rauhanajan päätehtävät, alueen kosketamattomuuden ja muu valvonta (esimerkiksi kuvataan todisteita ympäristörikoksista, jotta voidaan lähettää laskuja Suomen aluevesille jätteitään lirittäneiden laivojen omistajille).
High Value Target ien tuhoaminen on sekin ilmavoimien tehtävä, mutta toisen maailmansodan aikaisella kalustollaan Suomen ilmavoimat eivät siihen juuri kyenneet lukuunottamatta muutamia iskuja vihollisen lentokentille. Tärkeitä meri- ja maamaaleja vastaan olisi tarvittu jotain Stukien ja jabojen tyylistä kalustoa. Sitä ei kustannussyistä sodankaan aikana hankittu.
Suomen ilmavoimat rakennettiin sodan edellä silloin vallinneiden käsitysten mukaan, jotka rankasti liioittelivat pommikoneiden merkitystä. Ajateltiin jopa, että pommikoneet yksin voisivat voittaa sodan ja esimerkiksi Britannia rakensi asevoimansa pitkälti (mutta ei täysin) tämän ajatuksen mukaisesti. Suomalaiset seurasivat jossain määrin kansainvälisiä trendejä, joista monet sota osoitti huuhaaksi. Sodan kuluessa selvisi, että saksalaisten ja suomalaisten omaperäiset opit ja kehityskulut olivat olleet kaikkein oikeimpaan osuneita. Selvisimme sodasta niiden aseiden, varusteiden ja sodankäyntitapojen ansiosta, jotka olimme itse näihin olosuhteisiin kehittäneet (esim konepistooli, jota juuri mikään muu armeija ei Suomen ja Saksan armeijoiden lisäksi käyttänyt sodan alkaessa, sodan kuluessa sen ottivat käyttöön kaikki sotaan osallistuneet armeijat)
EU-pellejen olisi hyvä muistaa nuo opetukset tänäkin päivänä, alkaen siitä, että yksi valuutta ja yksi markkina-alue ei voi toimia saattamatta alueen erilaisia kolkkia pahoihin ongelmiin ja että varsinkin Suomen olosuhteet ovat niin poikkeavat, että mitkään muualta tuodut opit harvoin toimivat täällä ollenkaan. Näin on sotilasasioiden ja poliitiikan ohella myös talousasioissa.- Anonyymi
Erittäin hyvin onnistunut tehtävä ilmavoimille oli myös kaukopartioiden tukeminen. Kaukopartiothan kuuluvat edelleen sodankäyntioppiimme, toivottavasti niiden ilmatuki on samalla korkealla tasolla kuin sodan aikana oli ja kalusto ajanmukaista ja tehtävään sopivaa.
- Anonyymi
” Aloittaja on täysin oikeassa. Siksi ollessani intissä siellä korostettiin varusmiehillekin, että Suomen ilmavoimien tehtävä on hävittäjätorjunta, ei mikään muu.”
Et kertonut, että minkä maan armeijassa olit?
Hävittäjien tehtäväoli sodassa torjua ja estää vastustajan ilmatoimintaa ja turvata omia pommikoneita!
Pommikoneiden tehtävä tuskin oli mikään ”hävittäjätorjunta” vaan tiedustelu ja pommitukset!
Tarkkispojalla on suuri huoli siitä, että hankittavat koneet haittaavat mahdollista vastustajaa ja saattavat jopa, hui kauhistus!, hyökätä?
Mikäs siinä hyökkäyksessä on niin pahaa! Pieni valtio kun ei taatusti aloita sotaa ja hyökkää, mutta sodan jo alettua on hyökkäys yksi mahdollinen taistelumuoto! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Aloittaja on täysin oikeassa. Siksi ollessani intissä siellä korostettiin varusmiehillekin, että Suomen ilmavoimien tehtävä on hävittäjätorjunta, ei mikään muu.”
Et kertonut, että minkä maan armeijassa olit?
Hävittäjien tehtäväoli sodassa torjua ja estää vastustajan ilmatoimintaa ja turvata omia pommikoneita!
Pommikoneiden tehtävä tuskin oli mikään ”hävittäjätorjunta” vaan tiedustelu ja pommitukset!
Tarkkispojalla on suuri huoli siitä, että hankittavat koneet haittaavat mahdollista vastustajaa ja saattavat jopa, hui kauhistus!, hyökätä?
Mikäs siinä hyökkäyksessä on niin pahaa! Pieni valtio kun ei taatusti aloita sotaa ja hyökkää, mutta sodan jo alettua on hyökkäys yksi mahdollinen taistelumuoto!"Tarkkispojalla on suuri huoli siitä, että hankittavat koneet haittaavat mahdollista vastustajaa ja saattavat jopa, hui kauhistus!, hyökätä?"
Hyökätä? Kovastihan nuo suomalaiset pommarit pommittivat Suomen omaa aluetta ainakin 1944.
Pieni määrä tehokkaasti ilmasta-maahan-toimiva koneita on ihan hyvä ajatus joihinkin yksittäiisin tärkeisiin maaleihin iskemiseksi syvällä vihollisen selustassa. Esim siltoihin, rautateihin, esikuntiin, varikoihin... yhteistoiminnassa kaukopartioiden kanssa, ehkä ohjattavin pommein.
"Mikäs siinä hyökkäyksessä on niin pahaa!"
Mikset kysy Karjalan evakoilta, mitä mieltä he olivat hyökkäyksestä, jonka kohteeksi joutuivat 1939?
"Pieni valtio kun ei taatusti aloita sotaa ja hyökkää, mutta sodan jo alettua on hyökkäys yksi mahdollinen taistelumuoto!"
Aika harvoin pienelle valtiolle avautuu tilaisuutta hyökkäyssotaan, aloitti sen kuka hyvänsä. Armeijan varustaminen hyökkäämistä eikä puolustusta varten olisi pienellä valtiolla melko riskialtista puuhaa. Hyökkäysaseet ovat tyypillisesti hyvin kalliita ja niitä pitäisi olla riittävä ylivoimainen määrä, että hyökkäykseen voitaisiin ryhtyä.
Talvisodassa puolustauduttiin ja sen jälkisessä rauhassa menetettiin vähemmän alueita kuin jatkosodan päätteeksi, jossa pelkästään hyökätessä menettiin enemmän miehiä kuin talvisodassa vaikka vastassa oli paljon vähemmän neuvostojoukkoja kuin talvisodassa. Ainoa hyökkäyksellä saavutettu etu oli vihollisen ilmatoiminnan vaikeutuminen Suomen yläpuolella ja siten pienemmän siviilitappiot ja kotirintaman tuhot. Ei ainakaan tuossa valossa hyökkäyssota ainakaan parempi vaihtoehto ollut kuin puhtaasti puolustuksellinen sota.
Olet aika omituinen keskustelija, nimittelet täällä muita ja esität todella omituisia näkemyksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tarkkispojalla on suuri huoli siitä, että hankittavat koneet haittaavat mahdollista vastustajaa ja saattavat jopa, hui kauhistus!, hyökätä?"
Hyökätä? Kovastihan nuo suomalaiset pommarit pommittivat Suomen omaa aluetta ainakin 1944.
Pieni määrä tehokkaasti ilmasta-maahan-toimiva koneita on ihan hyvä ajatus joihinkin yksittäiisin tärkeisiin maaleihin iskemiseksi syvällä vihollisen selustassa. Esim siltoihin, rautateihin, esikuntiin, varikoihin... yhteistoiminnassa kaukopartioiden kanssa, ehkä ohjattavin pommein.
"Mikäs siinä hyökkäyksessä on niin pahaa!"
Mikset kysy Karjalan evakoilta, mitä mieltä he olivat hyökkäyksestä, jonka kohteeksi joutuivat 1939?
"Pieni valtio kun ei taatusti aloita sotaa ja hyökkää, mutta sodan jo alettua on hyökkäys yksi mahdollinen taistelumuoto!"
Aika harvoin pienelle valtiolle avautuu tilaisuutta hyökkäyssotaan, aloitti sen kuka hyvänsä. Armeijan varustaminen hyökkäämistä eikä puolustusta varten olisi pienellä valtiolla melko riskialtista puuhaa. Hyökkäysaseet ovat tyypillisesti hyvin kalliita ja niitä pitäisi olla riittävä ylivoimainen määrä, että hyökkäykseen voitaisiin ryhtyä.
Talvisodassa puolustauduttiin ja sen jälkisessä rauhassa menetettiin vähemmän alueita kuin jatkosodan päätteeksi, jossa pelkästään hyökätessä menettiin enemmän miehiä kuin talvisodassa vaikka vastassa oli paljon vähemmän neuvostojoukkoja kuin talvisodassa. Ainoa hyökkäyksellä saavutettu etu oli vihollisen ilmatoiminnan vaikeutuminen Suomen yläpuolella ja siten pienemmän siviilitappiot ja kotirintaman tuhot. Ei ainakaan tuossa valossa hyökkäyssota ainakaan parempi vaihtoehto ollut kuin puhtaasti puolustuksellinen sota.
Olet aika omituinen keskustelija, nimittelet täällä muita ja esität todella omituisia näkemyksiä.” Olet aika omituinen keskustelija, nimittelet täällä muita ja esität todella omituisia näkemyksiä.”
En nimitellyt sinua laisinkaan siinä mishn vastasit ja eri mieltä olo on kai tavallinen ilmiö keskustelupalstalla! Onko sinun vaikeata sellaista kestää? - Anonyymi
"EU-pellejen olisi hyvä muistaa nuo opetukset tänäkin päivänä, alkaen siitä, että yksi valuutta ja yksi markkina-alue ei voi toimia saattamatta alueen erilaisia kolkkia pahoihin ongelmiin"
TOTTAKAI se toimii kun on suuri yhtenäinen tullivapaa alue, mutta ei edes EU:ssa ajatella, että se muka olisi ainoa kaupankäynnin kohde vaan kauppaavoi, saa ja pitää harjoittaa kaikkiin suuntiin!
- Anonyymi
Tiputtivat suolle ja kääntyivät rajalla takaisin juomaan kiljua.
- Anonyymi
Kyllä he lensivät maaliin saakka!
Stallarit ovat Suomessa tippuneet suolle ja kiljukin on lopussa!
- Anonyymi
Ompa mukavaa että kerrot kaiken minkä tiedät . Ehkäpä seuraavassa sodassa pääset neuvonantajan rooliin .
- Anonyymi
Ei tässä ketjussa kukaan ole kertonut mitään sellaista, jota ammattisotilaamme eivät tietäisi ja tietävät ammattinsa puolesta paljon enemmänkin.
Oma kommenttisi ihmetyttää, kenelle se oli tarkoitettu ja miksi kirjoitit sen?
- Anonyymi
Neuvostoliitto pudotti todennäköisesti 3% vuoden 1944 pommeistaan suomalaisia vastaan eli noin 6 000 tonnia. Merkittävintä rivisotilaiden kannalta oli kuitenkin Il-2 iskut rakentein ja tykkitulituksella. Myös esim Airacobrat iskivät ainakin Laatokan Karjalassa maamaaleihin.
Kannaksella 276 BAD menetti kesäkuussa 10 Pe-2 konetta ja Itämeren Laivasto yhden. Näistä 11 koneesta raportoitu vain kahden olleen hävittäjäkoneen alasampuma. Loput 9 joko ilmatorjunnan, onnettomuuksien vuoksi menetettyjä tai sitten kirjattu "ei palannut lennolta". Toinen näistä hävittäjien alasampumista Brewstereihin liittyvä, Hiitola 18.6.44. Näiden lisäksi NL menetti 4 Tu-2 konetta ja 7 Il-4 konetta. Näistä korkeintaan puolet hävittäjien alasampumia. Onnettomuudet ja huono sää aiheuttivat usean pommikonetappion 9.6 ja 10.6.- Anonyymi
Lento-osasto Kuhlmey ratkaisi koko Tali-Ihantalan taistelun, vaikka jotkut suomalaiset homekorvaiset sotahullut yrittävät vieläkin väittää jotakin muuta.
Kaikki tässä haastatellut - suomalaiset ja saksalaiset - ovat yksimielisiä siitä, että puna-armeija olisi tullut läpi Kannakselta, että heilahtaa ilman sakujen Kuhlmeyn ilma-apua. Katsokaa vaikka itse:
https://areena.yle.fi/1-3245121 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lento-osasto Kuhlmey ratkaisi koko Tali-Ihantalan taistelun, vaikka jotkut suomalaiset homekorvaiset sotahullut yrittävät vieläkin väittää jotakin muuta.
Kaikki tässä haastatellut - suomalaiset ja saksalaiset - ovat yksimielisiä siitä, että puna-armeija olisi tullut läpi Kannakselta, että heilahtaa ilman sakujen Kuhlmeyn ilma-apua. Katsokaa vaikka itse:
https://areena.yle.fi/1-3245121Sen ratkaisi Stalin joka ei antanut Govoroville tämän pyytämää kahta armeijakuntaa. Viipurin valtauksen jälkeen Kannaksen operaatio oli Govorovin oma juttu.
Vakauttaakseen rintaman Suomen oli tuotava puolet Laatokan pohjoispuolella olleita joukkoja Kannakselle, kutsuttava aseisiin kymmeniä tuhansia reserviläisiä uudelleen sekä saatava Saksasta 1 1/3 divisioonaa vastaavat maavoimat.
Kesäsodastaan Suomi ei hyötynyt juuri mitään. Sotakorvaukset maksettiin vuoden 1938 kultadollarin arvoa vastaten. Lisäksi puna-armeija sai sotilastukikohdan 40 km päähän Helsingistä. Helsinkiin tuli Valvontakomissio joka huolehti että Suomi tottelee (Moskovan) määräyksiä. Turha sotiminen maksoi 18 000 suomalaisen hengen.
Että sellainen "torjuntavoitto". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen ratkaisi Stalin joka ei antanut Govoroville tämän pyytämää kahta armeijakuntaa. Viipurin valtauksen jälkeen Kannaksen operaatio oli Govorovin oma juttu.
Vakauttaakseen rintaman Suomen oli tuotava puolet Laatokan pohjoispuolella olleita joukkoja Kannakselle, kutsuttava aseisiin kymmeniä tuhansia reserviläisiä uudelleen sekä saatava Saksasta 1 1/3 divisioonaa vastaavat maavoimat.
Kesäsodastaan Suomi ei hyötynyt juuri mitään. Sotakorvaukset maksettiin vuoden 1938 kultadollarin arvoa vastaten. Lisäksi puna-armeija sai sotilastukikohdan 40 km päähän Helsingistä. Helsinkiin tuli Valvontakomissio joka huolehti että Suomi tottelee (Moskovan) määräyksiä. Turha sotiminen maksoi 18 000 suomalaisen hengen.
Että sellainen "torjuntavoitto".Tosiaan. Pelkkä idioottimainen Petroskoihin ryömiminen vei yli 20 000 suomalaisen hengen jo kesä-syyskuussa 1941 tasan eli tasan 80 vuotta sitten.
Tuli lampunjaloille ja sormuksille pikkuisen liian raju kilohinta jo pelkällä suomalaisverellä hinnoiteltuna yksistään vuoden 1941 seikkailujen takia.
Ja natsisikojen sotimisyritykset Pohjois-Suomesta itään oli tunnetusti kuin itkis ja nus . .is.
Alusta loppuun kököttivät jossain Litsajoen rannalla vain parikymmentä kilometriä Petsamon rajalta itään. Säälittävä esitys!!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiaan. Pelkkä idioottimainen Petroskoihin ryömiminen vei yli 20 000 suomalaisen hengen jo kesä-syyskuussa 1941 tasan eli tasan 80 vuotta sitten.
Tuli lampunjaloille ja sormuksille pikkuisen liian raju kilohinta jo pelkällä suomalaisverellä hinnoiteltuna yksistään vuoden 1941 seikkailujen takia.
Ja natsisikojen sotimisyritykset Pohjois-Suomesta itään oli tunnetusti kuin itkis ja nus . .is.
Alusta loppuun kököttivät jossain Litsajoen rannalla vain parikymmentä kilometriä Petsamon rajalta itään. Säälittävä esitys!!!” Pelkkä idioottimainen Petroskoihin ryömiminen vei yli 20 000 suomalaisen hengen jo kesä-syyskuussa 1941 tasan eli tasan 80 vuotta sitten. ”
Jo sanavalinnat todistaa kuinka pahasti Suomen sotamenestys yhä stallaripoikaa kyrsii! Eteneminen vesistölinjalle aiheutti tappiota ja linja saavutettiin vuodenvaihteessa 1941/42.
”Tuli lampunjaloille ja sormuksille pikkuisen liian raju kilohinta jo pelkällä suomalaisverellä hinnoiteltuna yksistään vuoden 1941 seikkailujen takia.”
Todellisuudessa vesistölinja vähensi jatkossa suuresti tappioita ja oli helppo pitää vähemmällä väkimäärällä! Pari vanhinta ikäluokkaa voitiin kotiuttaa!
”Ja natsisikojen sotimisyritykset Pohjois-Suomesta itään oli tunnetusti kuin itkis ja nus . .is.
Alusta loppuun kököttivät jossain Litsajoen rannalla vain parikymmentä kilometriä Petsamon rajalta itään. Säälittävä esitys!!!”
Totta! Neukkusikojen puolustustaistelu onnistui hyvin stallarisian iloksi:-D Hienoa,että se yhtä kuumentaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Pelkkä idioottimainen Petroskoihin ryömiminen vei yli 20 000 suomalaisen hengen jo kesä-syyskuussa 1941 tasan eli tasan 80 vuotta sitten. ”
Jo sanavalinnat todistaa kuinka pahasti Suomen sotamenestys yhä stallaripoikaa kyrsii! Eteneminen vesistölinjalle aiheutti tappiota ja linja saavutettiin vuodenvaihteessa 1941/42.
”Tuli lampunjaloille ja sormuksille pikkuisen liian raju kilohinta jo pelkällä suomalaisverellä hinnoiteltuna yksistään vuoden 1941 seikkailujen takia.”
Todellisuudessa vesistölinja vähensi jatkossa suuresti tappioita ja oli helppo pitää vähemmällä väkimäärällä! Pari vanhinta ikäluokkaa voitiin kotiuttaa!
”Ja natsisikojen sotimisyritykset Pohjois-Suomesta itään oli tunnetusti kuin itkis ja nus . .is.
Alusta loppuun kököttivät jossain Litsajoen rannalla vain parikymmentä kilometriä Petsamon rajalta itään. Säälittävä esitys!!!”
Totta! Neukkusikojen puolustustaistelu onnistui hyvin stallarisian iloksi:-D Hienoa,että se yhtä kuumentaa!"Todellisuudessa vesistölinja vähensi jatkossa suuresti tappioita ja oli helppo pitää vähemmällä väkimäärällä!"
Aivan täyttä höpinää. Maarintama piteni ja suurinta osaa siitä ei suojannut vesieste etupuolella, vaan erittäin pitkä osa oli jopa merkittävän vesiesteen Syvärin etupuolella, jossa käytiinkin verisisä taisteluja. Eteentyönnetyn asema edut olivat aivan jotain muuta, joista Mannerheim kertoo muistelmissaan.
Sotilaallisesti edullisin tulos olisi saavutettu, jos Stalinin heinäkuussa 1941 esittämä tarjous olisi hyväksytty. Katastrofin keskellä Neuvostoliitto lähetti viestin, että jos Suomi pysäyttää hyökkäyksensä, Suomi saa takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä Karjalan. Silloin olisimme saaneet paljon lyhyemmän rintaman ja voineet linnoittaa alueen perinpohjin. Jos Neuvostoliitto sitten 1944 olisi kuitenkin yrittänyt hyökätä, olisi sillä ollut vastassaan linnoitteet ja kaikki nekin miehet, jotka kaatuivat Itä-Karjalaa vallatessa.
Suomi ei tietenkään Saksan kanssa tekemiensa suunnitelmien takia voinut jättää hommaa kesken siinä vaiheessa, eikä senkään takia, että vuoden ja tulevienkin huoltotilanne oli heikko. Viljaa ja polttoaineita tarvittiin Saksasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Todellisuudessa vesistölinja vähensi jatkossa suuresti tappioita ja oli helppo pitää vähemmällä väkimäärällä!"
Aivan täyttä höpinää. Maarintama piteni ja suurinta osaa siitä ei suojannut vesieste etupuolella, vaan erittäin pitkä osa oli jopa merkittävän vesiesteen Syvärin etupuolella, jossa käytiinkin verisisä taisteluja. Eteentyönnetyn asema edut olivat aivan jotain muuta, joista Mannerheim kertoo muistelmissaan.
Sotilaallisesti edullisin tulos olisi saavutettu, jos Stalinin heinäkuussa 1941 esittämä tarjous olisi hyväksytty. Katastrofin keskellä Neuvostoliitto lähetti viestin, että jos Suomi pysäyttää hyökkäyksensä, Suomi saa takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä Karjalan. Silloin olisimme saaneet paljon lyhyemmän rintaman ja voineet linnoittaa alueen perinpohjin. Jos Neuvostoliitto sitten 1944 olisi kuitenkin yrittänyt hyökätä, olisi sillä ollut vastassaan linnoitteet ja kaikki nekin miehet, jotka kaatuivat Itä-Karjalaa vallatessa.
Suomi ei tietenkään Saksan kanssa tekemiensa suunnitelmien takia voinut jättää hommaa kesken siinä vaiheessa, eikä senkään takia, että vuoden ja tulevienkin huoltotilanne oli heikko. Viljaa ja polttoaineita tarvittiin Saksasta.” Aivan täyttä höpinää. Maarintama piteni ja suurinta osaa siitä ei suojannut vesieste etupuolella, vaan erittäin pitkä osa oli jopa merkittävän vesiesteen Syvärin etupuolella, jossa käytiinkin verisisä taisteluja. Eteentyönnetyn asema edut olivat aivan jotain muuta, joista Mannerheim kertoo muistelmissaan.”
Turhaan höperöihdit! Merkittävä osa linjasta oli Äänisen kohdalla ja sen yli oli lähes mahdotonta hyökätä olipa kesä tai talvi! Sitä en tiedä miksi Syväri joissan paikoin ylitettiin, mutta rajalinjana 400 m leveä virta auttoi puolustajaa merkittävästi! Juuri näistä syistä voitiin kotiuttaa pari vanhinta ikäluokkaa!
”Sotilaallisesti edullisin tulos olisi saavutettu, jos Stalinin heinäkuussa 1941 esittämä tarjous olisi hyväksytty. Katastrofin keskellä Neuvostoliitto lähetti viestin, että jos Suomi pysäyttää hyökkäyksensä, Suomi saa takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä Karjalan. Silloin olisimme saaneet paljon lyhyemmän rintaman ja voineet linnoittaa alueen perinpohjin. ”
Unohdat voimakkaat Saksan joukot pohjoisessa ja lisäksi Saksa olisi voinut jopa miehittää Suomen! Lisäksi Stalin oli jo syksyllä 1939 todistanut hyökkäämättömyyssopimuksen irtisanomisella, ettei sen sopimukset pidä kutiaan!
”Jos Neuvostoliitto sitten 1944 olisi kuitenkin yrittänyt hyökätä, olisi sillä ollut vastassaan linnoitteet ja kaikki nekin miehet, jotka kaatuivat Itä-Karjalaa vallatessa.”
Mutta sodan voittajana se olisi helposti lyönyt Suomen ja sovjetisoinut! Sehän on Tarkkispojan ikiaikainen unelma muutoinkin!
”Suomi ei tietenkään Saksan kanssa tekemiensa suunnitelmien takia voinut jättää hommaa kesken siinä vaiheessa, eikä senkään takia, että vuoden ja tulevienkin huoltotilanne oli heikko. Viljaa ja polttoaineita tarvittiin Saksasta.”
Aivan oikein! Itsekin huomaat Stalinin tarjouksen heikot osat Suomen kannalta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Aivan täyttä höpinää. Maarintama piteni ja suurinta osaa siitä ei suojannut vesieste etupuolella, vaan erittäin pitkä osa oli jopa merkittävän vesiesteen Syvärin etupuolella, jossa käytiinkin verisisä taisteluja. Eteentyönnetyn asema edut olivat aivan jotain muuta, joista Mannerheim kertoo muistelmissaan.”
Turhaan höperöihdit! Merkittävä osa linjasta oli Äänisen kohdalla ja sen yli oli lähes mahdotonta hyökätä olipa kesä tai talvi! Sitä en tiedä miksi Syväri joissan paikoin ylitettiin, mutta rajalinjana 400 m leveä virta auttoi puolustajaa merkittävästi! Juuri näistä syistä voitiin kotiuttaa pari vanhinta ikäluokkaa!
”Sotilaallisesti edullisin tulos olisi saavutettu, jos Stalinin heinäkuussa 1941 esittämä tarjous olisi hyväksytty. Katastrofin keskellä Neuvostoliitto lähetti viestin, että jos Suomi pysäyttää hyökkäyksensä, Suomi saa takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä Karjalan. Silloin olisimme saaneet paljon lyhyemmän rintaman ja voineet linnoittaa alueen perinpohjin. ”
Unohdat voimakkaat Saksan joukot pohjoisessa ja lisäksi Saksa olisi voinut jopa miehittää Suomen! Lisäksi Stalin oli jo syksyllä 1939 todistanut hyökkäämättömyyssopimuksen irtisanomisella, ettei sen sopimukset pidä kutiaan!
”Jos Neuvostoliitto sitten 1944 olisi kuitenkin yrittänyt hyökätä, olisi sillä ollut vastassaan linnoitteet ja kaikki nekin miehet, jotka kaatuivat Itä-Karjalaa vallatessa.”
Mutta sodan voittajana se olisi helposti lyönyt Suomen ja sovjetisoinut! Sehän on Tarkkispojan ikiaikainen unelma muutoinkin!
”Suomi ei tietenkään Saksan kanssa tekemiensa suunnitelmien takia voinut jättää hommaa kesken siinä vaiheessa, eikä senkään takia, että vuoden ja tulevienkin huoltotilanne oli heikko. Viljaa ja polttoaineita tarvittiin Saksasta.”
Aivan oikein! Itsekin huomaat Stalinin tarjouksen heikot osat Suomen kannalta!"Unohdat voimakkaat Saksan joukot pohjoisessa ja lisäksi Saksa olisi voinut jopa miehittää Suomen!"
Ne samat saksalaiset, jotka juoksivat karkuun pitkin korpia heti kun alkoi vähän huopatossun suhinaa kuulumaan naapurin puolelta? Sakut olivat Lapissa ja SUomen korvissa niin täydellisen hukassa, ettei heistä ollut, eikä olisi ollut, minkäänlaista uhkaa hyökkäyksellisesti.
Etelä-Suomessa ja satamakaupungeissa oli ainoastaan heikkoja töpinäkomennuskuntia, eikä taistelujoukkoja. Maihinnousuihin Suomen rannikolle Saksalla ei olisi ollut minkäänlaista kykyä, eikä edes irroitettavaksi joukkoja koska niitä tarvittiin muualla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Aivan täyttä höpinää. Maarintama piteni ja suurinta osaa siitä ei suojannut vesieste etupuolella, vaan erittäin pitkä osa oli jopa merkittävän vesiesteen Syvärin etupuolella, jossa käytiinkin verisisä taisteluja. Eteentyönnetyn asema edut olivat aivan jotain muuta, joista Mannerheim kertoo muistelmissaan.”
Turhaan höperöihdit! Merkittävä osa linjasta oli Äänisen kohdalla ja sen yli oli lähes mahdotonta hyökätä olipa kesä tai talvi! Sitä en tiedä miksi Syväri joissan paikoin ylitettiin, mutta rajalinjana 400 m leveä virta auttoi puolustajaa merkittävästi! Juuri näistä syistä voitiin kotiuttaa pari vanhinta ikäluokkaa!
”Sotilaallisesti edullisin tulos olisi saavutettu, jos Stalinin heinäkuussa 1941 esittämä tarjous olisi hyväksytty. Katastrofin keskellä Neuvostoliitto lähetti viestin, että jos Suomi pysäyttää hyökkäyksensä, Suomi saa takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä Karjalan. Silloin olisimme saaneet paljon lyhyemmän rintaman ja voineet linnoittaa alueen perinpohjin. ”
Unohdat voimakkaat Saksan joukot pohjoisessa ja lisäksi Saksa olisi voinut jopa miehittää Suomen! Lisäksi Stalin oli jo syksyllä 1939 todistanut hyökkäämättömyyssopimuksen irtisanomisella, ettei sen sopimukset pidä kutiaan!
”Jos Neuvostoliitto sitten 1944 olisi kuitenkin yrittänyt hyökätä, olisi sillä ollut vastassaan linnoitteet ja kaikki nekin miehet, jotka kaatuivat Itä-Karjalaa vallatessa.”
Mutta sodan voittajana se olisi helposti lyönyt Suomen ja sovjetisoinut! Sehän on Tarkkispojan ikiaikainen unelma muutoinkin!
”Suomi ei tietenkään Saksan kanssa tekemiensa suunnitelmien takia voinut jättää hommaa kesken siinä vaiheessa, eikä senkään takia, että vuoden ja tulevienkin huoltotilanne oli heikko. Viljaa ja polttoaineita tarvittiin Saksasta.”
Aivan oikein! Itsekin huomaat Stalinin tarjouksen heikot osat Suomen kannalta!Miten ihmeessä kehtaat trollata tuossa iässä?
"Merkittävä osa linjasta oli Äänisen kohdalla ja sen yli oli lähes mahdotonta hyökätä olipa kesä tai talvi! Sitä en tiedä miksi Syväri joissan paikoin ylitettiin, mutta rajalinjana 400 m leveä virta auttoi puolustajaa merkittävästi! Juuri näistä syistä voitiin kotiuttaa pari vanhinta ikäluokkaa!"
Ainakin puolet Syväristä oli suomalaisten joukkojen selän takana ja pelkkä haitta puolustukselle kun sillat huollon pullonkauloina olivat ilmahyökkäysten kohteena. Kuten sanoin, pelkästään järvien välinen maarintama oli pidempi kuin U-linja, jolle neukkujen hyökkäys pysähtyi. Sen lisäksi tarvittiin rannikkoprikaatit puolustamaan Laatokan ja Äänisjärven rantoja. Järjetöntä voimien tuhlausta.
"Mutta sodan voittajana se olisi helposti lyönyt Suomen ja sovjetisoinut! Sehän on Tarkkispojan ikiaikainen unelma muutoinkin!"
Miten niin? Meillä olisi ollut enemmän miehiä aseisiin ilman veristä hyökkäyssotaa. Aseistus olisi saattanut olla heikompi. sillä Saksasta ei ehkä olisi saatu uusiampia panssarintorjunta aseita. Ruotsista olisi saatettu saada.
"Aivan oikein! Itsekin huomaat Stalinin tarjouksen heikot osat Suomen kannalta!"
Tietenkin huomaan. Tarkastelen asioita aina puolueettomasti.
- Anonyymi
Joo, eihän esim. Dresdeniin tai Berliiniin osunut montakaan pommia"
- Anonyymi
Dresdenissä kuoli vuorokaudessa tuplaten sen verran siviilejä kuin suomalaisia koko talvisodassa.
Dresdenin pommitukset olivat samaa luokkaa kuin Hampurin pommitukset heinä–elokuun vaihteessa 1943. Hampurin pommituksissa kesällä 1943 kuoli noin 45 000 ihmistä, joiden joukossa oli 8000 lasta. Suomalaisia kuoli kaikkiaan 1939-45 noin 95 000.
Tarkkispojista kovasti suurta huolta kantavalle sotahullulle tiedoksi tämä mielenkiintoinen sivu ihan oikeista tarkkispojista. Tarkkispojat ovat päässeet kuvaan ihan jutun etusivulle:
https://areena.yle.fi/1-1111746 - Anonyymi
Olitko paikalla vai mistä tiedät?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dresdenissä kuoli vuorokaudessa tuplaten sen verran siviilejä kuin suomalaisia koko talvisodassa.
Dresdenin pommitukset olivat samaa luokkaa kuin Hampurin pommitukset heinä–elokuun vaihteessa 1943. Hampurin pommituksissa kesällä 1943 kuoli noin 45 000 ihmistä, joiden joukossa oli 8000 lasta. Suomalaisia kuoli kaikkiaan 1939-45 noin 95 000.
Tarkkispojista kovasti suurta huolta kantavalle sotahullulle tiedoksi tämä mielenkiintoinen sivu ihan oikeista tarkkispojista. Tarkkispojat ovat päässeet kuvaan ihan jutun etusivulle:
https://areena.yle.fi/1-1111746Dresdenin pommitusten uhrimäärä on nykytutkimusten mukaan ollut lähes tarkalleen sama kuin talvisodan suomalaisten sotilaiden kuolinmäärä. Noin 27 000.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olitko paikalla vai mistä tiedät?
Luin asiasta eikä sitä ole liioin venäläinen osapuoli kieltänyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dresdenin pommitusten uhrimäärä on nykytutkimusten mukaan ollut lähes tarkalleen sama kuin talvisodan suomalaisten sotilaiden kuolinmäärä. Noin 27 000.
” Dresdenin pommitusten uhrimäärä on nykytutkimusten mukaan ollut lähes tarkalleen sama kuin talvisodan suomalaisten sotilaiden kuolinmäärä. Noin 27 000.”
Kuolonuhrien määrä
Dresdenin rajat nykyään ja pommitusten aikana. Punaisella täysin tuhoutunut alue.
Dresdenin pommituksissa kuolleiden ihmisten lukumäärästä on vuosien saatossa liikkunut moninaisia arvioita. Heti pommitusten jälkeen Dresdenin alueen ylimmän poliisiviranomaisen (saks. Höhere SS- und Polizeiführer) raportin (ns. Tagesbefehl 47, TB47) mukaan kuolleita oli löydetty noin 20 000.
Dresdenin tapahtumia on popularisoinut – sittemmin holokaustin kieltämisestä vankilaan tuomittu – historioitsija David Irving, jonka kirja The Destruction of Dresden julkaistiin vuonna 1963. Kirjasta tuli pian bestseller Britanniassa. Kirjan ensimmäisessä painoksessa Irving esitti kuolonuhrien määräksi ainakin 100 000 ja ehkä jopa 250 000 ihmistä; arviot heittelivät suuresti kirjan myöhemmissä painoksissa. Irving myös muun muassa esitti, että amerikkalaisten Mustang-saattohävittäjät tulittivat maassa tulta pakenevia siviilejä. Kirjan monia väitteitä ei nykyään pidetä uskottavina.
Dresdeniläinen historioitsija Götz Bergander arvioi kirjassaan Dresden im Luftkrieg (1977) uhrien määräksi noin 40 000. Historioitsija Friedrich Reichert Dresdenin museosta arvioi uhrien määräksi noin 25 000.
Tämäselvennä merkitsee, että Dresdenin pommitukset saattoivat olla menetettyinä ihmishenkinä arvioiden samaa suuruusuokkaa kuin Hampurin pommitukset heinä–elokuun vaihteessa 1943. Hampurin pommituksissa kesällä 1943 menehtyi noin 45 000 ihmistä, joiden joukossa oli 8 000 lasta.
Kulttuurituhot, kuten Frauenkirchen hävitys, olivat Dresdenissä kuitenkin huomattavasti suuremmat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Dresdenin pommitusten uhrimäärä on nykytutkimusten mukaan ollut lähes tarkalleen sama kuin talvisodan suomalaisten sotilaiden kuolinmäärä. Noin 27 000.”
Kuolonuhrien määrä
Dresdenin rajat nykyään ja pommitusten aikana. Punaisella täysin tuhoutunut alue.
Dresdenin pommituksissa kuolleiden ihmisten lukumäärästä on vuosien saatossa liikkunut moninaisia arvioita. Heti pommitusten jälkeen Dresdenin alueen ylimmän poliisiviranomaisen (saks. Höhere SS- und Polizeiführer) raportin (ns. Tagesbefehl 47, TB47) mukaan kuolleita oli löydetty noin 20 000.
Dresdenin tapahtumia on popularisoinut – sittemmin holokaustin kieltämisestä vankilaan tuomittu – historioitsija David Irving, jonka kirja The Destruction of Dresden julkaistiin vuonna 1963. Kirjasta tuli pian bestseller Britanniassa. Kirjan ensimmäisessä painoksessa Irving esitti kuolonuhrien määräksi ainakin 100 000 ja ehkä jopa 250 000 ihmistä; arviot heittelivät suuresti kirjan myöhemmissä painoksissa. Irving myös muun muassa esitti, että amerikkalaisten Mustang-saattohävittäjät tulittivat maassa tulta pakenevia siviilejä. Kirjan monia väitteitä ei nykyään pidetä uskottavina.
Dresdeniläinen historioitsija Götz Bergander arvioi kirjassaan Dresden im Luftkrieg (1977) uhrien määräksi noin 40 000. Historioitsija Friedrich Reichert Dresdenin museosta arvioi uhrien määräksi noin 25 000.
Tämäselvennä merkitsee, että Dresdenin pommitukset saattoivat olla menetettyinä ihmishenkinä arvioiden samaa suuruusuokkaa kuin Hampurin pommitukset heinä–elokuun vaihteessa 1943. Hampurin pommituksissa kesällä 1943 menehtyi noin 45 000 ihmistä, joiden joukossa oli 8 000 lasta.
Kulttuurituhot, kuten Frauenkirchen hävitys, olivat Dresdenissä kuitenkin huomattavasti suuremmat.Voi voi, yli-ihmisten omakin kaupunki tuhoutui. On se ollut niin väärin. Uusnatsit jaksavat itkeä sitä vielä monta sukupolvea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luin asiasta eikä sitä ole liioin venäläinen osapuoli kieltänyt.
Eikö edes YYA-aikana venäläinen osapuoli kieltänyt sinua lukemasta huuhaata? Kuinka se on mahdollista? Eikö KGB valvonut silloin jokaista suomen kansalaista henkilökohtaisesti ja Kekkonen lähettänyt gulageille kaikki eri mieltä olleet?
Näin minulle on YYA-ajasta kerrottu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi voi, yli-ihmisten omakin kaupunki tuhoutui. On se ollut niin väärin. Uusnatsit jaksavat itkeä sitä vielä monta sukupolvea.
Itsehän sinä suurinta volinaa pidät:-D
- Anonyymi
Kannaksen suurhyökkäyksen alettua Suomen ilmavoimat antoivat käskyn hyökätä (Päämajan painostuksesta?) matalalennolla neuvostojoukkoja Mainila-Tsernaja-Reska alueella. Korkeudet mainittu 450-1800 metriä. Seurauksena peräti kolmen pommikoneen tappiot ilmatorjuntatulessa.
14.6.44 Ju-88 koneet suorittivat liukupommituksen Siiranmäen Suurmäen alueella mutta silloin korkeudet olivat jo 1600-1800 metriä.
15.6.44 Ju-88 liukupommitus niinikään Siiranmäen suurselkään korkeutta 2500 metriä. Yksi kone syttyi tuleen menomatkalla.
16.6.44 Vaakapommitus johon osallistui kolmen laivueen pommikoneita. Korkeus 3000-4000 metriä.
21.6.44 pommituksia tykistöasemia vastaan Ukonmäellä kuuden tien risteyksessä. Muilla pommikoneilla korkeus 2500 metriä Ju-88:lla 4 000 metriä. Osumatarkkuudet 26 900 kilon pommilastilla tuskin olleen hääppöiset.
30.6.44 Porttihoikan keskityksiä vastaan pommitukset ja korkeudet. Laivue 42: 3100 metriä. Laivue 44: 2500-4000 metriä. Laivue 46: 2700 metriä. Laivue 48: 3600 metriä.
Myöhemmin yöllä pommituskorkeudet: 2500, 2900 ja 3200 metriä.
Heinäkuussa Äyräpään alueille tehdyissä pommituksissa pommituskorkeudet näyttävät nousseen jo 5 000 metriin.
Lähde: Pommituslentorykmentin saamat_tehtävät yhteistoiminta ja suoritus sodassa 1941-1945 erityisesti kesäsotatoimissa 1944_Artola R E- Anonyymi
Siinä se syy, miksi myös varusmiehille kerrottiin, että Suomen Ilmavoimien tehtävä on hävittäjäpuolustus. Jos toimitaan ilmasta maahan, tarvitaan tarkkuutta ja sitä varten oma kalustonsa, jollaista ei Suomen kaltaisella maalla ole varaa hankkia kovin suurta. Tosin nykyiset hävittäjät ja muutenkin nykyinen kalusto pystyy toimimaan ilmasta-maahan pienessä mitassa, mikä soveltuu yksittäisten arvokkaiden maalien tuhoamiseen.
- Anonyymi
Venläiset ( lue N-liitto) Helsinkiä pommittaessa pudottivat pommikuormasa kaupungin itäpuolelle,silloiseen metsäiseen Vuosaareen. Jonne oli tehty hämäykseksi tulipaloja. Valvontakomission rys... ihmetteli ettei Helsinki ollutkaa pommitettu maantasalle. Kyllä Suomen ilmavoimat sai tulosta aikaan ,se täytyy näiden putinistien ottaa huomioon ,että rys..... oli kone ylivoima. Mutta eivätpä pirulaiset saanneet Suomea itselleen. Nyt luulevat ostavansa pala kerrallaan,mutta ei sekään onnistu.
- Anonyymi
Mutta kesällä 1944 6% miestappioistamme johtui neuvostoilmavoimien pommeista tai tulituksesta ja välillisesti niiden vaikutus oli vielä paljon suurempi. Ei Kannaksella sotilaat todellakaan ilkkuneet että "kylläpä teidän tulitus on epätarkkaa". Pikemminkin omien lentojoukkojen voimattomuus taisi olla ivan aihe. Sillä täysin vastaantulijoita suomalaiset ilmasodassa silloin olivat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kesällä 1944 6% miestappioistamme johtui neuvostoilmavoimien pommeista tai tulituksesta ja välillisesti niiden vaikutus oli vielä paljon suurempi. Ei Kannaksella sotilaat todellakaan ilkkuneet että "kylläpä teidän tulitus on epätarkkaa". Pikemminkin omien lentojoukkojen voimattomuus taisi olla ivan aihe. Sillä täysin vastaantulijoita suomalaiset ilmasodassa silloin olivat.
Tietenkin olivat. Punatähtiset koneet hyökkäsivät ja siniristiset tulivat niitä vastaan.
- Anonyymi
Kun pommit pudotetaan 3 000 metrin korkeudessa ei osumatarkkuus ole hääppöinen ja vihollinen kyllä keksii konstit jolla tarkkuus saadaan entisestään heikkenemään. Ei edes ihanteellisella säällä kohteen "tuhoaminen" ole helppo tehtävä.
Suomalaisten pommituskorkeudet olivat matalimmillaan vuonna 1941. Vuonna 1944 tilanne oli jo aivan toinen. Suomalaisten kalusto oli suurelta osin ajastaan jälkeen jäänyttä. Pienestä pommikuormasta (usein vain 500-650 kg) huolimatta nämä blennut olivat melko hitaita. - Anonyymi
Suomalaisten pommikoneiden pudottamat noin 2 800 tonnia pommeja ja Suomen ilmavoimien jatkosodassa menettämät 72 pommikonetta osoittavat tappioksi yhden pommikoneen pudotettua 40 pommitonnia kohden. Pommimäärään nähden tappiot olivat aika suuret.
Vertailun vuoksi VVS RKKA eli Neuvostoliiton armeijan ilmavoimat pudottivat v. 1944 116 226 tonnia pommeja ja menettivät 751 pommikonetta eli yhtä menetettyä pommikonetta kohden pudottivat pommeja 155 tonnia pommeja. Tosiasiassa maataistelukoneet joita VVS RKKA menetti samana vuonna 3 347 ovat pudottaneet huomattavan osan pommeista vaikka monissa hyökkäyksissä ne käyttivät vain raketteja.
Paremman vertailukohdan antaa ADD (kaukotoiminta) joka menetti 554 konetta vuonna 1944. Se pudotti 64 284 lennolla 55 196 tonnia pommeja eli yhtä menetettyä pommikonetta kohden se pudotti 100 tonnia pommeja.
Vuonna 1943 ADD pudotti 79 616 tonnia pommeja ja menetti 74 956 lennolla 516 pommikonetta. Menetettyä pommikonetta kohden pudotti 154 tonnia pommeja.
Vuonna 1944 ADD selvästi lisäsi rintamapommituksis jolloin sen tappiot pudotettua pommimäärää kohden kasvoivat. Sodan loppukuukausina, 1945 ADD pudotti 14 966 tonnia pommeja ja menetti 160 konetta. Yhtä menetettyä konetta kohden se pudotti 93,5 tonnia pommeja.
Kaikkiaan 1941-45 ADD pudotti 205 204 tonnia pommeja 219 788 lennolla. Sen tappiot olivat 2 776 konetta (joista 1 150 vuonna 1941) . Menetettyä konetta kohden pommeja pudotettu 74 tonnia.
Kulutettu pommimäärä 1941-45, kappaleina 2 269 023, antaa keskikooksi hieman yli 90 kiloa. VVS RKKA:n pommimäärä Suuressa Isänmaallisessa Sodassa oli 28 183 500 kpl ja tonnimäärä 458 628 tonnia antaa keskikooksi vain 16,28 kiloa. - Anonyymi
Kun suomalaiset Blenheimit yrittivät pommittaa Talin siltoja päivällä 26.6.44 ei yksikään pommi osunut edes lähelle siltaa. Saksalaisten Jabot sen sijaan katkaisivat sillan, tosin vain pariksi tunniksi.
- Anonyymi
Kyllä niihin siltoihin osuttiin! Neukkupioneerit yrittivät väliin rakentaa niitä myös veden alle, mutta sekään ei auttanut!
Turvaudut jatkuvasti valehteluun? Miksi odotat, että kukaan uskoisi edes ilmavoitto”tutkimuksiasi”! Kun tehtäväsi on valehdella niin se näkyy kaikessa, mitä sanot! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä niihin siltoihin osuttiin! Neukkupioneerit yrittivät väliin rakentaa niitä myös veden alle, mutta sekään ei auttanut!
Turvaudut jatkuvasti valehteluun? Miksi odotat, että kukaan uskoisi edes ilmavoitto”tutkimuksiasi”! Kun tehtäväsi on valehdella niin se näkyy kaikessa, mitä sanot!Asia on tutkittu - siltojen katkaisu ei onnistunut blennuilta 26.6.44. Siksi ne Jabot pyydettiin suorittamaan homma.
- Anonyymi
Suomalaiset kuuluisia bombardaajia!
- Anonyymi
Ja Venäjän trollit kuuluja valehtelustaan!
- Anonyymi
Onnistuneillakin pommituksilla oli aika vähäinen aineellinen merkitys vastapuolelle. Esimerkiksi sillat ja rautatiet korjattiin hämmästyttävän nopeasti joka maassa. Jos kohde oli äärimmäisen kriittinen, esim silta jonka korjaamiseen olisi mennyt pitkä aika sen suojaksi yleensä laitettiin sellainen ilmatorjunta että pommikoneiden oli pakko nostaa korkeutta 4 000 - 6000 metriin.
Hannu Valtonen kirjoitti kuinka neuvostoliittolaiset pioneerit korjasivat katkaistut sillat Petsamon suunnalla yleensä seuraavaan aamuun mennessä, usein rakentamalla uuden viereen ja naamioimalla sen hyvin. - Anonyymi
Stukien ongelma oli ettei kyenneet puolustamaan itseään. Itärintamalla tämä ei ollut ongelma 1941-42 saksalaisten ilmaherruuden vuoksi mutta vuonna 1943 ongelmat alkoivat ja juuri tuossa vaiheessa Schlachtgeschwaderit alkoi siirtyä vähitellen Jaboihin. Kannaksella ollut I. /SG3 siirtyi heinäkuun 1944 jälkeen uudelleenkoulutukseen ja yksikkö käytti syyskuussa 1944 jo Jaboja. Suomen ilmavoimien omassa heinäkuun lopun 1944 analyysissä todettiin että Suomen oloihinkin Jabo (Fw-190 F) soveltui paremmin kuin Stuka. Mutta se pääsyy oli kyllä Stukien kyvyttömyys puolustaa itseään. Ne sitoivat Kannaksellakin Jagdgeschwaderin (=II. /JG54) voimia. Jos käytössä olisi ollut vastaava määrä Jaboja olisi II./JG54 ollut jatkuvasti pelkästään vapaassa metsästyksessä.
- Anonyymi
Jabot oli MAATAISTELUKONEITA, joille ilmataistelut oli toisarvoinen asia!
Ns #vapaa metsästyt# oli tyypillistä vain puhtaille hävittäjille! - Anonyymi
"Stukien ongelma oli ettei kyenneet puolustamaan itseään. "
Esim. Rudel lensi suurimman osan yli 2.500:sta sotalennostaan Itärintamalla Stukalla aina vuoteen 1944 saakka, joten kyllä silläkin pitkälle selvisi.
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata912670Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2051695- 1161610
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411481Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641242Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761025- 56989
- 79934
- 45877
- 62849