Veneessä ja mastossa on optio kutteriharukselle. Kutteriharuksen yläpään kiinnityspisteen korkeudella on myös barduunoille omat helansa. Helat on asennettu mastoon pienessä kulmassa niin, että arviolta kannen tasalla barduunat tulisivat taaimmaisten alavanttien kohdalle, eli n. puoli metriä mastolta perään päin. Onko tämä riittävän takana barduunojen kiinnityspisteeksi?
Runkoon on kyllä pultattu ihan ahteriinkin kiinnityslenkit molemmille puolille, mutta nämä vaikuttavat olevan jo liian perässä mastossa oleviin barduunojen heloihin nähden.
Onko olemassa mitään järkevää togglea tms. jolla saisi yhteen rustirautaan alavantit, sekä barduunat?
Barduunojen kiinnityspiste alavanttien kanssa samaan rustiin
Anonyymi
10
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Minkälaiset helat siellä mastossa on?
Minulla oli barduunoille tai ehkä oikeammin checkstaylle normaalit T-päätteet, jotka laitetaan sisään ja käännetään 90 astetta, jotta pääte osoittaa alaspäin. Mutta pääte kyllä kääntyy vapaasti reilussakin kulmassa. Lisäksi päätteen päälle käännetään metalliliuska, joka varmistetaan ruuvilla. Tämä siksi, että chekkarit heiluvat välillä vapaana toisin kuin vantit ja huonolla säkällä pääte voi pudota reiästä. Masto ja helat olivat seldeniin valmistamia 80-luvulta.
Joka tapauksessa barduunat / chekkarit pitäisi saada kiinnitettyä paljon taaemmas kuin alavantit. Niiden ideanahan on tukea mastoa nimenomaan veneen pituussuunnassa, kiristää kutteriharusta ja poistaa maston pumppaamista. Jos veto suuntautuu lähinnä alaspäin, niin tämä ei toteudu.- Anonyymi
Juuri näin. Barduunat mahdollisimman taakse. Ei missään nimessä sivulle vantin juureen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Barduunat mahdollisimman taakse. Ei missään nimessä sivulle vantin juureen.
Juuri näin. Mulla on toppirikisessä (masto 18m) barduunahelat about taaempien vinssien kohdalla. Eihän niistä ole mitään hyötyä jos kulma on vanttien kanssa sama.
Joku voi kysyä miksi toppirikisessä on barduunat. No, suunnittelija on ne siihen arvioinut ja mikäpä minä olen sitä kyseenalaistamaan.
Mutta että barduunat vanttien kanssa samaan. Ei kai sentään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Mulla on toppirikisessä (masto 18m) barduunahelat about taaempien vinssien kohdalla. Eihän niistä ole mitään hyötyä jos kulma on vanttien kanssa sama.
Joku voi kysyä miksi toppirikisessä on barduunat. No, suunnittelija on ne siihen arvioinut ja mikäpä minä olen sitä kyseenalaistamaan.
Mutta että barduunat vanttien kanssa samaan. Ei kai sentään.Toppirikisen barskat ovat siellä estämässä maston pumppausta. Siinä kun on koko maston pituus vailla pitkittäistä tukea ja mastossa reilusti puristusta. Useimmitenhan ne ovatkin vain tilapäiskäytössä tarpeen vaatiessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toppirikisen barskat ovat siellä estämässä maston pumppausta. Siinä kun on koko maston pituus vailla pitkittäistä tukea ja mastossa reilusti puristusta. Useimmitenhan ne ovatkin vain tilapäiskäytössä tarpeen vaatiessa.
Chekkareilla voi suoristaa putkea, jos hekki puristaa sen kaarelle. Suorilla saalingeilla ongelmaa ei ole, mutta 90-luvulla tulivat toppirikiset taakse suunnatuilla saalingeilla. Samaa esiintyy myös uudemmissa 19/20-rikeissä, mm FG 41. Hekki ei välttämättä kiristä förstaagia, vaan puristaa mastoa kaarelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Chekkareilla voi suoristaa putkea, jos hekki puristaa sen kaarelle. Suorilla saalingeilla ongelmaa ei ole, mutta 90-luvulla tulivat toppirikiset taakse suunnatuilla saalingeilla. Samaa esiintyy myös uudemmissa 19/20-rikeissä, mm FG 41. Hekki ei välttämättä kiristä förstaagia, vaan puristaa mastoa kaarelle.
Kirjoitit: "Hekki ei välttämättä kiristä förstaagia, vaan puristaa mastoa kaarelle."
Ei suinkaan, vaan nuo ovat toisistaan riippumattomia tapahtumia, ei toistensa vaihtoehtoja kuten esität.
Eli kun kiristät hekkiä, sen veto aikaansaa momentin maston jalan suhteen taaksepäin. Seurauksena maston etupuolella oleva harus (keula-, kutteri-, ym harus) kiristyy aikaansaaden vastakkaissuuntaisen momentin, ja estäen siten maston kulmakiihtyvyyden (siten että masto kaatuu taaksepäin). Kunnossa olevassa ja oikein mitoitetussa rikissä maston kaatuminen taaksepäin ei toteudu, joten kiristymiselle ei jää muita vaihtoehtoja. Teoriassa voit toki kannen läpi menevän mastosn tapauksessa estää kaatumisen taaksepäin kannen kohdan tukivoimalla, mutta käytännössä se ei riitä alkuunkaan vastaanottamaan hekin tuottamaa monettia, eikä myöskään maston taivutuslujuus ole moiseen alkuunkaan riittävä käytännössä. Niinpä sitä ei ole mitään syytä huomioida.
Maston taipuminen kaarelle epäkeskisen puristuksen seurauksena on täysin erillinen tapahtuma, eikä sen esiintyminen mitenkään estä/muuta toisessa kappaleessa mainittua tosiasiaa. Taipumisen määrissä voi olla suuriakin eroja eri mastojen välillä, ja jopa samassakin mastossa, jos hekin lisäksi käytetään eri kireyksiä vaikkapa barduunalle tai babystaylle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitit: "Hekki ei välttämättä kiristä förstaagia, vaan puristaa mastoa kaarelle."
Ei suinkaan, vaan nuo ovat toisistaan riippumattomia tapahtumia, ei toistensa vaihtoehtoja kuten esität.
Eli kun kiristät hekkiä, sen veto aikaansaa momentin maston jalan suhteen taaksepäin. Seurauksena maston etupuolella oleva harus (keula-, kutteri-, ym harus) kiristyy aikaansaaden vastakkaissuuntaisen momentin, ja estäen siten maston kulmakiihtyvyyden (siten että masto kaatuu taaksepäin). Kunnossa olevassa ja oikein mitoitetussa rikissä maston kaatuminen taaksepäin ei toteudu, joten kiristymiselle ei jää muita vaihtoehtoja. Teoriassa voit toki kannen läpi menevän mastosn tapauksessa estää kaatumisen taaksepäin kannen kohdan tukivoimalla, mutta käytännössä se ei riitä alkuunkaan vastaanottamaan hekin tuottamaa monettia, eikä myöskään maston taivutuslujuus ole moiseen alkuunkaan riittävä käytännössä. Niinpä sitä ei ole mitään syytä huomioida.
Maston taipuminen kaarelle epäkeskisen puristuksen seurauksena on täysin erillinen tapahtuma, eikä sen esiintyminen mitenkään estä/muuta toisessa kappaleessa mainittua tosiasiaa. Taipumisen määrissä voi olla suuriakin eroja eri mastojen välillä, ja jopa samassakin mastossa, jos hekin lisäksi käytetään eri kireyksiä vaikkapa barduunalle tai babystaylle.Suoralla putkella hekin kiristys kiristää suoraan förstaakia, kun putken taipumaa ei tarvitse huomioida. Uudemmissa rikeissä on prebendiä enemmän, koska saalingit eivät ole enää olleet suorassa kulmassa sitten 80-luvun. Niissä putken mitoituksesta riippuen tarvitaan enemmän tai vähemmän chekkaria pitämään putki suorassa, jotta voima välittyy hekistä förstaagille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suoralla putkella hekin kiristys kiristää suoraan förstaakia, kun putken taipumaa ei tarvitse huomioida. Uudemmissa rikeissä on prebendiä enemmän, koska saalingit eivät ole enää olleet suorassa kulmassa sitten 80-luvun. Niissä putken mitoituksesta riippuen tarvitaan enemmän tai vähemmän chekkaria pitämään putki suorassa, jotta voima välittyy hekistä förstaagille.
Hekin kiristys kiristää förstaakia silloinkin kun mastossa on aivan liikaa prebendiä, vaikkapa 20% aina siihen saakka kunnes masto tulee liiallisen kiristämisen seurauksena alas.
Poikkeus tuohon löytyy vain niistä tapauksista joissa maston edessä on useampi rikivaijeri (olipa sitten terästä taikka jotain muuta) eli kutteristaaki jne.
"jotta voima välittyy hekistä förstaagille. "
Ei tuossa ole mitään vaihtoehtoa, statiikassa voima välittyy aina, ja dynamiikasta ei kannata keskustella, koska maston kiihtyvyys jää niin lyhytaikaiseksi kiristämisen seurauksena, ettei asialla ole yhtään mitään merkitystä keulastaakin kireyden kannalta.
Putken pysymien suorassa ei mitenkään liity koko asiaan, kertaa statiikan perusteet jollet sitä ymmärrä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hekin kiristys kiristää förstaakia silloinkin kun mastossa on aivan liikaa prebendiä, vaikkapa 20% aina siihen saakka kunnes masto tulee liiallisen kiristämisen seurauksena alas.
Poikkeus tuohon löytyy vain niistä tapauksista joissa maston edessä on useampi rikivaijeri (olipa sitten terästä taikka jotain muuta) eli kutteristaaki jne.
"jotta voima välittyy hekistä förstaagille. "
Ei tuossa ole mitään vaihtoehtoa, statiikassa voima välittyy aina, ja dynamiikasta ei kannata keskustella, koska maston kiihtyvyys jää niin lyhytaikaiseksi kiristämisen seurauksena, ettei asialla ole yhtään mitään merkitystä keulastaakin kireyden kannalta.
Putken pysymien suorassa ei mitenkään liity koko asiaan, kertaa statiikan perusteet jollet sitä ymmärrä.Totta on, että voima kyllä välittyy sinne förstaakille hekistä vaikka maston vetäisi banaaniksi hekillä. Se ei kuitenkaan ole erityisen tehokas tai turvallinen tapa kiristää förstaakia. Silloin tarvitaan chekkaria suoristamaan putki, jolloin hekki ja förstaaki tietenkin kiristyvät.
- Anonyymi
V*tu mitä jargonia...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606664- 1003432
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.262750- 212428
- 271953
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3571832- 251670
- 321518
- 491492
- 111472