Kalliiksi on mennyt, uusi First 36 esitelty

Hinnan tuplaantuminen 10 v ei kyllä viittaa siihen, että aina ovat kalliita olleet. Nyt saa Dehler 38:n selvästi halvemmalla kuin First 36:n. Dehler toki on halventunut Hansen aikana, mutta muutos on valtava 10 vuodessa. Dehler 34 SV oli reilusti kalliimpin kuin 36.7 00-luvun loppupuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Hinnan tuplaantuminen 10 v ei kyllä viittaa siihen, että aina ovat kalliita olleet. Nyt saa Dehler 38:n selvästi halvemmalla kuin First 36:n. Dehler toki on halventunut Hansen aikana, mutta muutos on valtava 10 vuodessa. Dehler 34 SV oli reilusti kalliimpin kuin 36.7 00-luvun loppupuolella.

Lue lisää

Veneiden lähtöhinnat ovat harhaanjohtavia. Nykyään massatuotetun veneen lähtöhintaan saa lisätä 100 000 eur, jotta ollaan purjehdusvalmiin veneen hinnassa. Dehler 38:lle on annettu lähtöhinta 160 000 eur. Testissä purjehdusvalmiin hinta onkin 250 -280 000 eur.

Aloittaja ei nimennyt mitään lähdettä Firstin hinnalle. Beneteau aikoo julkaista tarkempia tietoja vasta myöhemmin. Uutuus valmistetaan Slovakiassa entisen Seascapen veistämöllä. Uusi First tulee olemaan paljon enemmän high-tech kuin edelliset Beneteaun Firstit. Erityisesti sen pitäisi näkyä painossa.

Anonyymi kirjoitti:

Veneiden lähtöhinnat ovat harhaanjohtavia. Nykyään massatuotetun veneen lähtöhintaan saa lisätä 100 000 eur, jotta ollaan purjehdusvalmiin veneen hinnassa. Dehler 38:lle on annettu lähtöhinta 160 000 eur. Testissä purjehdusvalmiin hinta onkin 250 -280 000 eur.

Aloittaja ei nimennyt mitään lähdettä Firstin hinnalle. Beneteau aikoo julkaista tarkempia tietoja vasta myöhemmin. Uutuus valmistetaan Slovakiassa entisen Seascapen veistämöllä. Uusi First tulee olemaan paljon enemmän high-tech kuin edelliset Beneteaun Firstit. Erityisesti sen pitäisi näkyä painossa.

Lue lisää

Tässä lähde: https://www.totalvene.fi/lue/moottoriveneet/ensiesittely/beneteau-first-36-2022

Kyse on siis alkaen hinnasta eli purjehdusvalmiina Suomessa saattaa olla 300 000.

Jutussa ei ole merkkejä mistään ihmeellisestä rakenteesta jne. Kerrosrakennettahan olivat jo Bavaria Matchit, 35:n hinta alkaen 91 500 05-06.

Todellisen painon näkee sitten kun ovat vesillä. Tuolla luvattu 4800 kg menee alle alipaineella epoxista tehdyn Finnflyer 36:n. Jos siihen pääsevät, lienee vene aika tyhjä sisältä. J/111 on reilusti allekin tuon olematta hightech mastoa lukuun ottamatta, mutta onkin sitten melko tyhjä sisältä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä lähde: https://www.totalvene.fi/lue/moottoriveneet/ensiesittely/beneteau-first-36-2022

Kyse on siis alkaen hinnasta eli purjehdusvalmiina Suomessa saattaa olla 300 000.

Jutussa ei ole merkkejä mistään ihmeellisestä rakenteesta jne. Kerrosrakennettahan olivat jo Bavaria Matchit, 35:n hinta alkaen 91 500 05-06.

Todellisen painon näkee sitten kun ovat vesillä. Tuolla luvattu 4800 kg menee alle alipaineella epoxista tehdyn Finnflyer 36:n. Jos siihen pääsevät, lienee vene aika tyhjä sisältä. J/111 on reilusti allekin tuon olematta hightech mastoa lukuun ottamatta, mutta onkin sitten melko tyhjä sisältä.

Lue lisää

Paljonko Finnflyerille tulisi nyt hintaa, entä mitä maksaa J/111? Ei Firstin lähtöhinta 245 000 noiden rinnalla mitään erikoista ole. Kaikissa noissa on tavoiteltu painon säästöä, mm. kerrosrakenteilla ja laminoidulla laipioilla. Edelliset Firstit olivat kaikkea muuta kuin high-techiä rakenteeltaan. 36.7 painoi liki 6 tn ja 35 hieman vähemmän. Kumpikin oli rungoltaan umpilaminaattia, joten painon säästö ei todennäköisesti ollut ensimmäinen tavoite.

4800 kg pitää suhteuttaa veneen volyymiin. FF 36 ja erityisesti J/111 ovat kapeita (3,4 ja 3,3 m). Uusi First tulee olemaan leveä ja vakaa, kuten POGO:t ja IMOCA:t. Kyllä siihen rakenteellisesti jo hieman high-techiä tarvitaan, jotta paino pysyy kurissa.

Anonyymi kirjoitti:

Paljonko Finnflyerille tulisi nyt hintaa, entä mitä maksaa J/111? Ei Firstin lähtöhinta 245 000 noiden rinnalla mitään erikoista ole. Kaikissa noissa on tavoiteltu painon säästöä, mm. kerrosrakenteilla ja laminoidulla laipioilla. Edelliset Firstit olivat kaikkea muuta kuin high-techiä rakenteeltaan. 36.7 painoi liki 6 tn ja 35 hieman vähemmän. Kumpikin oli rungoltaan umpilaminaattia, joten painon säästö ei todennäköisesti ollut ensimmäinen tavoite.

4800 kg pitää suhteuttaa veneen volyymiin. FF 36 ja erityisesti J/111 ovat kapeita (3,4 ja 3,3 m). Uusi First tulee olemaan leveä ja vakaa, kuten POGO:t ja IMOCA:t. Kyllä siihen rakenteellisesti jo hieman high-techiä tarvitaan, jotta paino pysyy kurissa.

Lue lisää

Aika moinen muutos, jos Beneteau alkaa pyytää samoja hintoja kuin J ja Finnflyer!

Onhan kerrosrakennetta ollut aiemminkin. Vaikkapa First 40 on injektiolaminoitua kerrosrakennetta. Bavaria Match-sarjassa on runko kerrosrakennetta ja laipiot sekä kaikki sisustuselementit laminoitu runkoon (ei kanteen). Silti nuo olivat halpoja.

36.7:t painaa punnittuna 5500-5900 kg. Samaan haarukkaan menee 35:t. Vertailussa 36:een pitää muistaa myös n. 300 kg painavampi köli.

Onhan noita kevyitä ollut paljonkin. Archambault 35 painaa n. 4500 kg, Selection 37 n. 4000 kg, Mumm 36 3600 kg jne.

Nähtäväksi jää mitä First 36 oikeasti painaa ja millainen rakenne sekä sisustus siinä on.

Anonyymi kirjoitti:

Aika moinen muutos, jos Beneteau alkaa pyytää samoja hintoja kuin J ja Finnflyer!

Onhan kerrosrakennetta ollut aiemminkin. Vaikkapa First 40 on injektiolaminoitua kerrosrakennetta. Bavaria Match-sarjassa on runko kerrosrakennetta ja laipiot sekä kaikki sisustuselementit laminoitu runkoon (ei kanteen). Silti nuo olivat halpoja.

36.7:t painaa punnittuna 5500-5900 kg. Samaan haarukkaan menee 35:t. Vertailussa 36:een pitää muistaa myös n. 300 kg painavampi köli.

Onhan noita kevyitä ollut paljonkin. Archambault 35 painaa n. 4500 kg, Selection 37 n. 4000 kg, Mumm 36 3600 kg jne.

Nähtäväksi jää mitä First 36 oikeasti painaa ja millainen rakenne sekä sisustus siinä on.

Lue lisää

Tässähän on brändinä Beneteau First, mutta se valmistetaan Seascapen veistämöllä Slovakiassa. 36:sta ei ole optimoitu mihinkään mittasääntöön, vaan on enemmän Pogon tyyppinen nopea cruiseri. Eiköhän tässä kaiken kaikkiaan ole tarkoituksena lohkaista osuus Pogon markkinasta. Niillähän on ollut jo pitkään täydet tilauskirjat.

Helsingissä taviksetkin asuvat satojen tuhansien, lähes miljoonan, hintaisissa asunnoissa. Kyse on vain valinnoista. Kyllä tavis voi ostaa näitä "tolkuttoman kalliita" paatteja kun tinkii asumisestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingissä taviksetkin asuvat satojen tuhansien, lähes miljoonan, hintaisissa asunnoissa. Kyse on vain valinnoista. Kyllä tavis voi ostaa näitä "tolkuttoman kalliita" paatteja kun tinkii asumisestaan.

Lue lisää

Tavis ja tavis. Voi kymmenien vuosien säästämisellä/lainalla asua 500 000 suuruusluokan kämpässä. Asunnosta vastaavaan vaihtamalla väliraha on mitätön.

Nykymenolla tuollaista 250 000 purkkaria 10 v välein vaihtamalla pitää laittaa joka vaihdossa 150 000 lisää. Kyllä siinä tavikselta menee asunto alta ja vuokralla jää tuollaiset summat säästämättä.

Uusia purjeveneitä ei Suomessa myydä käytännössä lainkaan. Siinähän se on. Enkä ihmettele yhtään.

00-luvun lopussa uutta ostaessa (vaikkapa First 36.7) samaan hintaan kuin uuden sai 15-20 v vanhan FG36:n, Maestro 35:n tms. Ei silloin tarvinnut kahta kertaa miettiä ottaako uuden vai vanhan, jonka purjehdusominaisuudet kirjaimellisesti oli viime vuosituhannelta. Saattoi toki valita uuden FG/X tms. ja maksaa lähes tuplasti.

Nyt sitten voi valita uuden 36:n sijaan 10-20 vuotiaan (vaikkapa First 36.7) kutakuinkin yhtä hyvin purjehtivan tai 30 v skandin, mutta hinta ei ole sama, vaan 1/4-1/3 uudesta. Tai voi ostaa myös 10-20 V FG/X tms. alle 1/2 uudesta Firstistä.

En ymmärrä 50 tonnin auton ostajia, mutta tonnin auto vaatii jo paljon huolenpitoa ja alkaa tulla kalliiksi sekä vaikeaksi. 20 v auto on ruosteinen romu, mutta 20 v purjevene on vielä usein loistokunnossa.

Itse olen ostanut 3-16 tonnin autoja ja 5-70 tonnin purjeveneitä. Kämpästä olen maksanut 250-450 tonnia. Tuo 250 tonnin kämppä on tarkoitus myydä ja siitä saanee yli 500 tonnia. Hiukan järkevämpää pitää rahat asunnossa kuin veneessä ja auto on tyhmin mahdollinen "sijoitus".

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä 50 tonnin auton ostajia, mutta tonnin auto vaatii jo paljon huolenpitoa ja alkaa tulla kalliiksi sekä vaikeaksi. 20 v auto on ruosteinen romu, mutta 20 v purjevene on vielä usein loistokunnossa.

Itse olen ostanut 3-16 tonnin autoja ja 5-70 tonnin purjeveneitä. Kämpästä olen maksanut 250-450 tonnia. Tuo 250 tonnin kämppä on tarkoitus myydä ja siitä saanee yli 500 tonnia. Hiukan järkevämpää pitää rahat asunnossa kuin veneessä ja auto on tyhmin mahdollinen "sijoitus".

Lue lisää

Omien autojeni ostohinnat ovat vaihdelleet 500 eurosta 9000 euroon. Kyllä halvimmat kilometrit ovat tulleet niillä halvimmilla autoilla. Niiden arvon alenema per kilometri on nollan nurkilla. Varaosia toki menee, mutta ei monen satasen edestä vuodessa. Nykyään ajan tyytyväisenä sillä 9000 euron autolla, mutta kalliimmaksi se toki tulee kuin tonnin auto.

Purjeveneet olen ostanut 5-45 tonnin hintaan. Vanhoja siis kaikki. Loistokunnossa kyllä, mutta silti kunnostamiseen ja ylläpitoon on mennyt rahaa moninkertaisesti vanhaan autoon verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Omien autojeni ostohinnat ovat vaihdelleet 500 eurosta 9000 euroon. Kyllä halvimmat kilometrit ovat tulleet niillä halvimmilla autoilla. Niiden arvon alenema per kilometri on nollan nurkilla. Varaosia toki menee, mutta ei monen satasen edestä vuodessa. Nykyään ajan tyytyväisenä sillä 9000 euron autolla, mutta kalliimmaksi se toki tulee kuin tonnin auto.

Purjeveneet olen ostanut 5-45 tonnin hintaan. Vanhoja siis kaikki. Loistokunnossa kyllä, mutta silti kunnostamiseen ja ylläpitoon on mennyt rahaa moninkertaisesti vanhaan autoon verrattuna.

Lue lisää

Kukin taaplaa tyylillään ja lompakollaan.
Minun täytyy kuitenkin sanoa, että matkan taittaminen 100.000 autossa on kivempaa kuin 20.000, vaikka nopeudessa ei olisikaan eroa.

Anonyymi kirjoitti:

Kukin taaplaa tyylillään ja lompakollaan.
Minun täytyy kuitenkin sanoa, että matkan taittaminen 100.000 autossa on kivempaa kuin 20.000, vaikka nopeudessa ei olisikaan eroa.

Lue lisää

Varmasti näin. Oman lompakkoni paksuus ei riitä kaikessa parhaimpaan. Koska joudun valitsemaan ajanko 100 000 autolla vai purjehdinko ja teenkö muuta kivaa, en aja sillä 100 000 autolla. Se kun ei merkittävästi nostaisi elämänlaatua.

Anonyymi kirjoitti:

Kukin taaplaa tyylillään ja lompakollaan.
Minun täytyy kuitenkin sanoa, että matkan taittaminen 100.000 autossa on kivempaa kuin 20.000, vaikka nopeudessa ei olisikaan eroa.

Lue lisää

On muuten todella marginaalinen ero noiden autojen mukavuudessa. Veneiden erot ovat paljon isommat, niissähän asutaan, autossa ainoastaan istutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Omien autojeni ostohinnat ovat vaihdelleet 500 eurosta 9000 euroon. Kyllä halvimmat kilometrit ovat tulleet niillä halvimmilla autoilla. Niiden arvon alenema per kilometri on nollan nurkilla. Varaosia toki menee, mutta ei monen satasen edestä vuodessa. Nykyään ajan tyytyväisenä sillä 9000 euron autolla, mutta kalliimmaksi se toki tulee kuin tonnin auto.

Purjeveneet olen ostanut 5-45 tonnin hintaan. Vanhoja siis kaikki. Loistokunnossa kyllä, mutta silti kunnostamiseen ja ylläpitoon on mennyt rahaa moninkertaisesti vanhaan autoon verrattuna.

Lue lisää

Harvinaislaatuisen yhtä mieltä olen kanssasi. Filosofiani on täsmälleen samoilla linjoilla. Auto saa olla vanha. Rahat käytetään purjehduksiin ja muihin kivoihin seikkailuihin. Meillä oli hiljattain perheessä vielä kolme autoa (viisi ajokortillista) ja niiden yhteenlaskettu arvo reilu 10t€, Arvonalenema yhteensä luokkaa 2-3 t€/vuosi. Jos mulla olisi yksi 60t€ uusi premium perheauto, arvonalenema olisi n 10 t€. Erotuksella seikkailen vaikka ja mitä kivaa.

Se argumentti, että vanha auto tulee kalliiksi on kusetusta. Siis itsensä kusetusta. Pelkästään uuden auton kaskon ja merkkihuollon vuosikustannuksella ylläpitää kaksi vuotta vanhaa autoa varaosineen. Pitää vaan kehdata ajaa vanhalla autolla. Minä kehtaan.

Anonyymi kirjoitti:

On muuten todella marginaalinen ero noiden autojen mukavuudessa. Veneiden erot ovat paljon isommat, niissähän asutaan, autossa ainoastaan istutaan.

No se vähän riippuu, jos autoa tosiaan tarvitsee paljon ja siinä istuu suuren osan päivän tunneista, on suurikin merkitys sen istuimen mukavuudella, kotona tai veneessä istutaan vain lyhyt aika samalla kertaa ja samassa paikassa.
Sama pätee varmastikkin veneeseen, jos siinä asuu suuriman osan ajasta ja viettää istuinlaatikossa päivän tunnit, kiinnittää varmastikkin aivan eritavalla huomiota asioihin kuin jos veneellä on vain muutaman tunnin kerrallaan.

Anonyymi kirjoitti:

Harvinaislaatuisen yhtä mieltä olen kanssasi. Filosofiani on täsmälleen samoilla linjoilla. Auto saa olla vanha. Rahat käytetään purjehduksiin ja muihin kivoihin seikkailuihin. Meillä oli hiljattain perheessä vielä kolme autoa (viisi ajokortillista) ja niiden yhteenlaskettu arvo reilu 10t€, Arvonalenema yhteensä luokkaa 2-3 t€/vuosi. Jos mulla olisi yksi 60t€ uusi premium perheauto, arvonalenema olisi n 10 t€. Erotuksella seikkailen vaikka ja mitä kivaa.

Se argumentti, että vanha auto tulee kalliiksi on kusetusta. Siis itsensä kusetusta. Pelkästään uuden auton kaskon ja merkkihuollon vuosikustannuksella ylläpitää kaksi vuotta vanhaa autoa varaosineen. Pitää vaan kehdata ajaa vanhalla autolla. Minä kehtaan.

Lue lisää

Minä kirjoitin "tonnin auto vaatii jo paljon huolenpitoa ja alkaa tulla kalliiksi sekä vaikeaksi. "

Vertailukohtana ei silloin toki ollut uusi auto merkkihuollettuna. Itse en ole koskaan uutta autoa ostanut, enkä mitään autoa huollattanut missään liikkeessä. Joitain korjauksia olen joutunut teettämään, kun työkalut loppuu kesken.

Myin auton viime vuonna 350 €, kun ei mennyt katsastuksesta läpi ja olisi vaatinut isohkon korjauksen. Pitkään hyvin palvelleen 21-vuotiaan auton korjauskulut alkoi kasvaa ja jätti ekat kerrat tiellekin 20-vuotiaana kahdesti (virtalukko lopetti toimintansa j etujousi fataalisti poikki). Sai riittää. Ne halvat kilometrit oli edelliset 10 v, jolloin arvo aleni ehkä 500 €/v keskimäärin ja korjauksia ei ollut juuri lainkaan.

Seuraavaksi vaihtoon menevä auto osoittaa jo huonoja merkkejä, vaikka on "vasta" 16 v ja saattaa olla vielä 2 tonnin arvoinen. Juuri piti teettää yli 500 € korjaus ja jo aiemmin vaihdoin itse kytkinasetelman. Ruostekin alkaa pian vaatia hitsaamista.

Ja noissa tonnin autoissa on myös suuret polttoainekulut ja autoverot, kun itse en tykkää ajella pikkukotteroilla. Siis 9-11 l/100 km ja 350 €/v veroa. Vastaavan kokoluokan uudempi ehkä 7 l/100 km ja 150 €/v tai dieselinä 6 l/100 km ja 550 €/v. Tuossa säästyy mun ajolla n. 600 €/v eli jää enemmän varaa kaskoon ja arvonalenemaan.

Anonyymi kirjoitti:

No se vähän riippuu, jos autoa tosiaan tarvitsee paljon ja siinä istuu suuren osan päivän tunneista, on suurikin merkitys sen istuimen mukavuudella, kotona tai veneessä istutaan vain lyhyt aika samalla kertaa ja samassa paikassa.
Sama pätee varmastikkin veneeseen, jos siinä asuu suuriman osan ajasta ja viettää istuinlaatikossa päivän tunnit, kiinnittää varmastikkin aivan eritavalla huomiota asioihin kuin jos veneellä on vain muutaman tunnin kerrallaan.

Lue lisää

No se auton istuimen ja ajamisen mukavuus ei korreloi ostohinnan kanssa juurikaan, ellei puhuta uusista autoista. Ja tuossa juuri loistaa Pösöt. Itse olen ostellut uutena kalliita isompia Pösöjä 4-vuotiaana 1/3-1/4 uuden hinnasta eli 11-16 000.

Jos pitää olla Mersu, joutuu katselemaan 10-vuotiaita, jotta mukavuutta saa järkihintaan.

Anonyymi kirjoitti:

No se vähän riippuu, jos autoa tosiaan tarvitsee paljon ja siinä istuu suuren osan päivän tunneista, on suurikin merkitys sen istuimen mukavuudella, kotona tai veneessä istutaan vain lyhyt aika samalla kertaa ja samassa paikassa.
Sama pätee varmastikkin veneeseen, jos siinä asuu suuriman osan ajasta ja viettää istuinlaatikossa päivän tunnit, kiinnittää varmastikkin aivan eritavalla huomiota asioihin kuin jos veneellä on vain muutaman tunnin kerrallaan.

Lue lisää

Kyllä, istuimen mukavuudella on väliä. Mutta oletko todella sitä mieltä, että se istuin, joka myytiin 10-15 vuotta sitten isolla rahalla mukavana istuimena, on nyt muuttunut epämukavaksi, koska kaupasta saa taas isolla rahalla uuden auton, jossa on mukava istuin?

Tämä oli se pointti. On ihmisiä, jotka haluavat aina sen viimeisimmän auton, puhelimen, telkkarin ym. Se on ihan ok, mutta on ymmärrettävä, että ero siihen murto-osan maksavaan vanhempaan versioon on pieni. Se vanhempi versio oli vähän aikaa sitten viimeisin versio, eikä se ole siitä mihinkään muuttunut, tarjolle on vain tullut uusia. Jos rahaa on käytössä rajallisesti, niin tuo pieni käytettävyys ero ei välttämättä ole hintaeron arvoinen. Jonkun mielestä on, toisen mielestä ei, ja molemmat ovat oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

No se vähän riippuu, jos autoa tosiaan tarvitsee paljon ja siinä istuu suuren osan päivän tunneista, on suurikin merkitys sen istuimen mukavuudella, kotona tai veneessä istutaan vain lyhyt aika samalla kertaa ja samassa paikassa.
Sama pätee varmastikkin veneeseen, jos siinä asuu suuriman osan ajasta ja viettää istuinlaatikossa päivän tunnit, kiinnittää varmastikkin aivan eritavalla huomiota asioihin kuin jos veneellä on vain muutaman tunnin kerrallaan.

Lue lisää

Enimmäkseen kallis auto on kalliin näköinen. Ero mukavuudessa edes istuimien osalta on epäoleellinen verrattuna johonkin keskiluokan autoon ja varsinkin käytettynä halvalla ostettuun kalliiseen autoon. Niinäkään aikoina, kun tuli paljon maanteitä ajettua, en ikinä kärsinyt istumisen epämukavuudesta. Veneessä nimike istumalaatikon nimike on vähän harhaanjohtava, harvemmin siinä samalla tavalla paikoillaan istutaan kuin autossa.

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä 50 tonnin auton ostajia, mutta tonnin auto vaatii jo paljon huolenpitoa ja alkaa tulla kalliiksi sekä vaikeaksi. 20 v auto on ruosteinen romu, mutta 20 v purjevene on vielä usein loistokunnossa.

Itse olen ostanut 3-16 tonnin autoja ja 5-70 tonnin purjeveneitä. Kämpästä olen maksanut 250-450 tonnia. Tuo 250 tonnin kämppä on tarkoitus myydä ja siitä saanee yli 500 tonnia. Hiukan järkevämpää pitää rahat asunnossa kuin veneessä ja auto on tyhmin mahdollinen "sijoitus".

Lue lisää

Taidat olla hieman höhlä, ei kukaan osta venettä sijoitukseksi rahalle.

Useista pörssi osakkeilla, sinäkin olisit moni miljonääri, jolla olisi mahdollista hankkia 300000€ vene tuosta vain...

Tällaisiakin ihmisiä löytyy Suomesta, siis osake miljonäärejä.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla hieman höhlä, ei kukaan osta venettä sijoitukseksi rahalle.

Useista pörssi osakkeilla, sinäkin olisit moni miljonääri, jolla olisi mahdollista hankkia 300000€ vene tuosta vain...

Tällaisiakin ihmisiä löytyy Suomesta, siis osake miljonäärejä.

Lue lisää

Siitä huolimatta vene on hyvä sijoitus. Tuotto tulee vain elämänlaatuna, ei euroina. Siihen, jos mihin kannattaa sijoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla hieman höhlä, ei kukaan osta venettä sijoitukseksi rahalle.

Useista pörssi osakkeilla, sinäkin olisit moni miljonääri, jolla olisi mahdollista hankkia 300000€ vene tuosta vain...

Tällaisiakin ihmisiä löytyy Suomesta, siis osake miljonäärejä.

Lue lisää

Tietenkään venettä ei osteta sijoitukseksi. Mutta on mukava asua jossain, liikkua autolla ja purjehtia. Näihin minä näen järkeväksi laittaa varallisuudesta paljon asuntoon (on yleensä kohtuu hyvä sijoitus ja tuolla vietetään suurin osa elämästä), melko paljon veneeseen (arvo ei alene tolkutonta tahtia, kesälomat asutaan veneessä) ja mahdollisimman vähän autoon (arvo tippuu tolkutonta tahtia, halvemmallakin saa hoidettua liikkumisen).

Jos sitten jotain jää yli, voi miettiä mihin laittaa. Itsellä ei hirveästi ole jäänyt yli ja se on lähinnä sijoitusasunnoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Siitä huolimatta vene on hyvä sijoitus. Tuotto tulee vain elämänlaatuna, ei euroina. Siihen, jos mihin kannattaa sijoittaa.

Juuri näin, siki mainitsinkin "sijoitukseksi rahalle" olen sijoittanut veneeseen todella paljon ja myös käytän sitä noin puolet vuodesta asumiseen ja matkailuun, puolet vuodesta sitten talossa.

Pörssi taas mahdollistaa tämän elämäntavan ainakin toistaiseksi...

Anonyymi kirjoitti:

Harvinaislaatuisen yhtä mieltä olen kanssasi. Filosofiani on täsmälleen samoilla linjoilla. Auto saa olla vanha. Rahat käytetään purjehduksiin ja muihin kivoihin seikkailuihin. Meillä oli hiljattain perheessä vielä kolme autoa (viisi ajokortillista) ja niiden yhteenlaskettu arvo reilu 10t€, Arvonalenema yhteensä luokkaa 2-3 t€/vuosi. Jos mulla olisi yksi 60t€ uusi premium perheauto, arvonalenema olisi n 10 t€. Erotuksella seikkailen vaikka ja mitä kivaa.

Se argumentti, että vanha auto tulee kalliiksi on kusetusta. Siis itsensä kusetusta. Pelkästään uuden auton kaskon ja merkkihuollon vuosikustannuksella ylläpitää kaksi vuotta vanhaa autoa varaosineen. Pitää vaan kehdata ajaa vanhalla autolla. Minä kehtaan.

Lue lisää

Mulle on erittäin törkeätä itseni ja perheeni turvallisuus. Siksi en aja halvalla autolla joka on joko pieni, vanha tai molempia. Autojen turvallisuus on kehittynyt 10 vuodessa älyttömästi. Puhumattakaan 20 vuotta vanhasta autosta. Ei kiinnosta ajaa nykyisen tähtiluokituksen mukaan 1 tähden autolla joka menee rusinaksi kolarissa. Ajan aika kalliilla isohkolla autolla siksi että se on turvallinen, loistava ajettavuus, varusteet yms. tulee kaupan päälle.

Anonyymi kirjoitti:

Mulle on erittäin törkeätä itseni ja perheeni turvallisuus. Siksi en aja halvalla autolla joka on joko pieni, vanha tai molempia. Autojen turvallisuus on kehittynyt 10 vuodessa älyttömästi. Puhumattakaan 20 vuotta vanhasta autosta. Ei kiinnosta ajaa nykyisen tähtiluokituksen mukaan 1 tähden autolla joka menee rusinaksi kolarissa. Ajan aika kalliilla isohkolla autolla siksi että se on turvallinen, loistava ajettavuus, varusteet yms. tulee kaupan päälle.

Lue lisää

Ajoit varmaan kuitenkin silloin 10 vuotta sitten ihan tyytyväisenä sillä silloisella uudella autolla? Liikenneympäristö on sittemmin muuttunut turvallisempaan suuntaan, joten sillä 10 vuotiaalla autolla on nyt turvallisempaa ajella kuin silloin 10 vuotta sitten.

Ei se autojen turvallisuus kovin merkittävästi ole kehittynyt 10 vuodessa. Törmäystestitulokset kylläkin, mutta ne testaavat tietynlaista ennalta tunnettua törmäystapahtumaa, johon autot optimoidaan. Tosielämässä yksikään kolari ei vastaa tuota testitörmäystä.

20 vuodessa muutosta on tapahtunut, koska tuossa 10-20 vuoden välillä tuli ajonvakautusjärjestelmät, jotka ovat olleet merkittävin tekninen liikenneturvallisuutta parantava tekijä sitten turvavöiden yleistymisen.

Anonyymi kirjoitti:

Ajoit varmaan kuitenkin silloin 10 vuotta sitten ihan tyytyväisenä sillä silloisella uudella autolla? Liikenneympäristö on sittemmin muuttunut turvallisempaan suuntaan, joten sillä 10 vuotiaalla autolla on nyt turvallisempaa ajella kuin silloin 10 vuotta sitten.

Ei se autojen turvallisuus kovin merkittävästi ole kehittynyt 10 vuodessa. Törmäystestitulokset kylläkin, mutta ne testaavat tietynlaista ennalta tunnettua törmäystapahtumaa, johon autot optimoidaan. Tosielämässä yksikään kolari ei vastaa tuota testitörmäystä.

20 vuodessa muutosta on tapahtunut, koska tuossa 10-20 vuoden välillä tuli ajonvakautusjärjestelmät, jotka ovat olleet merkittävin tekninen liikenneturvallisuutta parantava tekijä sitten turvavöiden yleistymisen.

Lue lisää

Aina voi kaikkea selittää itselleen. Lapsena isän kuplavolkkarissa mentiin ilman turvavöitä, eikä niitä ollutkaan kuin edessä. Ei se kuitenkaan turvallista ollut.
10 vuotta sitten en voinut ajaa yhtä turvallisella autolla kuin nyt kun autoani ei ollut vielä olemassa. Ei se ole mikään syy olla hankkimatta uudempaa ja turvallisempaa autoa nyt kun voin.
Kyllä turvallisuus on kehittynyt oikeasti todella paljon 10 vuodessa, 20 vuodesta puhumattakaan. Törmäystestit testaavat oikein hyvin todellisia tilanteita ja tilastot kertovat myös hyvin uudempiin autojen turvallisuuden.
Nämä nuukaniilot jotka ajavat 20-30v vanhoilla romuilla eivät tule ajatelleeksi tätä.

Anonyymi kirjoitti:

Ajoit varmaan kuitenkin silloin 10 vuotta sitten ihan tyytyväisenä sillä silloisella uudella autolla? Liikenneympäristö on sittemmin muuttunut turvallisempaan suuntaan, joten sillä 10 vuotiaalla autolla on nyt turvallisempaa ajella kuin silloin 10 vuotta sitten.

Ei se autojen turvallisuus kovin merkittävästi ole kehittynyt 10 vuodessa. Törmäystestitulokset kylläkin, mutta ne testaavat tietynlaista ennalta tunnettua törmäystapahtumaa, johon autot optimoidaan. Tosielämässä yksikään kolari ei vastaa tuota testitörmäystä.

20 vuodessa muutosta on tapahtunut, koska tuossa 10-20 vuoden välillä tuli ajonvakautusjärjestelmät, jotka ovat olleet merkittävin tekninen liikenneturvallisuutta parantava tekijä sitten turvavöiden yleistymisen.

Lue lisää

Oikeasti suurin vaikutus kolariturvallisuuteen 2000-luvun autoissa on koolla. Jos ajat tuhannen kilon autolla päin 2500 kg autoa, on nopeuden muutos ja ihmisiin vaikuttavat voimat siinä pikkuautossa paljon isommat. 100km/h nopeuden muutosta kolarissa ei ihmisen sisuskalut kestä, ja kuolema tulee, vaikka kori ei painuisi kasaan ja auton etupää joustaisi suunnitelmien mukaan. Itse ajankin perheen korkeahkon lapsiluvun takia henkilöpakulla, jossa on massaa tuo 2500 kg ja kuski istuu paljon korkeammalla kuin vaikka siinä Octaviassa.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeasti suurin vaikutus kolariturvallisuuteen 2000-luvun autoissa on koolla. Jos ajat tuhannen kilon autolla päin 2500 kg autoa, on nopeuden muutos ja ihmisiin vaikuttavat voimat siinä pikkuautossa paljon isommat. 100km/h nopeuden muutosta kolarissa ei ihmisen sisuskalut kestä, ja kuolema tulee, vaikka kori ei painuisi kasaan ja auton etupää joustaisi suunnitelmien mukaan. Itse ajankin perheen korkeahkon lapsiluvun takia henkilöpakulla, jossa on massaa tuo 2500 kg ja kuski istuu paljon korkeammalla kuin vaikka siinä Octaviassa.

Lue lisää

Olet oikeassa. Auton koolla ja massalla on suuri vaikutus turvallisuuteen.

Se paku nyt kuitenkin on varsin turvaton auto verrattuna vaikkapa siihen Octaviaan. Korkeamman painopisteen takia sen ajodynamiikka väistötilanteessa on huono. Menee myös helposti ympäri. Törmäystä vaimentava haitarille menevä keula puuttuu ja etupenkkiläiset istuvat heti törmäyskohdan takana.

Missä poijupaikalle ei SAA peruuttaa? Ymmärrän sen että joillekin poijupaikoille ei VOI peruuttaa kun maapallo tulee vastaan mutta että ei saisi.

Niin siis missä ei SAA peruuttaa poijuun? On paikkoja joissa ei VOI peruuttaa poijuun kun ranta tulee vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis missä ei SAA peruuttaa poijuun? On paikkoja joissa ei VOI peruuttaa poijuun kun ranta tulee vastaan.

Poijupaikoilla ei tietenkään saa peruuttaa, koska silloin poijuun voi kiinnittyä vain 1 vene. Kotisatamassa voit vaikka kylkikiinnittyä siihen poijuun, mutta vierasatamassa olet k...pää, jos viet 2:n veneen paikan heinäkuun ruuhkassa.

Anonyymi kirjoitti:

Poijupaikoilla ei tietenkään saa peruuttaa, koska silloin poijuun voi kiinnittyä vain 1 vene. Kotisatamassa voit vaikka kylkikiinnittyä siihen poijuun, mutta vierasatamassa olet k...pää, jos viet 2:n veneen paikan heinäkuun ruuhkassa.

Lue lisää

Itse kyllä kiinnityn yleensä poijupaikalle keula edellä, mutta en ymmärrä miten peräedellä kiinnittyminen estäisi useamman veneen kiinnittymisen samaan poijuun. Usein olen ollut samassa poijussa perä edellä kiinnittyneen kanssa.

Peräedellä kiinnittyminen on huono idea laiturin päässä, koska keula edellä siihen mahtuu enemmän veneitä viuhkamuotoon. Keskellä laituria asialla ei ole merkitystä mahtumisen kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Poijupaikoilla ei tietenkään saa peruuttaa, koska silloin poijuun voi kiinnittyä vain 1 vene. Kotisatamassa voit vaikka kylkikiinnittyä siihen poijuun, mutta vierasatamassa olet k...pää, jos viet 2:n veneen paikan heinäkuun ruuhkassa.

Lue lisää

Miksi peruuttamalla mahtuisi vähemmän veneitä? Yhtä leveitähän veneet ovat molemmin päin.

Anonyymi kirjoitti:

Poijupaikoilla ei tietenkään saa peruuttaa, koska silloin poijuun voi kiinnittyä vain 1 vene. Kotisatamassa voit vaikka kylkikiinnittyä siihen poijuun, mutta vierasatamassa olet k...pää, jos viet 2:n veneen paikan heinäkuun ruuhkassa.

Lue lisää

Kusipää olet, jos tunget samaan poijuun toisen kanssa. Yksi vene per poiju, niin se menee. Ei kahta autoakaan tungeta samaan parkkiruutuun!

Ja jos satama on täynnä, mennään muualle.

Anonyymi kirjoitti:

Poijupaikoilla ei tietenkään saa peruuttaa, koska silloin poijuun voi kiinnittyä vain 1 vene. Kotisatamassa voit vaikka kylkikiinnittyä siihen poijuun, mutta vierasatamassa olet k...pää, jos viet 2:n veneen paikan heinäkuun ruuhkassa.

Lue lisää

Ja sen, mitä saa/ei saa tehdä, määrää satamaisäntä, ei mikään "laituriparlamentti".

Anonyymi kirjoitti:

Kusipää olet, jos tunget samaan poijuun toisen kanssa. Yksi vene per poiju, niin se menee. Ei kahta autoakaan tungeta samaan parkkiruutuun!

Ja jos satama on täynnä, mennään muualle.

Lue lisää

Ihan sama vaikka olisi kolme venettä samassa poijussa. Kusipää on se, joka aiheesta niuhottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Poijupaikoilla ei tietenkään saa peruuttaa, koska silloin poijuun voi kiinnittyä vain 1 vene. Kotisatamassa voit vaikka kylkikiinnittyä siihen poijuun, mutta vierasatamassa olet k...pää, jos viet 2:n veneen paikan heinäkuun ruuhkassa.

Lue lisää

Mietipä ”kpää” mitenkä se paikkoja vie muualla kuin laiturin päässä, johon veneet tulee viuhkaksi

Anonyymi kirjoitti:

Poijupaikoilla ei tietenkään saa peruuttaa, koska silloin poijuun voi kiinnittyä vain 1 vene. Kotisatamassa voit vaikka kylkikiinnittyä siihen poijuun, mutta vierasatamassa olet k...pää, jos viet 2:n veneen paikan heinäkuun ruuhkassa.

Lue lisää

No, kerro se sille Bavaria -moottoriveneellä liikkuvalle, jääkaapin kokoiselle salimarkulle, joka ryystää muka-hyvää kuoharia pyntätyn naisoletettunsa kanssa siinä Bavan takatilassa -perä laiturissa. '

Anonyymi kirjoitti:

Mietipä ”kpää” mitenkä se paikkoja vie muualla kuin laiturin päässä, johon veneet tulee viuhkaksi

Poijuun on ehdottomasti kiellettyä peruuttaa, koska se tekee toisen veneen kiinnittymisen poijuun monessa tapauksessa liki mahdottomaksi. Saaristossamme on paljon vieraslaitureita, joissa paikkojen mitoitus on tehty 2 venettä/poiju. Keula edellä kiinnittyessä jää aina toinen puoli poijusta vapaaksi, kun poijuköysi/-liina kiinnitetään veneen peräkulmaan. Tyypillinen k...pää, joka peruuttaa poijupaikalle varaa veneen kummaltakin puolelta poijun päässä 2 m (veneen leveys tyypilliseti 4 m). Jos poiju on lähellä laituria tilaa koukkaamiseen voi olla hyvin vähän. Oletko nähnyt joskus kahta peruuttajaa samassa poijussa?

Anonyymi kirjoitti:

No, kerro se sille Bavaria -moottoriveneellä liikkuvalle, jääkaapin kokoiselle salimarkulle, joka ryystää muka-hyvää kuoharia pyntätyn naisoletettunsa kanssa siinä Bavan takatilassa -perä laiturissa. '

Lue lisää

No, vaikka tuo kyseinen bavaria moottorialus olisi keula laituriin päin, ei siihen enempää rätti aluksia mahtuisi, veneen leveys on liian suurelta matkalta leveä ja poikkeaa purren pisara mallista...

Anonyymi kirjoitti:

Poijuun on ehdottomasti kiellettyä peruuttaa, koska se tekee toisen veneen kiinnittymisen poijuun monessa tapauksessa liki mahdottomaksi. Saaristossamme on paljon vieraslaitureita, joissa paikkojen mitoitus on tehty 2 venettä/poiju. Keula edellä kiinnittyessä jää aina toinen puoli poijusta vapaaksi, kun poijuköysi/-liina kiinnitetään veneen peräkulmaan. Tyypillinen k...pää, joka peruuttaa poijupaikalle varaa veneen kummaltakin puolelta poijun päässä 2 m (veneen leveys tyypilliseti 4 m). Jos poiju on lähellä laituria tilaa koukkaamiseen voi olla hyvin vähän. Oletko nähnyt joskus kahta peruuttajaa samassa poijussa?

Lue lisää

Ehkä sinun on syytä lähteä joskus ihan oikeasti vesille, eikä vain meuhkata täällä nettipalstoilla. Saatat huomata, että yhteen poijuun voi hyvin kiinnittää kaksi, tai useammankin (keskimmäisten poistuminen ennen reunimmaisia tosin vaatii yhteistyötä), riippumatta siitä miten päin veneet laituriin ajavat.

Ensinnäkin vaikka vene olisi perä edellä laiturissa, ei kukaan pakota kiinnittämään köyttä keulan kärkeen, vaan sen voi tarvittaessa hyvin kiinnittää sivuunkin. Toisekseen, vaikka köysi olisi ihan keulan kärjessä, ei se mitenkään estä muita veneitä kiinnittymästä samaan poijuun.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä sinun on syytä lähteä joskus ihan oikeasti vesille, eikä vain meuhkata täällä nettipalstoilla. Saatat huomata, että yhteen poijuun voi hyvin kiinnittää kaksi, tai useammankin (keskimmäisten poistuminen ennen reunimmaisia tosin vaatii yhteistyötä), riippumatta siitä miten päin veneet laituriin ajavat.

Ensinnäkin vaikka vene olisi perä edellä laiturissa, ei kukaan pakota kiinnittämään köyttä keulan kärkeen, vaan sen voi tarvittaessa hyvin kiinnittää sivuunkin. Toisekseen, vaikka köysi olisi ihan keulan kärjessä, ei se mitenkään estä muita veneitä kiinnittymästä samaan poijuun.

Lue lisää

Sä et ole edelleenkään antanut yhtään perustetta sille miksi perä edellä olisi edes yhtä hyvä tapa täyttää poijupaikkoja. Kaikki ton toki mahdollista, mutta kyse on toisten huomioon ottamisesta. Kun olet noin itsekäs ja teet muiden kiinnittymisen samaan poijuun vaikeaksi annan vielä pari vinkkiä, joilla voit parantaa suoritustasi:

-Peruuta laituuriin
-Kiristä poijuköysi ankkurivinssillä niin tiukalle, että poiju uppoaa ainakin metrin syvyyteen
-Vedä keskipollareista pitkät (vähintään 10 m) köydet kummallekin sivulle
-Kiristä maasähköjohto sopivalle kamppauskorkeudelle, esim. 10 cm on hyvä

Varmasti keksit vielä lisää näitä omaa olemistasi helpottavia tapoja. Toivon, että voisit jatkaa listaa postaukseni alle. Ihan vaan että muutkin voivat hyödyntää niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Sä et ole edelleenkään antanut yhtään perustetta sille miksi perä edellä olisi edes yhtä hyvä tapa täyttää poijupaikkoja. Kaikki ton toki mahdollista, mutta kyse on toisten huomioon ottamisesta. Kun olet noin itsekäs ja teet muiden kiinnittymisen samaan poijuun vaikeaksi annan vielä pari vinkkiä, joilla voit parantaa suoritustasi:

-Peruuta laituuriin
-Kiristä poijuköysi ankkurivinssillä niin tiukalle, että poiju uppoaa ainakin metrin syvyyteen
-Vedä keskipollareista pitkät (vähintään 10 m) köydet kummallekin sivulle
-Kiristä maasähköjohto sopivalle kamppauskorkeudelle, esim. 10 cm on hyvä

Varmasti keksit vielä lisää näitä omaa olemistasi helpottavia tapoja. Toivon, että voisit jatkaa listaa postaukseni alle. Ihan vaan että muutkin voivat hyödyntää niitä.

Lue lisää

En minä itse parkkeeraa perä edellä, koska veneeseeni on helpompi kulkea keulasta kuin perästä. On kuitenkin paljon veneitä, joihin on helpompi kulkea perästä. Itsekästä perä edellä kiinnittyminen on vain niissä tapauksissa, joissa se aiheuttaa haittaa muille, eli käytännössä vain siellä laiturin päässä.

En ole koskaan kokenut mitenkään vaikeaksi kiinnittyä poijuun, johon joku on ensin kiinnittynyt perä laituria kohti. Mikä ihme siinä on sinulle niin vaikeaa?

Nuo muut listaamasi toimet tosiaan saattavat aiheuttaa haittaa muille, mutta miten ne liittyvät asiaan, josta keskustelimme?

Ei autosta voi päätellä henkilön "fiskaalista asemaa". Hiton moni ajaa autolla, joka ylittää kymmenillätuhansilla heidän järkevän kulutusvaransa siihen, toisaalta moni, jolla on varaa ostaa tuliterä vene, ajaa vanhalla käytetyllä. Se on ihan, mihin panostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei autosta voi päätellä henkilön "fiskaalista asemaa". Hiton moni ajaa autolla, joka ylittää kymmenillätuhansilla heidän järkevän kulutusvaransa siihen, toisaalta moni, jolla on varaa ostaa tuliterä vene, ajaa vanhalla käytetyllä. Se on ihan, mihin panostaa.

Lue lisää

Niinpä. Joillain varakkailla on hienoja autoja, mutta vielä useammalla ei. Ja toisaalta moni duunari laittaa lähes kaikki rahansa, ja pankinkin rahat, hienoon autoon. Ihmiset haluavat kovin eri asioita.

Sama pätee muihinkin asioihin. Suomessa on hyvin vaikea päätellä ihmisen tulo- tai varallisuustasoa mistään ulkoisesta tekijästä.

Jotkut voi valita molemmat.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Joillain varakkailla on hienoja autoja, mutta vielä useammalla ei. Ja toisaalta moni duunari laittaa lähes kaikki rahansa, ja pankinkin rahat, hienoon autoon. Ihmiset haluavat kovin eri asioita.

Sama pätee muihinkin asioihin. Suomessa on hyvin vaikea päätellä ihmisen tulo- tai varallisuustasoa mistään ulkoisesta tekijästä.

Lue lisää

Tuttavani on miljonääri, mutta ajelee 17 vuotta vanhalla Peugeotilla, jonka osti kolme vuotta sitten, maksoi 500 euroa. Veljeni osti 8 vuotta vanhan luksus-urheilumersun. Sen arvo oli laskenut keskimäärin tuhat euroa kuussa, eli sata tuhatta euroa siinä ajassa. Sen Mersun alkuperäinen ostaja ja Pösö-tuttavank oli molemmat varakkaita, mutta autoista sitä ei voinut päätellä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuttavani on miljonääri, mutta ajelee 17 vuotta vanhalla Peugeotilla, jonka osti kolme vuotta sitten, maksoi 500 euroa. Veljeni osti 8 vuotta vanhan luksus-urheilumersun. Sen arvo oli laskenut keskimäärin tuhat euroa kuussa, eli sata tuhatta euroa siinä ajassa. Sen Mersun alkuperäinen ostaja ja Pösö-tuttavank oli molemmat varakkaita, mutta autoista sitä ei voinut päätellä.

Lue lisää

Suurin osa vanhalla pösöllä ajavista ei ole miljonäärejä.

Autosta voi päätellä ainakin sen, että köyhällä ei ole kallista autoa. Vaikka käyttäisi kaikki rahansa autoon, niin uusi auto vie arvon alennuksena helposti tonnin, pari kuussa. Jos se on laittaa, ei ole ihan köyhä.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa vanhalla pösöllä ajavista ei ole miljonäärejä.

Autosta voi päätellä ainakin sen, että köyhällä ei ole kallista autoa. Vaikka käyttäisi kaikki rahansa autoon, niin uusi auto vie arvon alennuksena helposti tonnin, pari kuussa. Jos se on laittaa, ei ole ihan köyhä.

Lue lisää

Unohdat pari juttua:
-lainarahalla ostetut autot
-liisatut
-työsuhdeautot.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdat pari juttua:
-lainarahalla ostetut autot
-liisatut
-työsuhdeautot.

Kallista työsuhdeautoa ei saa ilman varsin hyväpalkkaista työtä. Ja sen kulut on pois palkasta eli pitää olla varaa jättää sen verran saamatta verojen pienentymättä. 100 000 auton verotusarvo on luokkaa 2 000 €/kk ja samaa luokkaa työnantaja ottaa palkasta pois.

Samaa luokkaa on kulut itse liisaamalla tai ostamalla.

Tietysti wannaberikas voi ostaa tuollaisen muutaman vuoden ikäisenä ja harva erottaa uudesta.

Harvinaisen hutiin meni vertaus Skodaan. Ihan hiljattain julkaistiin merkkitilastoja autoista joilla kansakunnan vaurain 5% ajaa. Skoda oli selkeästi esiintynein merkki. Ymmärrän valinnan hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Harvinaisen hutiin meni vertaus Skodaan. Ihan hiljattain julkaistiin merkkitilastoja autoista joilla kansakunnan vaurain 5% ajaa. Skoda oli selkeästi esiintynein merkki. Ymmärrän valinnan hyvin.

Lue lisää

Linkki tähän "tutkimukseen", kiitos hhahahahahah!

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa vanhalla pösöllä ajavista ei ole miljonäärejä.

Autosta voi päätellä ainakin sen, että köyhällä ei ole kallista autoa. Vaikka käyttäisi kaikki rahansa autoon, niin uusi auto vie arvon alennuksena helposti tonnin, pari kuussa. Jos se on laittaa, ei ole ihan köyhä.

Lue lisää

Tarina kertoo Ponssen Vidgrenistä että joku oli bensiksellä soittanut suutaan Bentelystä. Einari Vidgren oli todennut että onneksi ei mennyt kaikki rahat.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Joillain varakkailla on hienoja autoja, mutta vielä useammalla ei. Ja toisaalta moni duunari laittaa lähes kaikki rahansa, ja pankinkin rahat, hienoon autoon. Ihmiset haluavat kovin eri asioita.

Sama pätee muihinkin asioihin. Suomessa on hyvin vaikea päätellä ihmisen tulo- tai varallisuustasoa mistään ulkoisesta tekijästä.

Lue lisää

Suurin osa keskituloisista on perseauki, velkaisia pullistelijoita valitettavasti.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008292637.html

Laittakaa raha työhön, niin ei tarvitse ottaa velkaa=pörssi osakkeet.

Anonyymi kirjoitti:

Linkki tähän "tutkimukseen", kiitos hhahahahahah!

En nyt tähän hätään löytänyt sitä uusinta julkaisua jonka hiljattain näin mutta tässä vähän vanhempi:
https://www.is.fi/autot/art-2000000467604.html

Ei tämä yllätä yhtään. Suurin osa varakkaista haluaa välttää erottumista ja pröystäilyä.

Tässä on vuonna 2020 valmistettu esittelyvene, oikeasti vesillä lähtövalmiina Puolassa ja hintapyyntö 87 000 euroa. Aika kilpailukykyinen hinta.

https://vikoyachts.com/index1/special-offers/viko-s-35-exhibition-unit

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on vuonna 2020 valmistettu esittelyvene, oikeasti vesillä lähtövalmiina Puolassa ja hintapyyntö 87 000 euroa. Aika kilpailukykyinen hinta.

https://vikoyachts.com/index1/special-offers/viko-s-35-exhibition-unit

Lue lisää

Huomasithan hinnan olevan ilman ALV:tä, joka tietysti pitää maksaa. Suomen ALV:llä hintapyyntö on 109 000 €. Saattaa tietysti selvitä Puolan (vai Saksan) ALV:llä, jos vene täyttää käytetyn kriteerit ALV-säännöissä.

Anonyymi kirjoitti:

Huomasithan hinnan olevan ilman ALV:tä, joka tietysti pitää maksaa. Suomen ALV:llä hintapyyntö on 109 000 €. Saattaa tietysti selvitä Puolan (vai Saksan) ALV:llä, jos vene täyttää käytetyn kriteerit ALV-säännöissä.

Lue lisää

En huomannut.

Hyvä kysymys. Perustunee paljolti puuttuvaan varustukseen ja brändiin.

Puolassahan tehdään myös X:t pääosin ja tehtiin viimeiset FG37:t kokonaan. Silti nuo maksoivat 200 tonnia jo 10 v sitten tuossa kokoluokassa. Samaan aikaan Bavaria ja Beneteau tekivät 100 tonnilla.

Tuon Firstin hinnassa ihmeelliseksi tekee sen juuri valmistaja, joka on ollut halpa koko 2000-luvun.

Täällä arvioidaan, että varusteita puuttuu ja perusvarustus on alimitoitettu. Esim. perusmoottori on 15-heppainen, mikä on kyllä turhan pieni 35-jalkaisessa veneessä. "Many things that are standard on boats like Beneteau, Jeanneau, Bavaria and Hanse here are options, and that says much about the lack of equipment since those mass production boats come already with very little standard equipment."
[..]
The owner of the Viko used on the Dutch test sail paid for it 106 650 euros, meaning 48 330 euros, almost 100% in extras over the 58 320 euros standard price boat (prices without VAT) and even so he had to spend 5000 euros more to substitute undersized equipment and had to do plenty work himself, because the factory did nothing, and stop replying to his emails.

http://interestingsailboats.blogspot.com/2020/06/viko-s35-best-bargain-on-market.html

Anonyymi kirjoitti:

Täällä arvioidaan, että varusteita puuttuu ja perusvarustus on alimitoitettu. Esim. perusmoottori on 15-heppainen, mikä on kyllä turhan pieni 35-jalkaisessa veneessä. "Many things that are standard on boats like Beneteau, Jeanneau, Bavaria and Hanse here are options, and that says much about the lack of equipment since those mass production boats come already with very little standard equipment."
[..]
The owner of the Viko used on the Dutch test sail paid for it 106 650 euros, meaning 48 330 euros, almost 100% in extras over the 58 320 euros standard price boat (prices without VAT) and even so he had to spend 5000 euros more to substitute undersized equipment and had to do plenty work himself, because the factory did nothing, and stop replying to his emails.

http://interestingsailboats.blogspot.com/2020/06/viko-s35-best-bargain-on-market.html

Lue lisää

"Esim. perusmoottori on 15-heppainen, mikä on kyllä turhan pieni 35-jalkaisessa veneessä."

Millä perusteella 15-heppainen on turhan pieni 35-jalkaisessa purjeveneessä? Minulla on sellainen 34-jalkaisessa, enkä ole ikinä käyttänyt sitä täydellä teholla. Nykyään purjeveneisiin laitetaan usein ihan liian isoja moottoreita, minkä seurauksena ne käyvät aina suhteessa hyvin pienellä teholla, mikä on moottorille pahaksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Esim. perusmoottori on 15-heppainen, mikä on kyllä turhan pieni 35-jalkaisessa veneessä."

Millä perusteella 15-heppainen on turhan pieni 35-jalkaisessa purjeveneessä? Minulla on sellainen 34-jalkaisessa, enkä ole ikinä käyttänyt sitä täydellä teholla. Nykyään purjeveneisiin laitetaan usein ihan liian isoja moottoreita, minkä seurauksena ne käyvät aina suhteessa hyvin pienellä teholla, mikä on moottorille pahaksi.

Lue lisää

No sanotaan, että se on pienempi kuin verrokeissa, mikä selittää alhaista hintaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Esim. perusmoottori on 15-heppainen, mikä on kyllä turhan pieni 35-jalkaisessa veneessä."

Millä perusteella 15-heppainen on turhan pieni 35-jalkaisessa purjeveneessä? Minulla on sellainen 34-jalkaisessa, enkä ole ikinä käyttänyt sitä täydellä teholla. Nykyään purjeveneisiin laitetaan usein ihan liian isoja moottoreita, minkä seurauksena ne käyvät aina suhteessa hyvin pienellä teholla, mikä on moottorille pahaksi.

Lue lisää

Miksi moottoria pitäisi käyttää matalilla kierroksilla purjeveneessä? Ihan normikaasulla vaan, 2500 kierrosta. Esim. 21hp ei ole liian iso 31 jalkaiselle. Vene kulkee oikein mukavasti sillä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi moottoria pitäisi käyttää matalilla kierroksilla purjeveneessä? Ihan normikaasulla vaan, 2500 kierrosta. Esim. 21hp ei ole liian iso 31 jalkaiselle. Vene kulkee oikein mukavasti sillä.

Lue lisää

Purjeveneen moottoria käytetään tyypillisesti satama-alueella. Siellä ei ole turvallista eikä kohteliasta painella kovaa.

Matka-ajossakin, jos sellaista harrastaa, joudutaan käytännössä ajamaan matalilla kierroksilla juuri siksi, että veneisiin on laitettu liian isoja moottoreita. Jos ajat 21hp moottorilla 31 jalkaista venettä 2500 kierroksilla, niin vene puskee keula-aaltoaan vasten perä syvällä kyntäen ja muodostaa isoa peräaaltoa. Nopeutta ei tule merkittävästi lisää verrattuna siihen, että ajaisit 9hp moottorilla 2500 kierroksilla.

Purjeveneessä varmaankin eniten käy kone akkujen lataamiseksi. Laturin pyörittämisen vaatima moottoriteho on hyvin pieni, joten on ihan hölmöä pyörittää sitä 21hp moottorilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Esim. perusmoottori on 15-heppainen, mikä on kyllä turhan pieni 35-jalkaisessa veneessä."

Millä perusteella 15-heppainen on turhan pieni 35-jalkaisessa purjeveneessä? Minulla on sellainen 34-jalkaisessa, enkä ole ikinä käyttänyt sitä täydellä teholla. Nykyään purjeveneisiin laitetaan usein ihan liian isoja moottoreita, minkä seurauksena ne käyvät aina suhteessa hyvin pienellä teholla, mikä on moottorille pahaksi.

Lue lisää

Eiköhän tuo moottorille pahaksi ole lähinnä urbaania legendaa. Dieselit purjeveneissä syöpyy pilalle tai ylikuumenee jäähdytysongelmasta. Ei niissä ole kulumis, nokeutumis tms. ongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän tuo moottorille pahaksi ole lähinnä urbaania legendaa. Dieselit purjeveneissä syöpyy pilalle tai ylikuumenee jäähdytysongelmasta. Ei niissä ole kulumis, nokeutumis tms. ongelmia.

Lue lisää

Käsittääkseni "liian pienet kierrokset" ovat ongelma lähinnä turbo-koneille. Ahdin "pikeentyy". Mutta purkkareissahan on (ainakin lähes) aina ahtamattomat pannut.

Anonyymi kirjoitti:

Purjeveneen moottoria käytetään tyypillisesti satama-alueella. Siellä ei ole turvallista eikä kohteliasta painella kovaa.

Matka-ajossakin, jos sellaista harrastaa, joudutaan käytännössä ajamaan matalilla kierroksilla juuri siksi, että veneisiin on laitettu liian isoja moottoreita. Jos ajat 21hp moottorilla 31 jalkaista venettä 2500 kierroksilla, niin vene puskee keula-aaltoaan vasten perä syvällä kyntäen ja muodostaa isoa peräaaltoa. Nopeutta ei tule merkittävästi lisää verrattuna siihen, että ajaisit 9hp moottorilla 2500 kierroksilla.

Purjeveneessä varmaankin eniten käy kone akkujen lataamiseksi. Laturin pyörittämisen vaatima moottoriteho on hyvin pieni, joten on ihan hölmöä pyörittää sitä 21hp moottorilla.

Lue lisää

Asiaa.
Tähän liittyy luonnollisesti myös potkurin mitoitusdilemma. Jos mitoitat potkurin oikein, eli siten, että saavutat järkevän matkanopeuden järkevillä kierroksilla, ja pohdit mitä siinä tapahtuu, ymmärrät miten ja miksi se moottori on liian iso.

Määritellään ensin ne järkevät:
Matkanopeus: se nopeus jota on taloudellista, järkevää ja mukava ajella. Käytännössä purkkareissa tämä on runkonopeuden hujakoilla, eli esim 10m veneellä vajan kuuden solmun luokkaa. Jos katsoessasi taaksepäin näet selvät peräaallot ajat yli järkevän matkanopeuden. Uppoumarunkoista venettä on tarkoitus ajella sulavasti. Sitä ei ole tarkoitus käyttää aaltokoneena. Aaltokone kuluttaa paljon energiaa. Se energia menee täysin hukkaan.
Matkanopeuden kierrokset: Moottorin manuaalista löytyy vääntökäyrä. Potkuri on hyvä mitoittaa siten, että matkanopeus saavutetaan vääntökäyrän huipun tienoilla. 3-sylinterisellä (Mitsubishi, Volvo, Kubota) vääntökäyrän huippu on on tyypillisesti 2000-2400 kierroksilla. Jos moottorissa on ylimääräistä tehoreserviä, mitoitetaan sinne alapäähän, jos ei niin mieluummin sinne yläpäähän.

Oletetaan nyt, että laitetaan esim 30hv moottori 5t painavaan veneeseen. Mitoitetaan potkuri siten, että 6kn matkanopeus saavutetaan 2000 kierroksilla. Hyvin ellei peräti loistavasti toimii matkanopeudella.
Mutta huipputehon kannalta mitoitus on huono. Moottori ottaa todella kepeästi täydet kierrokset ja kuormitus huippukierroksilla (itse asiassa kaikilla kierroksilla) on paljon alle sen mitä moottori jaksaisi vääntää. Tässä installaatiossa 30hv moottori onkin itse asiassa 20hv moottori, koska sille ei saa ikinä aikaiseksi sellaista kuormaa millä se pääsisi tekemään töitä 30 hv edestä.

Moottori on siis liian iso. Ei siitä muuta ongelmaa ole kuin, että se mahdollisesti painaa ja maksaa enemmän kuin vähemmän liian iso moottori.

Samaa mieltä. Turhan paljon ylimitoitetaan purjeveneiden moottoreita. Vähempi riittäisi. Parempi silti vähän liian iso kuin alitehoinen. 3hv/t riittää hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Asiaa.
Tähän liittyy luonnollisesti myös potkurin mitoitusdilemma. Jos mitoitat potkurin oikein, eli siten, että saavutat järkevän matkanopeuden järkevillä kierroksilla, ja pohdit mitä siinä tapahtuu, ymmärrät miten ja miksi se moottori on liian iso.

Määritellään ensin ne järkevät:
Matkanopeus: se nopeus jota on taloudellista, järkevää ja mukava ajella. Käytännössä purkkareissa tämä on runkonopeuden hujakoilla, eli esim 10m veneellä vajan kuuden solmun luokkaa. Jos katsoessasi taaksepäin näet selvät peräaallot ajat yli järkevän matkanopeuden. Uppoumarunkoista venettä on tarkoitus ajella sulavasti. Sitä ei ole tarkoitus käyttää aaltokoneena. Aaltokone kuluttaa paljon energiaa. Se energia menee täysin hukkaan.
Matkanopeuden kierrokset: Moottorin manuaalista löytyy vääntökäyrä. Potkuri on hyvä mitoittaa siten, että matkanopeus saavutetaan vääntökäyrän huipun tienoilla. 3-sylinterisellä (Mitsubishi, Volvo, Kubota) vääntökäyrän huippu on on tyypillisesti 2000-2400 kierroksilla. Jos moottorissa on ylimääräistä tehoreserviä, mitoitetaan sinne alapäähän, jos ei niin mieluummin sinne yläpäähän.

Oletetaan nyt, että laitetaan esim 30hv moottori 5t painavaan veneeseen. Mitoitetaan potkuri siten, että 6kn matkanopeus saavutetaan 2000 kierroksilla. Hyvin ellei peräti loistavasti toimii matkanopeudella.
Mutta huipputehon kannalta mitoitus on huono. Moottori ottaa todella kepeästi täydet kierrokset ja kuormitus huippukierroksilla (itse asiassa kaikilla kierroksilla) on paljon alle sen mitä moottori jaksaisi vääntää. Tässä installaatiossa 30hv moottori onkin itse asiassa 20hv moottori, koska sille ei saa ikinä aikaiseksi sellaista kuormaa millä se pääsisi tekemään töitä 30 hv edestä.

Moottori on siis liian iso. Ei siitä muuta ongelmaa ole kuin, että se mahdollisesti painaa ja maksaa enemmän kuin vähemmän liian iso moottori.

Samaa mieltä. Turhan paljon ylimitoitetaan purjeveneiden moottoreita. Vähempi riittäisi. Parempi silti vähän liian iso kuin alitehoinen. 3hv/t riittää hyvin.

Lue lisää

Kyllä minusta moottori mitoitetaan pahaan vasta-aallokkoon eikä tyynellä ajoon. Olen kyllä samaa mieltä, että jos pahassa (esim. 1,5m) vasta-aallokossa kevyesti saavutetaan runkonopeus maltillisilla kierroksilla, on kone liian suuri. Omassa 9-tonnin veneessäni tuossa tilanteessa vauhti tippuu pariin solmuun 29hv koneella. Pidän sitä siis hiukan alimitoitettuna.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minusta moottori mitoitetaan pahaan vasta-aallokkoon eikä tyynellä ajoon. Olen kyllä samaa mieltä, että jos pahassa (esim. 1,5m) vasta-aallokossa kevyesti saavutetaan runkonopeus maltillisilla kierroksilla, on kone liian suuri. Omassa 9-tonnin veneessäni tuossa tilanteessa vauhti tippuu pariin solmuun 29hv koneella. Pidän sitä siis hiukan alimitoitettuna.

Lue lisää

Miksi haluat edetä moottorilla nopeasti vasta-aallokkoon? Eikö se ole äärimmäisen epämukavaa? Se 2 solmua riittää satamasta poistumiseen. Sitten voit nostaa purjeet ja nauttia elämästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minusta moottori mitoitetaan pahaan vasta-aallokkoon eikä tyynellä ajoon. Olen kyllä samaa mieltä, että jos pahassa (esim. 1,5m) vasta-aallokossa kevyesti saavutetaan runkonopeus maltillisilla kierroksilla, on kone liian suuri. Omassa 9-tonnin veneessäni tuossa tilanteessa vauhti tippuu pariin solmuun 29hv koneella. Pidän sitä siis hiukan alimitoitettuna.

Lue lisää

Siis väität, 9 tonnin vene ei kulje kuin pari solmua 1,5 m aallokossa 29 hv koneella? Ehkä pitää paikkansa jollain matalilla matkakierroksilla, mutta kaasua lisäämällä varmasti puskee 5-6 solmua.

Omalla 6 tonnin veneellä ja 18 hv koneella en ole 11 kaudessa törmännyt keliin, jossa ei pääsisi yli 6 solmua. Matkakierroksilla, 2500 rpm ja tyynessä 6 solmua, joskus harvoin tippuu alle 5 solmun.

Pidän tuota täysin riittävänä. Vikon 15 hv alkaa olla niukka.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minusta moottori mitoitetaan pahaan vasta-aallokkoon eikä tyynellä ajoon. Olen kyllä samaa mieltä, että jos pahassa (esim. 1,5m) vasta-aallokossa kevyesti saavutetaan runkonopeus maltillisilla kierroksilla, on kone liian suuri. Omassa 9-tonnin veneessäni tuossa tilanteessa vauhti tippuu pariin solmuun 29hv koneella. Pidän sitä siis hiukan alimitoitettuna.

Lue lisää

Tuossa tapauksessa ei ole kyse siitä että moottorissa olisi liian vähän tehoa. Potkuri on halkaisijaltaan/pinta-alaltaan liian pieni ja sen kautta saa välitettyä veteen reilusti alle 10 hv. Hevosvoimista ei ole mitään hyötyä jos potkurimitoitus ei anna mahdollisuutta käyttää niitä,

Ei millään pahalla, mutta sitä ”uuden” veneen hajua mikä niissä joskus aikaisemmin oli, en minä ainakaan kaipaa.
Nykyisin taitaa sekin olla laimeampaa - hyvä niin,
Olet kyllä oikeassa siinä, että useiden vanhojen veneiden hajumaailma on kaikkea muuta kuin luokseen kutsuvaa.

Kävin kerran viime vuosikymmenellä Kaivopuistossa katsomassa erästä myynnissä ollutta purjevenettä.
Raotin durkkilevyä katsoakseni kölin kiinnitystä. Kun sain katsekontaktin siihen melko syvään pilssikaivoon, niin sieltä tuli sellaiset käryt nenään, että oli pakko painaa se levy kiireesti paikalleen.
Aika oli kevät ja vene oli siellä sorakentällä pukeilla, joten se liemi oli ilmeisesti ollut siinä pilssissä koko talven.

Minulla oli sellainen tunne, ettei se kaveri ollut tosissaan sitä venettä myymässäkään.
Lie vaikka vaimo sanonut, että laita vene myyntiin ja isäntä oli sitä myyvinään.

Ei se puutavara ole sentään kuusinkertaistunut. Ehkä kaksinkertaistunut ja sekin jo alueesta riippuen ohi. Jenkkien markkinoilta löytyy hyvät käyrät. 2x4:n hinta on siinä dollaria/1000 jalkaa. Tuolle oli lyhyt piikki 1600, mutta on nyt 600. 2019-2020 oli 300-400, mutta vaikkapa kesän 2018 sama 600 kuin nyt.

Suomessa hinnat nousivat 2 kk Jenkkien perässä ja ovat jumittuneet korkealle. Sahat takovat kultaa, koska tukkien hinnat eivät ole merkittävästi kasvaneet.